Labor court rules that consecutive short-term contracts count as continuous service for dismissal under collective agreement.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan määräaikaisessa virkasuhteessa oleva voidaan lomauttaa, jos hänen virkasuhteensa on jatkunut keskeytyksettä yli kuusi kuukautta. Virkasuhteen, joka koostui useista lyhytaikaisista välittömästi toisiaan seuraavista määräaikaisista virkasuhteista, katsottiin jatkuneen keskeytyksettä virkaehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Lomautus koski yleisesti kaikkia opettajia. Jos lomautusta oli käsitelty kunnan yhteistoimintaelimessä, neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei ollut tarpeen neuvotella erikseen yksittäisen virkamiehen kanssa, joka oli järjestäytynyt muuhun kuin pääsopijajärjestöön.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 42

KUULTAVAT Kunnallinen työmarkkinalaitos AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry

Kunta-alan unioni ry

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry

ASIA Rovaniemen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö tuntiopettaja A:n lomautusasiassa. Osapuolina hallinto-oikeudessa ovat A ja Tornion kaupunki

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa 1995 - 1996 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

X LUKU

VIRANHALTIJAN LOMAUTTAMINEN JA IRTISANOMINEN

139 §

Viranhaltijan lomauttaminen

Kunnallinen viranhaltija voidaan lomauttaa noudattaen soveltuvin osin työsopimuslain lomauttamista koskevia säännöksiä sekä 134 ja 137 §:n määräyksiä siten täydennettynä, että lomautus voi koskea myös määräaikaista virkasuhdetta, joka on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Sekä viranhaltijan että työntekijän määräaikaisen tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen perusteena voi olla mm. kunnan tai kuntayhtymän taikka sen kyseisen toimintayksikön kustannusten pakottava vähentämistarve. Viranhaltijoiden lomauttaminen merkitsee virantoimituksen palkatonta keskeyttämistä. Lomautus ei siis voi tulla kysymykseen, jos virantoimitus on jo muulla perusteella keskeytynyt, esimerkiksi virkavapauden tai vuosiloman johdosta. Opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Tällöin ei sovelleta opetusalan virkaehtosopimuksen 1995-1996 14 §:ssä tarkoitettua 30 prosentin suuruista eikä muutakaan korvausta lisääntyneistä opetustehtävistä.

Mikäli edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmukaisella tavalla voida toteuttaa, on lomautuksen sijasta voitava suorittaa lomautusta vastaava säästö palkkausmenoissa. Lomautus ei voi alkaa tai päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipyhä).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN AIEMMAT KÄSITTELYVAIHEET

A on toiminut Tornion kaupungin peruskoulun ja lukion palveluksessa 4. - 31.10.1991, 1.11.1991 - 30.6.1992, 1.8.1992 - 31.7.1993, 1.8.1993 - 31.7.1994, 1.8.1994 - 31.7.1995, 1.8.1995 - 31.7.1996 sekä 1.8.1996 - 31.7.1997.

Tornion kaupunginhallitus on 9.9.1996 päättänyt antaa ajalla 25.10. - 16.12.1996 toteutettavaa kahdeksan kalenteripäivän pituista lomautusta koskevan lomautusilmoituksen tuolloin peruskoulun yläasteen päätoimisena tuntiopettajana toimineelle A:lle. A on ollut lomautettuna 1. - 4.11. ja 13. - 16.12.1996.

A on tehnyt Tornion kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen 9.9.1996 tehdystä päätöksestä, jolla A:lle on annettu lomautusilmoitus. Kaupunginhallitus on 11.12.1996 jättänyt A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Lapin lääninoikeus on 28.5.1997, siltä osin kuin kysymys oli lomautusten edellytyksistä, jättänyt valituksen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tulkintaa koskevana toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.

A on valittanut Lapin lääninoikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus on 23.2.2000 antamallaan päätöksellä kumonnut lääninoikeuden päätöksen ja siirtänyt asian Rovaniemen hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, koska A ei ole minkään neuvotteluoikeuden omaavan viranhaltijayhdistyksen jäsen.

A:N MUUTOKSENHAKEMUS

A on hakemuksessaan lausunut, että hän on ollut määräaikaisessa virkasuhteessa Tornion kaupunkiin. Virkasuhde ei lomautuspäätöstä tehtäessä eikä edes lomautuksen alkaessa ollut kestänyt yli kuutta kuukautta. Koska kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 139 §:n mukaan määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa vain, jos virkasuhde on kestänyt keskeytyksettä yli kuusi kuukautta, A:ta ei mielestään olisi voitu lomauttaa.

Lisäksi A on lausunut, että kuntaa koskevan yleissopimuksen mukaan vain pääsopijapuolten AKAVA-JS:n ja TNJ:n jäsenjärjestöjen jäsenet ovat voineet valita edustajansa lomautusilmoitusten antamista edeltäneisiin neuvotteluihin. Näin ollen kukaan ei ollut edustanut Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:hyn järjestäytynyttä A:ta neuvotteluissa, jotka kaupunki oli käynyt henkilöstöään edustavien yhdistysten kanssa. A:n kanssa ei myöskään muutoin ollut erikseen neuvoteltu. Hän oli näin ollen joutunut eriarvoiseen asemaan muihin viranhaltijoihin verrattuna sen johdosta, että hän oli järjestäytynyt toisin kuin muut opettajat. Kaupungin menettely loukkasi perustuslaissa taattua yhdenvertaisuutta ja järjestäytymisvapautta.

TORNION KAUPUNGIN VASTAUS

Tornion kaupunginhallitus on vastineessaan lausunut, että A on ollut määräaikaisissa tuntiopettajan tehtävissä yhtäjaksoisesti 1.8.1992 alkaen. Näin ollen yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 139 §:n ehto virkasuhteen yhtäjaksoisesta kestämisestä täyttyy. Tornion kaupunki oli kunnallisen virkaehtosopimuslain ja kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain mahdollistamana tehnyt henkilöstöä edustavien paikallisten palkansaajajärjestöjen kanssa paikallisen sopimuksen yhteistoimintamenettelystä. Näin ollen neuvotteluoikeutta koskevaa lakia ei sovellettu. Edustuksellinen yhteistoiminta tapahtui yhteistyötoimikunnassa, jossa asiasta oli neuvoteltu useita kertoja.

ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Rovaniemen hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, voitiinko A:n virkasuhteen katsoa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 139 §:n edellyttämällä tavalla jatkuneen keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ja olisiko A:n kanssa tullut erikseen neuvotella ennen lomautusta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:lle, Kunta-alan unionille, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle sekä Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa:

1) KVTES 139 §

KVTES 139 §:n määräys määräaikaisen virkasuhteen jatkumisesta keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ei edellytä, että kysymyksessä olisi vain yksi virkamääräys, joka kestäisi vähintään mainitun ajan. Ts. ko. määräyksen edellytys täyttyy myös silloin kun kysymyksessä on virkasuhde, joka muodostuu useista peräkkäisistä välittömästi toisiaan seuraavista (ei yhtään välipäivää) virkamääräyksistä, joiden yhteispituus on vähintään kuusi kuukautta.

Perusteluina voidaan lyhyesti viitata palvelussuhteen yhtäjaksoisuutta arvioitaessa KVTES palkkausluvun 10 §:n 1 mom:n soveltamisohjeeseen, virkavapaus ja työlomaluvun 96 §:n momenttiin ja vuosilomaluvun 91 §:n 2 mom:n soveltamisohjeeseen sekä mallivirkasäännön 21 §:ään.

Edelleen voidaan todeta, että jo pelkästään kyseessä olevan määräyksen sanamuodon perusteella tulkinta on selvä. Mikäli määräyksellä tarkoitettaisiin vain yhden virkamääräyksen kestoa, ei määräyksessä olisi tarvinnut käyttää sanoja "jatkunut keskeytymättä". Yksi yksittäinen virkamääräys ei ensinnäkään "jatku". Toisaalla virkasuhde ei "keskeydy" muuten kuin siten, että se päättyy. Virkasuhde ei keskeydy esim. virkavapauden tai vuosiloman vuoksi. Tällöin on kysymys virantoimituksen keskeytymisestä.

2) Neuvotteluvelvollisuus

Tornion kaupungin henkilöstön lomautuksia koskeva asia on käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja erillisissä neuvotteluissa AKAVA-JS:n ja TNJ ry:n kanssa. Näiden järjestöjen on katsottava edustaneen myös ko. aloilla työskenteleviä järjestäytymättömiä tai muihin järjestöihin kuuluvia henkilöitä. Erillistä yhteistoimintamenettelyä ei A:n kanssa ole ollut tarpeen järjestää.

KVTES 1995-1996 139 §:n mukaan lomauttamisessa noudatetaan muun ohessa 134 §:n määräyksiä. Mainitun määräyksen mukaan ennen lomautuspäätöstä on käytävä ns. selvittelymenettely. Menettely käydään ensisijaisesti yksittäisen viranhaltijan ja työnantajan välillä.

A ei ole asiassa edes väittänyt, että KVTES:n määräyksiä olisi asiassa rikottu. Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvassa lomautuksessa ei toisaalta myöskään edellytetä yksittäisen viranhaltijan hallinnollista kuulemista (KHO 10.2.2000, taltio 258).

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS, Kunta-alan unioni sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

Valittaja on valitusperusteissaan vedonnut kahteen seikkaan. Ensinnäkin hän on katsonut, että hänen virkasuhteensa on ollut sellainen, että häntä ei ole voitu KVTES:n 139 §:n nojalla lomauttaa. Toiseksi hän on viitannut yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen mukaisiin neuvotteluihin väittäen, että neuvottelut ovat loukanneet hänen osaltaan perustuslaissa taattua yhdenvertaisuutta ja järjestäytymisvapautta.

KVTES:n 1995-1996 139 §:ssä on sovittu, että lomauttaminen voi vakinaisessa virkasuhteessa olevien lisäksi koskea myös määräaikaista virkasuhdetta, joka on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta. Sopimuskohdan tarkoituksena on ollut, että pitkässä määräaikaisessa virkasuhteessa oleva asetetaan samaan asemaan kuin vakinaisessa virkasuhteessa oleva.

Sopimuskohdassa ei ole täsmennetty sitä, miten määräystä sovelletaan ketjutettuihin määräaikaisiin virkasuhteisiin. Sovellettavaksi tulevat siksi KVTES:n yleiset määräykset virkasuhteen jatkuvuudesta. Virkasuhteen jatkuvuudesta on sopimusmääräys KVTES:n 10 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa. Sen mukaan palvelussuhteen ei katsota katkenneen, mikäli viranhaltija siirtyy saman kunnan sisällä ilman yhtään välipäivää virkasuhteesta toiseen.

Lausuntopyynnössä ilmenee, että valittaja on ollut Tornion kaupungin palveluksessa vuodesta 1991 alkaen. Virkasuhde on määräaikaisten viranhoitomääräysten perusteella jatkunut katkeamattomana 1.8.1992 alkaen. KVTES:n 139 §:n edellytys vähintään kuuden kuukauden keskeytymättömästä virkasuhteesta täyttyy siten valittajan kohdalla.

Yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen 4 §:n mukaan on kunnan neuvoteltava yt-menettelyn piiriin kuuluvassa asiassa ennen asian ratkaisemista niiden viranhaltijoiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Jos asia koskee yksittäistä viranhaltijaa, on asia käsiteltävä ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja esimiehen välillä. Mikäli asia koskee kunnan viranhaltijoita yleisesti, on asia käsiteltävä yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokouksessa.

Lausuntopyynnöstä ei suoraan ilmene, onko valittaja ollut ainoa lomautettu vai onko lomautustoimet kohdistettu useampiin viranhaltijoihin samalla lomautusperusteella. Jos lomautus koski vain yksittäistä viranhaltijaa eli valittajaa, on yt-menettelyn mukaiset neuvottelut tullut käydä hänen kanssaan. Mikäli lomautus on koskenut kunnan tai sen toimintayksikön henkilöstöä yleisesti, on neuvottelut tullut käydä yhteistoimintaelimessä. Jos neuvottelut oli käyty yhteistoimintaelimessä, ei neuvotteluja enää tarvitse käydä yksittäisten viranhaltijoiden kanssa erikseen.

Lopuksi toteamme, että kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet on 24.5.1993 allekirjoitetulla sopimuksella siirretty STTK-J:ltä Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:lle.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa:

Virkasuhteen kesto

TNJ katsoo saadun selvityksen perusteella, että A:n virkasuhde on ilman keskeytyksiä jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.1992 alkaen. Näin ollen A:n virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 139 §:n edellyttämällä tavalla.

Neuvotteluvelvoite

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 § 5 momentin mukaan (kuten se oli voimassa vuonna 1996) kunnan yleissopimuksesta on voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta säädetään. Kunnan virkaehtosopimusta on sovellettava myös sopimuksen ulkopuolisiin viranhaltijoihin. Näin ollen myös vuonna 1993 voimaan tullutta yleissopimusta yhteistoimintamenettelystä on sovellettava sopimuksen ulkopuolisiin viranhaltijoihin.

Yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen 1 §:n mukaan työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään kunnissa ja kuntayhtymissä yhteistoimintamenettelystä annetun yleissopimuksen mukaisesti, ellei toisin paikallisesti ole kunnan tai kuntayhtymän ja sopijajärjestöjen kesken sovittu. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Tornion kaupunki oli tehnyt palkansaajajärjestöjen kanssa paikallisen sopimuksen yhteistoimintamenettelystä. Kunnan pääsopimuksen 13 § 4 momentin mukaan paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- ja työehtosopimuksella. Näin ollen em. paikallista sopimusta yhteistoiminnasta on sovellettava myös sopimuksen ulkopuolisiin eli myös A:han.

Edellä olevan johdosta TNJ ry katsoo, että A:han on sovellettava samaa menettelyä kuin muihinkin lomautettuihin. Saadusta selvityksestä on pääteltävissä, että A:n lomautuksen perusteena on ollut taloudellinen tai tuotannollinen syy ja lomautus on koskenut virastoa/laitosta yleisesti. Tällöin työnantajan ei ole tarvinnut neuvotella A:n kanssa erikseen ennen lomautusta. Jos sitä vastoin A:n lomautuksen syynä ei ole ollut virastoa/laitosta yleisesti koskeva asia, työnantajan olisi pitänyt neuvotella A:n kanssa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Määräaikaisen virkamiehen lomauttaminen

A on edellä kertoelmassa todetulla tavalla työskennellyt Tornion kaupungissa peruskoulun ja lukion opettajana eri määräaikaisten virkamääräysten perusteella 4.10.1991 lukien. Työskentely on ollut yhdenjaksoista 1.8.1992 lähtien ainakin 31.7.1997 saakka.

Tornion kaupunginhallitus on 9.9.1996 antanut lomautusilmoituksen tuolloin peruskoulun yläasteen päätoimisena tuntiopettajana toimineelle A:lle. A on ollut lomautettuna 1. - 4.11. ja 13. - 16.12.1996.

Rovaniemen hallinto-oikeus on ensinnäkin pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko A:n virkasuhde jatkunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 139 §:n edellyttämällä tavalla keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta. Tämän määräyksen mukaan lomautus voi koskea määräaikaista virkasuhdetta, joka on jatkunut keskeytyksettä kuusi kuukautta.

Työtuomioistuimelle lausuntonsa antaneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijapuolet ovat yhtä mieltä mainitun virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 139 §:n tulkinnasta sikäli, että määräys määräaikaisen virkasuhteen jatkumisesta keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ei edellytä, että kyseessä olisi yksi virkamääräys, joka olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Määräyksen edellytys täyttyy myös silloin, kun kysymyksessä on virkasuhde, jossa useat peräkkäiset, välittömästi seuraavat virkamääräykset ovat yhteensä kestäneet vähintään kuusi kuukautta.

Järjestöjen lausunnoissa on viitattu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausluvun 10 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen, jonka mukaan palvelussuhteen ei katsota katkenneen, mikäli viranhaltija siirtyy saman kunnan sisällä ilman yhtään välipäivää virkasuhteesta toiseen. Myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 139 §:n sanamuoto tukee tätä tulkintaa.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä sopijapuolten yksimielisestä kannasta poikkeavaan tulkintaan. Näin ollen A:n virkasuhteen on katsottava jatkuneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 -1996 139 §:ssä edellytetyllä tavalla keskeytyksettä vähintään kuusi kuukautta ennen nyt kysymyksessä olevaa lomautusta.

Neuvotteluvelvoite

Lomautuksia oli käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja erillisissä neuvotteluissa AKAVA-JS:n ja TNJ:n kanssa. A on kuulunut jäsenenä Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:on, jonka kanssa Tornion kaupunki ei ollut neuvotellut lomautuksista ennen lomautusilmoitusten antamista.

Rovaniemen hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, olisiko A:n kanssa tullut erikseen neuvotella ennen lomautusta.

Yhteistoimintaa koskevan yleissopimuksen mukaan kunnan on neuvoteltava yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa ennen sen ratkaisemista niiden viranhaltijoiden tai heidän edustajansa kanssa, joita asia koskee. Yksittäistä viranhaltijaa koskeva asia on käsiteltävä ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja esimiehen välillä. Mikäli asia koskee kunnan viranhaltijoita yleisesti, on asia käsiteltävä kunnan yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokouksessa.

A:lle ERTO:n jäsenenä on annettu oma erillinen lomautusilmoitus, mutta lomautus on liittynyt kaupungin kustannusten pakottavan vähentämistarpeen perusteella toimeenpanemaan lomauttamiseen, joka on koskenut muun muassa kaikkia tuolloin kaupungin ja eräiden järjestöjen välillä tehdyn säästösopimuksen ulkopuolelle jääneitä opettajia. Jos näistä lomautuksista on neuvoteltu, kuten asiakirjojen perusteella näyttää ilmeiseltä, kaupungin yhteistyöelimessä, neuvotteluja ei ole yhteistoimintaa koskevan yleissopimuksen mukaan ollut tarpeen käydä erikseen A:n kanssa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Määttänen, Niskanen, Sulkunen ja Sipiläinen jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Lausunto on yksimielinen

.