Labor court allows union to interpret collective agreement to include industry-wide wage indexation bonus.

Liitot olivat sopiessaan yrityskohtaisen työehtosopimuksen uudistamisen ehdoista sopineet muun ohella, että yleiskorotus ja mahdollinen järjestelyvara toteutetaan sopimuskauden aikana saman suuruisina kuin paperiteollisuudessa.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa oli sitten sovittu paitsi yleiskorotuksista ja järjestelyvaraeristä myös erityisestä käyntiastelisästä. Se oli 4.12.2000 lukien maksettava paikallisesti sovittava korotus, johon käytettävissä olevan rahamäärän suuruus määräytyi paperi- ja kartonkiteollisuuden keskimääräisen käyntiasteen perusteella. Tuomiossa oli kysymys siitä, kuuluuko käyntiastelisä maksaa myös kysymyksessä olevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 51

KANTAJA Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT Kemianteollisuus KT ry, Helsinki

Huhtamäki Van Leer Oyj, Espoo

ASIA Työehtosopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.9.2000

Pääkäsittely 16.10.2000

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Kemianteollisuus KT:n ja Paperiliiton välillä solmittua Huhtamäki Van Leer Oyj:ssä sovellettavaa työehtosopimusta on tulkittava siten, että yhtiöllä on velvollisuus korottaa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja niin, että palkankorotukset kattavat paperiteollisuuden työehtosopimuksessa nro 40 sovitun käyttöastelisän,

tuomitsemaan Huhtamäki Van Leer Oyj:n työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

tuomitsemaan Kemianteollisuus KT:n työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, ja

velvoittamaan Kemianteollisuus KT:n ja Huhtamäki Van Leer Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteet

Paperiliitto oli vuodesta 1946 alkaen solminut työehtosopimuksen, jota sovelletaan Polarcup-yhtiössä noin 500 työntekijän työsuhteeseen. Vuodesta 1997 työehtosopimukseen sidottu työnantaja oli järjestäytynyt Kemianteollisuus KT ry:hyn, joka oli työnantajapuolelta osallisena sidottu työehtosopimukseen.

Kemianteollisuus KT ja Paperiliitto olivat solmineet Polarcupin työehtosopimuksen ajaksi 1.1.1998 - 15.1.2000. Huhtikuun 11. päivänä 2000 allekirjoitetulla työehtosopimusratkaisua koskevalla neuvottelupöytäkirjalla Polarcupin työehtosopimus uudistettiin 11.4.2000 alkaen. Työehtosopimuskauden sovittiin neuvottelutuloksessa alkavan 11.4.2000 ja päättyvän samaan aikaan kuin tuolloin käynnissä olleissa paperiteollisuuden neuvotteluissa sovittaisiin paperiteollisuuden työehtosopimuksen osalta.

Työehtosopimusratkaisussa sovittiin yleisistä palkankorotuksista seuraavasti: "Yleiskorotus ja mahdollinen järjestelyvara toteutetaan sopimuskauden aikana saman suuruisina kuin paperiteollisuudessa."

Sovittu menettely, jossa palkkojen korottaminen sidottiin paperiteollisuuden neuvotteluissa sovittaviin korotuksiin, ei ollut millään tavalla uusi tai poikkeuksellinen Polarcupin sopimusratkaisuissa. Näin oli tehty aina. Uutta neuvottelukierroksessa oli se, että Polarcupin ratkaisu tehtiin ennen kuin paperiteollisuuden neuvottelutulos oli selvillä.

Huhtamäki Van Leer Oyj kuului alunalkaen Paperiliiton sopimusaloja uhanneen työtaistelun piiriin. Työnantajapuoli pyrki irroittamaan yhtiön työtaistelusta ja osapuolet pääsivät sopimusratkaisuun 11.4.2000, jolloin Paperiliiton toimeenpanema työnseisaus alkoi.

Paperiteollisuudessa sovittiin valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen mukaisesta työehtosopimusratkaisusta. Sovintoesitys sisälsi muun ohella yleiset palkankorotukset, jotka koostuivat yleiskorotuksesta, yleiskorotuksen luonteisesta käyntiastelisästä ja järjestelyvarasta. Yleiskorotus sovittiin toteutettavaksi tuntipalkkojen pennimääräisellä korotuksella. Käyntiastelisä puolestaan sovittiin laskettavaksi käyntiasteen osoittamana prosenttiosuutena työntekijöiden yhteenlasketun kausipalkan määrästä. Käyntiastelisän jakamisesta tuli ensisijassa sopia paikallisesti ja ellei sopimukseen päästäisi, toteutettaisiin käyntiastelisä prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. Järjestelyvaraksi puolestaan sovittiin 28 penniä kerrottuna työntekijöiden lukumäärällä. Myös järjestelyvarasta tuli sopia työpaikkakohtaisesti ja siltä varalta, ettei paikallistason sopimukseen päästäisi, sovittiin tuntipalkkoja korotettavan 28 pennin yleiskorotuksella.

Osapuolten välisissä neuvotteluissa Paperiliitto oli edustanut kantaa, jonka mukaan yleiskorotus ja käyntiastelisä yleiskorotuksen luontoisena palkankorotuksena muodostivat sellaisen yleisen palkankorotuksen, joka tuli toteuttaa myös Polarcupin työehtosopimuksen kattamissa työsuhteissa. Kemianteollisuus KT oli katsonut, ettei käyntiastelisä kuulunut Polarcupin työehtosopimukseen, koska neuvottelutulokseen oli kirjattu "yleiskorotus ja mahdollinen järjestelyvara". Osapuolten välisissä neuvotteluissa ei ollut päästy asiasta yhteisymmärrykseen.

Polarcupin työehtosopimusneuvotteluissa palkankorotusten suuruus oli sidottu perinteisesti paperiteollisuuden palkankorotuksiin. Yleiskorotus- ja järjestelyvara -termien käyttö Polarcupissa oli puolestaan perustunut siihen, että tällä tavoin oli ennen kevään 2000 kierrosta toteutettu yleiset palkankorotukset. Polarcupin työehtosopimusratkaisussa osapuolet nimenomaisesti olivat sopineet toteuttavansa saman yleisen palkankorotuksen, joka myöhemmin sovittaisiin toteutettavaksi paperiteollisuuden neuvotteluissa. Kun Polarcupin työehtosopimusta koskevaan neuvotteluratkaisuun 11.4.2000 päästiin, ei tiedossa ollut, että aiemmin käytettyjen yleiskorotuksen ja järjestelyvaran lisäksi osa yleiskorotuksesta nimettäisiin valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa käyntiastelisäksi. Käyntiastelisä oli luonteeltaan yleiskorotus. Käyntiastelisän yleiskorotusluonteen oli myös sovintoehdotuksen laatinut valtakunnansovittelija vahvistanut.

Polarcupin työehtosopimuksen luonteisia liityntäsopimuksia käytettiin muun muassa Paperiliiton ja Pahvin- ja Paperinjalostajain yhdistyksen välillä solmittavassa työehtosopimuksessa. Tätä työehtosopimusta koskeva neuvotteluratkaisu saavutettiin osapuolten välillä 17.4.2000 eli päivää ennen valtakunnansovittelijan paperiteollisuuden neuvotteluissa antamaa sovintoesitystä. Neuvotteluratkaisussa sopimuksen voimassaolokausi oli kirjattu samasanaisesti kuin Polarcupin työehtosopimuksessa. Palkkojen korottaminen oli neuvotteluratkaisussa sovittu toteutettavaksi paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti lähes samasanaisena kuin riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa: "Yleiskorotus ja mahdollinen järjestelyvara toteutetaan sopimuskauden aikana samansuuruisina markkamääräisinä kuin paperiteollisuudessa."

Myös pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimusratkaisun sanamuodosta ja siitä, onko käyntiastelisä yleiskorotukseen rinnastettava palkankorotuserä, oli osallisten välillä keskusteltu. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sittemmin erikseen todettu, että käyntiastelisä maksetaan myös pahvin- ja paperinjalostusalan työntekijöille.

Kemianteollisuus KT oli tukenut jäsenyrityksensä menettelyä, kun vastaajayhtiö oli ilmoittanut kieltäytyvänsä suorittamasta työehtosopimuksen mukaista palkankorotusta niin, että myös sovittu käyntiastelisä tulisi katetuksi. Näin Kemianteollisuus KT oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ja Huhtamäki Van Leer Oyj ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja Paperiliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Polarcupin työehtosopimus oli vuodesta 1946 alkaen ollut itsenäinen yrityskohtainen työehtosopimus, joka oli neuvoteltu vuoteen 1996 asti Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Paperiliiton välillä. Polarcupin siirryttyä Kemianteollisuus KT:n jäseneksi mainittu liitto oli solminut yrityskohtaiset työehtosopimukset Paperiliiton kanssa.

Mikäli kyseessä olisi liityntäsopimus, tarkoittaisi se, että Polarcupissa sovittaisiin sellaisenaan tai pienin poikkeuksin noudatettavaksi Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton tai Pahvin- ja Paperinjalostajain yhdistyksen ja Paperiliiton välillä solmittua työehtosopimusta. Tällaisesta sopimuksesta ei ollut kysymys. Kaikki kolme työehtosopimusta poikkesivat sisällöltään toisistaan ja kukin työnantajajärjestö neuvotteli oman sopimuksensa itsenäisesti Paperiliiton kanssa.

Paperiliitto jätti keväällä 2000 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa omat palkankorotuksia koskevat yksilöidyt esityksensä 17.2.2000. Esitykseen ei sisältynyt minkäänlaista mainintaa mahdollisesta käyntiastelisästä. Missään neuvottelujen myöhäisemmässäkään vaiheessa mahdollinen käyntiastelisä ei noussut esiin.

Neuvotteluissa saavutettiin osapuolten välillä käytännössä yksimielisyys työehtosopimuksen tekstikysymyksistä 9.4.2000. Avoimiksi vielä tuolloin jäivät palkkoja ja työajan lyhentämistä koskevat kysymykset. Neuvotteluja jatkettaessa 11.4.2000 saavutettiin osapuolten välillä neuvottelutulos uudesta työehtosopimuksesta. Neuvottelutuloksesta tiedotettiin valtakunnansovittelijalle 12.4.2000 ja todettiin samalla neuvotteluprosessi päättyneeksi.

Neuvotteluissa oli esillä ainoastaan 200 pennin yleiskorotus koskien kaikkia työntekijöitä ja paikallinen järjestelyvara, jonka suuruus oli 23 penniä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä. Mikään muu korotusmalli ei ollut esillä. Tämän vuoksi Kemianteollisuus KT:n neuvottelijoilla oli ollut perusteltu syy olettaa raharatkaisun koostuvan yleiskorotuksesta ja järjestelyvarasta, joiden suuruus olisi yhteensä enintään vaaditut 223 penniä tunnilta. Minkään muun kaltaisesta tai tasoisesta palkankorotusratkaisusta Kemianteollisuus KT ei ollut neuvotellut eikä sopinut.

Yleiskorotuksella oli työmarkkinaterminologiassa selkeä yksiselitteinen sisältö, kun sillä sovittiin osapuolten kesken työehtosopimuksessa korotettavan kaikkien työntekijöiden palkkoja ja sopijapuolet sopivat sen toteuttamistavasta joko markkamääräisenä, prosenttiperusteisena tai sekamuotoisena kytkemättä sitä mihinkään muuhun tekijään tai ehtoon.

Neuvottelujen kaikissa vaiheissa oli puhe nimenomaan Paperiliiton esittämistä yleiskorotus- ja järjestelyvaravaatimuksista. Neuvotteluissa esitetty yleiskorotusvaatimus oli yleiskorotus, joka tulisi kaikille alan työntekijöille samansuuruisena ilman muita ehtoja. Neuvottelutulokseen 11.4.2000 otettu lausuma siitä, että yleiskorotus toteutetaan samansuuruisena kuin paperiteollisuudessa, oli osapuolten sopimus siitä, että yleiskorotus toteutetaan sellaisena kuin se on yleisesti työmarkkinoilla ymmärretty ja että sen pennimäärä määräytyy tällä kertaa paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

Kemianteollisuus KT:n neuvottelijat eivät missään vaiheessa olleet sopimassa yleiskorotuksen luontoisesta rahaerästä, jolla palkankorotus kytketään toisen alan toiminta- ja tuotantoedellytyksiin ja johon sen enempää Kemianteollisuus KT kuin Polarcup eivät voi vaikuttaa. Käyntiastelisä perustui lisäksi Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten keskuudessa suoritettuun tilastovertailuun, jossa Polarcup ei ollut mukana.

Kemianteollisuus KT:n toimesta oltiin yhteydessä valtakunnansovittelijaan sen jälkeen, kun Paperiliitto vaati käyntiastelisää koskevaa määräystä sovellettavaksi myös Polarcupin sopimusalalla. Valtakunnansovittelijan kanta oli tuolloin, että sovintoehdotuksen mukainen käyntiastelisä oli vain paperiteollisuutta koskeva erillislisä.

Paperiteollisuuden alaa koskevaan sovintoehdotukseen sisältynyt käyntiastelisä ei ollut sellainen yleiskorotus, joka olisi ollut Polarcupin työehtosopimusneuvotteluissa esillä, eivätkä Kemianteollisuus KT:n neuvottelijat olleet tietoisesti sopimassa tai hyväksymässä tällaisen lisän käyttöönottamisesta Polarcupin työehtosopimukseen. Käyntiastelisää koskevaa sopimusmääräystä ei siten tullut soveltaa tällä sopimusalueella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kemianteollisuus KT ja Paperiliitto ovat 11.4.2000 saavuttaneet neuvottelutuloksen Huhtamäki Van Leer Oyj Finlandia koskevan niin sanotun Polarcupin työehtosopimuksen uudistamisen ehdoista. Sopimus on tullut voimaan samana päivänä ja yhtiö on samalla irtautunut Paperiliiton sopimusaloilla uhanneesta työtaistelusta. Neuvottelutuloksessa on sovittu muun muassa, että alalla yleiskorotus ja mahdollinen järjestelyvara toteutetaan sopimuskauden aikana samansuuruisina kuin paperiteollisuudessa.

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä on työtaistelun jälkeen 18.4.2000 solmittu valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen pohjautunut paperiteollisuuden työehtosopimus. Siinä on muun ohella sovittu vuodelle 2000 palkkojen yleiskorotuksesta, sen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin 5.6.2000 alkaen käytettävissä olevasta rahamäärästä ja niinikään paikallisiin korotuksiin 4.12.2000 alkaen niin sanotun käyntiastelisän nimellä käytettävissä olevasta rahamäärästä. Paikallisesti sovittavista korotuksista on vielä sovittu, että jos palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 5.6.2000 alkaen 28 pennin yleiskorotuksella ja 4.12.2000 alkaen koko paperi- ja kartonkiteollisuudessa toteutuneen keskimääräisen käyntiasteen perusteella määräytyvän prosenttimäärän mukaisella yleiskorotuksella.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko paperiteollisuuden 18.4.2000 solmittuun työehtosopimukseen sisältyvä käyntiastelisä sellainen palkankorotus, joka tulee toteuttaa myös osana Kemianteollisuus KT:n ja Paperiliiton välistä Polarcupin työehtosopimusta.

Polarcupin työehtosopimuksen oikea sisältö

Työtuomioistuimessa on kuultu Polarcupin työehtosopimuksen sisällöstä ja sopijapuolten tarkoituksesta muiden muassa Paperiliiton palkkasihteeriä A:ta, Kemianteollisuus KT:n osastopäällikköä B:tä ja vastaajayhtiön teknisen osaston päällikköä C:tä, jotka ovat 11.4.2000 olleet sopimassa kyseisen työehtosopimuksen uudistamisen ehdoista.

A, joka on vastannut 17 vuoden ajan Paperiliiton puolesta Polarcupin työehtosopimuksesta, on kertonut, että Paperiliiton hallinto teki päätökset työehtosopimustavoitteista, jotka koskivat Paperiliiton kaikkia sopimuksia. Taustalla oli liittokokouspäätökset, joiden mukaan kaikille Paperiliiton jäsenille pyrittiin saamaan teksteiltään ja palkankorotuksiltaan samanlaiset työehdot. Yleensä Polarcupin työehtosopimus on tehty heti paperiteollisuuden työehtosopimuksen solmimisen jälkeen, jolloin Polarcupin työehtosopimuksessa on sovittu samat palkankorotukset kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksessa. Keväällä 2000 oli ennen lakkoa solmittu eräitä erillissopimuksia, joissa oli sovittu, että niissä sovelletaan samanlaisia työaika- ja palkankorotusehtoja, joista paperiteollisuuden työehtosopimuksessa tullaan sopimaan. Samoilla ehdoilla todistaja oli saanut luvan tehdä myös Polarcupin työehtosopimuksen.

A:n kertoman mukaan työnantaja oli tarjonnut Polarcupin neuvotteluissa yleisen linjan mukaista palkankorotusta, mutta Paperiliiton neuvottelijat olivat selkeästi ilmaisseet, että tärkeintä oli samansuuruisen korotuksen saaminen kaikille jäsenille vaikka se sitten jäisi tarjottua pienemmäksikin. Sopimuskirjauksessa 11.4. lähdettiin siitä, että samat rahat kuin paperiteollisuuteen tulevat myös Polarcupin työehtosopimukseen. Tämä on ollut myös tässä sopimuspiirissä vakiintunut käytäntö. Esimerkiksi järjestelyvaraa on voitu siirtää yleiskorotuksen puolelle tai päinvastoin, mutta kokonaisuutena korotukset ovat vastanneet toisiaan. Sen jälkeen kun paperiteollisuudessa solmittiin kolmivuotinen sopimus, sovittiin, että myös Polarcupissa tulee koko sopimuskauden ajan samat korotukset. Todistajan mukaan myös erikseen sovittavat vuorolisät ovat suuruudeltaan noudattaneet paperiteollisuudessa sovittuja lisiä.

A:n mukaan pahvin- ja paperinjalostusalan neuvotteluratkaisussa oli sovittu samanlaisista ehdoista yleiskorotuksen sitomisesta paperiteollisuuden ratkaisuun kuin Polarcupissa. Pahvin- ja paperinjalostusalalla oli sittemmin sovittu erikseen käyntiastelisän maksamisesta. Pahvin- ja paperinjalostusalan käyntiastelisän suuruus määräytyy paperi- ja kartonkiteollisuuden käyntiasteen mukaan. Vastaavalla tavalla tulee korotuksen määräytyä myös Polarcupin työehtosopimuksen soveltamisalalla.

B on kertonut osallistuneensa Polarcupin työehtosopimusneuvotteluihin 1990-luvun alkupuolella jonkin kerran ja jatkuvasti vuodesta 1997 lukien. Näissä neuvotteluissa oli vuonna 1999 joulukuussa päästy yksimielisyyteen tekstikysymyksistä, mutta työaikakysymyksistä ja rahoista päästiin sopimukseen vasta 11.4.2000. Paperiliitto oli 17.2.2000 esittänyt palkkojen korottamista kahden markan suuruisella yleiskorotuksella ja 23 pennin suuruisella järjestelyvaralla. Vain näistä korotuksista oli kysymys 11.4., kun sopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos.

B:n mukaan paperiteollisuuden ja Polarcupin työehtosopimukset ovat rakenteeltaan ja sisällöltään erilaiset. Polarcupin neuvottelut on käyty itsenäisesti ja järjestelyvarojen suuruudet ja vastaavat etuudet ovat määräytyneet Polarcupin sopimusalan palkkatason perusteella. Samoin järjestelyvaran jakotapa on voitu sopia alakohtaisesti. Käytännössä tosin on jouduttu seuraamaan paperiteollisuuden sopimusneuvotteluja ja yleiskorotukset ovat aika usein olleet tasoltaan samanlaiset.

C on kertonut osallistuneensa yli kymmenen vuoden ajan ja myös kevään 2000 aikana käytyihin Polarcupin työehtosopimusneuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa on aina pyritty pitämään siitä kiinni, että korotusten kustannusvaikutus olisi sama kuin paperiteollisuudessa. Käytännössä paperiteollisuudessa on ensin tehty sopimus eikä Polarcupin sopimusta ole koskaan onnistuttu tekemään sitä pienemmillä penneillä eli vaatimus on aina ollut määrältään sama kuin paperiteollisuudessa. Myös tässä tapauksessa yhtiö oli sitoutunut korottamaan palkkoja paperiteollisuudessa yleiskorotuksen ja järjestelyvaran verran. Kuitenkin Paperiliiton esittämän yleiskorotusvaatimuksen määrä oli se enimmäismäärä, josta oli tarkoitus sopia. Edelleen todistajan mukaan vuorolisien suuruus sovitaan syksyisin paikallisesti. Ne eivät määräydy kaavamaisesti paperiteollisuudessa sovittujen lisien mukaan, ja esimerkiksi yövuoroilta maksetaan ilmeisesti tälläkin hetkellä erisuuruisia lisiä.

Arviointi

Polarcupin sopimuksesta 11.4. saavutetussa neuvottelutuloksessa on edellä todetun mukaisesti mainittu yleiskorotus ja järjestelyvara sellaisina palkankorotuksina, jotka maksetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisina. Tuossa vaiheessa ei ole ollut tiedossa, että osa korotuksesta tultaisiin paperiteollisuudessa sopimaan maksettavaksi erillisen käyntiastelisän nimikkeellä ja määräytyväksi tuon alan keskimääräisen käyntiasteen perusteella. Kuitenkin tarkoituksena on esitetyn selvityksen mukaan ollut Polarcupin sopimuspiirissä sopia määriltään avoimiksi jääneistä korotuksista niin, että niiden palkkoja korottava vaikutus on samansuuruinen kuin paperiteollisuudessa.

Riidanalainen käyntiastelisä on paperiteollisuuden työehtosopimuksessa ollut paikallisesti sovittava korotus, johon käytettävissä olevan rahamäärän suuruus on määräytynyt paperi- ja kartonkiteollisuuden vuoden 2000 toukokuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisen ajan keskimääräisen käyntiasteen perusteella niin, että käyntiasteen ollessa 92 prosenttia korotuksiin käytettävissä oleva rahamäärä on 0,1 prosenttia ja käyntiasteen noustessa 99 prosenttiin rahamäärä vastaavasti nousee asteittain 0,7 prosenttiin erikseen määritellystä palkkasummasta. Kysymys on pysyvästä korotuksesta, joka maksetaan 4.12.2000 jälkeen edellä todetun suuruisena tuotannon määrästä riippumatta. Erilaisesta määräytymisperusteesta huolimatta käyntiastelisä on luonteeltaan olennaisilta osin sopimuksessa sovittuun järjestelyvaraan rinnastettava korotus.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen ja Paperiliiton välisessä sopimuspiirissä on Polarcupin sopimuksen kanssa samanlaisen neuvottelutuloksen kirjauksen perusteella sovittu 4.12.2000 lukien paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin käytettävissä olevasta rahamäärästä, sen jakamisen sopimisesta ja kohdistamisesta. Tämä tukee osaltaan Paperiliiton käsitystä osapuolten tarkoituksesta sitoa erillissopimuksissa kaikki yleiskorotuksen ja järjestelyvaran luonteiset palkankorotukset paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisiin korotuksiin niistä käytetyistä nimityksistä riippumatta.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan Huhtamäki Van Leer Oyj on työehtosopimuksessa sitoutunut korottamaan työntekijöiden palkkoja niin, että myös paperiteollisuuden työehtosopimuksessa sovittua käyntiastelisää vastaava korotus toteutuu.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Jos käyntiastelisän maksamisen ehdot täyttyvät, ryhdytään sitä maksamaan 4.12.2000 alkaen. Kun käyntiastelisän maksaminen ei siten vielä ole ollut edes mahdollista, ei Huhtamäki Van Leer Oyj:n tulkitessaan työehtosopimusta siten, että työnantajalla ei ole velvollisuutta kyseistä lisää maksaa, voida katsoa rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Todetuista syistä myöskään Kemianteollisuus KT:n ei yhtiön kantaa tukiessaan voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asiaan osallisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Paperiliitto ry:n ja Kemianteollisuus KT ry:n välillä solmittua Huhtamäki Van Leer Oyj:ssä sovellettavaa työehtosopimusta on tulkittava siten, että työnantajalla on velvollisuus korottaa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja niin, että palkankorotukset kattavat paperiteollisuuden työehtosopimuksessa sovitun käyntiastelisän.

Muut vaatimukset hylätään.

Paperiliitto ry, Kemianteollisuus KT ry ja Huhtamäki Van Leer Oyj saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.