Labour court dismissed union claim that a trust representative's salary reduction violated collective agreement protections.

Virkaehtosopimuksen mukaan luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan. Kysymys oli ensinnäkin siitä, oliko kunta menetellyt tämän määräyksen vastaisesti vähentäessään koko luottamusmieskautensa samassa luokanopettajan virassa olleen pääluottamusmiehen ylituntien määrää.

Toiseksi tuomiossa oli kyse siitä, oliko kunta ryhtynyt kiellettyihin painostustoimenpiteisiin muuttaakseen luottamusmiehen ajankäytöstä tehtyä sopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 48

KANTAJA AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry, Helsinki

VASTAAJAT Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kirkkonummen kunta

ASIA Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.8.2000

Pääkäsittely 3.10.2000

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 1995 - 1996 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII LUKU

LUOTTAMUSMIEHET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

128 §

Luottamusmiehen asema

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan/tehtävään eikä luottamusmiestehtävien johdosta irtisanoa. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi siirtää ilman pätevää syytä toiseen työhön. Jos pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen palkka ei saa siirron takia alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi. Määräys ei estä valitsemasta tai määräämästä luottamusmiehenä toimivaa sellaiseen virkaan, jonka kokonaispalkkaus on hänen aikaisemman virkansa/tehtävänsä palkkausta suurempi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Kirkkonummen kunta on vähentämällä pääluottamusmies A:n palkanmaksun perusteena olevia tehtäviä rikkonut virkaehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä,

tuomitsemaan Kirkkonummen kunnan maksamaan AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:lle hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsemaan Kirkkonummen kunnan maksamaan AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

velvoittamaan Kirkkonummen kunnan suorittamaan A:lle maksamatta jääneenä palkkana 10 195 markkaa,

velvoittamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A oli toiminut yhtäjaksoisesti Kirkkonummen kunnassa AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n pääluottamusmiehenä 1.8.1976 - 31.7.1996. Kirkkonummen kunnan ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n välillä solmittiin vuonna 1990 uusi ajankäyttösopimus A:n ajankäytöstä. A:n opetustuntien ja niiden veroisten tuntien lukumäärä oli ennen hänen pääluottamusmieheksi valintaansa vakiintunut noin 40 tuntiin viikossa. Myös pääluottamusmieheksi valinnan jälkeen A:n tuntimäärä oli eräin poikkeuksin vakiintunut noin 40 tuntiin viikossa kevääseen 1995 saakka.

Kirkkonummen kunnan ja A:n välillä oli syntynyt kitkaa, kun kunta vastoin virkaehtosopimusta oli 1993 lomauttanut opettajat kesäajaksi ja A oli joutunut tästä syystä selvittelemään asiaa ja käynnistämään paikallisneuvottelut kunnan kanssa. Koska A oli joutunut viranhaltijayhdistyksen pääluottamusmiehenä valvomaan sitä, että Kirkkonummen kunta noudattaisi virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä, pääsivät henkilösuhteet tämän vuoksi jännittymään. Kun A pääluottamusmiehenä vuonna 1994 irtisanoi paikallisen säästösopimuksen, ryhtyi Kirkkonummen kunnan johto vaatimaan A:n palkan alentamista.

Asiasta käytiin lukuisia neuvotteluja niin paikallisesti kuin keskustasolla. Opettajien Ammattijärjestö OAJ ry:n apulaisneuvottelupäällikkö oli asian johdosta suoraan yhteydessä Kirkkonummen kuntaan ja siitä oli ilmoitettu myös Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. A:n palkka- ja ajankäyttöasiaa oli tuloksetta pyritty ratkomaan lukuisin eri tavoin.

A toimi Upinniemen koulun johtajana. Upinniemen koulun johtokunnan toimivaltaan kuului vahvistaa koulun työsuunnitelma, jossa myös koulun johtajan tehtävät vahvistetaan. Kirkkonummen kunnan johto oli monin eri tavoin painostanut niin A:ta koulun johtajana kuin koulun johtokuntaakin. Tästä painostuksesta huolimatta Upinniemen koulun johtokunta oli todennut, ettei A:n koulunjohtajan tehtävien osalta ollut huomauttamista ja vahvisti työsuunnitelman sellaisena kuin se oli aiemminkin ollut vastaten myös kunnan ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n välistä ajankäyttösopimusta.

Kirkkonummen kunta oli vähentämällä A:n tunteja ja sen myötä palkkausta tosiasiassa siirtänyt pääluottamusmiehen huonompipalkkaiseen tehtävään siitä syystä, että hän oli hoitanut pääluottamusmiestehtäväänsä. Näin ollen Kirkkonummen kunta oli rikkonut tietensä virkaehtosopimusta.

Menettelemällä edellä kuvatuin tavoin Kirkkonummen kunta oli pyrkinyt painostamaan AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:ää Kirkkonummen kunnan pääluottamusmiehen ajankäyttö- ja palkkausasiassa. Kirkkonummen kunta oli myös painostanut muuttamaan paikallista pääluottamusmiehen ajankäyttösopimusta. Nämä painostustoimet olivat tarkoituksensa johdosta työtaistelutoimenpiteitä, jotka olivat niin muotonsa puolesta kuin ajankäyttösopimukseen kohdistuvina kiellettyjä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ollut asiasta tietoinen. Se ei ollut kuitenkaan pyrkinytkään estämään Kirkkonummen kunnan työtaistelutoimia eikä myöskään virkaehtosopimuksen rikkomista. Näin ollen Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kirkkonummen kunta ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Keskusneuvottelupyynnössä on riidan aiheeksi yksilöity virkaehtosopimuksen luottamusmiehen asemaa koskeva 128 § ja luottamusmiehen ajankäyttöä koskeva 129 §. Myös kanteessa on viitattu ainoastaan mainittuihin määräyksiin.

Virkaehtosopimuksen 128 §:n nyt puheena olevaa asiaa koskevat 2 momentin palkkamääräysten soveltaminen rajoittuu tilanteisiin, joissa luottamusmies siirretään toiseen virkaan/tehtävään tai jos hänelle järjestetään muuta työtä sen vuoksi, että hänen varsinainen työnsä vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista.

A:ta ei ollut siirretty muuhun virkaan eikä hänelle ollut ollut tarpeen järjestää muuta työtä, vaan hän oli toiminut Kirkkonummen kunnan luokanopettajan virassa koko luottamusmiesaikansa 1.8.1976 - 31.7.1996. Edes A:n sijoituspaikka Upinniemen koululla ei nyt riidan kohteena olevana aikana ollut muutettu, vaan hän oli koko ajan tehnyt työtä kyseisessä toimipisteessä. Väite virkaehtosopimuksen 128 §:n määräyksen rikkomisesta ei pitänyt paikkaansa.

Peruskoulun jokaisen opettajan opetustuntimäärät vahvistettiin lukuvuosittain työsuunnitelmassa, joka valmisteltiin opetussuunnitelman tuntijaon ja koulun oppilasmäärän perusteella. Ylitunnit olivat pääsääntöisesti niin sanotun opetusvelvollisuustuntimäärän, joka vastasi työaikalain mukaisessa järjestelmässä säännöllistä työaikaa, ylittäviä opetustunteja, joista maksettiin erillinen korvaus. Koska ylituntien määräämisellä ei puututtu säännölliseen työaikaan, ei ylituntien vähentämisessä ollut kyse osa-aikaistamisesta, vaan työnantajan harkinnassa olevasta "ylityön" vähentämisestä. Työsuunnitelmien laatiminen ja vahvistaminen eivät olleet virkaehtosopimuksin sovittavia asioita, vaan ne perustuivat koululainsäädäntöön. Missään tapauksessa ylituntien määrän muuttamista ei voi pitää tosiasiallisena siirtona muihin tehtäviin, vaan kyseessä oli puhtaasti työnjärjestyksellinen toimenpide.

A:n ylituntimäärää koskeva kunnanhallituksen lainvoimainen päätös 4.12.1995 oli tehty ainoastaan opetuksellisin perustein eikä se siten voinut olla kanteessa esitetyn painostusväitteen tehokkaana perusteena. Opetustuntimäärän vähentämisen jälkeenkin A:n palkkauksen perusteena oleva tuntimäärä ylitti muiden vastaavassa asemassa olevien opettajien tuntimäärän.

Pääluottamusmiehen ajankäytöstä eli virkaehtosopimuksen 129 §:n sisällöstä ei ollut riitaa. A:n opetusvelvollisuuden huojennuksesta oli ollut voimassa sopimus, jota oli myös käytännössä noudatettu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Virkaehtosopimuksen rikkominen

A on toiminut Kirkkonummen kunnan Upinniemen koulussa luokanopettajana ja koulunjohtajana vuodesta 1973. A on lisäksi ollut Kirkkonummen kunnassa AKAVAn ja sittemmin AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n pääluottamusmiehenä 1.8.1976 - 31.7.1996.

A:n opetusvelvollisuus oli 23 tuntia viikossa. Tästä opetusvelvollisuudesta hänelle oli luottamusmiestehtävänsä hoitamista varten sovittu paikallisesti vuoden 1991 alusta huojennusta 11 tuntia viikossa. Lisäksi A:lla oli 18 opetustuntia eli ylituntia viikossa. Kirkkonummen kunnanhallitus vähensi vuonna 1995 hyväksyessään koulun työsuunnitelman A:n ylituntien määrän 6,5 tuntiin, kun ylituntien enimmäismääränä kunnan muiden vastaavien koulujen johtajien opetusvelvollisuutta määriteltäessä sovellettiin kuuta tuntia. Ylituntien vähentämisen seurauksena myös A:n palkka vastaavasti pienentyi kanteessa kerrotulla tavalla.

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on kanteessaan ensinnäkin väittänyt, että Kirkkonummen kunta on vähentämällä A:n opetustuntien määrää rikkonut virkaehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä. Vaikka A:ta ei ollut muodollisesti siirretty toiseen virkaan, työnantaja ei olisi sovellettavan virkaehtosopimuksen 128 §:n mukaan voinut myöskään alentaa hänen palkkaustaan sinä aikana, kun hän hoiti pääluottamusmiestehtäväänsä.

Virkaehtosopimuksen 128 §:n 2 momentin mukaan luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan. Edelleen määräyksen soveltamisohjeen mukaan luottamusmiehen palkka ei saa siirron takia alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi.

C on vastaavasti kertonut, että virkaehtosopimuksen 128 §:ssä on sovittu luottamusmiehen oikeudellisesta asemasta ja palvelussuhdeturvasta. Määräyksessä tarkoitetut siirrot toiseen virkaan ovat kuntasektorilla harvinaisia, eikä määräyksen soveltamisesta ole syntynyt erityisempää käytäntöä. Määräyksellä ei ole yhteyttä luottamusmiehen palkkaukseen, josta sopimuksessa on erikseen määräykset.

Työtuomioistuin toteaa, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 128 §:n sanamuodon mukaan sen 2 momentin määräys soveltuu siirrettäessä luottamusmiehenä toimiva virkamies toiseen virkaan. Esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuimella ei ole perusteita tulkita määräyksen soveltamisalaa sen sanamuodon mukaista laajemmaksi.

A on toiminut samassa luokanopettajan virassa Upinniemen koululla koko luottamusmiesaikansa. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kirkkonummen kunta olisi A:n ylituntien määrää vähentäessään rikkonut virkaehtosopimuksen 128 §:n 2 momentin luottamusmiehen siirtosuojaa koskevaa määräystä.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Toiseksi kanteessa on väitetty, että kunta on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan pyrkimällä erilaisin painostustoimin siihen, että A suostuisi muuttamaan edellä mainittua luottamusmiehen ajankäytöstä vuonna 1990 tehtyä sopimusta.

A on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että kunnan edustajat olivat eri yhteyksissä vaatineet hänen palkkansa alentamista, koska hänen väitettiin ansaitsevan enemmän kuin isojen koulujen rehtorit. Sittemmin kunnanhallituksen päätöksellä ja vastoin Upinniemen koulun johtokunnan kantaa A:n ylituntien määrää pedagogisiin syihin vedoten vähennettiin. Sen sijaan ajankäyttösopimuksen muuttamista ei missään vaiheessa ole vaadittu.

Työtuomioistuimessa on painostusväitteen johdosta kuultu todistajina Opettajien Ammattijärjestön Kirkkonummen paikallisosaston silloista puheenjohtajaa, Upinniemen koulun johtokunnan entistä puheenjohtajaa, kunnanhallituksen entistä jäsentä, kouluosaston entistä puheenjohtajaa ja kunnan sivistystoimenjohtajaa.

Työtuomioistuimelle esitetystä selvityksestä on ollut todettavissa, että Kirkkonummen kunta oli pyrkinyt vaikuttamaan Upinniemen koulun johtokuntaan A:n muihin johtajaopettajiin verrattuna moninkertaisen ylituntien määrän tasaamiseksi sille tasolle, mitä se oli suositellut pedagogisista syistä enimmäismääräksi vastaaville muille opettajille. Kun johtokunta ei ollut tähän suostunut, kunnanhallitus oli ottanut asian ratkaistavakseen ja vahvistaessaan koulun työsuunnitelman vähentänyt A:n ylitunnit 18:sta 6,5 tuntiin. A:n palkka oli tämän johdosta vastaavasti alentunut.

Sen sijaan esitetty selvitys ei tue väitettä siitä, että kunta olisi ylitunteja vähentämällä pyrkinyt muuttamaan paikallista pääluottamusmiehen ajankäyttösopimusta. Tämä sopimus Akavan pääluottamusmiehen opetusvelvollisuuden huojennuksesta oli vuonna 1990 solmittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen mukaisesti ja siitä lähtökohdasta, että Kirkkonummen kunnan palveluksessa oli 360 Akavaan järjestäytynyttä viranhaltijaa tai työntekijää. Tällä perusteella A:n opetusvelvollisuutta, joka muutoin olisi ollut 23 tuntia viikossa, oli vähennetty 11 tunnilla viikossa. Tämän opetusvelvollisuuden lisäksi A:lle oli jäänyt ylitunteja työsuunnitelmassa vuosittain vahvistettava määrä. A:lla tuolloin olleella ylituntien määrällä ei sinänsä ole ollut yhteyttä ajankäyttösopimuksen sisältöön.

Kirkkonummen kunta ei ole missään vaiheessa vaatinut ajankäyttösopimuksen tarkistamista. Näyttämättä on jäänyt, että Kirkkonummen kunnan toimenpiteet A:n ylituntien määrän vähentämiseksi olisivat tosiasiallisestikaan millään tavalla vaikuttaneet sopimuksen sisältöön tai soveltamiseen. Kunnan ei siten ole näytetty ryhtyneen painostustoimenpiteisiin, jotka työtaistelutoimenpiteinä olisivat kohdistuneet kyseiseen pääluottamusmiehen ajankäyttösopimukseen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontavelvollisuus

Edellä on katsottu jääneen näyttämättä, että Kirkkonummen kunta olisi kanteessa väitetyin tavoin rikkonut virkaehtosopimusta tai työrauhavelvollisuutta. Näin ollen myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt sille virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on oikeudelle esitetyn erittelyn mukaisesti ilmoitettu 10 004 markkaa. AKAVA-JS on paljoksunut vaadittua korvausta katsoen kohtuulliseksi korvaukseksi suullisen valmistelun osalta vaaditun 2 000 markan asemesta korkeintaan 1 000 markkaa ja pääkäsittelyn osalta vaaditun 3 000 markan asemesta korkeintaan 1 500 markkaa.

Työtuomioistuin asian laadun ja istuntojen keston perusteella katsoo oikeudenkäyntikuluvaatimuksen myös kiistetyiltä osin kohtuulliseksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan yhteiset oikeudenkäyntikulut 10 004 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Niskanen, Voipio, Wetterstrand ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen

.