Legislator Case Law & Legislation
TT:2000-9 AI generated

Labor court dismisses union's strike claim but orders union to pay fine for failing to maintain peace.

Case Number TT:2000-9
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim that the employer's work schedule change constituted illegal pressure, ruling instead that the employer remained open to negotiation. However, the court found the local union branch failed its duty to maintain industrial peace by not taking immediate action after the strike began. Consequently, the union was ordered to pay a fine and cover the employer's legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ammattiosasto on velvollinen varmistamaan työrauhan ja rikkoo velvollisuutta, jos se ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi; tuomioistuin voi määrätä hyvityssakon ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen.

Keywords

AI generated
industrial peace strike action union duty work schedule change employer negotiation labor court fine industrial relations

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 8 §
Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Forssan Puutyöväen osaston ja Puu- ja erityisalojen liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.
Työehtosopimuslain 9 §
Työehtosopimuslain 10 §
Korkolain 4 § 3 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli muuttanut työtuntijärjestelmää siten, että jouluaaton aaton, uudenvuodenaaton ja loppiaisen jälkeisen perjantain asemesta työskenneltiin joulukuussa kolmena peräkkäisenä lauantaina. Vastalauseena työtuntijärjestelmän muuttamiselle oli suuri osa työntekijöistä jäänyt saapumatta työhön kahtena ensimmäisenä työpäiväksi ilmoitettuna lauantaina. Työstä poisjäämiset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Työtuntijärjestelmän muuttamisen jälkeen työnantajan edustaja oli luvannut keskustella vielä asiasta luottamusmiesten kanssa pidettävässä kokouksessa. Kokousta edeltäneenä työpäivänä pääluottamusmies oli jättänyt työnantajalle erään määräaikaisen työntekijän työsuhteen päättymistä koskevan erimielisyysmuistion. Tämän muistion jättämisen työnantaja oli kokenut painostukseksi työaikajärjestelyjä koskevassa asiassa. Työnantaja olikin luottamusmiesten kanssa käydyssä neuvottelussa kytkenyt erimielisyysmuistion peruuttamisen ja työaikajärjestelyistä käytävän neuvottelun jatkamisen toisiinsa, mutta työnantaja ei kuitenkaan ollut sinänsä kieltäytynyt neuvottelemasta erimielisyysmuistiossa esitetystä asiasta.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan menettelyn tarkoituksena olisi ollut painostaa työntekijäpuolta sen riitauttamassa erimielisyysasiassa tai että työntekijät vallinneissa olosuhteissa olisivat perustellusti voineet ymmärtää työnantajan ilmoituksen kieltäytyä enemmistä työaikajärjestelyjä koskeneista neuvotteluista työehtosopimuslain vastaiseksi painostukseksi. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJAT Puusepänteollisuuden Liitto ry, Helsinki

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT Puu- ja erityisalojen liitto ry

Puusepänteollisuuden Liitto ry

KUULTAVAT Forssan Puutyöväen osasto ry, Forssa

Novart Oy, Forssa

ASIA Työrauhavelvollisuuden rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.12.1999

Pääkäsittely 18.1.2000

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITON KANNE

Vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Forssan Puutyöväen osaston ja Puu- ja erityisalojen liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Puusepänteollisuuden Liitto on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton ja Forssan Puutyöväen osaston velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Keittiökalusteita valmistavan Novart Oy:n Forssan tehtaalla työnantaja oli esittänyt 13.10.1999, että tuotannon kannalta olisi järkevää tehdä ennakolta sisään tuleva jouluaaton aatto 23.12. ja uudenvuodenaatto 31.12. sekä pitää mainitut päivät vapaapäivinä. Asiasta työntekijäpuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa työnantajan taholta oli esitetty ratkaisuvaihtoehtoina erilaisia työaikajärjestelyjä. Työntekijät eivät olleet suostuneet esitettyihin ratkaisuihin. Sen vuoksi työnantajan taholta oli marraskuun alussa todettu, että työehtosopimuksen nojalla työtuntijärjestelmä voidaan muuttaa työnantajan ilmoituksella. Samassa yhteydessä työnantajan edustaja oli kuitenkin todennut, että asiasta olisi pyrittävä sopimaan, jotta mahdollisimman moni hyväksyisi ratkaisun.

Koska neuvottelut eivät olleet edenneet eikä yhteisiin ratkaisuihin ollut päästy, työnantaja ilmoitti marraskuun puolivälissä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Työnantajan ilmoituksen mukaan edellä mainitut jouluaaton aatto ja uudenvuodenaatto sekä loppiaisen jälkeinen perjantai tehdään sisään ennakolta nimettyinä lauantaipäivinä. Ensimmäinen työpäiväksi ilmoitettu lauantai oli 4.12.1999, jolloin 131 työntekijästä töihin tuli noin 25 työntekijää. Loput työntekijät jäivät pois töistä syytä ilmoittamatta. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan kysymys oli mielenilmauksesta.

Seuraavan lauantain 11.12.1999 oli määrä olla työpäivä. Tätä ennen työnantajan edustaja oli keskustellut asiasta luottamusmiesten kanssa ja edellyttänyt heidän huolehtivan siitä, että työntekijät tulevat töihin mainittuna lauantaina. Puusepänteollisuuden Liitto lähetti 7.12.1999 Puu- ja erityisalojen liitolle kirjeen ja edellytti liiton toimivan siten, että työntekijät tulevat töihin muutetun työtuntijärjestelmän mukaisesti. Asiasta keskusteltiin vielä 9. ja 10.12.1999 Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtajan kanssa, koska tehtaalla oli ilmennyt, että niitä työntekijöitä, jotka aikoivat tulla töihin lauantaina, oli uhkailtu. Lauantaina 11.12.1999 töihin tuli 131 työntekijästä vain 28.

Ilmoitetun työtuntijärjestelmän mukaisesti lauantai 18.12. oli työpäivä. Tuolloin työntekijät myös olivat työssä.

Työntekijät olivat menettelyllään ryhtyneet työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdistui työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto eikä myöskään Puu- ja erityisalojen liitto ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi.

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puu- ja erityisalojen liitto on vastauksessaan, johon Forssan Puutyöväen osasto on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Puu- ja erityisalojen liitto ja Forssan Puutyöväen osasto ovat lisäksi vaatineet Puusepänteollisuuden Liiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja oli omalla lainvastaisella toiminnallaan aiheuttanut kanteessa tarkoitetut kieltäytymiset lauantaitöistä. Työaikalain 35 §:n 2 momentin mukaan työtuntijärjestelmää saa muuttaa vain sopimalla siitä työntekijöiden kanssa tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Lain mukaan ensisijainen muuttamistapa on sopiminen. Työvuorojen muuttaminen yksipuolisesti on mahdollista vain siinä tapauksessa, että siihen on olemassa painava syy. Työnantaja oli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa puhunut vain järkevistä syistä.

Työehtosopimuksella ei ole tarkoitettu laajentaa työnantajan oikeutta määrätä yksipuolisesti työajoista, vaan lainsäännöksen lisäksi on noudatettava työehtosopimuksen 6 §:n 9 kohdan määräystä. Jos asiasta on ensin asianmukaisesti sovittu, työnantajan velvollisuus on ilmoittaa muutoksista työntekijöille tiettyjä määräaikoja noudattaen. Sopimusmääräyksen tarkoituksena on asettaa työnantajalle lisävelvollisuuksia. Sen sijaan määräyksen tarkoituksena ei ole antaa työnantajalle mitään lisäoikeuksia. Tämä on pääteltävissä siitäkin, että työaika on palkan ohella keskeisin osa työsopimusta, jota ei voi muuttaa yksipuolisesti.

Pääluottamusmies oli toiminut työrauhan puolesta pyytämällä 8.12.1999 liiton Lahden toimistosta neuvottelu- ja selostusapua tilanteen selvittämiseksi. Liiton ja luottamusmiesten eli ammattiosaston kanta oli tullut henkilöstön tietoon erityisesti 10.12.1999. Tuolloin oli työosastoittain pidetty neljä kokousta, joissa myös oli levitetty liiton puheenjohtajan ja sihteerin kirjeen jäljennöksiä. Myös liiton järjestöpäällikkö oli keskustellut pääluottamusmiehen kanssa ja he olivat yhdessä yrittäneet löytää keinoja työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi.

Liiton aluetoimitsija oli käynyt tiistaina 14.12.1999 pääluottamusmiehen pyynnöstä ja liiton puheenjohtajan toimeksiannosta Forssassa pitämässä kokousta saadakseen työntekijät noudattamaan työnantajan määräyksiä. Kokouksen tuloksena oli ollut, että paikalla olleet noin 50 työntekijää sitoutuivat tulemaan töihin lauantaina 18.12.1999.

Puu- ja erityisalojen liitto ja ammattiosasto olivat saaneet työntekijät noudattamaan työnantajan tahtoa, joka ei sinänsä perustunut lakiin ja muodosti työrauhavelvollisuuden rikkomisen. Liiton palveluksessa olevista toimitsijoista kolme oli ollut suorassa yhteydessä työntekijöiden edustajiin, vaikka työriita sinänsä ei ollut kovin laaja. Liiton johtohenkilöt olivat ottaneet asiaan selvän kannan ja heidän kantansa oli ilmoitettu työntekijöille. Liitto ja ammattiosasto olivat täyttäneet työehtosopimuslain mukaiset velvoitteensa.

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut Novart Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Puusepänteollisuuden Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Puu- ja erityisalojen liitto on lisäksi vaatinut Novart Oy:n ja Puusepänteollisuuden Liiton velvoittamista korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Novart Oy:n Forssan tehtaalla oli työntekijäpuolen ja työnantajan välillä neuvoteltu erimielisyydestä, joka koski toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttöä erään työntekijän kohdalla sekä kysymyksessä olevan työntekijän työsuhteen päättymistä. Työntekijäpuoli oli esittänyt, että työntekijän työsuhteen päättämisen johdosta esittämistä vaatimuksista tulisi neuvotella työehtosopimuksen edellyttämin tavoin. Samoihin aikoihin työpaikalla oli aloitettu työnantajan ja työntekijäpuolen väliset neuvottelut työvuorolistojen muuttamisista. Nämä olivat koskeneet joulun ja uudenvuoden ajan eräiden työpäivien sisääntekoa etukäteen. Kummankin puolen tarkoituksena oli ollut päästä sopimukseen sisäänteosta, jotta eräitä välipäiviä saataisiin vapaaksi. Näistä työvuorolistojen muuttamista koskeneista tapahtumista oli kysymys työnantajaliiton työtuomioistuimessa nostamassa kanteessa asiassa nro R 72/99.

Kesken työvuorolistojen muuttamista koskeneita neuvotteluja työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että neuvottelut keskeytetään, koska työntekijäpuoli ei ollut halukas luopumaan erimielisyysneuvottelujen kohteena olevasta edellä tarkoitetun työntekijän irtisanomisriidasta. Keskeytyksen jälkeen työantaja oli määrännyt työaikajärjestelyt toteutettavaksi yksipuolisella päätöksellään. Neuvottelujen katkaiseminen ja siirtyminen sanelupäätöksiin oli selkeästi rangaistus- ja painostustoimi työntekijöitä kohtaan. Työaikaneuvottelujen keskeyttämisellä työnantaja oli painostanut työntekijöitä luopumaan edellä mainitusta toisesta erimielisyydestä. Painostus kohdistui työehtosopimuksen 27 §:n neuvottelumääräykseen, yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen sekä irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin. Se oli siten työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.

Puusepänteollisuuden Liiton olisi tullut kehottaa työnantajaa jatkamaan työvuorojärjestelyjä koskevia neuvotteluja ilman mitään ehtoja. Työnantajaliitto oli kuitenkin alusta alkaen tukenut Novart Oy:n menettelyä.

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuuden Liitto on vastauksessaan, johon Novart Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Puusepänteollisuuden Liitto on myös vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 9 kohdassa on määräys työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Mainittu määräys poikkeaa työaikalain 35 §:n säännöksistä. Poikkeamisen mahdollistaa työaikalain 40 §. Työehtosopimuksen määräyksen perusteella työnantajalla on yksipuolinen oikeus muuttaa työtuntijärjestelmää määräyksessä mainituissa aikarajoissa.

Novart Oy:n Forssan tehtaalla neuvottelut tulevan joulun ja uudenvuoden ajan työaikajärjestelyistä oli aloitettu 13.10.1999. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy ratkaisuun, työnantaja ilmoitti marraskuun puolessa välissä yksipuolisesti työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Samalla todettiin, että se ei estä neuvottelujen jatkamista asiassa, mikäli muita ratkaisuvaihtoehtoja olisi löydettävissä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Tapahtumat

Novart Oy:n Forssan tehtaalla on työnantajan aloitteesta 13.10.1999 ryhdytty neuvottelemaan tulevan jouluaaton aaton ja uudenvuodenaaton sekä loppiaisen jälkeisen perjantain tekemisestä sisään, jotta mainitut päivät olisi mahdollista pitää vapaapäivinä. Kun sisäänteon ajankohdista ei ole käydyissä neuvotteluissa päästy yksimielisyyteen, työnantajan edustaja on pääluottamusmiehen kanssa 12.11.1999 käymässään neuvottelussa ilmoittanut työtuntijärjestelmän muuttamisesta niin, että kysymyksessä olevat päivät tehdään joulukuussa kolmena lauantaina eli 4., 11. ja 18.12. Työtuntijärjestelmän muuttamisesta työnantaja on ilmoittanut työntekijöille kirjallisesti maanantaina 15.11.1999.

Tämän jälkeen työnantajan edustajan tietoon on tullut, että muun muassa maalausosaston ja koneistamon työntekijöiden keskuudessa on ollut tyytymättömyyttä työtuntijärjestelmän muutokseen, minkä vuoksi työnantajan edustaja on sopinut neuvottelevansa asiasta vielä luottamusmiesten ja pääluottamusmiehen kanssa aamulla 22.11.1999. Näissä neuvotteluissa työnantajan edustaja on ottanut esille pääluottamusmiehen hänelle edeltäneenä perjantaina eli 19.11. tuoman erään määräaikaisen työntekijän työsuhteen päättymistä koskevan erimielisyysmuistion ja ilmoittanut, että hänellä ei siinä tilanteessa ole mahdollisuuksia neuvotella työaikajärjestelyistä. Samassa yhteydessä työnantajan edustaja on ilmoittanut, että jos tältä osin ei palata ennen erimielisyysmuistion jättämistä vallinneeseen tilanteeseen, työskennellään ilmoitetun työtuntijärjestelmän mukaisesti.

Ilmoitettuna sisääntekopäivänä 4.12. on 86 työntekijää jäänyt saapumatta työhön. Myös seuraavana sisääntekopäivänä eli 11.12. työhön on jäänyt saapumatta 74 työntekijää. Sen sijaan 18.12. tehtaalla on työskennelty normaalisti.

2. Puusepänteollisuuden Liiton kanne

2.1. Työtaistelutoimenpiteet ja niiden työehtosopimukseen kohdistuminen

Edellä mainitut työntekijöiden työstä poissaolot ovat olleet vastalause työnantajan ilmoittamalle työtuntijärjestelmän muutokselle, josta työntekijäpuolen mukaan ei ollut sovittu työntekijöiden kanssa, kuten vastaavissa tapauksissa aikaisemmin oli menetelty.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välistä yleissopimusta, joka sisältää työnantajan työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu muun muassa työnantajan oikeus päättää työajan sijoittelusta työehtosopimuksessa määrätyin edellytyksin. Edellä mainitut työstä poissaolot kohdistuvat siten työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

2.2. Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Työpaikalla on pidetty 14.12. kokous, jossa työntekijöiden ja pääluottamusmiehen lisäksi on ollut mukana liiton edustaja. Hän on selvittänyt työrauhan säilyttämisen merkitystä ja esittänyt, että työntekijät tulisivat töihin seuraavana sisääntekolauantaina, kuten sittemmin onkin tapahtunut.

Pääluottamusmiehelle on edellä todetuin tavoin jo ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista selvitetty Puu- ja erityisalojen liiton kanta työnantajan menettelyn työehtosopimuksen mukaisuuteen ja huomautettu työrauhavelvoitteesta. Kun työpaikalla työnantajan työtuntijärjestelmän muutoksen ilmoittamisen jälkeen on esiintynyt tyytymättömyyttä työtuntijärjestelmän muutokseen, on ammattiosaston edustajilla työtuomioistuimen mielestä ollut perusteltu aihe epäillä, että työtuntijärjestelmää ei mahdollisesti tultaisi noudattamaan. Tämän vuoksi ammattiosaston ja sen edustajien olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Ammattiosaston edustajat eivät myöskään 4.12. toteutetun työtaistelutoimenpiteen jälkeen ole ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työtaistelu ei enää uusiudu. Ammattiosasto on siten laiminlyönyt asiassa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Puu- ja erityisalojen liiton taholta on jo työtuntijärjestelmän muutoksesta työpaikalla käytyjen neuvottelujen aikana selvitetty pääluottamusmiehelle liiton kanta työnantajan menettelyn oikeellisuuteen ja muistutettu työrauhavelvoitteesta. Heti ensimmäisen työtaistelutoimenpiteen jälkeen liiton taholta on myös kehotettu ammattiosaston edustajia työrauhan palauttamiseen. Kun pääluottamusmies tuolloin on ilmoittanut käsityksenään, että työtaistelutoimet eivät todennäköisesti jatku, ei liitolla ole ollut aihetta ryhtyä tuossa vaiheessa enempiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Kun lisäksi työtaistelutoimenpiteet eivät enää työpaikalla 14.12. pidetyn kokouksen jälkeen ole jatkuneet, ei Puu- ja erityisalojen liitto työtuomioistuimen mielestä ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

3. Puu- ja erityisalojen liiton kanne

Puu- ja erityisalojen liitto on kanteessaan katsonut, että Novart Oy on keskeyttämällä 22.11.1999 neuvottelut työaikajärjestelyistä painostanut työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla työntekijäpuolta luopumaan erimielisyysasiasta, jota koskeva pääluottamusmiehen erimielisyysmuistio on esitetty työnantajalle 19.11.1999. Tästä erimielisyydestä on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä laadittu muistio 26.11.1999.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että työnantajan edustaja on 22.11. pidetyssä neuvottelussa viitannut hänelle 19.11. jätettyyn erimielisyysmuistioon ja ilmoittanut haluttomuutensa neuvottelujen jatkamiseen, ellei palata ennen muistion jättämistä vallinneeseen tilanteeseen eli ellei työntekijäpuoli vedä pois työnantajapuolen työaikakiistassa painostustoimenpiteeksi kokemaa erimielisyysmuistiota.

Työnantaja on noin kuukauden jatkuneiden neuvottelujen jälkeen 15.11.1999 kirjallisesti ilmoittanut työntekijäpuolelle uudesta työtuntijärjestelmästä, minkä jälkeen työtuntijärjestelmän muuttamista koskeneet neuvottelut on voitu perustellusti katsoa käydyiksi. Neuvottelujen jatkaminen tässä työnantajan päätösvallassa olevassa työtuntijärjestelmän muuttamisasiassa on ollut työnantajan harkinnassa. Neuvotteluissa 22.11. on ollut tarkoitus käsitellä ainoastaan mahdollisia muutoksia niiden esitysten pohjalta, joita työntekijöiden puolesta erityisesti maalaamon osalta oli vielä työtuntijärjestelmän muuttamisen jälkeen tehty. Työnantajan edustaja on tuossa tilanteessa tosin kytkenyt neuvottelujen jatkamisen työntekijäpuolen toisessa asiassa tekemän riitautuksen peruuttamiseen, mutta työnantaja ei kuitenkaan ole kieltäytynyt neuvottelemasta riitautuksen kohteena olleesta erimielisyydestä.

Vaikka työnantaja kysymyksessä olevassa neuvottelutilaisuudessa on edellä todetuin tavoin työntekijäpuolen riitauttamaan asiaan viitaten kieltäytynyt neuvottelemasta työaikajärjestelyistä, ei työnantajan menettelyn tarkoituksena kuitenkaan esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa olleen painostaa työntekijäpuolta sen riitauttamassa erimielisyysasiassa. Työnantajalla on ollut perusteita kokea itse joutuneensa painostuksen kohteeksi työtuntijärjestelmän muuttamisen johdosta ja sen perusteella katsoa, ettei painostuksen jatkuessa ollut edellytyksiä jatkaa neuvotteluja. Myöskään työntekijät eivät vallinneissa olosuhteissa ole voineet perustellusti käsittää työnantajan ilmoitusta kieltäytyä enemmistä neuvotteluista työehtosopimuslain vastaiseksi painostukseksi.

Novart Oy:n ei siten ole näytetty ryhtyneen työtaisteluun eikä näin ollen myöskään Puusepänteollisuuden Liitto ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

4. Oikeudenkäyntikulut

Forssan Puutyöväen osasto on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen aiheuttamat kustannukset kohtuullisena korvauksena on pidettävä 4 000 markkaa. Sen sijaan Puu- ja erityisalojen liitto saa asian näin päättyessä ja sen laadun huomioon ottaen pitää kulunsa tässä asiassa vahinkonaan.

Puu- ja erityisalojen liitto, joka on hävinnyt Novart Oy:tä ja Puusepänteollisuuden Liittoa vastaan nostamansa jutun, on velvollinen korvaamaan Novart Oy:n ja Puusepänteollisuuden Liiton yhteiset oikeudenkäyntikulut. Korvauksen kohtuullisena määränä on tältä osin pidettävä 2 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Forssan Puutyöväen osaston maksamaan hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 14 000 markkaa.

Puu- ja erityisalojen liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Puu- ja erityisalojen liiton kanne hylätään.

Forssan Puutyöväen osasto velvoitetaan korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.

Lisäksi Puu- ja erityisalojen liitto velvoitetaan korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton ja Novart Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Tuomituille oikeudenkäyntikulujen korvauksille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Saipio, Lindahl, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Saipio:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta Puu- ja erityisalojen liiton vastuun osalta katson, että liiton olisi ainakin heti 4.12.1999 toteutetun työnseisauksen jälkeen pitänyt lähettää edustajansa paikan päälle ja yrittää tällä tavalla vaikuttaa siihen, että työnseisauksia ei enää jatketa. Puu- ja erityisalojen liiton ei ole näytetty edes lähettäneen ammattiosastolle osoitettua valvontakirjettä, jossa olisi todettu yksiselitteisesti työnseisaus laittomaksi ja kehotettu työntekijöitä noudattamaan työnantajan työehtosopimuksen mukaisesti ilmoittamaa työtuntijärjestelmää. Näin ollen katson, että Puu- ja erityisalojen liitto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan varmistamiseksi työpaikalla.

Edellä olevilla perusteilla tuomitsen Puu- ja erityisalojen liiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle 7 000 markkaa. Lisäksi velvoitan Puu- ja erityisalojen liiton yhdessä Forssan Puutyöväen osaston kanssa korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla ja sille viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jäsen Sulkunen:

Työnantaja on suostuessaan jatkamaan neuvotteluja osastokohtaisesta sopeuttamisesta 22.11. samalla suostunut tältä osin avaamaan 15.11. tekemänsä yksipuolisen päätöksen työtuntijärjestelmän muuttamisesta joulunajan arkipyhäviikkoina.

Tämän vuoksi tuomitsen Novart Oy:n maksamaan Puu- ja erityisalojen liitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityssakkona 8 000 markkaa.

Kun asianosaiset ovat puolin ja toisin voittaneet ja hävinneet, ne saavat vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen tuomioon.