Union fined for breaching peace obligation by supporting strike threatening wage increase demands.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin olivat yhtiön sähkötyöntekijät olleet kahteen otteeseen lakossa. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston tai sitä edustavan luottamusmiehen ei ollut näytetty ryhtyneen todellisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmies oli päinvastoin tukenut työtaistelun toimeenpanemista osallistumalla työntekijöiden asiasta päättäneeseen kokoukseen ja välittämällä työnantajalle työntekijöiden vaatimuksia ja niiden tueksi työtaistelu-uhkauksia. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehensä työrauhavelvollisuuden vastaisesta menettelystä, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 1

KANTAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki

VASTAAJA Sähköalojen ammattiliitto ry, Tamper

KUULTAVA Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry, Turku

ASIA Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.9.2000

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:n tuomitsemista maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:n velvoittamista korvamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

ABB Shipins Oy on laiva- ja sähköasennusprojektien kokonaistoimituksiin keskittyvä yhtiö, jonka päätoimialat ovat laivojen sähköasennukset, suunnittelu, materiaalit ja laivanrakennusprojektien huoltosähköistys. Yhtiössä on noin 20 toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä sekä 143 työntekijää. Työntekijöistä 139 kuuluu Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:hyn. Kaikkiin työntekijöihin sovelletaan metalliteollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta.

Ammattiosaston luottamusmies ja varaluottamusmies olivat 19.4.2000 esittäneet työnantajalle vaatimuksen tuntipalkkojen korottamisesta keskimäärin 1,50 markalla. Tämä vaatimus oli esitetty uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen. Työntekijöiden palkkoja oli tuolloin jo korotettu työehtosopimuksen mukaisella 1,50 markan yleiskorotuksella. Luottamusmiehet olivat vaatineet vielä lisäkorotuksia juuri työehtosopimusneuvotteluissa sovittuihin korotuksiin. Työnantaja ei ollut suostunut vaatimukseen.

Asiaa oli käsitelty uudelleen työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisessä kokouksessa 10.5.2000. Työnantaja oli ilmoittanut tuolloin edelleen, että tasokorotuspyyntöä ei hyväksytä. Palkankorotusvaatimuksien hylkäämisestä johtuen 115 työntekijää oli ollut lakossa 17.5.2000 kello 12 alkaen iltapäivän. Lakko oli päättynyt 18.5.2000 kello 7. Työnantaja oli tuominnut jyrkästi työntekijöiden lakon ja ilmoittanut, että se oli työehtosopimuksen vastainen. Samalla oli korostettu sitä, että tasokorotusvaatimukseen ei tultaisi suostumaan ja että yleiskorotukset oli hoidettu juuri vähän aikaa sitten voimaan tulleella työehtosopimuksella.

Edelleen samana päivänä 8.6.2000 noin kello 15 luottamusmies oli soittanut ja ilmoittanut työntekijöiden poistuvan työpaikalta ja palaavan työhön 12.6.2000 aamulla työvuoron alkaessa. Yhteensä 143 työntekijästä lakon oli aloittanut 107 työntekijää. Luottamusmies ja varaluottamusmies eivät osallistuneet lakkoon.

Toimitusjohtaja oli uudelleen esittänyt vaatimuksen työrauhavelvoitteen noudattamisesta ja siitä, että merikoeajoa ei saanut vaarantaa tai viivästyttää. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:stä oli puolestaan oltu yhteydessä Sähköalojen ammattiliittoon, josta oli saatu tieto, ettei merikoeajo ei vaarantuisi. Tämä tieto ei ollut kuitenkaan pitänyt paikkansa, sillä koko laivan huoltosähköistyksen purkutyö oli jäänyt täysin hoitamatta lakon alkaessa. Yhtiön toimitusjohtaja oli lakon vuoksi joutunut etsimään työvoimaa muualta, jotta yhtiö olisi voinut hoitaa sovitut tehtävät. Lisäksi hän oli 8.6.2000 noin kello 17.30 soittanut luottamusmiehelle ja vaatinut häntä varmistamaan, että huoltosähkömiehet olisivat kaikki työssä perjantaina ja viikonloppuna ja näin huolehtisivat purkutöistä, jotta merikoeajon alkaminen ajallaan ei vaarantuisi.

Lakot olivat vaarantaneet L-1345 -risteilijän merikoeajon 12.6.2000. Merikoeajo oli ollut mahdollinen ainoastaan lisätyövoimalla. Tämä oli luonnollisesti aiheuttanut kustannuksia ja erittäin paljon vaivaa työnantajalle. Samalla se oli vaarantanut työnantajan asiakassuhteet.

Yhtiössä järjestetyt työtaistelutoimet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työehtosopimus sisälsi määräykset työntekijän peruspalkasta. Työntekijäpuoli ei ollut edes väittänyt, että yhtiön maksamat palkat eivät täyttäisi näitä työehtosopimuksen määräyksiä. Lakolla oli yritetty tosiasiallisesti pakottaa työnantajaa soveltamaan palkkausta koskevia työehtosopimusmääräyksiä toisin vaatimalla yhtiötä maksamaan työehtosopimuksen palkkanormeja parempia palkkoja.

Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:n vastuuta korosti se, että luottamusmies oli esittänyt työnantajalle useaan otteeseen työehtosopimukseen perustumattomia palkkavaatimuksia. Lisäksi luottamusmies oli ollut mukana tekemässä päätöstä laittomaan työtaisteluun ryhtymisestä. Luottamusmieshän oli soittanut toimitusjohtajalle kesken kokouksen. Luottamusmies, varaluottamusmies ja ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotta ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain tai työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimiin ryhtymistä. Luottamusmies oli työnantajan nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta kieltäytynyt kutsumasta huoltosähkömiehiä töihin 9.6.2000, joten hän ei tuolloinkaan ollut pyrkinyt estämään lakkoa, vaan oli ollut sitä tukemassa. Lähes kaikki lakkoon osallistuneista työntekijöistä olivat kuuluneet Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:hyn. Ammattiosasto oli rikkonut sekä aktiivisen että passiviisen työrauhavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto on vastauksessaan, johon Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Luottamusmies ei ollut esittänyt vaatimusta palkkojen lisäkorotuksesta, vaan kyse oli ollut työntekijöiden ansioiden alentumisesta. Ansioiden aleneminen oli johtunut lähinnä siitä, että aikaisemmin noin 10 vuoden aikana työntekijät olivat saaneet bonuspalkkaa keskimäärin 2,60 markkaa tunnilta. Työnantaja oli asettanut viime aikoina laivojen tuntitavoitteet niin alhaisiksi, että bonuspalkkaa ei ollut saatu. Työntekijät olivat hakeneet vanhaa käytäntöä bonuspalkkojen suhteen ja velvoittaneet luottamusmiehen käymään neuvotteluja tilanteen oikaisemiseksi.

Työntekijät olivat olleet lakossa 17.5.2000 kello 12 - 15.30. Lakkoon eivät olleet osallistuneet kaikki työntekijät, vaan komennuksilla olevat työntekijät olivat jatkaneet työtään. Työssä oli myös ollut luottamusmies ja huoltosähkön ylläpitämiseen tarvittavat sähkömiehet. Tällä työntekijät olivat pyrkineet varmistamaan sen, ettei mielenilmauksesta aiheutuisi tarpeetonta vahinkoa. Neuvottelussa 7.6.2000 luottamusmiehet olivat pyytäneet työnantajan vastaesitystä seuraavan päivän kokousta varten. Työnantaja oli myöntänyt, että ansiot olivat alentuneet, mutta ei kuitenkaan ollut antanut vastaesitystä.

Yhtiön toimitusjohtaja ei ollut hoitanut aktiivisesti palkkapolitiikkaa eikä yhtiön palkkapolitiikka ollut muutenkaan ollut johdonmukaista. Aktiivisuuden puutetta oli osoittanut muun muassa se, että toimitusjohtajalla ei ollut vastaesitystä työntekijöiden 8.6.2000 pitämälle kokoukselle. Kokouksessa luottamusmiehet olivat vaatineet työntekijöitä jäämään työhön. Vetoomukset eivät kuitenkaan tehonneet, vaan 107 henkilöä 143:sta oli osallistunut työnseisaukseen. Työnseisaus ei kuitenkaan ollut vaarantanut laivan merikoeajoa, koska koeajoa varten tarpeelliset sähköasentajat olivat olleet työssä. Työssä oli ollut 12 asentajaa, joista kolme oli tehnyt myös ylitöitä. Loput lakon ulkopuolelle jääneet olivat olleet erilaisilla lomilla tai vapailla. Myös laivan huoltosähköistyksen kaluston purkutyössä oli ollut kaksi asentajaa, jotka olivat tehneet ylitöitä myös lauantaina ja sunnuntaina.

Luottamusmies ja varaluottamusmies eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen. He eivät olleet ilmoittaneet "samantien" jäävänsä sairauslomalle. Luottamusmies oli pyytänyt toimitusjohtajalta 8.6.2000 työajan lyhennysvapaata iltapäiväksi. Toimitusjohtaja ei sitä kuitenkaan ollut antanut. Kun toimitusjohtaja oli kuullut luottamusmiehen olevan sairas, hän oli kehottanut luottamusmiestä menemään lääkärin vastaanotolle. Luottamusmiehen sairausloma oli ollut normaali. Varaluottamusmies oli aikaisemmin sopinut työnjohdon kanssa, että hän pitäisi kaksi tuntia työajan lyhennysvapaata. Vapaan hän oli tarvinnut käyttääkseen 7-vuotiasta lastaan lääkärissä. Toimitusjohtaja oli ilmoittanut varaluottamusmiehelle, ettei tämä saanut pitää työajan lyhennysvapaata. Tällöin varaluottamusmies oli ilmoittanut pitävänsä sairaan lapsen hoitovapaata.

Työnseisaukset eivät olleet vaarantaneet L-1345 -risteilijän merikoeajoa 12.6.2000. Tarpeellinen työvoima oli ollut työssä ja työnseisaus oli loppunut 9.6.2000 kello 15.30. Työnseisaus ei ollut vaarantanut myöskään työnantajan asiakassuhteita, koska työnantajan ainoa tilaaja oli Masa-Yards Oy, joka omisti 40 prosenttia yhtiön osakkeista. Loput 60 prosenttia omisti ABB Installaatiot Oy.

Luottamusmies ei ollut esittänyt työnantajalle mitään työehtosopimukseen perustumattomia palkkavaatimuksia. Luottamusmies ei ollut myöskään ollut tekemässä päätöstä laittomaan työtaisteluun ryhtymisestä. Se seikka, että työnantajalle ilmoitettiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisesta työnseisauksesta lievensi vastuuta. Luottamusmies oli kokouksessa kieltänyt työntekijöitä poistumasta työpaikalta. Työnantajan suhtautuminen oli kuitenkin kiihdyttänyt työntekijöiden mieliä niin, että luottamusmies ei ollut onnistunut estämään työstä poistumista. Kun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja oli saanut tietää työnseisauksesta, hän oli vaatinut työrauhan säilyttämistä uhalla, että kutsuisi ammattiosaston hallituksen koolle päättämään lakkolaisten erottamisesta ammattiosastosta. Luottamusmiehet ja ammattiosasto olivat tehneet kaiken voitavansa estääkseen työnseisauksen. Työnantajan yksioikoinen suhtautuminen työntekijöiden esityksiin oli kuitenkin aiheuttanut kyseisen hallitsemattoman tilanteen.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 1 400, joista maksavia jäseniä oli noin 1 100.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

ABB Shipins Oy:ssä on työnantajan ja työntekijöiden välillä solmittu kanteessa kerrotuin tavoin projekteittain laivakohtaisia bonussopimuksia. Niiden perusteella työntekijöille on maksettu projektien tuottavuuden mukaan bonuspalkkioita. Työntekijät ovat olleet tyytymättömiä näiden palkkioiden suuruuteen, minkä vuoksi ammattiosaston luottamusmies ja varaluottamusmies ovat esittäneet 19.4.2000 työnantajalle vaatimuksen tuntipalkkojen korottamisesta keskimäärin 1,50 markalla. Yhtiö ei ole tähän suostunut.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin yhtiön 115 työntekijää ovat olleet lakossa 17.5.2000 iltapäivän.

Luottamusmies on seuraavassa työnantajan ja työntekijöiden välisessä neuvottelussa 7.6.2000 toistanut palkankorotusvaatimuksen ja samalla uhannut työrauhan häiriintymisellä, ellei vaatimuksiin suostuta. Luottamusmies on 8.6.2000 työntekijöiden kokouksen jälkeen vaatinut puhelimitse yhtiön toimitusjohtajalta ratkaisua tasokorotusasiassa. Luottamusmies on lisäksi kesken työntekijöiden samana päivänä pitämän uuden kokouksen ilmoittanut työnantajalle, ettei työnantajan vastaus tyydyttänyt työntekijöitä ja että työntekijät vaativat edelleen vastausta tasokorotusasiassa. Luottamusmies on yhtiön toimitusjohtajan kielteisen vastauksen jälkeen ilmoittanut työnantajalle, että työntekijät tulisivat todennäköisesti poistumaan työpaikalta. Edelleen samana päivänä noin kello 15 luottamusmies on ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden poistuvan työpaikalta ja palaavan työhön 12.6.2000 aamulla työvuoron alkaessa.

Työnseisaus on toteutettu luottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti ja siihen on osallistunut 107 työntekijää.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:n tai sitä työpaikalla edustaneen luottamusmiehen ei ole näytetty ryhtyneen todellisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmies on päinvastoin tukenut työtaistelun toimeenpanemista osallistumalla työntekijöiden asiasta päättäneeseen kokoukseen ja välittämällä työnantajalle työntekijöiden palkankorotusvaatimuksia ja niiden tueksi työtaistelu-uhkauksia. Ammattiosasto, joka vastaa asettamansa luottamusmiehen työrauhavelvollisuuden vastaisesta menettelystä, on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullisena korvauksen määränä on pidettävä 3 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry:n maksamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17 000 markkaa.

Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Tiitola, K. Rautiainen, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.