Labor court dismisses union claims against employer and union for collective agreement breaches regarding apprenticeship procedures.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claims against the employer and the employer's union regarding breaches of a collective agreement concerning apprenticeship procedures. The court found that the employer failed to notify the union before the practical training began, constituting a violation, while the employer's union did not breach its supervisory duties. Consequently, the court ordered the employer to pay a fine and cover the union's legal costs, but rejected claims against the employer's union.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 7 ja 9 §; The employer is liable for failing to notify the union before apprenticeship starts, but the employer's union is not liable for supervisory duties if it receives timely information.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja- ja työntekijäliiton edustajien allekirjoittamalla pöytäkirjalla oli sovittu noudatettavista menettelytavoista työllisyyskurssilaisten ollessa yrityksessä käytännön harjoittelussa. Sanamuotonsa mukaan pöytäkirja oli laadittu niitä tilanteita varten, jolloin työllisyyskurssilaiset suorittavat yrityksessä käytännön harjoittelua. Kun kanteessa tarkoitetussa tilanteessa käytännön harjoittelua ei vielä ollut lainkaan suoritettu, eivät pöytäkirjan määräykset tulleet sovellettaviksi. Työnantaja ei siten ollut voinut rikkoa kysymyksessä olevan sopimuksen käytännön harjoittelusta ilmoittamista koskevia määräyksiä eikä myöskään työnantajaliitto ollut voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan.
Edellä esitettyyn arvioon päätyessään ei työtuomioistuimella ole ollut tarvetta erikseen ottaa kantaa siihen, onko pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuslain mukaisena pöytäkirjana.
Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36
KANTAJA Paperiliitto ry, Helsinki
VASTAAJA Metsäteollisuus ry, Helsinki
Kemijärven Sellu Oy, Kemijärvi
ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 24.5.2000
Pääkäsittely 30.5.2000
KANNE
Vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut Kemijärven Sellu Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuus ry:n tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Kemijärven Sellu Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto olivat solmineet 14.12.1978 työehtosopimuksen, jota sovelletaan työllisyyskurssilaisten käytännön harjoitteluun yrityksissä. Työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työllisyyskurssilaisten tulosta suorittamaan käytännön harjoittelua annetaan ilmoitus molemmille liitoille ja pääluottamusmiehelle. Työehtosopimuksen 4 §:n mukaan ammatillisten kurssikeskusten eli nykyisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten suorittamasta valvonnasta informoidaan pääluottamusmiestä.
Kemijärven Sellu Oy oli sopinut työvoimatoimiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa sellun valmistuksen peruskurssin järjestämisestä. Kurssi oli valmisteltu ilman, että pääluottamusmies olisi ollut siinä mukana. Kemijärven Sellu Oy oli laiminlyönyt ilmoittaa Paperiliitolle kurssilaisten tulosta käytännön harjoitteluun eikä Paperiliitto ollut saanut tietoa koko kurssista ennen kurssin ja kurssiohjelman mukaisen työharjoittelun alkamista. Kemijärven Sellu Oy ei myöskään ollut työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla informoinut tehtaan pääluottamusmiestä ammatillisen kurssikeskuksen suorittamasta valvonnasta.
Metsäteollisuus ry oli jättänyt huolehtimatta siitä, että sen jäsenyritys noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Se oli näin laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Metsäteollisuus ry ja Kemijärven Sellu Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.
Metsäteollisuus ry ja Kemijärven Sellu Oy ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut.
Oikeudenkäyntiväite
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry:n ja Paperiliiton välillä 14.12.1978 tehty pöytäkirja ei ole työehtosopimus. Pöytäkirjaa eivät olleet allekirjoittaneet liittojen nimenkirjoittamiseen oikeutetut henkilöt. Tästä pöytäkirjan allekirjoittajaosapuolet olivat myös olleet tietoisia. Pöytäkirjaa ei ollut muutoinkaan tehty siinä järjestyksessä ja muodossa, jossa Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton väliset työehtosopimukset vakiintuneesti tehdään. Pöytäkirja ei myöskään ole osa alan työehtosopimusta. Pöytäkirja ei ollut myöskään sisältönsä puolesta työehtosopimus, koska siinä ei ollut sovittu kenenkään työehdoista vaan ainoastaan menettelytavoista
Koska kanne siten perustuu asiakirjaan, joka ei ole työehtosopimus, kanteen tutkiminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työllisyyskurssia ei ollut valmisteltu pääluottamusmiehen tietämättä. Pääluottamusmies oli osallistunut aktiivisesti kurssille otettavien henkilöiden valintaan ja hän oli myös ollut tietoinen käytännön harjoittelun alkamisajankohdasta. Se piti paikkansa, että Paperiliitolle ei ollut annettu ilmoitusta työllisyyskurssilaisten tulosta tehtaalle.
Työllisyyskursseista tehdyn pöytäkirjan mukaisella valvonnalla tarkoitetaan työvoimaviranomaisten ja julkisen vallan taholta suoritettavaa valvontaa harjoittelun ollessa käynnissä. Valvonta tehdään työpaikalla ja sillä muun muassa huolehditaan kurssitavoitteiden toteutumisesta. Tässä tapauksessa työpaikalla tapahtuva harjoittelu ei ollut päässyt edes alkamaan, joten mitään valvontaa, josta olisi voitu ilmoittaa, ei ollut suoritettu.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Paperiliitto on kanteessaan väittänyt Kemijärven Sellu Oy:n rikkoneen tietensä Paperiliiton ja silloisen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 14.12.1978 työllisyyskursseista solmittua työehtosopimusta. Metsäteollisuus ry ja Kemijärven Sellu Oy ovat puolestaan vaatineet Paperiliiton kanteen jättämistä tutkimatta, koska kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset eivät perustu työehtosopimukseen.
Työtuomioistuin toteaa, että työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan sen tutkiminen, onko työehtosopimusta tai valvontavelvollisuutta rikottu työehtosopimuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla samoin kuin tällaisten rikkomusten johdosta vaadittujen hyvityssakkoseuraamusten ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Kysymys siitä, onko kanteen perusteeksi esitettyä pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuksena, on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys. Tämän vuoksi ja koska työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan kanteessa esitetyt vaatimukset, työtuomioistuin hylkää Metsäteollisuus ry:n ja Kemijärven Sellu Oy:n oikeudenkäyntiväitteen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Sopimuksen vastainen menettely
Edellä mainitut osallisliitot ovat pöytäkirjalla 14.12.1978 sopineet noudatettavista menettelytavoista työllisyyskurssilaisten ollessa yrityksessä käytännön harjoittelussa.
Kemijärven Sellu Oy on sopinut paikallisen työvoimatoimiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa sellun valmistuksen peruskurssin järjestämisestä työllisyyskurssina. Kurssiohjelma on koostunut teoriajaksosta aikuiskoulutuskeskuksessa sekä perehdyttämisjaksosta Kemijärven Sellu Oy:n tehtaalla. Vastaavanlaiset kurssit oli järjestetty myös vuosina 1995 ja 1997.
Kurssin teoriajakso on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kurssiohjelman mukaan perehdyttämisjakson piti alkaa 8.5. ja päättyä 2.6.2000. Työnantaja on kuitenkin päättänyt keskeyttää perehdyttämisjakson heti aamulla 8.5. ilman, että kurssilaiset olisivat siirtyneet tehtaalle eri työkohteisiin heille suunniteltuihin tehtäviin. Kurssi on siten keskeytynyt ilman, että työllisyyskurssilaiset olisivat lainkaan osallistuneet käytännön harjoitteluun.
Kanteen perusteena oleva pöytäkirja on sanamuotonsa mukaan laadittu niitä tilanteita varten, jolloin työllisyyskurssilaiset suorittavat yrityksessä käytännön harjoittelua. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty perusteita tulkita pöytäkirjan soveltamisalaa tätä laajemmin. Kun Kemijärven Sellu Oy:ssä ei käytännön harjoittelua ole kanteessa tarkoitetussa tilanteessa lainkaan suoritettu, eivät pöytäkirjan määräykset ole tulleet sovellettaviksi. Yhtiö ei siten ole tässä yhteydessä voinut rikkoa kyseistä sopimusta eikä Metsäteollisuus ry liioin laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan.
Päätyessään edellä todettuun arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta erikseen ottaa kantaa siihen, onko riidanalaista pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuslain 1 §:n mukaisena työehtosopimuksena.
Oikeudenkäyntikulut
Paperiliitto on jutun lopputulos huomioon ottaen velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Kemijärven Sellu Oy:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen vaatimat toimenpiteet ja siitä aiheutuneet kustannukset kohtuullinen korvauksen määrä on 2 000 markkaa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Kemijärven Sellu Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Tiitola, Varis, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Jäsen Palomäki, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui seuraavaa:
Käsittelyratkaisun osalta yhdyn työtuomioistuimen tuomioon.
Pääasiaratkaisun osalta totean ensiksi riidanalaisen pöytäkirjan oikeudellisesta luonteesta ja voimassaoloajasta, että vastaajien mielestä Paperiliiton kanteensa perustaksi esittämä 14.12.1978 allekirjoitettu pöytäkirja ei ole työehtosopimus, koska sitä eivät ole allekirjoittaneet liittojen nimenkirjoitukseen oikeutetut henkilöt kummankin allekirjoittajan ollessa tietoisia tästä seikasta, koska pöytäkirja ei ole alan työehtosopimuksen osana ja koska siinä on sovittu vain menettelytavoista.
Tässä asiassa loukatuiksi väitettyjen tiedottamisvelvoitteiden (1 ja 4 §) ohella pöytäkirjaan on sisällytetty muun muassa määräyksiä, jotka koskevat tehtaan oman työvoiman työllistämistä ja ansioturvaa (2, 3 ja 6 §), alihankkijoiden palveluksessa oleviin työllisyyskurssilaisiin sovellettavia periaatteita (7 §) ja harjoitusohjelman toteutumisen seurantaa (5 §). Näin ollen riidatonta on, että pöytäkirjalla on sovittu työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Edelleen riidatonta on, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Paperiliitto, joiden nimissä pöytäkirja on tehty, ovat työehtosopimuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuina yhdistyksinä oikeutettuja työehtosopimuksen tekemiseen.
Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet työnantaja- ja työntekijäliiton puolesta asianomaisten liittojen palveluksessa olleet toimihenkilöt, jotka ovat olleet asemansa puolesta oikeutettuja neuvottelemaan ja sopimaan kysymyksessä olleeseen pöytäkirjaan kirjatuista työllisyyskurssilaisten työharjoitteluun liittyvistä ehdoista. Kysymyksessä on siten ollut työehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettu sopimuspuolten pitämä neuvottelu, jonka tuloksena syntynyt sopimus on samassa lainkohdassa tarkoitetuin tavoin merkitty yhteisesti sovitulla tavalla varmennettuun pöytäkirjaan.
Työehtosopimuslain 2 §:ssä ei ole asetettu edellytykseksi, että työehtosopimus olisi liittojen nimenkirjoittajien allekirjoitettava tai että se olisi ennen allekirjoittamista hyväksyttävä liittojen hallintoelimissä taikka sovittava tietystä julkaisemisen tavasta. Näyttämättä on jäänyt, että tällaisista muotovaatimuksista olisi myöskään asianosaisliittojen kesken sovittu tai niitä käytännössä sovellettu työehtosopimuksen syntymisen ehtona.
Pöytäkirja ei myöskään ole irtisanomisen vuoksi tai muutoin yhteisesti todetuin tavoin lakannut olemasta voimassa, kun perehdyttämiskokeilun oli määrä alkaa Kemijärven Sellu Oy:n tehtaalla 8.5.2000.
Näin ollen katson, että kysymyksessä olevaa pöytäkirjaa on pidettävä työehtosopimuslaissa tarkoitettuna työehtosopimuksena.
Työehtosopimuksen vastaisen menettelyn osalta totean, että edellä mainitut osallisliitot ovat 14.12.1978 allekirjoitetulla pöytäkirjalla sopineet noudatettavista menettelytavoista työllisyyskurssilaisten ollessa yrityksessä käytännön harjoittelussa.
Kemijärven Sellu Oy on sopinut paikallisen työvoimatoimiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa sellun valmistuksen peruskurssin järjestämisestä työllisyyskurssina. Kurssiohjelma on koostunut teoriajaksosta aikuiskoulutuskeskuksessa sekä perehdyttämisjaksosta Kemijärven Sellu Oy:n tehtaalla. Vastaavanlaiset kurssit oli järjestetty myös vuosina 1995 ja 1997.
Kurssin teoriajakso on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kurssiohjelman mukaan perehdyttämisjakson piti alkaa 8.5. ja päättyä 2.6.2000. Työnantaja on kuitenkin päättänyt keskeyttää perehdyttämisjakson heti aamulla 8.5. ennen kurssilaisten siirtymistä heille suunniteltuihin tehtäviin. Kurssi on siten keskeytynyt ilman, että työllisyyskurssilaiset olisivat lainkaan osallistuneet käytännön harjoitteluun.
Liittojen välillä on edellä kerrotuin perustein työehtosopimuksena pidettävällä pöytäkirjalla sovittu menettelytavoista työllisyyskurssilaisten ollessa yrityksessä käytännön harjoittelussa. Työsuhdetta säännöstävien määräysten ohella on menettelytavoista sovittu muun muassa, että työllisyyskurssilaisten tulosta suorittamaan käytännön harjoittelua annetaan ilmoitus molemmille liitoille ja pääluottamusmiehelle (1 §). Edelleen sopimuksessa määrätään, että ammatillisen kurssikeskuksen suorittamasta valvonnasta informoidaan pääluottamusmiestä (4 §).
Pöytäkirjan 1 §:n sanamuodon mukaan siinä tarkoitetut ilmoitukset on annettava kurssilaisten tulosta suorittamaan käytännön harjoittelua. Käytetty sanonta tukee tulkintaa, jonka mukaan ilmoitukset on annettava ennen harjoittelun alkamista. Kun määräystä luetaan yhdessä pöytäkirjan muiden määräysten kanssa, ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on työtuomioistuimen mielestä varata liitoille ja pääluottamusmiehille mahdollisuus varmistua ennakolta pöytäkirjassa sovittujen ehtojen toteutumisesta, vaikka pöytäkirja johdantokappaleensa mukaan koskeekin menettelytapoja työllisyyskurssilaisten ollessa yrityksessä käytännön harjoittelussa. Pöytäkirjan ilmoitusmenettelyä koskevia määräyksiä ei kuitenkaan voida mielestäni tulkita niin ahtaasti, että ne tulevat sovellettaviksi harjoittelun jo alettua, koska ne näin tulkittuina menettäisivät kantavan merkityksensä.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Paperiliitolle ei ole tehty pöytäkirjan 1 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta työllisyyskurssilaisten tulosta, eikä edellä mainituin perustein tätä laiminlyöntiä korjaa se, että työharjoittelu sittemmin työnantajan toimesta peruttiin samana aamuna, kun sen oli määrä alkaa. Näin ollen Kemijärven Sellu Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta.
Pääluottamusmies on puolestaan osallistunut kurssin suunnitteluun ja saanut tässä yhteydessä hyvissä ajoin tiedon sekä kurssilaisten tulosta että ammatillisen kurssikeskuksen suorittamasta valvonnasta. Näin ollen tältä osin Kemijärven Sellu Oy:n ei ole näytetty rikkoneen tietensä työehtosopimusta.
Metsäteollisuus ry on saanut tiedon väitetystä työehtosopimuksen rikkomisesta vasta haastehakemuksen yhteydessä. Tämän vuoksi työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Jutun hävitessään Kemijärven Sellu Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut, joiden kohtuulliseksi määräksi harkitsen 6 000 markkaa. Asian laatuun nähden katson, että Metsäteollisuus ry saa pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Edellä olevilla perusteilla tuomitsen Kemijärven Sellu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 9 000 markkaa. Lisäksi velvoitan Kemijärven Sellu Oy:n korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Hylkään Metsäteollisuus ry:tä vastaan esitetyt vaatimukset.