Union union fined for striking and refusing overtime to pressure wage increases in collective bargaining.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the union violated its duty to maintain industrial peace by organizing strikes and refusing overtime work. The union members participated in these actions to pressure the employer regarding wage negotiations, targeting specific wage clauses in the collective agreement. Consequently, the court ordered the union to pay a compensation fine and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ammattiliitto, jonka jäsenet osallistuivat työtaisteluun ja kieltäytyivät ylitöistä palkkaneuvotteluissa, rikkoo työrauhavelvollisuutensa ja on velvollinen maksamaan hyvityssakkoa.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kuitulevytehaan työntekijät olivat olleet kahteen otteeseen lakossa ja sen jälkeen yhteisellä päätöksellä kieltäytyneet tekemästä ylitöitä. Lakot ja ylityökielto kohdistuivat työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Ammattiosasto, jonka toimikunnan jäseniä oli osallistunut työtaisteluun, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 18
KANTAJA
Metsäteollisuus ry, Helsinki
VASTAAJA
Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki
KUULTAVA
Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto ry, Pori
ASIA Työrauhavelvollisuuden rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 21.3.2001
Pääkäsittely 22.3.2001
KANNE
Vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain vastaisesta menettelystä.
Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla oli käyty neuvotteluja tuntipalkkojen korotuksesta. Kun neuvotteluissa ei ollut edetty työntekijäpuolen haluamalla tavalla, oli 41 perustuotannon työntekijää ryhtynyt lakkoon kolmen työvuoron ajaksi 12.2.2001 kello 12.55 - 13.2.2001 kello 15.58. Neuvotteluja oli jatkettu, mutta työntekijät olivat ryhtyneet samasta syystä uuteen lakkoon kolmen työvuoron ajaksi 12.3.2001 kello 14.35 - 13.3.2001 kello 17. Lakkojen seurauksena tehtaan perustuotannon toiminta oli pysähtynyt. Lakkojen lisäksi työntekijät olivat sopineet ylityökiellosta 14.3.2001 alkaen. Tämän vuoksi 14.3.2001 aamuyöllä tehtaalla oli jouduttu pysäyttämään huokolevylinja, koska aamuvuoroon ei ollut saatu linjanhoitajaa sairauslomalla olevan tilalle. Tehtaan tuotanto oli ylitöistä kieltäytymisen johdosta jouduttu pysäyttämään myös 16. ja 22.3.2001. Edelleen samasta syystä linjan tuotanto-ohjelmaa oli jouduttu muuttamaan 20.3.2001.
Työntekijät ovat pyrkineet lakoilla ja ylityökiellolla painostamaan työnantajaa palkkausta koskevassa asiassa. Työtaistelu kohdistuu siten työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto on ollut tietoinen työtaistelusta sen alusta saakka, mutta se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi eikä lopettamiseksi. Ammattiosaston toimikunnan jäseniä on osallistunut työtaisteluun, joten ammattiosasto on tälläkin perusteella vastuussa työtaistelusta ja rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Puu- ja erityisalojen liitto on vastauksessaan, johon Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työnantaja oli yt-kokouksessa 5.5.2000 ilmoittanut työntekijöille, että puristimenhoitajan vakanssi tultaisiin lopettamaan. Puristimenhoitajan työ ei ollut loppunut, mutta tarkoituksena oli ollut yhdistää puristimenhoitajan työt linjanhoitajan tehtäviin. Se oli merkinnyt neljän puristimenhoitajan työn loppumista. Työntekijät eivät aluksi olleet vaatineet laisinkaan palkankorotuksia, vaan he olivat halunneet säilyttää neuvotteluissa puristimenhoitajan ja linjanhoitajan vakanssit. Syyskuun puolivälissä 2000 puristimenhoitajan vakanssi oli kuitenkin yhdistetty linjanhoitajan vakanssiin.
Tehtaan tuotantopäällikkö oli tammikuussa 2001 tarjonnut linjanhoitajille yhden markan palkankorotusta. Neuvotteluissa oli jouduttu käymään läpi myös se seikka, milloin linjanhoitajat pystyisivät pitämään työehtosopimuksen mukaisen puolen tunnin ruokataukonsa. Tämä oli saatu järjestettyä neuvotteluissa siten, että kolme laboratorionhoitajaa oli siirtynyt omissa vuoroissaan huokolevynlajittelijan paikalle tämän taukojen ajaksi huokolevynlajittelijan päästäessä linjanhoitajan tauoilleen. Näistä siirroista oli aiheutunut kaikille lisätyötä. Ruokailutaukojen tuurauksesta työnantaja oli tarjonnut vain 20 - 40 pennin palkankorotusta tunnilta.
Työntekijät olivat esittäneet, että laborantin palkan tulisi nousta 3,51 markkaa, huokolevynlajittelijan 3,80 markkaa ja huokolevylinjanhoitajan 4,47 markkaa sekä kovanlinjanhoitajan 5,43 markkaa tehtävän vaativuuden ja raskauden mukaan. Tehtaalla oli ollut käytäntönä, että vakansseja yhdistettäessä palkankorotusten markkamäärät olivat olleet keskimäärin neljän markan luokkaa.
Perustuotannon 41 työntekijää oli ryhtynyt mielenilmaisuun kolmen työvuoron ajaksi 12.2.2001 kello 12.55 - 13.2.2001 kello 15.58. Työntekijät olivat ryhtyneet uuteen mielenilmaisuun kolmen työvuoron ajaksi 12.3.2001 kello 14.35 - 13.3.2001 kello 17. Linjat olivat tuolloin olleet pysähdyksissä. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat koko ajan olleet työssä. Ammattiosaston toimikunnan neljä jäsentä oli ottanut osaa mielenilmaisuihin, joihin oli ryhdytty siitä syystä, että tuotantopäällikkö oli muuttanut tehtaalla pitkään voimassa ollutta palkanmaksukäytäntöä eri vakansseja yhdistettäessä.
Molempien mielenilmaisujen aikaan pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat pitäneet työmaakokouksen kello 13.50 vuorojen vaihtuessa. Näissä kokouksissa he olivat paheksuneet mielenilmausten aloittamista ja vaatineet niiden välitöntä lopettamista. Ammattiosaston puheenjohtaja oli työskennellyt eri työpaikassa, mutta hän oli ollut jatkuvasti yhteydessä pääluottamusmieheen ja esittänyt ammattiosaston kielteisen kannan mielenilmaisuihin. Mielenilmaisujen jälkeen neuvottelut palkkakysymyksistä olivat jatkuneet rauhallisissa merkeissä.
Tehtaalla ei ole voimassa minkäänlaista ylityökieltoa, vaan työntekijät ovat voineet vapaasti tehdä ylitöitä. Kuitenkaan halukkuutta ylitöiden tekemiseen ei ole 14.3.2001 jälkeen ollut eikä ylitöitä ole viimeksi mainitun ajankohdan jälkeen tehty. Kaikkiaan 41 työntekijästä 16:lla oli työmäärä vakanssien yhdistämisen seurauksena kaksinkertaistunut. Tässä tilanteessa työntekijät eivät olleet valmiita tekemään 16 tunnin yhdenjaksoisia työvuoroja, kun myös työolosuhteet olivat korkean lämpötilan vuoksi raskaat. Ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja niiden tekemisen halukkuuteen vaikuttaa osaltaan myös työpaikan ilmapiiri. Mitään yhteistä päätöstä kieltäytyä tekemästä ylitöitä ei kuitenkaan ole tehty.
Mahdollista hyvityssakkoa alentavana tekijänä tulee ottaa huomioon työnantajan toimenpiteet asiassa.
Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli 276, joista työssäkäyviä jäseniä oli 193.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Työtaistelutoimenpiteet
Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla toteutettiin syyskuussa 2000 järjestely, jossa puristimenhoitajan vakanssi lakkautettiin ja siihen kuuluneet tehtävät jaettiin eri vakansseille niin, että suurin osa niistä siirrettiin kovalevylinjan linjanhoitajan tehtäviin. Tämän jälkeen tehtaalla on käyty tuloksetta neuvotteluja linjanhoitajan uuden tehtäväkuvan mukaisesta palkkauksesta.
Painostaakseen työnantajaa suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin edellä todetussa palkkauskiistassa perustuotannon 41 työntekijää ovat toimeenpanneet kanteessa kerrotuin tavoin kolme työvuoroa kestävät työseisaukset 12. - 13.2.2001 ja 12. - 13.3.2001.
Viimeksi mainitun työnseisauksen jälkeen työntekijät ovat kieltäytyneet tekemästä ylitöitä. Tämän johdosta tehtaan tuotanto on katkennut 14., 16. ja 22.3.2001 yhden työvuoron ajaksi. Lisäksi työnantaja on 20.3.2001 joutunut samasta syystä tekemään erityisjärjestelyjä tuotannon jatkamiseksi.
Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan aiemmin ei ole esiintynyt tilanteita, joissa tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään sen vuoksi, että työntekijöitä ei ole saatu tekemään ylitöinä sairastuneen tai muutoin estyneen työntekijän työvuoroa. Ylityöstä kieltäytyminen on tässä tapauksessa ollut poikkeuksetonta ja se on välittömästi liittynyt sitä edeltäneeseen työnseisaukseen ja meneillään olleisiin palkkaneuvotteluihin. Nämä seikat osoittavat, että työntekijät ovat yhteisesti kieltäytyneet tekemästä ylitöitä painostaakseen työnantajaa vireillä olleessa palkkakiistassa.
Työtaistelun kohdistuminen työsopimukseen
Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus sisältää määräyksiä muun muassa palkkauksesta. Kun työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan tuntipalkkojen korottamista koskeviin vaatimuksiin, lakot ja ylityökielto ovat työtaistelutoimen- piteinä kohdistuneet työehtosopimuksen vastaaviin palkkausmääräyksiin.
Ammattiosaston vastuu työtaistelusta
Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen todellisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimien estämiseksi tai ryörauhan palauttamiseksi. Kun lisäksi ammattiosaston toimikunnan jäseniä on osallistunut työtaisteluun, ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Oikeudenkäyntikulut
Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset oikeudenkäyntikulujen korvauksen kohtuullinen määrä on 4 000 markkaa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa.
Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Tuulensuu, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:
Yhdyn tuomion perusteluihin muutoin, mutta katson jääneen näyttämättä, että työntekijät olisivat yhteisesti työnantajaa painostaakseen päättäneet kieltäytyä tekemästä ylitöitä. Tämän vuoksi tuomitsen Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston tuomiolauselmasta ilmenevien lainkohtien nojalla maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa. Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn työtuomioistuimen tuomioon.