Labour Court rules trustee time off and compensation based on full-time employee count, not proportional part-time hours.

Kaupan alalla luottamusmiehen työstävapautusaika ja hänelle luottamusmiestehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaus määräytyvät luottamusmiehen toimialueeseen kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikaiset työntekijät on otettava huomioon heidän lukumääränsä perusteella eikä osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 43

KANTAJA Liikealan ammattiliitto ry, Helsinki

VASTAAJA Kaupan Työnantajaliitto KTL ry, Helsinki

ASIA Luottamusmiessopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.5.2000

Pääkäsittely 23.8.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä voimassa olevassa Palvelutyönantajien ja SAK:n välisessä luottamusmiessopimuksessa kaupan alaa koskevine soveltamisohjeineen, joka on tullut voimaan 1.10.1995, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § TYÖSTÄVAPAUTUS JA SÄILYTYSTILAT

1. Työstävapautus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

1. Työstävapautusajat, ajankäyttö

Luottamusmiehelle annetaan työstävapautusaikaa hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän (riippumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden

Työstävapautusaika

lukumäärä

tuntia/viikko

31 - 50

51 - 100

101 - 150

151 - 200

201 - 300

301 - 400

401 - 500

501 - 600

601 - 800

yli 800

kokonaan työstä vapaa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Laskentaperiaatteet

Jos yrityksellä on jollakin työehtosopimusalalla useaan eri työntekijäliittoon kuuluvia työntekijöitä, joilla on omat luottamusmiehet, määräytyy vapautusaika kunkin luottamusmiehen kohdalla siinä suhteessa kuin ko. liitolla on jäsenmaksun perintäsopimuksen tehneitä työntekijöitä ko. sopimusalalla.

Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § ANSIONMENETYKSEN KORVAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän (riippumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden

Korvaus

lukumäärä

mk/kk

20 - 30

31 - 50

51 - 100

101 - 150

151 - 200

201 - 300

301 - 400

401 - 500

501 - 600

yli 600

Jos yrityksessä on jollakin työehtosopimusalalla useaan eri työntekijäliittoon kuuluvia työntekijöitä, joilla on omat luottamusmiehet, määräytyy korvaus kunkin luottamusmiehen kohdalla siinä suhteessa kuin ko. liitolla on jäsenmaksun perintäsopimuksen tehneitä työntekijöitä ko. sopimusalalla.

Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

Jos yritykseen on valittu pääluottamusmies, koskevat korvausmääräykset ainoastaan pääluottamusmiestä, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu. Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu, noudatetaan korvausmääräyksiä sopimusalakohtaisiin luottamusmiehiin ottaen huomioon heidän toimialueensa työntekijöiden lukumäärä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan Palvelutyönantajien ja SAK:n luottamusmiessopimuksen 6 §:n työstävapautusta koskevan kohdan kaupan soveltamisohjeen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että luottamusmiehelle annettava työstävapautusaika määräytyy hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikatyöntekijät on otettava huomioon lukumääränsä mukaisesti eikä työaikojensa mukaisessa suhteessa,

vahvistamaan luottamusmiessopimuksen 7 §:n kaupan soveltamisohjeen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että luottamusmiehelle maksettava luottamusmieskorvaus määräytyy hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikatyöntekijät on otettava huomioon lukumääränsä mukaisesti eikä työaikojensa mukaisessa suhteessa, ja

velvoittamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Asianosaisliittojen välillä oli syntynyt erimielisyys siitä, miten luottamusmiessopimuksen 6 ja 7 §:n soveltamisohjetta oli tulkittava laskettaessa luottamusmiehen työstävapautusajan ja luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettavan erillisen lisän korvauksen perusteena olevien työntekijöiden määriä.

Luottamusmiessopimuksen 6 ja 7 §:n kaupan alaa koskevia soveltamisohjeita oli tulkittava sanamuotonsa mukaisesti. Työntekijämääriä laskettaessa oli mukaan laskettava luottamusmiehen toimialueeseen kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden määrä. Tällöin myös osa-aikaiset työntekijät oli laskettava päälukunsa mukaisesti, eikä muuttamalla osa-aikaisia työntekijöitä työaikojensa mukaisessa suhteessa kokoaikaisiksi työntekijöiksi. Sopimuksen sanamuoto tuki tätä tulkintaa.

Työehtosopimusneuvottelussa luottamusmiessopimuksen kaupan soveltamisohjeita viimeksi uudistettaessa ja neuvoteltaessa Kaupan Työnantajaliitto KTL oli esittänyt 6 ja 7 §:n soveltamisohjeisiin seuraavaa tekstiä: "Laskettaessa työntekijöiden lukumäärää otetaan osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä huomioon työajan suhteessa." Tämä tekstimuutosesitys oli torjuttu jyrkästi kantajaliiton taholta. Kyseinen esitys oli ollut mukana vielä työnantajaliiton kuudennessa tekstiversiossa, mutta lopullisesta tekstistä se oli jätetty kantajaliiton vastustuksen johdosta pois.

Kaupan alalla oli sovittu luottamusmiehen työstävapautusajan määristä ja luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettavasta korvauksesta työntekijäin lukumäärän perusteella ensimmäisen kerran 1.4.1975 voimaan tulleella työehtosopimuspöytäkirjalla, jonka olivat allekirjoittaneet työnantajapuolelta Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Työehtoliitto ry sekä työntekijöiden puolelta Liiketyöntekijäin Liitto ry. Kyseisen pöytäkirjan 3 §:ssä oli määräykset luottamusmiehen työstävapautuksesta sekä luottamusmieskorvauksesta. Sekä työstävapautus että luottamusmieskorvaus määräytyi kyseisessä pöytäkirjamääräyksessä työntekijäin lukumäärän perusteella ilman, että sopimusmääräyksessä oli lausuttu mitään osa-aikatyöntekijöistä.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä alkuvuonna 1979 oli sovittu, että työsuojeluvaltuutetun sekä luottamusmiehen työstävapautusaikoja korotetaan viidenneksellä. Luottamusmiehen työstävapauttamisperusteisiin ei kuitenkaan tullut minkäänlaista muutosta, mikä kävi ilmi myös Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyrityksilleen lähettämästä yleisestä kirjelmästä nro 10/79, 26.2.1979.

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeita kaupan alalla oli uudistettu teknisesti 8.11.1984, mutta tämä ei ollut aiheuttanut muutoksia luottamusmiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asia oli todettu myös Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tiedotteessa 39/84, 19.11.1984.

Seuraavan kerran luottamusmiessopimusta ja siihen liittyviä kaupan soveltamisohjeita oli uudistettu 1.3.1990 lukien. Sopimuksen ja soveltamisohjeen merkittävimmät uudet säännökset olivat koskeneet pääluottamusmiesten työsuhdeturvaa ja näille annettavien tietojen sisältöä. Kaupan alan soveltamisohjeessa oli määritelty pääluottamusmiehen valinta mahdolliseksi vähintään 30 työntekijän yrityksiin. Luottamusmieskorvauksen määrä nousi uudistuksen yhteydessä, mutta työstävapautusajan tai korvauksen maksamisperusteisiin ei ratkaisun yhteydessä tullut muutoksia. Tämä kävi ilmi Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tiedotteesta 2/90, 30.1.1990.

Vuonna 1990 oli uudistettu myös työsuojeluasioita käsittelevä SAK:n ja LTK:n välinen yhteistoimintasopimus sekä siihen liittyen kaupan alaa koskeva yhteistoimintasopimuksen soveltamisohje, joka oli allekirjoitettu 20.1.1990 ja joka oli tullut voimaan 1.3.1990. Yhteistoimintasopimuksen kaupan alaa koskevan soveltamisohjeen kohdassa "IV Muita määräyksiä, 1 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaukset" todettiin: "Työpaikan työntekijäin lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon kokoaikatyöntekijöiden lisäksi osa-aikatyöntekijät keskimääräisen viikkotyöaikansa ja kokoaikatyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa."

Luottamusmiessopimuksen ja yhteistoimintasopimuksen kaupan alaa koskevat soveltamisohjeet olivat molemmat tulleet voimaan 1.3.1990 lukien. Myöskään tässä yhteydessä ei ollut luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeisiin otettu vastaavansisältöistä osa-aikatyöntekijöitä koskevaa määräystä kuin työsuojeluvaltuutetun ajankäytön osalta yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeissa oli. Kun molempien soveltamisohjeiden tekstimuutokset olivat tulleet voimaan samana ajankohtana eli 1.3.1990, olisi ollut luonnollista tuossa yhteydessä muuttaa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen teksti vastaamaan yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeen työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikoja koskevaa tekstimääräystä, mikäli sopijaosapuolet olisivat tätä tuolloin tarkoittaneet. Kun näin ei ollut menetelty, oli siitä vedettävissä johtopäätös, etteivät sopijaosapuolet olleet tätä myöskään tarkoittaneet.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ollut ennen vuotta 1995 edes väittänyt, että osa-aikatyöntekijät otettaisiin luottamusmiehen työstävapautusaikoja ja luottamusmieskorvausta määrättäessä huomioon vain työaikojen mukaisessa suhteessa. Myöskään sopimuksen uusimisen jälkeen antamassaan tiedotteessa 12/95, 23.10.1995 Kaupan Työnantajaliitto ei väittänyt, että uusittu luottamusmiessopimus ja kaupan soveltamisohjeet olisivat aiheuttaneet muutoksia luottamusmiehen työstävapautusaikojen ja luottamusmieskorvausten määrittelyn perusteisiin. Edellä esitetty sopimuksen syntyhistoria myös osoitti, ettei tällaista ollut sopijaosapuolten kesken tarkoitettu.

Vuonna 1995 allekirjoitetun soveltamisohjeen jälkeen vastaajaliitto oli jossakin yksittäistapauksessa ohjeistanut jäsenyritystään sillä tavalla, että luottamusmiehen työstävapautusaikoja ja luottamusmieskorvausta määrättäessä työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikatyöntekijät otettaisiin huomioon vain työaikojensa mukaisessa suhteessa. Erimielisyysneuvotteluissa 25.10.1999 vastaajaliitto asettui tälle samalle kannalle.

Vastaajaliiton tulkinta oli vastoin työehtosopimuksen sanamuotoa ja vastoin vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Kun sopijapuolilla oli erilainen tulkinta sopimuksen sisällöstä, oli kantajaliitolla oikeudellinen intressi saada työtuomioistuimen vahvistus oikeaan sopimuksen tulkintaan.

Soveltamiskäytännössä ei ollut poikettu kantajaliiton tulkinnasta. Helsingissä Pukevassa syntynyt erimielisyys oli ratkaistu paikallisesti kantajan tulkinnan mukaisesti. Osuuskauppa PS Kuopiossa yritti muuttaa aiemmin vakiintunutta tulkintaa vuoden 1995 sopimusmääräysten voimaantulon jälkeen, mutta luottamusmiehen riitautettua asian aikaisempaa sopimuksen sanamuodon mukaista käytäntöä ei muutettu.

Työehtosopimustekstin sanamuoto, syntyhistoria, soveltamiskäytäntö ja työnantajaliiton viimeisessä sopimusneuvottelussa tekemän tekstimuutosesityksen torjuminen tukivat kaikki asiassa kantajaliiton tulkintaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto KTL on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja Liikealan ammattiliiton velvoittamista korvaamaan vastaajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yleinen käytäntö vuonna 1975 palvelualoilla oli ollut, että osa-aikatyöntekijät oli otettu huomioon luottamusmiehen työstävapautusaikaa laskettaessa työajan suhteessa eikä pääluvun mukaan. Vuonna 1975 solmittiin työsuojelusopimus, jonka mukaan osa-aikatyöntekijät otettiin huomioon luottamusmiehen työstävapautusaikaa laskettaessa työajan suhteessa. Sopimukseen kirjattiin siten vallitseva käytäntö. Samana vuonna solmittuun luottamusmiessopimukseen ei ollut otettu enää erikseen määräystä luottamusmiehen työstävapautusajan laskemisesta suhteessa osa-aikatyöntekijöihin, koska käytäntöä oli pidetty selvänä ja tämä käytäntö oli jo kirjattu työsuojelusopimukseen. Jos luottamusmiessopimuksessa tulkintaa olisi haluttu muuttaa kanteessa väitetyllä tavalla, vallitsevan käytännön muutos olisi pitänyt nimenomaisesti kirjata työehtosopimustekstiin.

Työehtosopimustekstejä on aina arvioitava sopimusten solmimisajankohtana vallinneiden käsitysten valossa. Työnantajapuoli ei olisi voinut vuonna 1975 hyväksyä sitä, että työstävapautusajat laskettaisiin eri tavalla. Myöskään työntekijäpuoli ei olisi vuonna 1975 voinut suostua siihen, että työsuojelusopimukseen sovitulla kirjauksella työsuojeluvaltuutettu saatettaisiin luottamusmieheen verrattuna erilaiseen asemaan.

Sekä luottamusmies- että työsuojelusopimuksen soveltamiskäytäntö oli vuodesta 1975 lähtien ollut samanlainen. Tähän soveltamiskäytäntöön Liikealan ammattiliitto oli esittänyt muutosta vuonna 1986, jolloin se Pukevaa koskevassa erimielisyydessä oli vaatinut, että työntekijät otettaisiin luottamusmiehen työstävapautusaikaa laskettaessa huomioon pääluvun mukaan.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tulkinta oli ollut 25 vuotta Liikealan ammattiliiton tiedossa. Jos joku yritys oli soveltanut luottamusmiessopimusta vastoin Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tulkintaa, tämä ehkä johtui sopimuksen sanamuodosta. Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ollut tällaista tulkintaa hyväksynyt.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ollut vuoden 1995 neuvotteluissa esittänyt muutosta luottamusmiessopimuksen tulkintaan. Työnantajaliiton neuvottelijat olivat nimenomaisesti ja aina luottamusmiehen työstävapautusaikaa käsitellessään ilmoittaneet Liikealan ammattiliiton neuvottelijoille, että kysymyksessä oli selvennys tekstiin. Tämä ei ollut voinut jäädä Liikealan ammattiliiton neuvottelijoille epäselväksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä sovellettavan Palvelutyönantajien ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuksen kaupanalaa koskevan soveltamisohjeen 6 ja 7 §:n mukaan luottamusmiehelle annettava työstävapautusaika ja hänelle maksettava luottamusmieskorvaus määräytyy hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella kyseisiin soveltamisohjeisiin sisältyvien taulukoiden mukaisesti.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko mainittuja määräyksiä sovellettaessa otettava osa-aikaiset työntekijät huomioon lukumääränsä mukaan vai heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoaikatyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.

Sopimuksen tulkinta

Kaupan alalla on ensimmäisen kerran sovittu luottamusmiesten työstävapautusajan määristä ja luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettavista korvauksista 1.4.1975 voimaan tulleella työehtosopimuspöytäkirjalla. Pöytäkirjan määräykset luottamusmiehen työstävapautusajan ja luottamusmieskorvauksen perusteena olevien työntekijöiden lukumäärän laskemistavasta vastaavat nykyisin voimassa olevia määräyksiä.

Ennen edellä mainitun luottamusmiessopimuksen voimaantuloa on asianosaisliittojen välillä 31.1.1975 sovittu työsuojelusopimuksen soveltamisesta kaupan alalle. Työsuojelusopimuksessa on sovittu työpaikan työntekijöiden lukumäärää laskettaessa kokoaikatyöntekijöiden lisäksi otettavaksi huomioon osa-aikatyöntekijät keskimääräisen viikkotyöaikansa ja kokoaikatyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa. Vastaavaa määräystä ei ole otettu luottamusmiehiä koskevaan pöytäkirjaan. Työnantajapuolelta kuultujen todistajien mukaan tämä on johtunut siitä, että tätä työsuojelusopimukseen kirjattua periaatetta on muutoinkin varsin yleisesti noudatettu ja että vain siitä poikkeamisesta olisi tullut erityisesti sopia. Työtuomioistuimelle ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty, miksi kyseessä oleva periaate on kirjattu työsuojeluvaltuutettua koskeviin määräyksiin tai myöskään missä vastaavissa yhteyksissä kyseistä periaatetta olisi alalla aiemmin sovellettu.

Työtuomioistuimelle on edelleen selvitetty, että arvioitaessa sopimusta solmittaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien edellyttämää työstävapautusaikaa lähtökohtana oli ollut riskiennuste, jonka pohjana oli vakuutusyhtiöiden vahinkotilastot. Sen sijaan luottamusmiesten ajankäyttöä arvioitaessa oli lähtökohtana ollut jäsenten edunvalvonta ja sen edellyttämä aika. Luottamusmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen sopimistilanteet ovat siten tässä suhteessa olleet lähtökohdiltaan erilaiset.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vuonna 1975 samanaikaisesti Liikealan ammattiliiton kanssa käytyjen neuvottelujen käynyt työehtosopimusneuvotteluja myös Liikeväen Liiton kanssa saman sisältöisistä sopimuksista. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan erityisesti Liikealan ammattiliiton kanssa tehdyssä pöytäkirjassa sovittu osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärän laskemistapa oli ollut vaikuttamassa siihen, että työsuojelusopimuksen solmiminen oli lykkääntynyt vuoden 1975 syksyyn ja työntekijäliitto oli hyväksynyt sen vasta sen jälkeen, kun työnantajapuoli oli asettanut työsuojelusopimuksen hyväksymisen ehdoksi luottamusmiessopimuksen hyväksymiselle. Sopimusten erilainen sisältö nyt kysymyksessä olevilta osin on siten ainakin Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikeväen Liiton välisissä neuvotteluissa ollut esillä.

Edellä todettu viittaa siihen, että luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevat määräykset on alun alkaen tarkoituksella kirjoitettu eri tavalla ja että osa-aikaisia työntekijöitä koskeva laskusääntö on siten tietoisesti jätetty pois luottamusmiessopimuksesta. Tätä käsitystä tukee myös se, että luottamusmiessopimusta on näytetty jo 1970-luvulta lähtien sovelletun niin, että osa-aikaiset työntekijät on nyt kanteessa kysymyksessä olevissa suhteissa huomioitu heidän lukumääränsä mukaisesti. Yksilöityä näyttöä siitä, että luottamusmiessopimusta olisi myöhemminkään sovellettu Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tulkinnan mukaisesti, ei ole esitetty. Esillä olleet kaksi erimielisyystapausta on ratkaistu Liikealan ammattiliiton tulkinnan mukaisesti ilman, että Kaupan Työnantajaliitto KTL olisi ratkaisuja riitauttanut.

Liikealan ammattiliiton käsitystä tukee työtuomioistuimen mielestä edelleen se, että Kaupan Työnantajaliitto KTL on vuoden 1995 työehtosopimusneuvotteluissa vaatinut luottamusmiestä koskevien määräysten muuttamista niin, että sopimukseen olisi lisätty työsuojelusopimusta vastaava määräys osa-aikaisten työntekijöiden huomioon ottamisesta suhteellisesti työntekijöiden lukumäärää laskettaessa. Vaikka muutosesitys on tehty selityksin, että tarkoituksena oli vain tekstin selventäminen vastaamaan jo noudatettua soveltamiskäytäntöä, esitys olisi toteutuessaan, viitatun soveltamiskäytännön jäätyä neuvotteluissa todentamatta, merkinnyt sopimuksen sisällön muuttamista.

Edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että sopijapuolten tarkoituksena olisi ollut vastoin määräysten sanamuotoa sopia luottamusmiehiä koskevan sopimuksen 6 ja 7 §:n soveltamisohjeiden sisällöksi, että työntekijöiden lukumäärää laskettaessa olisi osa-aikaiset työntekijät otettava huomioon heidän lukumääränsä asemesta siinä suhteessa, kuin heidän keskimääräinen työaikansa on kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kaupan Työnantajaliitto KTL on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Liikealan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen hoitamisen edellyttämät toimenpiteet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen korvauksen määräksi 5 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Palvelutyönantajien ja SAK:n luottamusmiessopimuksen 6 §:n työstävapautusta koskevan kohdan kaupan soveltamisohjeen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi sen, että luottamusmiehelle annettava työstävapautusaika määräytyy hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikatyöntekijät on otettava huomioon lukumääränsä mukaisesti eikä työaikojensa mukaisessa suhteessa.

Samoin työtuomioistuin vahvistaa mainitun luottamusmiessopimuksen 7 §:n kaupan soveltamisohjeen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että luottamusmiehelle maksettava luottamusmieskorvaus määräytyy hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja työntekijöiden lukumäärää laskettaessa osa-aikatyöntekijät on otettava huomioon lukumääränsä mukaisesti eikä työaikojensa mukaisessa suhteessa.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ry velvoitetaan korvaamaan Liikealan ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Niskanen, Kallio, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.