Labor court dismissed claim that military training start/end times must be strictly defined by equipment loading/unloading.

Kysymys siitä, milloin rajavartiolaitoksen työaikasopimusta sovellettaessa sotilaallinen harjoitus alkaa ja päättyy.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 15

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry, Helsinki

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.10., 30.11.2000 ja 8.1.2001

Pääkäsittely 10.1.2001

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen rajavartiolaitoksen esikunnan ja toiselta puolen AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardian edeltäjän STTK-J ry:n sekä Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n välillä 11.12.1997 solmitussa työaikasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työajaksi luettava aika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.4. Sotilaallisen harjoituksen työaika

2.4.1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan näissä määräyksissä harjoitusta, joka

on koulutussuunnitelman mukainen,

on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä,

tapahtuu maasto-olosuhteissa tai muutoin virkapaikan ulkopuolella ja

on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2.4.2. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi luetaan 8 tuntia sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia.

2.4.3. Jos sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvalla virkamiehellä joudutaan harjoituksen alkamis-, keskeytymis- taikka päättymispäivänä teettämään myös harjoitukseen kuulumatonta työtä, hän on oikeutettu lukemaan hyväkseen harjoituksesta laskettavien 8 tunnin lisäksi tällaiseen työhön käytetyt työtunnit.

2.4.4. Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa luetaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistumiseen käytetty aika työajaksi siten kuin työajasta on edellä 2 §:n a-kohdassa määrätty. Kuitenkin kurssille komennetun virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen lasketaan tämäkin aika keskeytysajaksi siten kuin jäljempänä kohdassa 2.5. määrätään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Lisätyökorvaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Huomautus:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle maksetaan täydeltä kalenterivuorokaudelta lisätyökorvausta 8 tunnilta. Sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana virkamiehen osallistuminen harjoitukseen alkaa, päättyy, keskeytyy tai keskeydyttyään jatkuu, lisätyökorvausta työajaksi luettavan 8 tunnin ylittävältä ajalta, enintään kuitenkin 8 tunnilta vuorokaudessa. Lauantaipäivältä lisätyökorvaus maksetaan 25 %:lla sekä sunnuntaipäivältä sekä muilta pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä 50 %:lla korotettuna.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen sotilaallinen harjoitus katsotaan alkavaksi ajankohdasta, jolloin harjoitusjoukko on perustettu, varustettu, tarkastettu ja aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin ja päättyneeksi, kun harjoitusjoukko on palannut maasto-olosuhteista joukkojen perustamis- tai purkamisalueelle,

vahvistamaan, että niiden Lapin rajavartioston valmiusjoukkojen virkamiesten, jotka osallistuivat 19. - 22.10.1999 järjestettyyn sissiharjoitukseen Ivalossa, työajaksi luettava aika määräytyy tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikasopimuksen 2 §:n kohtien 2.4.1. ja 2.4.2. mukaisesti 19.10.1999 kello 14.00 alkaen eli maasto-olosuhteisiin siirtymisestä alkaen 22.10.1999 kello 10 saakka eli maasto-olosuhteista palaamiseen saakka sekä tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikasopimuksen 2 §:n kohtien 2.4.3. ja 2.4.4. mukaisesti 19.10.1999 kello 11 - 14 eli tehtäessä valmistelutyötä ennen maasto-olosuhteisiin siirtymisen alkamista ja 22.10.1999 kello 10 - 14 eli tehtäessä muuta työtä kasarmille paluun jälkeen,

vahvistamaan, että niiden Lapin rajavartioston rajajääkärikomppanian virkamiesten, jotka osallistuivat 19. - 22.10.1999 järjestettyyn sissiharjoitukseen Ivalossa, työajaksi luettava aika määräytyy tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikasopimuksen 2 §:n kohtien 2.4.1. ja 2.4.2. mukaisesti 19.10.1999 kello 12 alkaen eli maasto-olosuhteisiin siirtymisestä alkaen 22.10.1999 kello 10 saakka eli maasto-olosuhteista palaamiseen saakka sekä tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikasopimuksen 2 §:n kohtien 2.4.3. ja 2.4.4. mukaisesti 19.10.1999 kello 8 - 12 eli tehtäessä valmistelutyötä ennen maasto-olosuhteisiin siirtymisen alkamista ja 22.10.1999 kello 10 - 14 eli tehtäessä muuta työtä kasarmille paluun jälkeen,

vahvistamaan, että valtio on rikkonut valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla rajavartiolaitoksen hallinnonalan edellä yksilöidyn tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksiä, koska rajavartiolaitoksen yksipuolisesti Lapin rajavartiostolle antaman soveltamismääräyksen vuoksi Lapin rajavartioston valmiusjoukkueessa ja rajajääkärikomppaniassa 19. - 22.10.1999 Ivalossa pidettyyn sissiharjoitukseen osallistuneet virkamiehet eivät ole voineet lukea hyväkseen sotilaallisen harjoituksen alkamista edeltäneitä ja sen päättymistä seuranneita, sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymispäivinä tehtyjä työtunteja rajavartiolaitoksen hallinnonalan tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:n 2.4.3. kohdan edellyttämällä tavalla,

tuomitsemaan valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin ja 20 §:n nojalla maksamaan virkaehtosopimuksen rikkomisesta Palkansaajajärjestö Pardialle hyvityssakkoa, ja

velvoittamaan valtion korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardian oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Lapin rajavartiosto järjesti 19. - 22.10.1999 Ivalossa sissiharjoituksen. Harjoitukseen osallistui sekä valmiusjoukkueeseen että rajajääkärikomppaniaan kuuluvia virkamiehiä.

Valmiusjoukkueessa työskentelevien virkamiesten osalta sotilaallinen harjoitus oli käsketty alkamaan 19.10.1999 kello 12 harjoituspuhuttelulla ja päättymään 22.10.1999 kello 14 loppupuhutteluun. Ennen sotilaallisen harjoituksen alkua harjoitukseen osallistuvien virkamiesten tuli harjoitusta koskevan toimeenpanokäskyn mukaisesti ilmoittautua Ivalossa rajajääkärikomppanian päällikölle 19.10.1999 kello 11.

Valmiusjoukkueeseen kuuluvat virkamiehet olivat määräyksen mukaisesti työnantajansa käytettävissä 19.10.1999 kello 11 alkaen, osallistuivat henkilökunnan harjoituspuhutteluun ja harjoituksen valmisteluun kello 12. He aloittivat siirtymisen maasto-olosuhteisiin 19.10. kello 14 alkaen ja palasivat kasarmialueelle maasto-olosuhteista 22.10.1999 kello 10. Tuon ajankohdan jälkeen he osallistuivat harjoituksen purkamistoimiin. Harjoitus päättyi 22.10.1999 kello 14 pidettyyn loppupuhutteluun.

Rajajääkärikomppanian virkamiehet olivat harjoitusta koskevan toimeenpanokäskyn mukaisesti valmistelleet harjoitusta 19.10.1999 kello 8 lähtien ja aloittaneet siirtymisen maasto-olosuhteisiin 19.10. kello 12. He palasivat kasarmialueelle Ivaloon 22.10.1999 kello 10. Tuon ajankohdan jälkeen virkamiehet osallistuivat harjoituksen purkamistoimiin. Harjoitus päättyi 22.10.1999 kello 14 pidettyyn loppupuhutteluun.

Rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen osana olevan työaikasopimuksen 2.4.1. ja 2.4.2. kohdissa tarkoitettu sotilaallinen harjoitus katsotaan alkavaksi, kun harjoitusjoukko on perustettu, varustettu, tarkastettu ja aloittaa siirtymisen maasto-olosuhteisiin. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä. Sotilaallinen harjoitus on päättynyt, kun harjoitusjoukko on palannut maasto-olosuhteista joukkojen perustamis- tai purkamisalueelle.

Rajavartiolaitoksen esikunnan mukaan sotilaalliseen harjoitukseen on katsottu kuuluvan myös harjoituksen välittömään valmisteluun ja purkamiseen liittyvät toimenpiteet, vaikka ne tehdään kasarmiolosuhteissa.

Ainakin vuodesta 1987 lähtien on rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitettu harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Rajavartiolaitoksen vuoden 1997 virkaehtosopimusratkaisun yhteydessä työaikasopimusta pyrittiin selkiyttämään ja sen sisältöä saattamaan asiakokonaisuuksiltaan loogisemmaksi. Tuossa yhteydessä myös sotilaallisen harjoituksen työaikaa koskevat säännökset sisällytettiin uuden työaikaa koskevan sopimuksen 2 §:ään, jossa säänneltiin työajaksi luettava aika. Määräyksen 2.4. kohdassa ja sen alakohdissa olivat sotilaalliseen harjoitukseen liittyvät määräykset työajaksi luettavasta ajasta.

Työaikasopimuksen 2 §:n kohta 2.4.1. oli lähes identtinen edeltäneen työaikasopimuksen 8 §:n 1 momentin määräyksen kanssa. Ainoa muutos oli, että sotilaalliseksi harjoitukseksi katsottiin uuden säännön mukaan virkapaikan ulkopuolella toteutettu muukin kuin maasto-olosuhteissa tapahtuva, 2 §:n 2.4.1. kohdassa asetetut muut edellytykset täyttävä harjoitus.

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työaikatoimikunnan vuonna 1979 valmistuneesta mietinnöstä on todettavissa, että toimikunnan työn päättyessä sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymisaika määriteltiin olennaisilta osin kantajajärjestön tässä oikeudenkäynnissä esittämällä tavalla. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitettiin maasto- tai leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta ja sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista. Kuitenkin puolustusvoimien työaikasopimuksen tulkinta on vuodesta 1993 alkaen oleellisesti muuttunut niin, että sotilaalliseen harjoitukseen kuuluvat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen alkamis-, keskeytymis- tai päättymisvuorokautena harjoitukseen osallistuvien virkamiesten suorittamat harjoitukseen liittyvät valmistelu- ja purkamistoimenpiteet.

Ivalossa lokakuussa 1999 pidetyn sissiharjoituksen alkamis- ja päättymisajankohdasta aiheutuneesta riidasta käytiin pääsopimuksen tarkoittamat paikallisneuvottelut. Neuvottelut päättyivät erimielisinä 4.9.2000.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rajavartiolaitoksen esikunta, joka valtiovarainministeriön määräyksestä on vastannut kanteeseen, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Rajavartiolaitoksen esikunta on lisäksi vaatinut Palkansaajajärjestö Pardian velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Hallinnonalakohtaisella tarkentavalla virkaehtosopimuksella ja sen liitteenä olevalla työaikasopimuksella ei ole määritelty sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymisaikaa eikä sitä, mitkä tehtävät kuuluvat sotilaalliseen harjoitukseen. Sotilaallisen harjoituksen alkaminen ja päättyminen on ainakin vuodesta 1977 lähtien määritelty rajavartiolaitoksen esikunnan antamien yksipuolisten määräysten perusteella siten, että sotilaalliseen harjoitukseen on katsottu kuuluviksi myös harjoituksen välittömään valmisteluun ja purkamiseen kuuluvat työt. Vastaavasti kertausharjoitusten osalta on rajavartiolaitoksen pysyväisohjeessa vuodelta 1987 todettu, että kertausharjoituksen sovellettuun jaksoon kuuluvat tätä vaihetta koskevat välittömät valmistelut ennen maasto-olosuhteisiin siirtymistä ja paluun jälkeiset, vain sovellettua maastoharjoitusta koskevat purkamistoimenpiteet.

Sotilaallisen harjoituksen järjestämiseen liittyvät sopimusmääräykset ovat olleet rajavartiolaitoksessa ja puolustusvoimissa aineelliselta sisällöltään samankaltaiset. Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeen 8 §:n mukaan sotilaallinen harjoitus alkaa virkamiehen osalta hänen ryhtyessään suorittamaan harjoitukseen kuuluvia tehtäviä sinä kalenterivuorokautena, jolloin siirrytään maasto-olosuhteisiin, ja päättyy purkamistoimenpiteiden tultua suoritetuksi sinä kalenterivuorokautena, jolloin palataan maasto-olosuhteista säännönmukaisiin kasarmiolosuhteisiin.

Rajavartiolaitoksen esikunnalla ja Palkansaajajärjestö Pardialla ei ole ollut yhteistä näkemystä sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymisajankohdasta. Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Toimiupseeriliitto ry:n välillä käytiin 26.10.1979 paikallisneuvottelu sotilaallisena harjoituksena järjestetyn varusmieskoulutukseen liittyvän maastoharjoituksen päättymiseen liittyvien purkutoimenpiteiden sisällyttämisestä sotilaalliseen harjoitukseen. Paikallisneuvottelussa, joka päätettiin erimielisenä, rajavartiolaitoksen esikunnan edustajat katsoivat sotilaalliseen harjoitukseen kuuluvaksi myös harjoituksen välittömään valmisteluun ja purkamiseen kuuluvat työt.

Valtio ei ollut rikkonut virkaehtosopimuksen määräyksiä. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt vastasivat itsenäisesti vastuullaan olevien koulutustilaisuuksien järjestämisestä voimassa olevien käskyjen, määräysten ja virkaehtosopimuksen puitteissa. Sissiharjoituksesta Lapin rajavartiolaitoksen esikunta oli laatinut asianmukaisen harjoituskäskyn noin neljä viikkoa ennen harjoituksen alkua. Käskyä täydennettiin myöhemmin sotilaallisen harjoituksen alkamisen ja päättymisen osalta Päällystöliitto ry:n luottamusmiehen ja sissiharjoituksen johtajan välisen keskustelun perusteella. Tuolloin sotilaallisen harjoituksen alkamisen ja päättymisen osalta ei ollut Päällystöliiton ja Lapin rajavartioston esikunnan välillä erimielisyyttä.

AKAVA-JS:N LAUSUNTO

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 32 a §:n nojalla varannut AKAVA-JS:lle sovellettavan virkaehtosopimuksen sopijapuolena tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Puolustusvoimien akavalainen pääluottamusmies on kirjallisessa lausumassaan esittänyt järjestön kantana, että sotilaalliseen harjoitukseen kuuluu siihen välittömästi liittyvät valmistelu, purku- ja huoltojärjestelyt.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Lapin rajavartiosto on järjestänyt 19. - 22.10.1999 Ivalossa sissiharjoituksen. Harjoitukseen on osallistunut muun muassa valmiusjoukkueeseen ja rajajääkärikomppaniaan kuuluvia virkamiehiä. Lapin rajavartioston koulutuskäskyn mukaan rajajääkärikomppanian osalta sotilaallinen harjoitus on alkanut 19.10.1999 kello 8.00 harjoitusvalmisteluilla ja valmiusjoukkueen sotilaallinen harjoitus kello 12.00 harjoituspuhuttelulla. Työtuomioistuimelle esitetyn harjoituksen kehittämissuunnitelman mukaan valmiusjoukkueen henkilökunnalle on pidetty harjoituspuhuttelu kello 12, harjoitusvalmisteluja on tehty kello 13 - 14 ja maasto-olosuhteisiin on siirrytty kello 14. Vastaavasti rajajääkärikomppania on kehittämissuunnitelman mukaan kello 8.00 - 11.00 tehnyt harjoitusvalmisteluja, järjestänyt harjoituspuhuttelun varusmiehille, muodostanut osastot, nauttinut lounaan ja siirtynyt maastoon.

Koulutuskäskyn mukaan sotilaallinen harjoitus on päättynyt 22.10.1999 kello 14 mennessä loppupuhutteluun. Kehittämissuunnitelman mukaan harjoitustilanne on 22.10.1999 päättynyt kello 06.00. Sen jälkeen kello 12 mennessä on tehty joukkojen kokoaminen ja joukko- ja mieskohtainen huolto. Kello 12 - 14 on suoritettu loppupuhuttelu ja harjoituksen lopettamisjärjestelyt.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, katsotaanko rajavartiolaitoksen työaikasopimusta sovellettaessa sotilaallisen harjoituksen alkaneen silloin, kun joukko-osasto tosiasiallisesti siirtyy kasarmialueelta maasto-olosuhteisiin ja vastaavasti päättyneen silloin, kun joukko-osasto palaa kasarmille, vai luetaanko sotilaalliseen harjoitukseen kuuluviksi myös harjoituksen välittömät valmistelu- ja purkutoimenpiteet.

Sotilaallisen harjoituksen työaikaa koskevien määräysten tulkinta

Rajavartiolaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehdoista 11.12.1997 tehdyn hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikasopimuksen 2.4. kohdassa ovat määräykset sotilaallisen harjoituksen työajasta. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan 2.4.1. kohdan mukaan harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa tai muutoin virkapaikan ulkopuolella ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Sopimuksessa ei ole otettu suoraan kantaa siihen, milloin sotilaallinen harjoitus alkaa tai päättyy. Kohdassa 2.4.3. on sovittu, että jos sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvalla virkamiehellä joudutaan harjoituksen alkamis-, keskeytymis- tai päättymispäivänä teettämään myös harjoitukseen kuulumatonta työtä, hän on oikeutettu lukemaan hyväkseen harjoituksesta laskettavan työajan lisäksi tällaiseen työhön käytetyt työtunnit. Kysymys on siten siitä, mitkä tehtävät kuuluvat sotilaalliseen harjoitukseen.

Sopimuksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu todistajina rajavartiolaitoksen hallinnollisen osaston entistä päällikköä A:ta, rajavartiolaitoksen hallinnollisen toimiston päällikköä B:tä, Rajavartioliiton pääluottamusmiestä C:tä, Päällystöliiton pääluottamusmiestä D:tä, yliluutnantti E:tä, opistoupseeri F:ää, majuri G:tä ja rajavartiomestari H:ta.

Harjoituksen alkaminen ja päättyminen tuli A:n mukaan suunnitella etukäteen niin, että välittömät valmistelu- ja purkutoimet kuuluivat harjoitukseen. Lisäksi vuonna 1990 oli erään erimielisyysasian yhteydessä annettu ohjeet siitä, että erimielisyyksien välttämiseksi sotilaallisten harjoitusten alkamis- ja päättymisajoista oli ennen käskyn antamista neuvoteltava etukäteen luottamusmiesten kanssa.

A on edelleen kertonut, että siinä vaiheessa kun myös johtaville virkamiehille alettiin maksaa lisäpalkkioita harjoitukseen osallistumisesta, eri henkilöstöryhmien intressit muodostuivat erilaisiksi. Työaikasäännösten alaisille virkamiehille oli tärkeätä, että harjoitukseen kuulumattomalta ajalta sai työtunnit, kun taas johtaville virkamiehille oli tärkeätä saada myös harjoituksen aloitus- ja lopetuspäiviltä vähintään kahdeksan tuntia osallistumista harjoitukseen. Kun johtavat virkamiehet valmistelivat harjoituskäskyt, heillä oli taipumusta suunnitella sotilaallisen harjoituksen aloitus- ja lopetusajankohdat omista lähtökohdistaan ja tähän piti hallinnollisin määräyksin puuttua. Todistajan mukaan puolustusvoimien puolella välittömien valmistelu- ja purkutoimenpiteiden piiri on jossakin määrin rajavartiolaitoksen soveltamiskäytäntöä laajempi.

B on kertonut toimineensa rajavartiolaitoksen esikunnassa hallinnollisen toimiston päällikkönä 22 vuotta. Vuonna 1990 oli syntynyt erimielisyys erään kertausharjoituksen osalta sotilaallisen harjoituksen alkamisajankohdasta. Harjoituskäskyn ja siihen liittyneen viikkopalveluohjelman mukaan sotilaallinen harjoitus olisi alkanut kello 8.00. Neuvotteluissa todettiin, että kyseisenä aamupäivänä ja myös iltapäivän alussa oli ollut luentoja ja muutoinkin sellaista ohjelmaa, joka ei ollut liittynyt välittömästi sotilaalliseen harjoitukseen. Kun tuossa yksittäistapauksessa materiaali oli valmiiksi lastattu ajoneuvoihin, voitiin sotilaallisen harjoituksen katsoa alkaneen ilman välittömiä valmistelutoimenpiteitä siitä, kun siirryttiin maasto-olosuhteisiin. Tuossa yhteydessä annettiin hallintoyksiköille ohjeet neuvotella etukäteen luottamusmiesten kanssa sotilaallisten harjoitusten alkamis- ja päättymisajoista. Tämän ohjeen antamisen jälkeen todistajan tietoon ei tullut uusia erimielisyystapauksia.

Välittömillä valmistelutoimenpiteillä B on tarkoittanut esimerkiksi harjoituksessa käytettävän materiaalin lastaamista, ja välittömillä purkutoimenpiteillä aseiden ja muiden harjoitusvälineiden purkamista ajoneuvoista. Ajallisesti kysymys on yleensä tunnista parista.

Myös D on kertonut, että välittömät valmistelu- ja purkutoimet tarkoittavat maasto-olosuhteisiin lähtöä ja sieltä paluuta. Näitä valmistelutoimia ovat muun muassa tarvikkeiden lastaus, joka kestää kymmeniä minuutteja tai korkeintaan tunnin vaihdellen tosin harjoituskohtaisesti. Kasarmin portin ohittaminen on varsinainen harjoituksen alkamisajankohta. Jotta samaan harjoitukseen osallistuville virkamiehille ei tulisi työaikakirjanpitoon eri ajankohtia sotilaallisen harjoituksen alkamisesta, on välittömät lastaustoimet laskettu kuuluviksi sotilaalliseen harjoitukseen. Vastaavasti myös ajoneuvojen purkaminen harjoituksen päätyttyä sisältyy harjoitukseen. D:n kertoman mukaan Päällystöliiton luottamusmies oli yhdessä työnantajan edustajan kanssa todennut etukäteen nyt riidanalaisen harjoituksen alkamisajankohdan.

E on kertonut työskentelevänsä Pohjois-Karjalan rajavartiostossa ja toimineensa vuodesta 1993 rajavartioston pääluottamusmiehenä. Sotilaallisen harjoituksen alkamisajoista on luottamusmiehen kanssa yleensä keskusteltu siinä vaiheessa, kun luonnos harjoituskäskyksi on ollut käytettävissä. Kokemuksen perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon aikaa kuluu henkilöstön saapumisesta siihen, kun joukot on varustettu ja tarkastettu ja ne ovat valmiina lähtemään maastoon. Lähdön välittömään valmisteluun kuluu 15 - 30 minuuttia. Tämä aika on otettu huomioon harjoitusohjelmassa, johon eri harjoitusvaiheiden alkamis- ja päättymisajat on etukäteen merkitty. Samalla tavoin arvioidaan, milloin joukot ovat takaisin kasarmialueella ja joukkokohtainen materiaali purettu ajoneuvoista, jolloin harjoitus päättyy ja henkilökunta siirtyy tekemään normaalia päivätyötään.

F on kertonut palvelevansa Kainuun rajavartiostossa ja toimivansa myös luottamusmiehenä. Tietämänsä mukaan rajajääkärikomppaniassa on tapana, että harjoitusvalmistelut tehdään etukäteen niin, että kalusto on valmiiksi kuitattuna ja pakattuna nostettavaksi ajoneuvoihin. Tällöin liikkeelle lähteminen ei enää edellytä muuta valmistelua kuin tarvikkeiden ajoneuvoihin nostamisen. Tässä suhteessa voi olla muualla myös muunlaista käytäntöä. Kertausharjoituksissa sotilaallisen harjoituksen alkaminen ja päättyminen on määrätty käskyllä sen mukaan milloin maasto-olosuhteisiin siirrytään ja sieltä palataan.

G ja H ovat yhtäpitävästi kertoneet, että varusmiesyksiköissä sotilaallisen harjoituksen valmistelu alkaa yleensä palaverilla, jossa käydään läpi harjoituksen pääpiirteittäinen kulku. Tämän jälkeen osa kouluttajista määrätään perehdyttämään varusmiesjohtajia tilanteeseen, osa noutaa muonan varusmiesten kanssa ja osa huolehtii ryhmä- ja joukkuekohtaisen materiaalin pakkaamisesta. Tästä harjoitus jatku yhtäjaksoisesti aina siihen saakka, kun palataan kasarmille harjoituksen päätyttyä. Tällöin harjoitukseen kuuluu vielä joukkuekohtaisen materiaalin luovutukset ja asetarkastukset. Aikaa valmistelu- ja purkutoimenpiteisiin menee 1-3 tuntia harjoituksen laadusta riippuen.

Arviointi

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että sovellettaessa rajavartiolaitoksen työaikasopimusta sotilaalliseen harjoitukseen on katsottu kuuluvan paitsi varsinainen maasto-olosuhteissa tapahtuva harjoitus myös tämän harjoituksen välittömät valmistelu- ja purkamistoimenpiteet ainakin silloin, kun ne liittyvät harjoitusjoukon liikkeelle lähtemiseen ja sen palaamiseen kasarmille. Niiden toimenpiteiden edellyttämä aika on saattanut vaihdella muutamasta kymmenestä minuutista muutamaan tuntiin harjoituksen laadun mukaan ja myös sen mukaan, missä määrin valmistelutoimia on suoritettu jo ennakolta.

Työnantaja voi työnjohtovaltansa perusteella määrätä, millä tavalla harjoitus toteutetaan. Tämä käsittää oikeuden määrätä edellä todetuissa rajoissa myös siitä, milloin harjoitus sotilaallisena harjoituksena alkaa ja päättyy. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan nämä ajankohdat on tarkoituksenmukaisuussyistä voitu määrätä yhteisesti harjoitusjoukolle siitä huolimatta, että yksittäisten virkamiesten osalta on voinut olla tosiasiallisia eroja sotilaalliseen harjoitukseen kuuluvien tehtävien alkamisessa ja päättymisessä.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että sotilaallinen harjoitus alkaa vasta silloin, kun harjoitusjoukko varustettuna ja tarkastettuna aloittaa henkilökohtaisine tarvikkeineen siirtymisen ajoneuvoihin maastoon lähtemistä varten ja päättyy, kun harjoitusjoukko palaa joukkojen perustamis- ja purkamisalueelle. Edellä sopimuksen sisällöstä ja soveltamiskäytännöstä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työaikasopimuksen riidanalaisille määräyksille olisi perusteita vahvistaa näin rajattua tulkintaa.

Päällystöliiton luottamusmies on yhdessä työnantajan edustajan kanssa todennut Lapin rajavartioston nyt kysymyksessä olevan sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymisajankohdan. Tätä yhteistä käsitystä ei myöskään Rajavartioliiton luottamusmies ole paikallisesti riitauttanut. Tämän oikeudenkäynnin yhteydessä ei kyseisen harjoituksen alkamisesta ja päättymisestä ole muutoinkaan esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi koulutuskäskyyn merkityt sotilaallisen harjoituksen alkamis- ja päättymisajankohdat työaikasopimuksen vastaisiksi.

Näyttämättä on siten jäänyt, että valtio olisi rikkonut virkaehtosopimusta kanteessa väitetyllä tavalla, joten tähän perustettu hyvityssakkovaatimus on perusteeton.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun 33 a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palkansaajajärjestö Pardia ry ja valtiovarainministeriö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, K. Rautiainen, Saipio, Palomäki ja Koivistoinen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.