Union dismissed for dismissing employees without valid economic reasons under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the union's claim against the employer and the opposing union regarding six wrongful dismissals. The court found that the employer had valid economic and production-based reasons for termination, supported by the need to train new staff for specific roles that the dismissed workers could not reasonably be expected to fill. Consequently, the court ruled that the dismissals did not violate the collective agreement's protection clauses, leading to the rejection of the union's compensation demands.
Legislator headnote
AI generateds. 37 a § of the Employment Contracts Act; s. 6 § of the collective agreement: An employer may dismiss employees for economic or production reasons without violating the collective agreement if the reasons are valid and the dismissal procedure was followed correctly.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut yhteensä kuuden pääasiassa hitsaus- tai koneistustöitä tehneen työntekijän työsopimukset. Samoihin aikoihin työnantaja oli palkannut kolme uutta työntekijää cnc-koneistustyöhön ja yhden uuden työntekijän robottihitsaukseen.
Esitetyn selvityksen mukaan irtisanottujen työntekijöiden kouluttaminen robottihitsaustyöhön olisi vaatinut ilmeisesti ainakin muutaman kuukauden ja kouluttaminen cnc-koneistustyöhön vähintään puoli vuotta. Huomioon ottaen yhtiön taloudellinen tilanne ja olosuhteet muutoinkin ei työnantajalta ollut voitu kohtuudella edellyttää irtisanottujen työntekijöiden kouluttamista ja sijoittamista niihin tehtäviin, joita tekemään uudet työntekijät oli otettu.
Ennen irtisanomisten toimittamista yhtiön vaativia maalaustöitä tekemään oli otettu vuokratyöntekijä, joka sittemmin oli siirtynyt yhtiön palvelukseen. Esitetyn selvityksen perusteella työnantajalta ei myöskään ollut voitu kohtuudella edellyttää yhden irtisanotun, pääasiassa hitsaustyötä tehneen työntekijän sijoittamista maalaustyöhön.
Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan tyhtyä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Koska työnantaja myös oli menetellyt asiassa irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, ei työnantajaliitto ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5
KANTAJA Metallityöväen Liitto ry, Helsinki
VASTAAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Helsinki
KUULTAVA M-Components Oy, Turenki
ASIA Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 31.8. ja 6.10.2000
Pääkäsittely 10.10.2000
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välillä 15.12.1997 allekirjoitetun metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa mainittujen liittojen välillä solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
6 §
Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.
Soveltamisohje:
Erityisen painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA TAI TUOTANNOLLISISTA SYISTÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10 §
Irtisanomisen perusteet
Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 37 a §:n (taloudelliset, tuotannolliset tai muut niihin verrattavat syyt) mukaiset.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV KORVAUKSET
13 §
Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan on maksettava korvausta tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen
a) Työntekijästä johtuva syy (6 §)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti.
b) Taloudelliset tai tuotannolliset syyt (10 §)
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 51 §:n mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto, jolle A, B, C, D, E ja F ovat siirtäneet saatavansa perittäväksi, on vaatinut M-Components Oy:n velvoittamista suorittamaan työntekijöille korvausta seuraavasti:
1. A:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta ensisijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 18 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 191 403 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja
toissijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 51 §:n mukaisesti korvausta työttömyydestä aiheutuneesta vahingosta 41 984 markkaa 70 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
2. B:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 42 500 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
3. C:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta ensisijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 7 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 58 310 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja
toissijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 51 §:n mukaisesti korvausta työttömyydestä aiheutuneesta vahingosta 29 953 markkaa 90 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
4. D:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta ensisijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 18 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 176 592 markkaa 60 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja
toissijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 51 §:n mukaisesti korvausta työttömyydestä aiheutuneesta vahingosta 68 322 markkaa 75 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
5. E:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 28 560 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
6. F:lle:
työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisen päättämisen johdosta ensisijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 47 f §:n mukaisesti 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 127 773 markkaa 80 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja
toissijaisesti irtisanomissuojasopimuksessa mainitun työsopimuslain 51 §:n mukaisesti korvausta työttömyydestä aiheutuneesta vahingosta 39 716 markkaa 60 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan Metallityöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Metallityöväen Liitto on vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja M-Components Oy:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet
M-Components Oy oli irtisanonut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimukset loppuvuodesta 1998 ilmoittaen irtisanomisten perusteeksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt.
A oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: aarporaaja, sorvaaja, jyrsijä ja särmääjä. Hänen työsuhteensa oli alkanut 5.1.1987 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.3.1999. A oli käynyt ammattikoulun kolmivuotisen viilaaja-koneistaja linjan. Ennen M-Components Oy:n palvelukseen tulemistaan hän oli työskennellyt jyrsijänä Hykö-työstön ja Vidingin-Konepajan palveluksessa yhteensä seitsemän vuoden ajan ja Tuma Oy:n palveluksessa työkalujyrsijänä 16 vuoden ajan.
B oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: hitsaus, poraus, levynleikkuu, pakkaus ja suprakokoonpano. Hänen työsuhteensa oli alkanut 16.1.1995 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.12.1998.
C oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: cnc-koneistus, manuaalikoneistus, suihkupuhdistuskoneen käyttäjä ja tavaran järjestely/vastaanotto. Hänen työsuhteensa oli alkanut 26.5.1997 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.12.1998. C oli käynyt opettajaopiston kaksivuotisen ammattikoulun asentaja-koneistajan linjalla. Ennen M-Components Oy palvelukseen tulemistaan hän oli vuosina 1986-1992 työskennellyt Sisu-Auto Oy:n palveluksessa cnc-koneistustehtävissä ja vuosina 1995-1996 Kumera Oy:n palveluksessa cnc-koneistajan työtehtävissä.
D oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: hitsaajana, poraajana ja prässääjänä. Hänen työsuhteensa oli alkanut 23.9.1985 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.5.1999. D oli käynyt mig-hitsauskurssin vuonna 1985.
E oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: hitsaus, hiekkapuhallus ja maalaustyöt. Hänen työsuhteensa oli alkanut 5.6.1989 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.3.1999.
F oli työskennellyt M-Components Oy:n palveluksessa seuraavissa työtehtävissä: hitsaus, kokoonpano, osien valmistus, tavaran pakkaus ja lähetys. Hänen työsuhteensa oli alkanut 16.1.1989 ja päättynyt työnantajan suorittaman irtisanomisen johdosta 16.3.1999. F oli toiminut levyseppähitsaajana 30 vuotta ja niin sanottuna luokkahitsaajana 20 vuotta.
Irtisanomisten sopimuksenvastaisuus
Lähes välittömästi työsopimusten irtisanomisten jälkeen työnantaja oli hakenut Hämeen Sanomissa 17.1.1999 olleella lehti-ilmoituksella palvelukseensa uusia työntekijöitä. Uusia työntekijöitä oli otettu cnc-koneistukseen, robottihitsaukseen ja laserleikkurille. Irtisanotuista työntekijöistä ainostaan C oli työskennellyt niissä työtehtävissä, joihin uusia työntekijöitä oli otettu. Työnantaja olisi kuitenkin voinut kouluttaa irtisanotut työntekijät cnc-koneistukseen ja robottihitsaukseen. Tällaista mahdollisuutta työnantaja ei kuitenkaan ollut antanut kenellekään irtisanotuista. Irtisanottujen tilalle otetut uudet työntekijät eivät olleet olleet suoraan kykeneviä suoriutumaan cnc-koneistustehtävistä ja robottihitsauksesta, vaan he olivat myös tarvinneet opastusta näissä töissä.
M-Components Oy oli palkannut palvelukseensa kanteessa mainittujen työntekijöiden irtisanomisten yhteydessä uusina työntekijöinä ainakin seuraavat työntekijät: G:n koneistajaksi, H:n cnc-koneistajaksi, I:n hitsaajaksi, J:n cnc-koneistajaksi ja K:n laserleikkaajaksi.
Koska työnantaja oli irtisanomisten aikaan hakenut uusia työntekijöitä työtehtäviin, joita irtisanotut työntekijät olisivat kohtuullisen koulutuksen ja työhön perehdyttämisen jälkeen kyenneet tekemään, oli tämä osoitus siitä, että työnantajalla ei ollut ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä edellä mainittujen työntekijöiden irtisanomiseen.
Irtisanottujen työntekijöiden mielestä työnantaja oli irtisanoessaan heidän työsopimuksensa ja palkatessaan samoihin aikoihin uusia työntekijöitä pyrkinyt muuttamaan yrityksen työntekijäkunnan itselleen mieleisemmäksi. Näin ollen kunkin työntekijän kohdalla todellinen irtisanomisperuste oli työntekijän henkilöstä johtuva syy.
Työntekijät olivat riitauttaneet irtisanomisensa 15.2.2000 kirjallisesti. Riitautusilmoituksessa työntekijät olivat todenneet seuraavaa: "En hyväksy irtisanomistani M-Componentsilta ja olen sitä mieltä, että ammattitaitoni olisi riittänyt yrityksessä tarjolla olleisiin töihin tai olisin suoriutunut niistä, mikäli työnantaja olisi suostunut kouluttamaan minua kyseisiin työtehtäviin, joihin kuitenkin palkattiin irtisanomiseni jälkeen uusia työntekijöitä."
Esimerkiksi aarporaajana M-Components Oy:n palveluksessa työskennellyt A oli saanut tietoonsa työpaikkailmoituksen, jossa haettiin aarporaajaa M-Components Oy:n töihin samalle koneelle, missä A oli työskennellyt ennen työsopimuksensa irtisanomista. Tämä työpaikkailmoitus oli päivätty 24.3.1999.
Ammattitaitonsa puolesta A olisi voitu myös lyhyen koulutuksen jälkeen sijoittaa työskentelemään cnc-koneistuksessa. Irtisanotuista C oli myös tehnyt tätä työtä ja hän olisi siihen myös kyennyt edelleen. B, D, F ja E olivat kaikki tehneet hitsaustyötä, minkä vuoksi heidät olisi voitu sijoittaa robottihitsaukseen. Erityisesti F olisi hyvän ammattitaitonsa puolesta ollut sopiva koulutettavaksi robottihitsaajaksi. E oli myös tehnyt työsuhteensa aikana maalaustöitä, joten hänen sijoittamisensa myös näihin töihin olisi ollut mahdollista.
Kaikki irtisanotut työntekijät olivat olleet yhtiön tuotannon kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä. Näin ollen työsopimusten irtisanomisten syynä ei voinut olla muu kuin työntekijöiden henkilöstä johtuva syy.
Uusien työntekijöiden palkkaamisen lisäksi M-Components Oy oli ilmeisesti myös käyttänyt vuokratyövoimaa siten, että irtisanottujen osalta työsuhdeturvamääräyksiä oli rikottu.
Työnantajaliiton valvontavelvollisuus
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vastauksessaan, johon M-Components Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja M-Components Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kiistämisen perusteet
Taustaa
M-Components Oy on vuonna 1996 perustettu liikkuvan kaluston komponentteja valmistava yritys. Heti perustamisensa jälkeen yhtiö oli vuonna 1996 ostanut Jame Steel Oy:n liiketoiminnan. Tämä muodosti pohjan yrityksen toiminnalle. M-Components Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä noin 20 työntekijää.
M-Components Oy:n ydinosaamisalueita ovat lasertyöstö, robottihitsaus, cnc-työstökeskukset, pintakäsittely ja cad-suunnittelu. Yrityksen asiakaspiiriin kuuluu suomalaisen metalliteollisuuden merkkiyrityksiä kuten Sisu-trucks, Sandvik-Tamrock, Kalmar, Valmet ja KCI Konecranes.
Taloudellisesta ja tuotannollisesta tilanteesta
Yrityksen toiminnan liikkeellelähtö vuonna 1996 oli ollut hankalaa. Jame Steel Oy:n pohjalta yrityksen toimintatavat, työmenetelmät ja yrityskulttuuri olivat olleet vanhanaikaisia eivätkä ne olleet vastanneet tämän päivän tuotantotoiminnalta edellytettyjä vaatimuksia. Toiminta oli ollut tappiollista ja tehdyn työn kalleuden vuoksi yhtiö oli hävinnyt jatkuvasti kauppoja. Toisaalta yhtiö oli joutunut polkemaan hintoja kustannuksia vastaamattoman alas.
Edellä mainituista syistä johtuen yrityksen toiminnan kehittämiseen oli ollut pakko panostaa määrätietoisesti, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi ja jotta toiminnalle yleensä olisi edellytyksiä tulevaisuudessa. Vuonna 1997 yhtiössä oli aloitettu mittava tuotantotoiminnan uudelleen suuntaaminen ja uudelleenjärjestelyt, koska yhtiön taloudellinen tilanne oli ollut katastrofaalinen. Yhtiön oma pääoma oli tuolloin ollut 600 000 markkaa ja yrityksen kokonaistulos oli osoittanut tappiota 589 000 markkaa. Konkurssiin asettaminen oli vältetty täpärästi.
Toiminnan uudelleen suuntaamiseen olivat vaikuttaneet ennen muuta asiakkaiden vaatimukset ja pyrkimys uudenlaiseen kustannustehokkuuteen, joka turvaisi yrityksen toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa.
Tilanteesta loppuvuonna 1998
Vuodelle 1998 tultaessa yrityksen oma pääoma oli syöty edellisen tilikauden tappioista johtuen. Vuoden 1998 alussa yritys oli joutunut nostamaan myyntihintoja 20 - 30 prosentilla kannattavuuden saamiseksi kuluja paremmin vastaavalle tasolle. Tämä oli vaikeuttanut kaupankäyntiä entisestään.
Loppuvuonna 1998 työnantaja oli todennut, että yrityksen tärkeä asiakas Tamrock Tampereen tehdas oltiin menettämässä ja että tuohon mennessä tehty tulos ei miltään osin vastannut aiheutuneita kuluja. Tilauskannan lasku oli ollut voimakasta ja yllätyksellistä. Perinteisille työskentelytavoille ei ollut ollut kysyntää ja tästä johtuen osa työntekijöistä oli joutunut olemaan toimettomana. Toisaalta samaan aikaan hankituille uutta teknologiaa hyödyntäville laitteille oli ollut vaikea löytää ammattitaitoista työvoimaa.
Työnantaja oli aloittanut 5.11.1998 yhteistoimintaneuvottelut, joiden aiheena oli ollut työnantajan tarkoitus sopeuttaa työvoimansa vastaamaan tarjottavana olevaa työmäärää. Työnantajan näkemyksen mukaan työntekijöitä jouduttaisiin vähentämään kahdeksalla - kymmenellä. Kun yt-neuvottelut oli käyty, irtisanomiset oli toteutettu noudattaen irtisanomissuojasopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä. Lähtökohtana oli ollut, että yrityksen kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ei irtisanottaisi. Työnantaja oli kiinnittänyt huomiota muun muassa työntekijöiden työsuhteen kestoaikaan ja työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrään.
Kanteessa väitetyin tavoin irtisanotut työntekijät eivät olleet olleet tärkeitä ammattityöntekijöitä. Yrityksen kannalta tärkeät ammattityöntekijät ovat sellaisia, joiden ammattitaidolle työnantajalla on eniten käyttöä ja kysyntää. Erityisesti työntekijän ammattitaidon monipuolisuus ja uuden teknologian taitaminen ovat keskeisessä asemassa tätä kriteeriä tarkasteltaessa. Yrityksen kannalta tärkeiden ammattityöntekijöiden pysyminen yhtiön palveluksessa on ollut tulevaisuuden kannalta elintärkeää.
Koska M-Components Oy on pieni yritys, työnantaja tuntee varsin hyvin työntekijöidensä osaamisalueet ja vahvuudet. Työnantajan oli siten ollut helppo käydä läpi ja ottaa huomioon kunkin työntekijän yksilöllinen ammattitaito ja osaaminen sekä mahdollisuudet uudelleen sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin yrityksessä. Pelkästään edellä mainitut seikat olivat ratkaisseet irtisanottavien työntekijöiden valinnat, eikä työnantajalla ollut ollut irtisanomisiin mitään työntekijöistä johtuvaa henkilökohtaista syytä.
Työnantaja oli 16.11.1998 irtisanonut yhteensä yhdeksän työntekijää. Yhden työntekijän irtisanominen oli peruutettu, koska M-Components Oy oli saanut yllättäen Tamrock Turun tehtaalta kolmen superraskaan auton tilauksen keväällä 1999. M-Components Oy:n henkilökunnan määrä on puolittunut vuoden 1996 jälkeen runsaasta 40 työntekijästä 20 työntekijään.
Uudet työtehtävät ja työntekijät
Työnantaja oli hakenut työntekijöitä laserleikkaukseen ja ohjelmointiin, cnc-koneistukseen ja robottihitsaukseen. Irtisanotuista C on ainoa, joka oli ollut näistä aloista jonkin eli cnc-koneistuksen kanssa tekemisissä. Tältä kokemuspohjalta työnantaja ei voinut katsoa häntä ammattitaitoiseksi ja soveltuvaksi kysymyksessä oleviin tehtäviin.
Kaikki edellä mainitut tuotannon uudelleenjärjestelyiden ja uusinvestointien myötä syntyneet uudet työtehtävät vaativat tietynlaisen koulutustaustan ja/tai vahvan kokemustaustan ammattiosaamisen pohjana. Kysymys oli työtehtävistä, joihin irtisanotuilla ei ollut sopivaa koulutustaustaa, ammattikokemusta ja soveltuvuutta siten, että heidät olisi pystytty näihin tehtäviin kohtuudella kouluttamaan vallinneessa tilanteessa. Kun yritykseen on hankittu uutta laitteistoa, työnantaja on nimenomaisesti ensiksi käynyt läpi omat työntekijänsä tarkistaakseen sen, olisiko heidän keskuudestaan löytynyt ammattimies uudelle laitteelle perehdytettäväksi.
Laserleikkaajan työssä M-Components Oy:ssä korostuvat tietotekniikan hallitseminen eli pc-taidot ja cad-piirustustaito ovat tärkeitä. Työ on nopeatempoista ja edellyttää nopeaa oivaltamiskykyä. Lisäksi työssä tarvitaan ohjelmointitaitoja. Paikka työllistää kaksi työntekijää. Työtä tehdään vuorossa ja se edellyttää yhteistyökykyisyyttä sekä asiakassuhteiden hoitoa. Ammattitaitoiseksi laserleikkaajaksi kouluttautuminen kestää vähintään puoli vuotta. Omat kuukausia kestävät kurssinsa vaaditaan cad-piirtämisen oppimiseen. Kun yritykseen vuonna 1997 hankittiin laserleikkuri, palkattiin tehtäviin ammattimiehet talon ulkopuolelta. Alkuvuonna 1999 siirrettiin toiseksi työntekijäksi laserleikkaukseen kokoonpanotehtävistä työntekijä, jolla oli ammattikokemusta laserleikkauksesta. Hänen tilalleen kokoonpanoon ei palkattu uutta työntekijää, koska työ kokoonpanossa oli vähentynyt.
Yhtiössä cnc-koneistus on monipuolinen ja vaativa työtehtävä, joka edellyttää työpisteiden kaikkien eri työvaiheiden osaamista. Koska yritykseen on lisätty koko ajan cnc-koneistusta eli tällä hetkellä yrityksessä on kolme vaakakaraista työstökeskusta ja yksi pystykarainen cnc-koneistus, työnantaja on joutunut hakemaan uusia ammattitaitoisia cnc-koneistajia yritykseen. Osiltaan työ on rutiininomaista ja vähemmän vaativaa, mutta koska yksi työntekijä vuorossa vastaa usean koneen hoidosta, tulee työntekijän hallita koneen käyttö täydellisesti eri tilanteissa samoin kuin eri tuotteet. Käyttäjältä cnc-koneistus edellyttää ohjelmointivalmiutta, koska tuotteet ja kappaleet ovat erilaisia. Lisäksi cnc-koneistus edellyttää ohjeistuksen ja työstöarvojen ymmärtämistä, mittatarkkuutta ja taitoa kiinnittää kappale. Työ on hyvin tarkkaa ja vaatii järjestelykykyä. Työnsä ohessa cnc-koneistaja joutuu käyttämään tarvittaessa myös manuaalikonetta. Työtä tehdään vuorossa ja se edellyttää yhteistyökykyä.
Ammattitaitoiseksi cnc-koneistajaksi kouluttautuminen vie vuosia. Manuaalikoneistajan ammattitaitoiseksi cnc-koneistajaksi kouluttaminen vie puolesta vuodesta vuoteen, eikä sekään sinällään takaa niitä valmiuksia, joita tehtävässä vaaditaan. Työnantaja kävi cnc-koneistukseen siirtymisen myötä läpi kaikki työntekijät silmällä pitäen heidän mahdollinen kouluttamisensa cnc-koneistukseen. Työntekijöistä kaksi sopivinta koulutustaustansa puolesta valittiin neljän kuukauden cnc-kurssille. Näistä soveltuvimmista työntekijöistäkään kumpikaan ei pätevöitynyt cnc-koneistajaksi. Tämä kuvasi työn vaativuutta. Tällä hetkellä cnc-koneistus työllistää yrityksessä kuusi työntekijää.
Robottihitsauksessa edellytetään työntekijältä ohjelmointitaitoja sekä hyvää mittatarkkuutta. Työ vaatii erityistä huolellisuutta ja perusteellisuutta työntekijältä. Robotti työllistää yrityksessä 2,5 työntekijää ja työtä tehdään vuorossa. Koska yhtiön sisältä ei löytynyt ammattityöntekijää työtehtävään, yhtiön piti palkata hitsaajat talon ulkopuolelta. Ammattitaitoiseksi robottihitsaajaksi kouluttautuminen vie noin vuoden. Mikäli työntekijällä on sopiva ammattikoulutausta, voivat valmiudet löytyä nopeammin. Kenelläkään irtisanotuilla ei ollut sellaista ammattikokemusta eikä koulutustaustaa, johon olisi kuulunut robottihitsauksen oppimista.
G oli otettu yhtiön palvelukseen 15.10.1998 eli ennen irtisanomisia. G oli käynyt kaksivuotisen metallialan ammattikoulun, jossa hän oli saanut cnc-koneistajan opin. Tämän jälkeen hän oli toiminut Lammin Paja Oy:ssä koneistajana yli kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen hän oli siirtynyt M-Components Oy:n palvelukseen cnc-koneistajan tehtävään. G oli aloittanut vaakakaraisella työstökeskuksella työskentelyn itsenäisesti vuorotyössä heti työsuhteen alettua.
Yhtiö oli palkannut H:n cnc-koneistajaksi 19.1.1999. Myös H oli käynyt kaksivuotisen ammattikoulun ja saanut tässä yhteydessä cnc-koneistajan opin. Hän oli työskennellyt KCI Konecranesin Hämeenlinnan nostintehtaalla työharjoittelussa ja koneistajana vuoden ennen tuloaan M-Components Oy:n palvelukseen. Myös H oli aloittanut vaakakaraisella työstökeskuksella työskentelyn itsenäisesti vuorotyössä heti työsuhteensa alettua.
I oli palkattu yritykseen 17.2.1999 robottihitsaajaksi. Myös edellisessä työpaikassaan Arvo Piiroinen Oy:ssä hän oli toiminut robottihitsaajana kahden vuoden ajan. I oli käynyt ammattikoulun ja tämän jälkeen hän oli saanut kymmenen kuukautta kestäneen metalli-, hitsaus- ja automaatiokoulutuksen Keuruun aikuiskoulutuskeskuksessa.
K oli ennen M-Components Oy:n palvelukseen tulemistaan toiminut laserleikkaajana Laser-Plus Oy:ssä. Silloinen M-Components Oy:n menetelmäinsinööri oli työskennellyt K:n työtoverina ja työhön perehdyttäjänä edellä mainitussa yrityksessä ja hän oli myös pystynyt varmistamaan K:n ammattitaitoisuuden. K oli tullut M-Components Oy:n palvelukseen 8.10.1998 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt 8.1.1999 eli ennen irtisanottujen työsuhteiden päättymistä. Tämän jälkeen K:n tehtävään oli siirtynyt kokoonpanosta laserleikkauskokemusta omaava vanha työntekijä nimeltä L. Uutta työntekijää ei tuossa vaiheessa ollut palkattu.
M oli tullut yhtiön palvelukseen 19.1.1999. M oli käynyt kaksivuotisen metallialan ammattikoulun, missä yhteydessä hän oli saanut cnc-koneistajan opin. Tämän jälkeen hän oli työskennellyt koneistajana KCI:n Hämeenlinnan nostintehtaalla. Varusmiespalveluksen jälkeen hän oli tullut M-Components Oy:n palvelukseen koneistajaksi. M oli kyennyt välittömästi työskentelemään itsenäisesti vuorotyössä vaakakaraisella työstökeskuksella.
Kanteessa mainittu J ei ole koskaan ollut M-Components Oy:n palveluksessa.
Irtisanottujen työntekijöiden työtehtävät ja ammattitaito
Työnantaja ei ole irtisanomisten jälkeen hakenut yrityksen palvelukseen aarporaajia. A:n irtisanomisen jälkeen uusia aarporaajia ei ole palkattu ja tarvittava aarporaustyö pystytään tekemään nykyisen henkilöstön voimin.
B oli työskennellyt manuaalihitsaajana sekä manuaaliporaustehtävissä. Hitsauksen tarve väheni robottihitsaukseen siirtymisen myötä ja poraus hoituu nykyään pitkälti cnc:n avulla ja laserleikkuri tekee tänä päivänä poraustyöt monilta osin. Poraustyöt ovat näin ollen vähentyneet merkittävästi. B:n tekemät kokoonpanotyöt ovat olleet yksinkertaisia ja kokoonpanossa hän on toiminut satunnaisesti apuna. Kokoonpanotyöt yrityksessä ovat myös vähentyneet merkittävästi. Kanteessa mainittua levyn leikkuuta M-Components Oy:ssä ei ole tehty yrityksen toimintahistorian aikana.
C oli työskennellyt liki vuoden cnc-koneistuksessa insinööri N:n rinnalla. N oli toiminut ohjelmoijana. N:n irtisanouduttua C oli jatkanut jonkin aikaa yksin koneistuksessa. Näistä tehtävistä C ei työnantajan yllätykseksi ollut selvinnyt lainkaan työnantajan opastamisesta ja ohjauksesta huolimatta. C ei osannut ohjelmoida eikä hän suoriutunut kappaleen kiinnittämistyöstä eikä mittatarkastamisesta. Tämä oli johtanut muun muassa asiakkailta tulleisiin valituksiin. Koska yhtiöllä ei ollut ollut varaa menettää yhtään asiakastaan, C oli siirretty toisiin tehtäviin suihkupuhdistuskoneen käyttäjäksi ja tavaran vastaanottoon. Kun Lopen M-Components Oy:n yksiköstä luovuttiin, siirrettiin Lopen yksikön työntekijä suihkupuhdistuskoneen käyttäjäksi ja tavaran järjestely- ja vastaanottotehtäviin Turenkiin. Kysymyksessä oleva työntekijä jäi yhä vastaamaan vähäisistä Lopen yksikön lattasolutehtävistä.
D oli toiminut manuaalihitsaajana ja manuaaliporaajana. Molemmat työtehtävät olivat vähentyneet merkittävästi robottihitsaukseen ja cnc:n käyttöön siirtymisen johdosta. Prässääjänä D ei ollut toiminut M-Components Oy:n toiminnan aikana.
E oli toiminut manuaalihitsaajana. Manuaalihitsaajan työtehtävät vähenivät merkittävästi robottihitsaukseen siirtymisen myötä. Lisäksi hän oli toiminut yksinkertaisissa kokoonpanotehtävissä, jotka kuitenkin edellä mainituista syistä ovat vähentyneet. Osien valmistus, joka oli kuulunut E:n tehtäviin, tehdään tänä päivänä laserleikkaajalla. Tavaran pakkaus ja lähetys ovat yksinkertaisia työtehtäviä, jotka pystytään tekemään jäljelle jäänein henkilöstövoimavaroin. Myöskään E:n soveltuvuus vastuullisiin avaintehtäviin, joissa edellytetään tiimityöskentelyä ja asiakaspalvelutaitoja, ei ollut sillä tasolla, jota tehtävien hoidossa edellytettiin. E oli satunnaisesti tehnyt yksinkertaisia maalaustehtäviä. E:n poteman allergian vuoksi häntä ei ollut voitu käyttää maalaustehtävissä, eikä hänellä myöskään ollut maalaustöihin sellaista ammattitaitoa, jota maalaustehtävissä edellytettiin.
F:n työtehtävänä oli ollut manuaalihitsaus, joka oli vähentynyt merkittävästi. F:n työtehtäviin kuulunut osien valmistus tehdään tänä päivänä laserleikkaajalla. Tavaran pakkaus ja lähetys hoituvat myös jäljelle jääneen henkilöstön voimavaroin.
Vuokratyövoiman käyttämisestä
Työnantajan irtisanomisoikeudesta
Työnantajalla on yksinomainen valta päättää, minkälaista toimintaa ja missä muodossa työnantaja tätä toimintaa harjoittaa. Työsuhdeturvasäännöksillä ei ole tarkoitettu rajata työnantajan oikeutta supistaa tai muuttaa liiketoiminta-aluettansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeuteen kuuluva valta uudelleen järjestää ja suunnata toimintojaan, jolloin työjärjestelyt tai työ- ja toimintatapojen muutokset vaikuttavat useimmiten myös tarjottavissa olevan työn määrään.
Työnantajalla on oikeus valita ne työntekijät, jotka hän irtisanoo niistä työntekijöistä, joiden kohdalla irtisanomisperuste on. Tällaisessa tilanteessa työnantajan tulee ottaa huomioon irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestystä koskevat määräykset. Työnantajan on selvitettävä, onko irtisanomisuhan alaista työntekijää mahdollista sijoittaa toisiin tehtäviin yrityksessä. Jos tällainen toinen työtehtävä löytyy, työntekijälle on irtisanomisen sijasta tarjottava kyseistä tehtävää. Uudelleen sijoittamisen on oltava kuitenkin työnantajan kannalta kohtuullista. Liikkeenjohtovaltansa perusteella työnantajalla on oikeus määritellä kunkin työtehtävän hoidolle asetetut vaatimukset ja edellytykset.
Työnantaja oli selvittänyt irtisanottujen uudelleensijoitus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet asianmukaisesti ottaen huomioon heidän ammattitaitonsa ja kykynsä. Työntekijöiden irtisanomista ei ollut edeltänyt tai seurannut uusien työntekijöiden ottaminen samankaltaisiin tehtäviin tai tehtäviin, joihin irtisanotut olisi kohtuudella voitu kouluttaa.
Työnantajaliiton vastuusta
Kanteessa esitetyin tavoin liittojen edustajat olivat pitkin kevättä 1999 ja syksyä 1999 käyneet läpi irtisanomisiin liittyviä erimielisyyksiä. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli myös asian selvittämiseksi ollut useita kertoja puhelimitse yhteydessä M-Components Oy:n edustajiin ja käynyt myös paikan päällä Turengissa. Ottaen huomioon sen selvityksen, mitä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n edustaja oli saanut työnantajalta, ei työnantajaliiton voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa. M-Components Oy:llä ei ole ollut lakiin tai työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta ottaa vastaan työntekijäliiton toimitsija selvittelemään asioita M-Components Oy:ssä.
Vaadituista korvauksista
Kanteessa esitetyt korvausvaatimukset olivat perusteettomia. Lisäksi vaaditut määrät olivat liian suuria. Työsopimuslain 47 f §:n mukaisia korvauksia mahdollisesti tuomittaessa huomioon oli korvausta vähentävinä seikkoina otettava B:n ja C:n osalta heidän työsuhteidensa lyhyehkö kesto sekä B:n, E:n ja C:n kohdalla myös heidän nuori ikänsä. Kaikkien irtisanottujen osalta huomioon oli otettava heidän edellytyksensä työllistyä uudelleen. Työnantajan työvoimatoimistosta saaman tiedon mukaan kukaan kysymyksessä olevista työntekijöistä ei ole ollut työttömänä työnhakijana keväällä 2000. Lisäksi korvauksia mahdollisesti määrättäessä huomioon oli otettava työntekijöille maksetut työttömyyskassakorvaukset.
Työsopimuslain 51 §:n mukaista vahingonkorvausta mahdollisesti arvioitaessa korvauksen määrää vähentävinä tekijöinä oli otettava huomioon työttömyyspäivärahat 90- prosenttisesti ja mahdollisesti muut sosiaalietuudet sekä muualla ansaittu palkka. Koska kysymys oli kuuden työntekijän työsuhteen irtisanomisesta ja uusia työntekijöitä oli palkattu yrityksessä vapaana olleisiin erityistehtäviin kolme, mahdollinen vahingonkorvaus tuli myös kohdistaa enintään kolmelle työntekijälle.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
1. Taustaa
M-Components Oy on 16.11.1998 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimukset. A:n, E:n ja F:n työsuhteet ovat päättyneet irtisanomisajan jälkeen 16.3.1999, B:n ja C:n 16.12.1998 ja D:n 16.5.1999. Samaan aikaan on taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanottu myös neljän muun työntekijän työsopimukset. Näistä työntekijöistä yhden irtisanominen on kuitenkin peruutettu työnantajan saaman uuden työtilauksen johdosta.
A on työsuhteensa aikana työskennellyt aarporaajana, sorvaajana, jyrsijänä ja särmääjänä. B on työskennellyt manuaalihitsaajana ja manuaaliporaajana. Lisäksi hän on tehnyt jonkin verran kokoonpanotöitä. C on työsuhteensa aikana työskennellyt cnc-koneistajana, manuaalikoneistajana ja suihkupuhdistuskoneen käyttäjänä. Näiden töiden lisäksi hän on työskennellyt tavaran vastaanotossa. D on työskennellyt manuaalihitsaajana ja manuaaliporaajana sekä ennen vuotta 1996 myös prässääjänä. E on työskennellyt pääasiassa manuaalihitsaajana, minkä lisäksi hän on tehnyt kokoonpanotehtäviä ja osien valmistusta ja myös hiekkapuhallus- sekä maalaustöitä. F on työskennellyt pääasiassa manuaalihitsauksessa. Tämän lisäksi hän on työskennellyt osien valmistuksessa sekä tavaroiden pakkauksessa ja lähetyksessä.
Ennen edellä mainittujen työntekijöiden työsopimusten irtisanomisia yhtiö on palkannut 15.10.1998 G:n cnc-koneistajaksi. Irtisanomisten jälkeen työnantaja on 19.1.1999 palkannut cnc-koneistajiksi H:n ja M:n sekä 17.2.1999 robottihitsaajaksi I:n. Työnantaja on myös ennen kanteessa mainittujen työntekijöiden irtisanomista 8.10.1998 palkannut K:n laserleikkaajaksi. K:n työsuhde on päättynyt 8.1.1999. Syksystä 1998 alkaen M-Components Oy:ssä on työskennellyt vuokratyöntekijänä maalaustehtävissä O, joka joulukuussa 1999 on siirtynyt yhtiön palvelukseen.
2. Irtisanomisperuste
2.1. Työn vähentyminen
Metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvissa irtisanomisissa irtisanomisperusteet ovat työsopimuslain 37 a §:n mukaiset. Työsopimuslain 37 a §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jos työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai muista niihin verrattavista syistä vähäistä suuremmassa määrin ja muutoin kuin tilapäisesti eikä työntekijää voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia.
Metallityöväen Liitto on katsonut, että M-Components Oy:llä ei ole ollut ilmoittamiaan taloudellisia ja tuotannollisia perusteita kysymyksessä olevan kuuden työntekijän irtisanomiseen, koska yhtiö irtisanomisten aikaan on hakenut ja palkannut työntekijöitä tehtäviin, joita irtisanotut työntekijät olisivat kohtuullisen koulutuksen ja työhön perehdyttämisen jälkeen kyenneet tekemään. Koska kenenkään irtisanotun työntekijän kohdalla työnantajalla ei ole ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä työsopimuksen irtisanomiseen ja koska kaikki työntekijät ovat olleet yhtiön kannalta tärkeitä työntekijöitä, on irtisanomisten tosiasiallisena syynä Metallityöväen Liiton mukaan ollut työntekijöiden henkilöstä johtuva syy.
M-Components Oy:n taloudellisesta ja tuotannollisesta tilanteesta kysymyksessä olevana aikana on työtuomioistuimessa kuultu yhtiön toimitusjohtajaa P:tä. Lisäksi samoista seikoista on kuultu todistajana tuotantopäällikkö Q:ta ja irtisanomisten toimittamisen aikana työntekijöiden luottamusmiehenä toiminutta R:ää.
P:n kertoman mukaan M-Components Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1996, jolloin se oli ostanut James Steel Oy:n liiketoiminnan. Kaupantekoajankohtana viimeksi mainittu yhtiö oli ollut suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. M-Components Oy:n ensimmäisen tilikauden aikana työn tuottavuus ja kannattavuus oli todettu heikoiksi. Ensimmäisen tilikauden tappio oli 588 000 markkaa ja oma pääoma 600 000 markkaa. Tuottavuuden parantamiseksi yhtiö on vuodesta 1997 alkaen tehnyt koneinvestointeja. Vuonna 1997 yhtiöön hankittiin uusi laserleikkuri ja seuraavana vuonna robottihitsauslaite ja uusi vaakakarainen cnc-kone. Syksyllä 1998 yhtiön tilauskanta oli yllättäen laskenut johtuen muun muassa siitä, että Tamrock oli irtisanonut M-Components Oy:n kanssa tekemänsä toimitussopimuksen, jonka perusteella yhtiö oli saanut liikevaihdostaan noin 35 prosenttia. Tilauskannan pienenemisen lisäksi myös uudet konehankinnat olivat vaikuttaneet siihen, että tarjottavan työn määrä oli vähentynyt.
Koska vuonna 1998 päättyneellä tilikauden yhtiön tulos oli edelleen tappiollinen, oli P:n mukaan katsottu tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin henkilöstökulujen sopeuttamiseksi muuttuneeseen tilanteeseen toiminnan jatkumisen turvaamiseksi myös seuraavana vuonna. Työpaikalla tuolloin vallinneen kireän ilmapiirin johdosta yhtiön palveluksesta oli loppuvuoden 1998 ja alkuvuoden 1999 aikana irtisanoutunut ammattitaitoisia henkilöitä muun muassa laserleikkauksesta, cnc-koneistuksesta ja robottihitsauksesta. Jotta kysymyksessä olevien koneiden toiminta ja toimitusaikojen pitävyys olisi voitu turvata, ei työnantaja ollut vallinneessa tilanteessa nähnyt muuta keinoa kuin palkata näille koneille talon ulkopuolelta sellaisia työntekijöitä, joilla oli valmiudet ryhtyä työskentelemään koneilla välittömästi.
Q:n mukaan yhtiön taloudellinen tilanne oli vuoden 1998 loppupuolella ollut huono. Tamrockin toimitussopimuksen irtisanomisen johdosta tuolloisen liikevaihdon määrästä jäi pois yli 30 prosenttia. Tämän vuoksi työnantaja oli joutunut tilanteeseen, jossa jouduttiin tarkastelemaan työkantaa ja sitä, miten koneita pystyttäisiin kuormittamaan mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi työnantaja oli käynyt läpi työntekijät henkilö henkilöltä selvittäessään, miten yhtiön toiminta pystyttäisiin turvaamaan. Tämän tuloksena oli päädytty kymmenen työntekijän irtisanomiseen. Irtisanomisista yksi oli sittemmin peruutettu uuden tilauksen johdosta. Irtisanomisten kohteeksi olivat joutuneet työntekijät, joille työnantaja ei ollut tuolloisessa tilanteessa pystynyt järjestämään työtä.
R:n kertoman mukaan uuden omistajan aikana yhtiössä on tehty isohkoja koneinvestointeja, minkä vuoksi tärkeää on ollut saada koneet tuottamaan. R ei osannut sanoa, oliko yhtiön taloudellinen tila irtisanomisten aikaan ollut huono vai ei. Mahdollista on, että yhtiön toiminta olisi loppunut, ellei työnantaja olisi ryhtynyt sittemmin toteuttamiinsa toimenpiteisiin. M-Components Oy:n toiminnan aikana yhtiön työntekijämäärä on ollut koko ajan laskusuunnassa.
Työnantajapuolen mukaan muun muassa aarporaustyö on loppunut M-Components Oy:ssä lähes kokonaan cnc-koneistuksen myötä. Sorvauksessa on siirrytty alihankintaan. Jyrsintätyöt tehdään cnc:n avulla ja poraustyöt ovat vähentyneet laeserleikkauksen johdosta. Manuaalihitsaustyöt ovat myös vähentyneet robottihitsaukseen siirtymisen myötä.
Metallityöväen Liitto ei ole kiistänyt työnantajan esittämiä tietoja M-Components Oy:n taloudellisesta tilanteesta irtisanomisten aikaan eikä myöskään sitä, että irtisanottujen irtisanomisaikaan tekemät pääasialliset työtehtävät ovat laserleikkaukseen, cnc-koneistukseen ja robottihitsaukseen siirtymisen johdosta vähentyneet.
Esitetty selvitys M-Components Oy:n tilanteesta loppuvuonna 1998 osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että työ yhtiössä oli vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai muista niihin verrattavista syistä työsopimuslain 37 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
2.2. Uudelleensijoittamismahdollisuuksista esitetty selvitys
Työnantajalla on edellä todetun mukaisesti oikeus toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomiseen lainkohdassa tarkoitetussa työn vähenemistilanteessakin vain siinä tapauksessa, että työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.
Metallityöväen Liiton mukaan kaikki irtisanotut työntekijät olisi voitu kouluttaa työskentelemään cnc-koneistuksessa tai robottihitsauksessa. Koska B, D, E ja F olivat työsuhteensa aikana tehneet pääasiassa hitsaustyötä, olisi heidät tullut sijoittaa ensisijaisesti robottihitsaukseen. Ammattitaitonsa puolesta A olisi voitu lyhyen koulutuksen jälkeen sijoittaa työskentelemään cnc-koneistuksessa, johon myös tätä työtä aikaisemmin tehnyt C olisi tullut ensisijaisesti sijoittaa. E olisi ammattitaitonsa puolesta voitu sijoittaa myös yhtiössä tarjolla olleeseen maalaustyöhön.
Työnantajan mahdollisuuksista sijoittaa irtisanotut työntekijät uudelleen tai kouluttaa heidät yhtiössä tarjolla olleisiin töihin on työtuomioistuimessa kuultu työnantajapuolelta toimitusjohtaja P:tä ja tuotantopäällikkö Q:ta sekä yhtiötä tuotekehittelyssä ja konehankinnoissa konsultoinutta konsultti S:ää.
Hitsausosaamisen lisäksi P:n mukaan robottihitsaustyössä vaaditaan ohjelmointitaitoa. Lyhin aika, jossa hänen tietämänsä mukaan manuaalihitsaaja voi kouluttautua robottihitsaajaksi, on kahdeksan kuukautta.
P on kertonut cnc-koneistustehtävien vaatimasta koulutuksesta, että edellytyksenä on, että työntekijällä on kaksi- tai kolmivuotinen metallialan ammattikoulututkinto, johon on sisältynyt cnc-koneen käyttämiseen ja ohjelmointiin liittyvää opetusta. Yhtiössä oli ollut työharjoittelussa muutamia henkilöitä, jotka ovat käyneet neljä kuukautta kestäneen cnc-koneistajakurssin. P:n mukaan tällaiselta kurssilta saatu pohja ei ole riittänyt työntekijän selviytymiseksi M-Components Oy:ssä tehtävistä koneistustöistä. Töiden vaativuus M-Components Oy:ssä johtuu muun muassa siitä, että työtä tehdään paljon vaakakaraisella cnc-koneella, työt vaihtelevat pienistä sarjoista johtuen ja työntekijä joutuu lisäksi käyttämään useita koneita yhtä aikaa.
P on edelleen kertonut, että kun yhtiössä oli vuonna 1998 ollut nähtävissä manuaalihitsaustyön tarpeen väheneminen, oli työnantaja alkuvuonna valinnut kaksi hitsauksessa työskennellyttä työntekijää koulutettaviksi cnc-koneistajiksi ammatillisessa kurssikeskuksessa. Toisella näistä työntekijöistä oli insinöörikoulutus ja toisella viiden - kuuden vuoden työkokemus M-Components Oy:ssä. Kurssin pituus oli 400 tuntia. Se oli sisältänyt teoreettista koulutusta kurssikeskuksessa sekä opettelua työskentelemään pystykaraisella työstökeskuksella. Tämän jälkeen työntekijöiden oli ollut tarkoitus harjoitella cnc-koneella työskentelyä M-Components Oy:ssä. P:n mukaan edellä mainittu 400 tunnin koulutus ei käytännössä ollut osoittautunut riittäväksi. Koulutuksessa olleista työntekijöistä insinööri oli cnc-koneella jonkin aikaa työskenneltyään vaihtanut työpaikkaa asuinpaikan muuttumisen vuoksi, mutta toinen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli halunnut siirtyä takaisin hitsaustyöhön.
P:n mukaan C on työsuhteensa aikana toiminut koneistajana pystykaraisella cnc-työstökoneella. Samalla koneella yhdessä C:n kanssa oli työskennellyt ohjelmoijana menetelmäsuunnittelija. P:n mukaan menetelmäsuunnittelijan irtisanoutumisen jälkeen myös C jouduttiin siirtämään pois koneelta, koska tuolloin oli osoittautunut, että hän ei muun muassa puutteellisen ohjelmointitaitonsa vuoksi pystynyt työskentelemään itsenäisesti koneella. C ei myöskään ollut pystynyt käyttämään kuin yhtä konetta kerrallaan. Muutoinkaan C ei ollut kyennyt riittävällä ammattitaidolla suoriutumaan cnc-koneistajan tehtävistä.
P:n käsityksen mukaan aikaisemmin manuaalihitsauksessa työskennelleiden irtisanottujen työntekijöiden kouluttaminen työskentelemään cnc-koneistuksessa olisi vienyt vähintään puolestatoista kahteen vuoteen. Uusiksi cnc-koneistajiksi palkatuilla G:llä, H:lla ja M:llä on ammattikoulututkinto, johon sisältyi cnc-koulutusta. G oli ennen M-Components Oy:n palvelukseen tuloaan toiminut toisen yhtiön palveluksessa manuaalikoneistajana. H:lla ja M:llä oli kokemusta ohjelmoinnista ja cnc-koneistustöistä. Työskentely cnc-koneella edellyttää P:n mukaan myös jonkinasteista englanninkielen taitoa, koska ohjelmointikielenä käytetään vain englantia. Esimerkiksi A:n kouluttaminen cnc-koneistajaksi ei P:n näkemyksen mukaan olisi ollut mahdollista neljän kuukauden koulutuksella.
Yhtiön maalaustöistä P on kertonut, että asiakkaina olleet Tamrock ja Valmet olivat vuonna 1998 edellyttäneet myös maalaustyöltä aikaisempaa korkeampaa laatua. Valmetin töissä on edellytetty maalausta kaksikomponenttimaaleilla ja maalaustyölle Valmet oli vaatinut viiden vuoden takuun. Syksyllä 1998 yhtiön palveluksesta oli eronnut vaativat maalaustyöt tehnyt maalari. Muiden yhtiössä maalaustyötä tehneiden työntekijöiden ammattitaito oli rajoittunut vain pohjamaalaukseen eivätkä he olleet käsitelleet kaksikomponenttimaaleja. Koska Valmet oli tuolloin edelleen halunnut jatkaa yhteistyötä M-Components Oy:n kanssa eikä asiakassuhdetta ollut haluttu vaarantaa maalaustyön puutteellisuuden vuoksi, M-Components Oy oli ottanut työhön vuokratyöntekijänä ammattitaitoisen maalarin. Kysymyksessä olevalla työntekijällä oli yli 10 vuoden kokemus vaativasta maalaustyöstä. Joulukuussa 1999 tämä työntekijä oli siirtynyt M-Components Oy:n palvelukseen.
P:n mukaan E on tehnyt M-Components Oy:ssä maalaustöitä joitakin tunteja. Hän ei ole koskaan maalannut esimerkiksi Valmetin tilauksiin kuuluvia osia kaksikomponenttimaaleilla. E:n tekemissä maalaustöissä vaatimustaso on ollut huomattavasti matalampi kuin mitä useimmissa yhtiön normaalituotteissa edellytetään.
Q on kertonut, että M-Components Oy:n cnc-koneistustyössä työntekijältä edellytetään muun muassa kykyä työskennellä useammalla koneella yhtä aikaa. Manuaalikoneistuksessa työskennelleen työntekijän siirtyminen työskentelemään cnc-koneella olisi vaatinut puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen kestävän oppimisajan. Vallinneessa tilanteessa työnantajalla ei ollut mahdollisuutta lähteä kenenkään työntekijän kohdalla vähintään puoli vuotta kestävään koulutukseen. A ei ole koskaan työskennellyt cnc-koneella eikä hän myöskään ole tehnyt koneelle ohjelmointeja.
C:n cnc-koneella työskentelystä Q on kertonut samoin kuin P. Q on kertomansa mukaan keskustellut useasti C:n kanssa tämän työskentelyssä esiintyneistä vaikeuksista. Koska C ei kaikesta huolimatta ollut pystynyt selviytymään työtehtävistä, ei työnantajalla ollut muuta mahdollisuutta kuin siirtää hänet cnc-koneelta muuhun työhön. Kahden hitsaustyötä tehneen työntekijän cnc-koneistuskoulutuksesta Q on kertonut samoin kuin P. Q:n mukaan kysymyksessä olevat kaksi työntekijää eivät kurssin jälkeen M-Components Oy:ssä toteutetun puolen vuoden harjoittelujakson aikana olleet onnistuneet kouluttautumaan työskentelemään cnc-koneilla.
Myös robottihitsauskoneella annetusta koulutuksesta samoin kuin I:n pakkaamisesta robottihitsaajaksi Q on kertonut samoin kuin P. Q:n mukaan irtisanottujen manuaalihitsaajien kouluttaminen robottihitsaajiksi olisi vaatinut puolestatoista kahteen vuoteen kestävän koulutusajan. Oppimisessa vaikeinta on ohjelmoinnin oppiminen ja se, että yhtä aikaa joudutaan ottamaan huomioon useita asioita. F on Q:n mukaan toiminut rakennehitsauspuolella eikä hän ole tehnyt koneistettavia osia. Hän on tällaisia tosin yrittänyt, mutta ei hyvällä menestyksellä. Myös E on tehnyt hitsaustöitä, joissa ei ole ollut tarkkuusvaatimuksia, koska näihin kappaleisiin ei ole tehty koneistuksia. Kysymys on ollut täysin erityyppisestä tuotannosta, kuin mitä robotilla tehdään.
Q:n mukaan cnc-koneistukseen palkatuilla työntekijöillä on kaikilla koulutus, johon on sisältynyt cnc-koneistusta koskevaa opetusta. Ohjelmointitaito on edellytyksenä cnc-koneilla työskentelemiselle. Koska ohjelmakielenä on englanti, edellytyksenä on myös jonkinasteinen kielitaito. Pienen opastuksen jälkeen cnc-koneistukseen otetut uudet työntekijät ovat pystyneet itsenäisesti työskentelemään koneilla ja tekemään tarvittavat ohjelmoinnit.
Maalaustyöstä Q on kertonut, että hänen tiedossaan ei ollut, että E olisi James Steel Oy:n aikana toiminut maalarina. E on M-Components Oy:ssä tehnyt maalaustöitä tilapäisesti sairauslomasijaisena. E:n tekemät maalaustyöt olivat olleet pääasiassa ruosteenestomaalausta ja jonkin verran pintamaalausta. Hän ei sen sijaan ollut tehnyt vaativia koneistettujen rakenteiden maalaustöitä, joissa käytetään kaksikomponentti- tai yksikomponenttivärejä ja maalikerroksia tulee yhdestä kolmeen ja joissa maalipinnalta edellytetään tasaisuutta joka paikassa. Asiakas saattaa edellyttää tällaisilta vaativimmilta maalaustöiltä pisimmillään viiden vuoden takuuaikaa. Lisäksi tilanteissa, joissa työnantaja oli osoittanut E:lle maalaustöitä, E:n isä F oli useaan otteeseen selkeästi ilmoittanut poikansa potevan allergiaa, minkä vuoksi häntä ei tulisi sijoittaa maalaustöihin.
S:n mukaan ammattitaitoiseksi robottihitsaajaksi kouluttautuminen kestää puolesta vuodesta vuoteen sellaiselta henkilöltä, jolla on asianmukainen ammattikoulupohja viimeisen kolmen - viiden vuoden ajalta. Hitsaajalta, joka ei ole saanut aikaisemmin koulutusta robottihitsaukseen, menee todistajan käsityksen mukaan neljästä kuuteen kuukautta ohjelmoinnin oppimiseen. Ohjelmoinnin oppiminen ei onnistu ilman englanninkielen taitoa.
M-Components Oy:ssä tehtävästä cnc-koneistustyöstä S on kertonut, että yhtiö on piensarjavalmistuskonepaja. Tällaisessa yrityksessä työskentelevän cnc-koneistajan työ on huomattavasti vaativampaa kuin cnc-koneistajan työ sellaisessa yrityksessä, jossa sarjat ovat suuria ja työn vaihtuvuus vähäistä. Vaikeusasteeltaan M-Components Oy:n työt ovat keskivaikeita. Ellei työntekijän ammatilliseen koulutukseen ole sisältynyt lainkaan cnc-koulutusta, cnc-koneella työskentelemään oppiminen vie puolesta vuodesta vuoteen. Ohjelmointitaito on olennaisessa asemassa työskenneltäessä cnc-koneistuksessa.
Työtuomioistuimessa on kuultu A:ta, C:tä, D:tä, E:tä ja F:ää, jotka ovat kertoneet ammattitaidostaan ja mahdollisuuksistaan siirtyä tekemään niitä tehtäviä, joita yhtiön palvelukseen otetut työntekijät ovat tehneet. Myös R on todistajana kertonut irtisanottujen ja uusien työntekijöiden työtehtävistä ja ammattitaidosta.
A on kertonut, että hän oli käynyt kolmivuotisen viilaaja-koneistajalinjan ammattikoulussa vuosina 1960 - 1963. Kertomansa mukaan A on antanut cnc-koneella työskenteleville neuvoja työn tekemisjärjestyksestä ja työkaluista. Lisäksi hän on auttanut koneella työskenteleviä ohjelmoinnissa. Hän on kertomansa mukaan yhdessä kahden muun työntekijän kanssa tehnyt koneelle ohjelmat siinä vaiheessa, kun ensimmäinen työstö oli tehty. A olisi käsityksensä mukaan kyennyt oppimaan cnc-koneella työskentelyn lyhyessä ajassa, koska hän on pitkään tehnyt koneistustyötä ja seurannut työskentelyä cnc-koneella. Ohjelmointia hän on tehnyt työsuhteensa kestäessä kaksi kertaa, joista toinen oli ollut yhtiön edellisen omistajan aikana. A on ilmoittanut, että hänen englanninkielen taitonsa on huono.
D on M-Components Oy:ssä työssä ollessaan tehnyt etupäässä hitsaustöitä. Hän oli tehnyt myös aarporausta ja lähes kaikkea muutakin työtä paitsi koneistusta. D olisi käsityksensä mukaan pystynyt oppimaan työskentelyn robottihitsaajana. Jos työntekijällä on hitsaustaito ja kokemus työtavoista, ei ohjelmoinnin oppiminen ole esteenä oppia robottihitsaustyöhön. D:n mukaan hän olisi ilmeisesti pystynyt työskentelemään myös cnc-koneella, jos hän olisi saanut siihen koulutuksen. D ei kertomansa mukaan ole ollut kovinkaan paljon tekemisissä atk-laitteiden kanssa, eikä hänellä myöskään ole englanninkielen taitoa.
E olisi näkemyksensä mukaan kahden - kolmen päivän robottihitsaustyön seuraamisen jälkeen kyennyt siihen työhön. Robottihitsauksessa ohjelmointi on myös sen verran yksinkertaista, että työn pystyy tekemään melkein kuka vaan. E on edelleen kertonut, että hänen käsityksensä mukaan cnc-koneen ohjelmointi on vähän vaativampaa kuin robottihitsauskoneen ohjelmointi. E ei olisi pystynyt cnc-koneistustyöhön ilman asianmukaista koulutusta. Tätä koneistustyötä E ei pitänyt itselleen mielekkäänä.
F on kertomansa mukaan käynyt Ruotsissa kolmivuotisen laivanrakentajakoulun. Tämän jälkeen hän oli työskennellyt kuuden vuoden ajan telakalla piirtäjänä ja sittemmin myös levyseppähitsaajana ja maalarina. Tämän jälkeen hän oli siirtynyt luokkahitsariksi ja tehnyt metallista kaikkea mahdollista. M-Components Oy:n palveluksessa ollessaan hän on tehnyt hitsausta ja toiminut tiiminvetäjänä. Kun robottihitsauslaite oli hankittu työpaikalle, on ulkopuolinen kouluttaja antanut koneella työskentelemään valituille lyhyen koulutuksen. F ei tiennyt minkälainen ammattikokemus tai koulutus tähän robottihitsaustyöhön valituilla oli ollut. Osa työntekijöistä oli kuitenkin ollut sellaisia, jotka hänen näkemyksensä mukaan eivät pystyneet suoriutumaan manuaalihitsauksesta. F olisi käsityksensä mukaan oppinut myös robottihitsaustyöhön, koska hän on kaikkea muutakin oppinut. F ei ole koskaan työskennellyt cnc-koneistuksessa. Jos hänet olisi tähän työhön koulutettu, olisi hän myös siihen pystynyt.
F ei kertomansa mukaan ole koskaan ilmoittanut työnantajalle, että hänen pojallaan E:llä olisi allergia tai joku muu terveydellinen este, jonka vuoksi tätä ei saisi laittaa maalaustyöhön.
2.3. Arviointi ja johtopäätökset työnantajan uudelleensijoittamisvelvollisuudesta
A:lla eikä myöskään kenelläkään irtisanotuista pääosin hitsaustöitä tehneistä työntekijöistä ole ollut sellaista koulutusta, johon olisi sisältynyt cnc-koneistukseen tai ohjelmointiin liittyvää opetusta. Kenelläkään mainituista työntekijöistä ei myöskään ole ollut kokemusta varsinaisesta cnc-koneistustyöstä.
Metallityöväen Liitto on todennut, että kukaan irtisanotuista työntekijöistä ei ammattitaitonsa puolesta olisi ilmeisesti ollut sijoitettavissa laserleikkurille. Näyttämättä on myös jäänyt, että yhtiön palvelukseen olisi irtisanomisten jälkeen palkattu uusi työntekijä sellaisiin aarporaajan tehtäviin, joihin esimerkiksi A olisi tullut sijoittaa.
Edellä esitetyillä perusteilla työnantajalta ei ole kohtuudella voitu edellyttää irtisanottujen työntekijöiden sijoittamista ja kouluttamista niihin tehtäviin, joita yhtiön palvelukseen otetut uudet työntekijät on otettu tekemään.
3. Työnantajaliiton valvontavelvollisuus
Metallityöväen Liitto on katsonut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, koska työnantajaliitto ei ole huolehtinut siitä, että liittojen edustajat olisivat 1.10.1999 päässeet M-Components Oy:hyn selvittämään tilannetta. Ennen sovittua käyntiä työnantajaliiton asiamies oli ilmoittanut Metallityöväen Liiton edustajalle, että M-Components Oy:n toimitusjohtaja ei ota vastaan liiton edustajia. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n mukaan kysymyksessä olevia irtisanomisiin liittyviä erimielisyyksiä on selvitetty liittojen edustajien välillä useaan otteeseen kevään ja syksyn 1999 aikana. Työnantajaliiton edustaja on myös monta kertaa ollut puhelimitse yhteydessä työnantajaan ja työnantajaliiton edustaja on käynyt myös työpaikalla selvittämässä asiaa. Työnantajalta saamansa selvityksen työnantajaliitto on katsonut riittäväksi osoitukseksi työnantajan irtisanomissuojasopimuksen mukaisesta menettelystä.
Esitetyn selvityksen perusteella työnantajaliiton ei voida katsoa laiminlyöneen velvollisuuttaan ryhtyä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Kun työnantajalla ei myöskään ole työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta ottaa vastaan työpaikalla liittojen edustajia ja kun työnantaja irtisanomisasiassa lisäksi on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, ei Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
4. Yhteenveto
Työnantajalla on edellä todetuin tavoin ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt toimittamiinsa irtisanomisiin. Kun työnantajan ilmoittama irtisanomisperuste on katsottu oikeaksi, ei tarpeen ole myöskään ottaa kantaa siihen, ovatko irtisanomiset mahdollisesti johtuneet sellaisista työntekijöiden henkilöistä johtuvista syistä, jotka eivät oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijää. Koska A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimusten irtisanomiset eivät ole tapahtuneet irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, ei heillä myöskään ole oikeutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ei ole myöskään syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
5. Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja M-Components Oy:n oikeudenkäyntikulut. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on ilmoittanut liiton ja yhtiön yhteisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 21 000 markkaa, minkä Metallityöväen Liitto on hyväksynyt.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja M-Components Oy:n oikeudenkäyntikulut 21 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Sutela, Kolula ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.