Labor court dismisses claim that 1995 collective agreement applies to paper processing technical staff.

Kysymys paperinjalostusta harjoittaneen yhtiön palveluksessa olleen teknisen toimihenkilön työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 41

KUULTAVAT Metsäteollisuus ry Teknisten Liitto TL ry

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry

ASIA Sovellettavaa työehtosopimusta koskeva Kouvolan hovioikeuden lausuntopyyntö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.6.2000

Pääkäsittely 28.8.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liitto TL:n välillä 24.1.1995 solmitussa paperiteollisuuden runkosopimuksessa 1995 on seuraava määräys:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

SOVELTAMISALA

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperiteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa.

2 Teknisiä tehtäviä ovat erityisesti:

työnjohtajien ja heihin verrattavien mestarien, varastonhoitajien tuotantoon liittyvissä varastoissa ja heihin verrattavien teknisten toimihenkilöiden,

työnsuunnittelijoiden myös tuotantokoneiston ja -henkilöstön käytön suunnittelu, kuormitus- ja valvontatehtävissä, työnvaiheittajien, työn esivalmistelijoiden, = = = = tehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on Suomen Kerta Oy:tä vastaan Imatran käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut Suomen Kerta Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä.

A oli työskennellyt Suomen Kerta Oy:n palveluksessa tuotannonsuunnittelijana. Hän oli siirtynyt yhtiön palvelukseen 16.1.1995 tapahtuneen yrityskaupan yhteydessä, jolloin Yhtyneet Paperitehtaat Oy Walkisoft oli myynyt lautasliinaosastonsa Suomen Kerta Oy:lle. Suomen Kerta Oy irtisanoi A:n työsuhteen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 25.9.1997 ja työsuhde päättyi 28.11.1997. Irtisanomishetkellä A oli toiminut teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä sekä kaikkien toimihenkilöasemassa työskentelevien työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna.

A:n työsuhteen ehtoja sääteli yleissitovana työehtosopimuksena Metsäteollisuus ry:n ja Teknisten Liitto TL:n välinen teknisiä toimihenkilöitä koskeva paperiteollisuuden runkosopimus, jonka osana noudatettiin keskusjärjestöjen välistä yhdysmiessopimusta 1990 ja sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1990. Yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun irtisanominen on sopimusten nojalla mahdollista vain, jos tuotantolaitoksen toiminta kokonaisuudessaan keskeytetään. Ainoastaan milloin tuotantolaitoksen toimintaa ei keskeytetä, mutta yhteisesti sovitaan, ettei yhdysmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin hänelle sopivaa työtä, voidaan irtisanominen toimittaa.

Suomen Kerta Oy:n tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut keskeytetty. A:n irtisanomisen yhteydessä ei ollut irtisanottu ketään muuta toimihenkilöä tai työntekijää, vaan hänen tehtävänsä oli jaettu muille. A:n työsuhteen päättymisen jälkeen työpaikalle oli jäänyt kolme teknistä toimihenkilöä, joiden yhdysmiehenä hän oli toiminut ja yhteensä seitsemän toimihenkilöä, joita hän oli edustanut työsuojeluvaltuutettuna. A:n ja yhtiön välillä ei myöskään ollut tapahtunut yhdysmiessopimuksessa ja työsuojelusopimuksessa edellytettyä yhteistä sopimista siitä, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Niiden työntekijöiden, joita A edusti, enemmistö ei ollut antanut irtisanomiselle suostumustaan. A:n irtisanomisen todellisia syitä olivat hänen ja työnantajan välillä syntyneet erimielisyydet, joita oli ollut vuoden 1996 syksyllä ja vuoden 1997 kevättalvella paperin ammattiosaston lakon yhteydessä.

A:n työsopimuksen päättäminen oli ensisijaisesti tapahtunut paperiteollisuuden runkosopimuksen vastaisesti, jolloin tuomittavan korvauksen asteikko oli 10 - 30 kuukauden palkka. Mikäli katsottaisiin, ettei A:n työsuhteessa tulisi noudattaa teknisiä toimihenkilöitä koskevaa paperiteollisuuden runkosopimusta, A on toissijaisesti pyytänyt, että irtisanominen katsottaisiin tapahtuneen työsopimuslain 53 §:n ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 11 §:n 4 momentin vastaisesti.

VASTAUS

Suomen Kerta Oy on kiistänyt kanteen.

Suomen Kerta Oy ei kuulunut jäsenenä mihinkään työnantajaliittoon eikä yhtiötä A:n osalta sitonut mikään työehtosopimus. Teknisiä toimihenkilöitä koskeva paperiteollisuuden runkosopimus oli eri alan sopimus kuin mikä oli yhtiön toimiala. Runkosopimus oli sinänsä yleissitova työehtosopimus, mutta yhtiön toimialalla ei ollut yleissitovaa työehtosopimusta. Alalla olevat työehtosopimukset olivat yrityskohtaisia. Työntekijöiden osalta yhtiö oli solminut yrityskohtaisen työehtosopimuksen, mutta teknisten tai muidenkaan toimihenkilöiden osalta tällaista sopimusta ei ollut tehty.

Luottamusmiesasema ei voinut perustua pelkästään yleissitovuuteen, vaan se edellytti työehtosopimussuhdetta tai muuta nimenomaista sopimista. Yhtiö ei ollut sopinut A:n luottamusmiesasemasta. A ei niin ollen ollut myöskään työsopimuslain perusteella luottamusmies. A:lla ei siten ollut luottamusmiehen irtisanomissuojaa. Yhtiö ei ollut myöskään tehnyt erillistä sopimusta A:n asemasta työsuojeluvaltuutettuna. A:lla ei ollut työsuojeluvaltuutetun asemaan perustuvaa irtisanomissuojaa. Vaikka A olisi ollut työsopimuslain 53 §:n 2 momentin tarkoittama luottamusmies, olisi hänet voitu irtisanoa sanotun lainkohdan b-kohdan perusteella, koska hänen työnsä päättyi kokonaan, eikä hänelle voitu järjestää muuta työtä, joka olisi vastannut hänen ammattitaitoaan. Vaikka A olisi ollut työsuojeluvaltuutettu, ei sekään olisi ollut este hänen irtisanomiselleen, koska edellä todettu koski myös työsuojeluvaltuutettua.

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

Käräjäoikeus on tuomiossaan muun muassa todennut riidattomaksi, että paperiteollisuuden runkosopimus oli työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu niin sanottu yleissitova työehtosopimus ja että Suomen Kerta Oy ei kuulunut mihinkään työnantajaliittoon eikä yhtiön työntekijöiden osalta tehty työehtosopimus koskenut toimihenkilöitä.

Paperiteollisuuden runkosopimuksen 1 §:n ensimmäisessä kappaleessa määrättiin sopimuksen soveltamisalasta, että sopimuksen piiriin kuuluivat Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperiteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt.

Suomen Kerta Oy:n toimialana oli kaupparekisteriotteen mukaan kertakäyttöastioiden ja -aterimien sekä muiden kertakäyttöisten kattaukseen, ruokailuun ja elintarvikkeiden käyttöön, kuljetukseen, säilyttämiseen ja varastointiin liittyvien astioiden, pakkausten ja muiden välineiden ja materiaalien valmistus, myynti ja välitys sekä niiden tuonti ja vienti. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan yhtiön Kotkan tehtaan toimialana oli lautasliinojen ja muiden kattaustuotteiden jalostus. Yritys toimi lähinnä kuten kirjapaino. Todistajana kuullun tuotantopäällikön lausunnosta ilmeni, että yritys ei valmistanut paperia, vaan siellä painettiin ja pakattiin paperisia liinoja.

Työsopimuslain 17 §:n säännöksellä pyrittiin siihen, että eräiden valtakunnallisten työehtosopimusten soveltamispiiri olisi normaalisitovaa piiriä laajempi. Kysymys oli työsuhteen vähimmäisehtojen määräämisestä. Sellaisia aloja, joilla ei ollut olemassa yleissitovana pidettävää työehtosopimusta, oli oikeuskäytännön mukaan lähinnä joillakin palvelualoilla.

Suomen Kerta Oy oli tuotantolaitos ja se oli ennen vuoden 1995 yrityskauppaa ollut paperiteollisuuden piirissä. Yhtiö valmisti edelleen tuotteita paperia jalostamalla.

Suomen Kerta Oy:n toimialan perusteella kanteessa tarkoitettu paperiteollisuuden runkosopimus oli niin sanottuna yleissitovana työehtosopimuksena yhtiötä sitova työehtosopimus.

Paperiteollisuuden runkosopimukseen liittyvässä yhdysmiessopimuksessa määrättiin yhdysmiehen työsuhdeturvasta ja työsuojeluyhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvasta. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta oli oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan katsottu seuraavan, että jos järjestäytymättömän työnantajan työpaikalla oli ammattiyhdistyksen asianmukaisesti valitsema luottamusmies, voi luottamusmies vedota luottamusmiessopimuksen tuottamaan parempaan oikeusturvaan.

Käräjäoikeus on sen mukaisesti katsonut perustelluksi, että A:lla oli oikeus vedota kanteessa tarkoitettuihin yleissitovaan työehtosopimukseen liittyviin yhdysmiessopimukseen ja sopimukseen työsuojeluyhteistyöstä työpaikoilla.

Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että A:lla on ollut ammattiyhdistyksen asettamana yhdysmiehenä luottamusmiehen asema ja sen mukainen irtisanomissuoja sekä myös työsuojeluvaltuutetun asema ja sen mukainen työsuhdeturva.

Asiassa ei ollut kiistetty sitä, etteikö yhtiöllä olisi ollut irtisanomiseen sinänsä taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Käräjäoikeus on katsonut, ettei yhtiö ollut näyttänyt, etteikö se olisi voinut tarjota A:lle hänen ammattiaan vastaavaa tai muuta sopivaa työtä. Yhtiö oli siten velvollinen korvaamaan A:lle aiheutuneen vahingon. Käräjäoikeus on velvoittanut Suomen Kerta Oy:n suorittamaan A:lle korvauksen laittomasta irtisanomisesta.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Sekä A että Suomen Kerta Oy ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta Kouvolan hovioikeudelle.

A on valituksessaan vaatinut käräjäoikeuden tuomitseman korvauksen korottamista. A:n ja Suomen Kerta Oy:n väliseen työsuhteeseen tuli työsopimuslain 17 §:n perusteella soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena teknisiä toimihenkilöitä koskevaa paperiteollisuuden runkosopimusta ja sen osana yhdysmiessopimusta ja sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla. A:n työsopimus oli päätetty yhdysmiessopimuksen ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla tehdyn sopimuksen vastaisesti. Näissä sopimuksissa oli sopimuksen vastaisen yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen päättämisen seuraamukseksi määrätty vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Tämän johdosta A:lle tuomittava korvaus tuli olla vähintään 143 910 markkaa. Jos korvaus määrättäisiin työsopimuslain 51 §:n perusteella, A:n korvauksen määrän tulisi olla 127 904 markkaa.

Suomen Kerta Oy on vaatinut valituksessaan hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden tuomion ja hylkäämään kanteen. Suomen Kerta Oy:llä oli ollut tuotannolliset ja taloudelliset syyt A:n työsuhteen irtisanomiseen. A:lla ei ollut ollut sellaista erityistä irtisanomissuojaa, joka olisi estänyt irtisanomisperusteen soveltamisen A:han. Suomen Kerta Oy:n toimialalla ei ollut työsopimuslain 17 §:n mukaista yleissitovaa työehtosopimusta. Koko toimialalla, joka oli kattaustuotteiden valmistus, ei ollut edes yhtään valtakunnallista työehtosopimusta.

Alan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehdot määräytyivät henkilökohtaisten työsopimusten tai yrityskohtaisten työehtosopimusten perusteella. Paperiteollisuuden runkosopimuksella ei ollut mitään käytännöllistä eikä myöskään oikeudellista merkitystä Suomen Kerta Oy:n toimialan yleissitovan työehtosopimuksen määrittelyssä. Työntekijöiden osalta yleissitovuutta oli selvitelty perusteellisesti vuosina 1995 - 1997. Paperiliitto ry ja Suomen Kerta Oy:n työntekijät olivat vaatineet paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista. Vaatimuksia oli ajettu myös yleissitovuuteen vetoamalla. Tästä oikeudellisesta perusteesta työntekijät olivat kuitenkin luopuneet, koska sille ei ollut löytynyt perusteita. Työntekijät eivät myöskään olleet saaneet neuvottelutietä työnantajaa sidotuksi paperiteollisuuden työehtosopimukseen tai paperijalostusalan työehtosopimukseen. Työntekijöiden osalta oli sovittu oma yrityskohtainen työehtosopimus vuonna 1997.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan sitä täytyy soveltaa kaikkiin yrityksen työntekijöihin. Sitä sovelletaan esimerkiksi siivoojiin, mutta tästä tosiseikasta ei seurannut, että siivousliikkeen työntekijät tai toimihenkilöt voisivat vaatia, että heihin sovellettaisiin yleissitovuuden perusteella paperiteollisuuden työehtosopimuksia. Tällainen soveltaminen perustui niin sanottuun teollisuusliittoperiaatteeseen. Se ei missään tapauksessa muodostanut mitään tosiasiallista tai oikeudellista perustetta vaatia tuon teollisuussopimuksen soveltamista itsenäisessä siivousliikkeessä tai tässä tapauksessa itsenäisessä kattaustuotteita valmistavassa yrityksessä Suomen Kerta Oy:ssä. Suomen Kerta Oy:tä ei sitonut yleissitovuuden perusteella paperiteollisuuden runkosopimus.

Sekä A että Suomen Kerta Oy ovat vastanneet toistensa valituksiin.

Suomen Kerta Oy on kiistänyt A:n muutosvaatimukset. Yhtiön ja A:n väliseen työsuhteeseen ei tullut soveltaa mitään työehtosopimusta työehtosopimuslain eikä myöskään työsopimuslain 17 §:n yleissitovuuden perusteella. Yrityksen toimialalla ei ollut yleissitovaa työehtosopimusta.

HOVIOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kouvolan hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko A:n työhön sovellettava työsopimuslain 17 §:n nojalla Metsäteollisuus ry:n ja Teknisten Liitto TL:n solmimaa paperiteollisuuden runkosopimusta 1995, vai eikö yleissitovaa työehtosopimusta Suomen Kerta Oy:n väittämin tavoin ole lainkaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metsäteollisuus ry:lle, Teknisten Liitto TL:lle sekä Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistykselle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Metsäteollisuus ry on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Työtuomioistuimen lausuntopyynnössä tarkoitetun työehtosopimuksen, paperiteollisuuden runkosopimuksen, joka oli voimassa 1995, soveltamisalasta lausumme seuraavaa:

Metsäteollisuus ry:llä oli kyseisenä aikana voimassa kaksi runkosopimusta. Toista näistä sovellettiin mekaanisessa metsäteollisuudessa ja toista paperiteollisuudessa.

Paperiteollisuuden runkosopimuksen soveltamispiiriin kuuluivat ko. sopimuksen 1 §:n mukaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperiteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa olleet tekniset toimihenkilöt, joilla tarkoitettiin samassa työehtosopimusmääräyksessä luetelluissa tehtävissä koulutuksesta riippumatta työskenteleviä henkilöitä. Sopimusmääräyksen 2. kohdan mukaan sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia teknisiä tehtäviä olivat erityisesti mm. työnjohtotehtävät ja työnsuunnittelijoiden tehtävät.

Paperiteollisuuden runkosopimuksen soveltamisala oli suppeasta sanamuodosta huolimatta sama kuin paperiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisala.

Paperiteollisuuden työntekijöitä koskenutta ko. aikana voimassa ollutta työehtosopimusta asianomaisen sopimuksen 1 §:n mukaan sovellettiin Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden, puuhiomoiden, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden sekä niiden tehdasalueella sijaitsevien raaka- ja tarveainevarastojen, ylläpito-, sivutuote- ja jalostusosastojen sekä näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Metsäteollisuus ry:n jäseninä on mm. lautas- ja nenäliinoja sekä saniteettipaperia jalostavia yrityksiä, joiden palveluksessa oleviin teknisiin toimihenkilöihin on sovellettu paperiteollisuuden runkosopimusta.

Teknisten Liitto TL on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Teknisten Liitto ry katsoo, että A:n ja hänen työnantajansa Suomen Kerta Oy:n välisessä työsuhteessa on tullut noudatettavaksi Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liitto TL ry:n välillä 24.1.1995 solmittu paperiteollisuuden runkosopimus.

Suomen Kerta Oy:n toimialaksi on kaupparekisteriin ilmoitettu mm. kertakäyttöastioiden ja -aterimien sekä muiden kertakäyttöisten kattaukseen, ruokailuun ja elintarvikkeiden käyttöön, kuljetukseen, säilyttämiseen ja varastointiin liittyvien astioiden, pakkausten ja muiden välineiden ja materiaalien valmistus, myynti ja välitys. Paperiteollisuuden runkosopimuksen soveltamisalaan (1 §) kuuluvat myös tuotteita paperia jalostamalla valmistavat yritykset. Samankaltaista tuotantoa Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksenä harjoittaa Fort James Suomi Oy -niminen yritys, joka on täten sidottu paperiteollisuuden runkosopimukseen. Suomen Kerta Oy:n tuotantolaitokset ovat ennen vuotta 1995 olleet osa työnantajaliiton jäsenyritystä ja ovat olleet työehtosopimuslain perusteella paperiteollisuuden runkosopimuksen piirissä.

Arvioitaessa työehtosopimusten yleissitovuutta tarkoitetaan työsopimuslain 17 §:ssä alalla ko. työehtosopimuksessa määriteltyä sopimuksen soveltamisalaa. Jos työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä on erotettavissa useampia eri "aloja", arvioidaan työehtosopimuksen yleissitovuus kuitenkin koko työehtosopimuksen alan perusteella. Näiltä osin viitataan Helsingin hovioikeuden 3.7.1997 nro 2480 ja Itä-Suomen hovioikeuden 28.7.1994 nro 1462 antamiin tuomioihin.

Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Työtuomioistuimen lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana ei Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksellä ollut työehtosopimusta ei Teknisten Liiton eikä muidenkaan toimihenkilöjärjestöjen kanssa. Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry ja Teknisten Liitto ry solmivat alaa koskevan työehtosopimuksen 15.3.2000. Sopimus on voimassa 15.3.2000 - 28.2.2001.

Kuultujen liittojen jäätyä asian valmistelussa erimielisiksi, työtuomioistuimessa on toimitettu pääkäsittely, jossa on kuultu todistajina Teknisten Liitto TL:n neuvottelupäällikköä B:tä, Paperiliiton palkkasihteeriä C:tä ja Metsäteollisuus ry:n johtajaa D:tä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Suomen Kerta Oy:n toimiala on kaupparekisterin mukaan ollut kertakäyttöastioiden ja -aterimien sekä muiden kertakäyttöisten kattaukseen, ruokailuun ja tarvikkeiden käyttöön, kuljetukseen, säilyttämiseen ja varastointiin liittyvien astioiden, pakkausten ja muiden välineiden ja materiaalien valmistus, myynti ja välitys sekä niiden tuonti ja vienti. Yhtiö ei ole harjoittanut paperinvalmistusta, vaan se on ollut lähinnä paperinjalostusta harjoittava yritys.

Suomen Kerta Oy on solminut työntekijöidensä osalta yrityskohtaisen työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa. Sen sijaan toimihenkilöt eivät ole olleet työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottuja mihinkään työehtosopimukseen.

Paperinjalostus on muodostanut oman paperiteollisuudesta erillisen sopimusalan, jolle Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ja Paperiliitto ovat 1940-luvulta lähtien solmineet paperinjalostusteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen. Teknisten toimihenkilöiden määrä alalla on ollut varsin vähäinen eikä heitä varten ole ollut olemassa omaa työehtosopimusta ennen kuin 15.3.2000 alkaen, jolloin alan ensimmäinen toimihenkilösopimus solmittiin Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistyksen, Teknisten Liitto TL:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittto STL:n välillä.

Paperiteollisuudessa ja nyttemmin myös paperinjalostusalalla työntekijä- ja toimihenkilösopimusten soveltamisalat ovat keskenään samanlaiset. Suomen Kerta Oy paperinjalostusta harjoittavana itsenäisenä yrityksenä ei ole ollut Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välisen paperiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä. Käytännössä paperiteollisuuden runkosopimusta on muun sopimuksen puuttuessa ilmeisesti ainakin joissakin tapauksissa sovellettu myös paperinvalmistuksesta erillisenä harjoitetussa paperinjalostuksessa. Kuitenkin työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että erityisesti paperinjalostusta varten ei ennen 15.3.2000 ole ollut sellaista soveltamisalaltaan alan työntekijäsopimusta vastaavaa toimihenkilösopimusta, jota Suomen Kerta Oy olisi ollut työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen soveltamaan palveluksessaan olleiden teknisten toimihenkilöiden työsuhteiden vähimmäisehtoina.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen

.