Labor court dismissed union claim that specific air duty allowance applies to all personnel performing base maintenance tasks.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's claim that a specific air duty allowance must apply to all personnel performing base maintenance tasks, not just formal flight crew. The court found that while the agreement aimed to eliminate previous pay inequities, the parties did not intend to expand the allowance's scope to include all military officers performing such duties. Consequently, the court ruled that the specific allowance applies only to formal flight crew and air rescue personnel, rejecting the union's interpretation that any officer performing base maintenance tasks qualifies.
Legislator headnote
AI generatedRajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen lisämääräykset; lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä: Sopimuspäälliköt eivät ole tarkoittaneet, että lentolisä sovelletaan kaikille sotilasvirkamiehille, jotka suorittavat vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtäviä, vaan vain virallinen lentohenkilökunta ja pintapelastajat.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys rajavartiolaitoksen tarkentavaan virkaehtosopimukseen sisältyvän lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää koskevan määräyksen soveltamisalasta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 14
KANTAJA
Palkansaajajärjestö Pardia ry, Helsinki
VASTAAJA
Valtiovarainministeriö
ASIA Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.10.2000
Pääkäsittely 27.11.2000
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Rajavartiolaitoksen hallinnonalakohtaisen 22.2.2000 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen osana noudatettavassa lisäpalkkiota koskevassa liitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
LISÄPALKKIOT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. LENTOLISÄT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3.6. Lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä (YK:03026)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3.6.5. Rajavartiolaitoksen virassa palvelevalle upseerille, opistoupseerille, sotilasyliteknikolle, sotilasteknikolle, merivartijalle ja rajavartijalle, joka toimii vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä tai vastuullisissa hallinnollisissa-, operatiivisissa-, valvonta- tai opetustehtävissä maksetaan lentoteknillisenä vastuu- ja vaaralisänä kohdassa 3.6.1. mainittua markkamääräistä 255 markan kiinteää osuutta ja 18 prosenttia A 15 palkkausluokan peruspalkasta kuukaudessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Palkansaajajärjestö Pardia on vaatinut työtuomioistuinta
vahvistamaan, että edelle jäljennettyä kohdan 3.6.5. lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisämääräystä sovellettaessa lentolisiä koskevan yleismääräyksen mukaisena ilmailutehtävässä toimimisella on tarkoitettu toimimista kohdan 3.6.5. mukaisessa vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävässä tai vastuullisessa hallinnollisessa-, operatiivisessa-, valvonta- tai opetustehtävässä,
vahvistamaan kyseisen kohdan 3.6.5. oikeaksi tulkinnaksi, että lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää maksetaan kaikille rajavartiolaitoksen virassa palveleville vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä toimiville upseereille, opistoupseereille, sotilasyliteknikoille, sotilasteknikoille, merivartijoille ja rajavartijoille sekä kaikille rajavartiolaitoksen virassa palveleville vartiolentolaivueen vastuullisissa hallinnollisissa-, operatiivisissa-, valvonta- tai opetustehtävissä toimiville upseereille, opistoupseereille, sotilasyliteknikoille, sotilasteknikoille, merivartijoille ja rajavartijoille,
vahvistamaan, että sotilasyliteknikot A, B ja C, sotilasteknikot D, E ja F sekä vanhemmat rajavartijat G ja H ovat oikeutettuja saamaan sopimuksen 3.6.5. -kohdan mukaista lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää, koska he toimivat vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä,
tuomitsemaan valtiovarainministeriön virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin ja 20 §:n nojalla maksamaan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta Palkansaajajärjestö Pardialle hyvityssakkoa, ja
velvoittamaan valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardian oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Helmikuussa 2000 tehdyn rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen yhteydessä sovittiin muun ohessa lisäpalkkioista. Lisäpalkkiona maksettaviin lentolisiin sisällytettiin uusi määräys, jolla laajennettiin lentoteknilliseen vastuu- ja vaaralisään oikeutettujen virkamiesten piiriä. Lisäys tuli sopimusmääräyksiin palkansaajapuolen aloitteesta.
Rajavartiolaitos ryhtyi soveltamaan määräystä siten, että lisää maksettiin joillekin sen soveltamispiiriin kiistatta kuuluville virkamiehille, muun muassa vartiolentuelaivueen komentajalle, henkilöstötoimiston päällikölle ja Turun lentoryhmän yksikköupseerille, mutta jätettiin maksamatta täysin vastaavissa tehtävissä toimiville virkamiehille. Kuitenkin myös A, B, C, D, E, F, G ja H olivat oikeutettuja vastuu- ja vaaralisään, koska he toimivat sopimusmääräyksessä tarkoitetuissa vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä. A oli tällaisissa huoltotehtävissä Suomenlahden merivartiossa, B Saaristomeren merivartiossa, C Lapin rajavartiossa ja D, E, F, G sekä H Lapin rajavartiostossa.
Rajavartiostojen ja vartiolentolaivueiden kesken oli sovittu, että rajavartiostot hoitavat vartiolentolaivueiden tukikohtatiloja. Näissä sopimuksissa oli nimetty tietyt henkilöt, jotka näitä tehtäviä hoitivat. Edellä mainitut henkilöt hoitivat ainakin viikoittain tukikohtien huoltotehtäviä. He toimivat siten lisäpalkkioita koskevan sopimuksen lentoteknillisiä lisiä koskevan määräyksen mukaisesti ilmailutehtävissä. Näille virkamiehille ei kuitenkaan ollut maksettu edellä mainittua lisäpalkkiota.
Rajavartiolaitoksen esikunnan, Päällystöliitto ry:n ja Rajavartioliitto ry:n välillä oli käyty pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut. Ne olivat päättyneet erimielisiin kantoihin 4.9.2000.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Rajavartiolaitoksen esikunta, joka valtiovarainministeriön määräyksestä on vastannut kanteeseen, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Rajavartiolaitoksen esikunta on lisäksi vaatinut Palkansaajajärjestö Pardian velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Rajavartiolaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehdoista tehdyn hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen lentolisäliitteen johtolauseena on, että lentolisää maksetaan rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä toimiville virkamiehille tehtävissä vaadittavan erikoispätevyyden ja tehtäviin liittyvän vastuun ja vaaran perusteella. Maksuperusteena on siis sekä erikoispätevyys että tehtäviin liittyä vaara ja vastuu.
Rajavartiolaitoksesta annetun lain 61 §:n mukaan rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi rajavartiolaitos harjoittaa valtion ilmailutoimintaa. Rajavartiolaitoksen lentotoiminta toteutetaan rajavartiolaitoksen lentotoimintakäsikirjan määräysten mukaisesti. Lentotoimintakäsikirjan kohdan 2.1. mukaisesti rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnasta huolehtii vartiolentolaivue.
Rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä toimivat virkamiehet palvelevat vartiolentolaivueessa. Poikkeuksena tästä ovat merivartiostoihin sijoitetut muutamat pintapelastajat, jotka toimiessaan ilma-aluksessa pintapelastajina noudattavat edellä sanotun rajavartiolaitoksen ilmailukäsikirjan määräyksiä ja ovat siten tehtävänsä aikana osa vartiolentolaivueen henkilöstöä.
Rajavartiolaitoksen hallinnonalaa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen sopimusneuvotteluissa laajennettiin lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä koskemaan niitä vartiolentolaivueessa palvelevia virkamiehiä, jotka toimivat sanotun sopimusmääräyksen kohdan 3.6.5. mukaisissa vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä tai vastuullisissa hallinnollisissa-, operatiivisissa-, valvonta- tai opetustehtävissä ja jotka eivät aiemman virkaehtosopimuksen mukaan olleet oikeutettuja edellä mainittuun lisään, vaikka toimivat rajavartiolaitoksen lentotoimintakäsikirjan mukaisessa ilmailutehtävässä. Tällöin lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän piiriin lisättiin seuraavat vartiolentolaivueen virkamiehet: vartiolentolaivueen komentajana toimiva kommodori, vartiolentolaivueen esikunnan toimistoupseerina toimiva luutnantti sekä Turun vartiolentueen yksikköupseerina toimiva luutnantti. Sopimusneuvotteluissa oli nimenomaan yksilöity nämä kolme henkilöä.
Rajavartiolaitoksen määräys RVLPAK 2.1. n:o 1855/08/1999/4.10.1999 määritti rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden kokoonpanon ja valvonta-alueen sekä hallintoyksiköiden tehtävät. Sanotun määräyksen 4.6. kohdan 2 ja 4 momentti kuuluivat seuraavasti:
Vartiolentolaivue suunnittelee, johtaa ja toteuttaa rajavartiolaitoksen lentotoiminnan rajavartiolaitoksen esikunnan käskyjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vartiolentolaivue huolehtii myös rajavartiolaitoksen ilma-alusten huolto-, korjaus- ja muutostöistä. Vartiolentolaivue yhteen sovittaa hallintoyksiköiden lentotoiminnan tarpeet.
Vartiolentolaivueen komentaja johtaa vartiolentolaivuetta ja vastaa sille kuuluvien tehtävien toteuttamisesta. Komentaja osallistuu erikseen määrättäessä rajavartiolaitoksen esikunnassa rajavartiolaitoksen lentotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.
Vartiolentolaivueen esikunnan toimistoupseerille lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän maksamista edellyttivät seuraavat tehtävät: Laivueen turvallisuustoimintojen valvominen laivueen turvallisuusupseerina, vastaaminen henkilöstön koulutuksen suunnittelusta, määrärahatarpeesta ja toimeenpanokäskyjen laadinnasta yhdessä lentotoiminnan- ja lentoteknisen johtajan kanssa sekä vastaaminen laivueen henkilöstölle annettavan perus-, täydennys- ja jatkokoulutuksen yleisjärjestelyistä.
Turun vartiolentueen yksikköupseerin oleellisia tehtäviä lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän maksamisen kannalta oli toimia lentueen hallintopäällikkönä ja turvallisuusupseerina, vastata lentueen yleishuollosta sekä osallistua tarvittaessa ilma-aluksen operaattorina ja rajavartiomiehenä valvontaan koko rajavartiolaitoksen valvonta-alueella.
Operaattori osallistui muun muassa lentotehtävien valmisteluun ilma-aluksen päällikön ohjeiden mukaisesti.
Lapin rajavartioston esikunnan teknisessä toimistossa palvelevien sotilasyliteknikko C:n ja sotilasteknikkojen D:n, E:n sekä F:n tehtäviin kuului Lapin rajavartioston kiinteistönhoitovastuulla olevien kiinteistöjen käyttö- ja huoltosuunnitelmien ylläpito. Rovaniemen vartiolentueen tukikohtatilojen kiinteistöjen kunnossapitoon liittyen edellä mainitut virkamiehet kävivät vartiolentueessa keskimäärin kerran kuukaudessa. Sanotun käyttö- ja huoltosuunnitelman mukaisiin töihin sitoutuivat Lapin rajavartioston esikunnan huoltokeskuksessa palvelevat kaksi virkamiestä huoltoasentaja ja sähköasentaja, sekä ajoittain myös vanhempi rajavartija G. Vanhempi rajavartija H toimi Lapin rajavartioston esikunnan ja Rovaniemen vartiolentueen tukikohdassa olevien kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapitotehtävissä.
Saaristomeren merivartioston teknillisessä toimistossa palvelevan sotilasyliteknikko B:n ja Suomenlahden merivartiostossa palvelevan sotilasyliteknikko A:n työjärjestyksen mukaiset tehtävät olivat vastaavia, mitä edellä on Lapin rajavartiostossa palvelevien sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon tehtävistä sanottu.
Lentolisiä koskeva määräys edellyttää lentolisän ja lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän maksamiseksi toimimista rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä. Rajavartiolaitoksessa ilmailutehtävissä toimivat virkamiehet palvelevat vartiolentolaivueessa. Ilmailutehtäviä olivat myös merivartiostoihin sijoitettujen pintapelastajien väliaikaiset tehtävät vartiolentolaivueessa. Vastuu- ja vaaralisän laajentamisella virkaehtosopimusneuvotteluissa ei ole sen sijaan tarkoitettu sen koskevan kanteessa mainittuja Suomenlahden merivartioston, Saaristomeren merivartioston ja Lapin rajavartioston virkamiehiä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä toimiville virkamiehille on maksettu tehtävissä vaadittavan erikoispätevyyden ja tehtäviin liittyvän vastuun ja vaaran perusteella lentolisää tai vastuu- ja vaaralisää sopimuksessa eritellyissä tehtävissä. Näihin lisiin oikeuttavien tehtävien piiriä on 22.2.2000 allekirjoitetulla virkaehtosopimuksella sovittu laajennettavaksi niin, että lentoteknistä vastuu- ja vaaralisää maksetaan myös rajavartiolaitoksen palveluksessa oleville sotilasvirkamiehille, jotka toimivat vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä tai vastuullisissa hallinnollisissa, operatiivisissa tai valvonta- taikka opetustehtävissä.
Erimielisyydessä on kysymys siitä, ovatko edellä tarkoitettuun lisään oikeutettuja myös ne kanteessa mainitut rajavartiolaitoksen palveluksessa olevat virkamiehet, jotka eivät kuulu vartiolentolaivueen henkilökuntaan, mutta toimivat vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä.
Määräyksen sisällöstä esitetty selvitys
Riidanalaisen määräyksen neuvotteluvaiheista ja sopijapuolten tarkoituksesta on kuultu Rajavartioliiton pääluottamusmiestä I:tä, Päällystöliiton pääluottamusmiestä J:tä, Merivartioliiton pääluottamusmiestä K:ta sekä rajavartiolaitoksen henkilöstöosaston päällikköä L:ää, jotka kaikki ovat osallistuneet kyseisiin virkaehtosopimusneuvotteluihin.
I on kertonut, että esitys riidanalaisen lisän maksamisesta oli tehty Päällystöliiton aloitteesta ja se oli valmisteltu rajavartiolaitoksen ammattiliittojen neuvottelukunnassa. Tarkoituksena oli, että määräys koskisi kaikkia rajavartiolaitoksen virkamiehiä ja siviileitä. Määräys oli muiden lisiä koskevien määräysten tavoin kirjoitettu täsmälliseen muotoon ja missään vaiheessa ei ollut esillä, että sitä sovellettaisiin vain tiettyihin henkilöihin tai muutoinkaan sen sanamuotoa rajoitetummin. Käytyjen neuvottelujen kuluessa vaatimuksia muutettiin siten, että rajavartiolaitoksen palveluksessa olevat muut kuin sotilashenkilöt rajattiin määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi työnantajapuolen vaatimuksesta oli uusi lisäpalkkiomääräys sijoitettu sopimukseen niin, että se ei tullut palkkioiden korotusosien piiriin.
Virkaehtosopimusneuvotteluissa järjestöjen edustajien neuvotteluvastuuta oli jaettu niin, että todistaja oli neuvotellut työaikasopimuksesta ja J oli neuvotellut lisäpalkkioista. Aiemman määräyksen mukaan lentolisän maksamisen edellytyksenä oli, että henkilö osallistuu jollakin tavalla lentämiseen tai vastaa tekniikasta. Uudessa määräyksessä ei ollut tällaisia edellytyksiä. Uusi määräys ei ollut Rajavartioliiton kannalta kaikkein keskeisimpiä tavoitteita ja neuvottelutulos oli hyväksytty siihen erityisemmin kantaa ottamatta.
K on kertonut osallistuneensa viime vaiheessa neuvotteluihin, joissa oli sovittu muun muassa lentoteknillisen vastuu- ja vaaralisän piirin laajentamisesta. Esityksen lähtökohtana oli korjata kolmen sellaisen vartiolentolaivueen palveluksessa olevan virkamiehen palkkausta, jotka eivät työskennelleet varsinaisissa lento- tai teknillisissä tehtävissä ja joille ei tämän vuoksi ollut maksettu lentolisää. Esitystä valmisteltaessa varmistettiin, ettei vartiolentolaivueiden palveluksessa ollut siviilivirkamiehiä, jotka siten voitiin jättää määräyksen ulkopuolelle. Tosin Turussa ja Helsingissä vartiolentolaivueen kiinteistöjen huoltotehtävissä toimi siviilivirkamiehiä, mutta he olivat merivartioston kirjoissa.
K:n mukaan ilmailutehtävissä palvelevilla virkamiehillä on perinteisesti tarkoitettu vain vartiolentolaivueessa palvelevia virkamiehiä. Ainoana poikkeuksena ovat olleet eräät merivartiostoissa palvelevat pintapelastajina toimivat merivartijat. Esillä olleet kolme virkamiestä olivat olleet vartiolentolaivueen palveluksessa ja todistaja oli ymmärtänyt koko ajan, että lisämääräyksessä oli kysymys vain vartiolentolaivueen henkilökunnasta.
L:n mukaan lisämääräyspykälän rakenne on sellainen, että se koskee vain ilmailutehtäviä. Rajavartiolaitoksessa ilmailutehtäviä ilman eri määräystä hoitavat vain vartiolentolaivueen virkamiehet. Todistajan mielestä oli selvää, että määräys ei voinut koskea koko rajavartiolaitosta. Myös vartiolentolaivueissa palvelevat konttoristit ja muut siviilivirkamiehet oli rajattu lisämääräyksen ulkopuolelle, koska heille oli sovittu maksettavaksi erillistä esikuntalisää.
Arviointi ja johtopäätökset
Rajavartiolaitoksen tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu lisäpalkkioista, joita ovat muun muassa kielilisä, kielitaitolisä ja lentolisä. Sopimuksen mukaisia lentolisiä tai vastuu- ja vaaralisiä maksetaan sopimuksen mukaan rajavartiolaitoksen ilmailutehtävissä toimiville virkamiehille. Lentolisää on sovittu erikseen maksettavaksi sopimuksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla ohjaajalle, mekaanikolle, pintapelastajalle, operaattorille, tähystäjälle ja oppilaalle, minkä lisäksi on sovittu tietyissä tehtävissä toimiville maksettavasta lentoteknillisestä vastuu- ja vaaralisästä.
Sopimuksen sanamuodon mukaan vastuu- ja vaaralisää on maksettu jo ennen vuoden 2000 sopimukseen tehtyä lisäystä (esimerkiksi sopimuksen kohdan 3.6.1. mukaan) rajavartiolaitoksen virassa oleville rajaamatta lisään oikeutettuja nimenomaisesti vartiolentolaivueen henkilökuntaan. Tällä tavalla on kirjoitettu myös nyt riidanalainen lisämääräys.
Lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää on esitetyn selvityksen mukaan maksettu aiemmin edellä mainittuja pintapelastajia lukuun ottamatta vain vartiolentolaivueen henkilökuntaan kuuluville virkamiehille. Tämän rajoituksen on katsottu johtuvan siitä, että sopimuksen mukaan näitä lisiä maksetaan vain ilmailutehtävissä toimiville virkamiehille. Heillä on tässä yhteydessä tarkoitettu vartiolentolaivueiden henkilöstöä, koska vartiolentolaivueet huolehtivat ilman eri määräystä suoraan asetuksen nojalla rajavartiolaitoksessa ilmailutehtävistä.
Tulkinnasta, jonka mukaan ilmailutehtävissä toimivilla lentolisämääräystä sovellettaessa tarkoitetaan vain vartiolentolaivueiden henkilökuntaa, ei ollut keskusteltu sovittaessa lisämääräyksen laajentamisesta vuoden 2000 sopimusneuvotteluissa. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä sopijapuolten tarkoittaneen muuttaa sitä tulkintaa, mitä ilmailutehtävissä toimivilla virkamiehillä oli lentolisämääräysten soveltamiskäytännössä tarkoitettu. Kirjoittamalla määräys soveltamisalaltaan periaatteessa samalla tavalla kuin miten jo aiemmin sopimukseen sisältyneet lisämääräykset oli kirjoitettu, osapuolten voidaan päinvastoin katsoa tarkoittaneen, että myös uutta määräystä sovelletaan samalla tavalla.
Edellä lausuttua käsitystä tukee myös se, että uudella lisämääräyksellä oli pyritty poistamaan niitä palkkauksellisia epäkohtia, jotka olivat johtuneet siitä, että lentolisiä ei ollut maksettu kaikille vartiolentolaivueen sotilasvirkamiehille. Tämän mukaisesti neuvotteluissa ja myös sopimuksen solmimisen jälkeen sopimusmuutosten kustannusvaikutuksia arvioitaessa lisään oikeutetuiksi on yhteisesti katsottu vain kolme nimettyä vartiolentolaivueiden henkilökuntaan kuuluvaa sotilasvirkamiestä.
Riidanalaisen määräyksen perusteella lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää maksetaan tietyissä huoltotehtävissä tai vastuullisissa hallinto- ja muissa sopimusmääräyksessä luetelluissa tehtävissä. Työtuomioistuimen mielestä on ajateltavissa, että virkamiehen voitaisiin katsoa jossakin tapauksessa työskentelevän sopimuksessa tarkoitetulla tavalla ilmailutehtävissä, vaikka hän ei muodollisesti kuuluisikaan vartiolentolaivueen henkilöstöön, jos hänet on määrätty tekemään tehtäviä, jotka vartiolentolaivueen henkilöstön tekeminä kuuluisivat sopimuksen piiriin. Kuitenkin on jäänyt näyttämättä sopijapuolten tarkoittaneen, että uuden lisämääräyksen soveltamispiiriin kuuluisivat kaikki rajavartiolaitoksen palveluksessa olevat vartiolentolaivueen tukikohtien huolto- ja muihin lisämääräyksen mukaisiin tehtäviin tavalla tai toisella osallistuvat sotilasvirkamiehet.
Ilmailutehtävissä toimivilla on lentolisämääräyksiä sovellettaessa tarkoitettu vartiolentolaivueiden henkilökuntaa ja pintapelastajia. Tätä tulkintaa ei ole näytetty olleen tarkoitus muuttaa sovittaessa vuoden 2000 sopimusneuvotteluissa riidanalaisesta lisämääräyksestä. Näin ollen sopimusmääräykselle ei voida vahvistaa sellaista sisältöä, että vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtäviä tai muita määräyksessä tarkoitettuja tehtäviä tekevä virkamies olisi aina oikeutettu sopimuksen mukaiseen lentoteknilliseen vastuu- ja vaaralisään. A:lla, B:llä, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä, G:llä ja H:lla ei siten ole oikeutta saada vastuu- ja vaaralisää siitä huolimatta, että he ovat kanteessa kerrotuin tavoin toimineet vartiolentolaivueen tukikohtatilojen huoltotehtävissä.
Kieltäytyessään maksamasta edellä mainituille sotilasvirkamiehille vaadittua lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää rajavartiolaitoksen esikunta Suomen valtion edustajana ei ole rikkonut virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun 33 a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Palkansaajajärjestö Pardia ry ja valtiovarainministeriö saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Saipio, Koivistonen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.
Tuomio on yksimielinen.