Labor court dismisses employer's refusal to pay sick pay when employee's illness stems from work-related conditions under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled in favor of the union and the employee, ordering the employer to pay sick pay and a fine. The employer had unilaterally agreed to extend annual leave before the sick leave period, which conflicted with the collective agreement's mandatory sick pay provisions. The court found the employer violated the collective agreement by refusing to pay sick pay after receiving a valid medical certificate for an illness covered by the agreement. Consequently, the court mandated payment of the owed wages, interest, and a penalty fine.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 7 §; 9 §; 10 §: When an employer refuses to pay sick pay despite a valid medical certificate for a work-related illness, the employer violates the collective agreement and must pay the owed wages, interest, and a fine.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli sijoittanut sairauslomalla olleen työntekijän suostumuksin tämän vuosiloman pidettäväksi ennen lomakauden alkamista ja alkamaan takautuvasti sairausloman alusta lukien. Kun näin syntynyt sopimus oli ristiriidassa työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten kanssa, se oli tältä osin mitätön.
Työntekijän työkyvyttömyys oli aiheutunut työehtosopimuksessa tarkoitetusta sairaudesta. Hänellä oli siten oikeus työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaan.
Yhtiö oli sairausajan palkan maksamisesta kieltäytyessään rikkonut tietensä työehtosopimusta.
Kysymys myös kanteen tutkimisesta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 33
KANTAJA Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere
VASTAAJA Taloverkko Oy, Helsinki
ASIA Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.3.2000
Pääkäsittely 11.4.2000
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Taloverkko Oy:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n, nykyisen Sähköalojen ammattiliiton, välillä 1.4.1995 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Taloverkko Oy:n ja yrityksen työntekijöiden välisissä työsuhteissa noudatetaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry:n välillä kulloinkin voimassaolevan sähköasennusalan työehtosopimuksen määräyksiä ja velvoitteita.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Toiselta puolen Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja toiselta puolen Sähköalojen ammattiliiton välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa talotekniikka-alan työehtosopimuksessa (31.12.1997 saakka sähköasennusalan työehtosopimus) on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
15 §
SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ
1. Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta keskituntiansion mukaan sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti ajanjakso
1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston.
4. Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
20 §
ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN
1. Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä asiasta syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.
2. Ellei sovintoon päästä neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies tai luottamusmies.
3. Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jomman kumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.
4. Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolien tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä.
Edellä mainitut muistiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annettava muistiosta omat kappaleensa.
5. Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvotteluissaan, asia voidaan jomman kumman liiton toimesta siirtää välimiesmenettelyssä tai työtuomioistuimessa ratkaistavaksi, niin kuin erillispöytäkirjassa on sovittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Taloverkko Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten tietensä rikkomisesta,
velvoittaa Taloverkko Oy:n suorittamaan teleasentaja A:lle sairausajan palkkaa 5 164,80 markkaa laillisine korkoineen 15.4.1999 lukien, ja
velvoittaa Taloverkko Oy:n korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
A oli vuodesta 1987 lähtien Taloverkko Oy:n palveluksessa asentajana. Työnantaja oli velvollinen noudattamaan työsuhteessa talotekniikka-alan työehtosopimusta. A toimi yhtiössä pääluottamusmiehenä vuoden 1994 loppupuolelta lähtien.
A oli sairauslomalla 17.3. - 1.4.1999. Hän toimitti sairausloman alkaessa henkilökohtaisesti työnantajalle työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen ja ilmoitti suullisesti sairausloman syyn. A sai sairauslomalla ollessaan 23.3.1999 yhtiöltä 18.3.1999 päivätyn kirjatun kirjeen. Siinä yhtiö ilmoitti, että se ei voi hyväksyä A:n poissaoloa työehtosopimuksen mukaiseksi työkyvyttömyydeksi tämän toimittaman todistuksen perusteella. Yhtiö ehdotti lisäksi, että A ottaisi vuoden 1999 vuosiloman ja käyttäisi loman omien asioidensa kuntoon saattamiseksi.
Yhtiö ei maksanut A:lle sairausajan palkkaa, vaan se maksoi sairausloman ajalta palkkaa ikään kuin A olisi ollut vuosilomalla. Loma jatkui huhtikuussa siten, että koko vuosiloma oli pidettävä lomakauden ulkopuolella. Jättämällä maksamatta sairausajan palkan 5 164,80 markkaa yhtiö rikkoi tietensä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.
Sähköalojen ammattiliiton alueasiamies ja yhtiön toimitusjohtaja neuvottelivat asiasta 30.6.1999. Toisen kerran alueasiamies neuvotteli asiasta yhtiön toimistolla, jossa alueasiamiehen lisäksi olivat paikalla yhtiön toimitusjohtaja, työpäällikkö ja A. Asiassa ei päästy sovintoon. Alueasiamies ja Sähköalojen ammattiliiton lakimies neuvottelivat 20.8.1999 puhelimitse yhtiön kanssa riidasta. Neuvottelussa yhtiölle esitettiin perusteet ja vaatimus sairausajan palkan maksamisesta. Yhtiö ei suostunut maksamaan saatavia. Alueasiamies neuvotteli lisäksi asiasta kolme kertaa puhelimitse yhtiön kanssa. Kun saatavia ei maksettu, alueasiamies lähetti 15.9.1999 yhtiölle kirjeen, jossa hän esitti vielä neuvotteluja. Yhtiö vastasi 29.9.1999 päiväämässään kirjeessä, että yhtiö on toiminut työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisesti. Neuvottelut jäivät siten tuloksettomiksi.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Taloverkko Oy on kiistänyt kanteen ja ensisijaisesti vaatinut sen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.
Taloverkko Oy on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan Taloverkko Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Oikeudenkäyntiväite
Sähköalojen ammattiliitto ei ole noudattanut talotekniikka-alan työehtosopimuksen 20 §:n mukaista neuvottelujärjestystä. Asiasta ei ole myöskään käyty työehtosopimuksen 20 §:n 2 kohdan mukaisia neuvotteluja yhtiön kanssa eikä asiasta ole laadittu työehtosopimuksen mainitun määräyksen 4 kohdan mukaista erimielisyysmuistiota. Yhtiö oli työntekijäliitolle 29.9.1999 lähetetyssä kirjeessään ilmoittanut olevansa valmis neuvottelemaan, jos liitto tekee kirjallisen esityksen käytävien neuvottelujen pohjaksi. Liitto ei kuitenkaan ollut kirjeen jälkeen esittänyt neuvotteluja yhtiölle. Kanne tuli siten jättää tutkimatta sillä perusteella, että kantajapuoli oli laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen neuvotteluvelvollisuuden.
Kanteen kiistämisen perusteet
Vuosilomalain 4 §:n 3 momentin mukaan kesäloma voidaan antaa muunakin ajankohtana kuin lomakautena kysymyksessä olevan kalenterivuoden kuluessa. A oli yhtiön ja A:n välisen sopimuksen perusteella vuosilomalla 17.3. - 14.4. ja 19.4.1999. Hän ei ole vaatinut vuosilomansa siirtämistä väitetyn työkyvyttömyytensä perusteella siten kuin vuosilomalain 5 §:n 2 ja 3 momentin säännökset edellyttivät. A:lle on vuosiloman ajalta maksettu hänen työsopimuksensa ja vuosilomalain mukainen vuosilomapalkka työehtosopimuksen edellyttämine lomaltapaluurahoineen. Vaatimus sairausajan palkan maksamisesta oli siten perusteeton.
Yhtiön ilmoitustaululla oli vuoden 1999 keväästä lähtien vuoden 1999 loppuun saakka ollut nähtävillä luettelo henkilökunnan lomista ajanjaksolla 3.5. - 4.9.1999. Luetteloon oli merkitty henkilökunnan vuosilomat ja työajan lyhennysvapaat. A on pitänyt luettelon mukaan työajan lyhennysvapaita ajanjaksolla 26.7. - 31.7.1999. Luetteloon ei ole merkitty A:lle vuosilomaa ajanjaksolle 3.5. - 4.9.1999 sen johdosta, että hän oli maalis-huhtikuussa pitänyt kesälomansa. A ei ole missään vaiheessa esittänyt, että luettelo olisi sisällöltään virheellinen. Se osoitti, että A on itsekin tulkinnut olleensa vuosilomalla ajanjakson 17.3. - 14.4. ja 19.4.1999.
A:n kanteessa väitetty työkyvyttömyys ei ollut aiheutunut syystä, jota työehtosopimuksen 15 §:ää sovellettaessa olisi pidettävä sairautena. Exhaustio ei sisältynyt taudinmäärityksenä Suomen viralliseen tautiluokitukseen eikä se siten muodostanut työehtosopimuksen mukaista perustetta maksaa sairausajan palkkaa A:lle.
Mikäli yhtiön katsottaisiin olevan velvollinen maksamaan hyvityssakkoa, olisi määrää pienentävänä seikkana otettava huomioon, että yhtiö on pienyritys, jonka palveluksessa toimitusjohtaja mukaan luettuna on yhdeksän henkilöä, joista kuusi toimii asennusalan töissä. Yhtiön liikevaihto oli 31.12.1999 päättyneeltä tilikaudelta noin 3,4 miljoonaa markkaa.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Sähköalojen ammattiliitto on kanteessaan muun ohella vaatinut, että Taloverkko Oy tuomitaan maksamaan sairausajan palkkaa yhtiön palveluksessa olevalle A:lle ajalta 17.3.-1.4.1999 ja että yhtiö velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa talotekniikka-alan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten rikkomisesta. Taloverkko Oy on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, ettei asiasta ole käyty työehtosopimuksen 20 §:n mukaisia paikallisia ja liittojen välisiä neuvotteluja eikä niistä ole laadittu mainitun määräyksen 4 kohdassa tarkoitettua erimielisyysmuistiota.
Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimusta koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennenkuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan työehtosopimuksen edellyttäessä erimielisyysneuvottelujen käymistä ne on tullut käydä ainakin työehtosopimuksen sopijapuolten välillä.
Talotekniikka-alan työehtosopimuksen 20 § edellyttää erimielisyystapauksessa paikallisten ja liittojen välisten neuvottelujen käymistä. Määräyksen 4 kohdassa on lisäksi todettu, että erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin paikallisen osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolien tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä. Taloverkko Oy ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto, nykyinen Sähköalojen ammattiliitto, ovat 1.4.1995 solmineet työehtosopimuksen, jolla ne ovat sitoutuneet noudattamaan kulloinkin voimassa olevan sähköasennusalan, nykyisen talotekniikka-alan työehtosopimuksen määräyksiä ja velvoitteita. Yhtiö ja ammattiliitto ovat siten työehtosopimuksen sopijapuolten asemassa.
Erimielisyyspöytäkirja laaditaan yleensä neuvottelujen kohteena olleen riitakysymyksen yksilöimiseksi liittojen välistä neuvottelua varten. Tässä tapauksessa sairauslomasta ja sen vaihtamisesta vuosilomaksi on keskusteltu A:n ja yhtiön johdon välillä. Erimielisyysmuistiota ei ole kuitenkaan ollut tarpeen laatia A:n luovuttua vaatimasta palkkaa sairauslomansa ajalta. Muutoinkaan talotekniikka-alan työehtosopimuksen määräystä pöytäkirjan laatimisesta ei ole näytetty tarkoitetun sellaiseksi muotomääräykseksi, jonka noudattamatta jääminen johtaisi siihen, ettei mahdollisesti käydyistä neuvotteluista huolimatta työtuomioistuimesta annetun lain mukainen neuvotteluvelvoite täyttyisi.
Todistajankertomukset osoittavat, että A:n oikeus riidanalaiselta ajalta sairausajan palkkaan on useaan otteeseen ollut esillä ammattiliiton ja yhtiön edustajien välisissä keskusteluissa ja neuvottelussa. Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että kanteessa kysymyksessä olevasta erimielisyydestä on sovinnon aikaansaamiseksi neuvoteltu sopijapuolten välillä työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla, joten asia voidaan työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan ottaa työtuomioistuimessa tutkittavaksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Taloverkko Oy:n oikeudenkäyntiväitteen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Taloverkko Oy on vastustanut kannetta vetoamalla ensinnäkin siihen, että A oli väitettynä sairausloma-aikana vuosilomalla, toiseksi, että A ei ollut esittänyt sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä työehtosopimuksessa edellytettyä selvitystä ja kolmanneksi siihen, ettei A:n työkyvyttömyys ole aiheutunut syystä, jota työehtosopimusta sovellettaessa olisi pidettävä sairautena.
A on 17.3.1999 toimittanut työnantajalleen samana päivänä päivätyn Diacor Terveyspalvelut Oy:n työterveyshuollon todistuksen, jossa työkyvyttömyysajaksi on merkitty 17.3.-1.4.1999. Tässä todistuksessa, joka on ollut lääkärin allekirjoittama, ei ole ollut diagnoosia eikä allekirjoituksen selvennystä. Taloverkko Oy ei ole hyväksynyt esitettyä todistusta sairausajan palkan maksamisen perusteeksi ja on sen johdosta lähettänyt A:lle 18.3.1999 päivätyn seuraavan sisältöisen kirjeen:
"Ilmoitamme kohteliaimmin, että emme voi hyväksyä poissaoloanne työehtosopimuksen mukaiseksi työkyvyttömyydeksi toimittamanne todistuksen perusteella.
Ehdotammekin, että ottaisitte vuoden 1999 vuosiloman ja käyttäisitte loman asioittenne kuntoon järjestämiseksi.
Mikäli ei Teille sovi vuosiloman käyttö asianne kuntoon saattamiseksi, pyydämme Teiltä kirjallista ilmoitusta asiasta mahdollisimman pian."
A on 23.3.1999 puhelimitse hyväksynyt vuosilomansa sijoittamisen alkamaan takautuvasti 17.3.1999.
Sähköalojen ammattiliitto on 20.8.1999 toimittanut yhtiölle jäljennöksen 17.3.1999 päivätystä A-lääkärintodistuksesta, johon on merkitty diagnoosiksi exhaustio.
Yhtiön hallituksen jäsen ja myyntipäällikkö B on työtuomioistuimessa kertonut, että hän oli 17.3.1999 ryhtynyt selvittämään Diacor Terveyspalvelut Oy:stä A:n työnantajalle toimittamaa todistusta. Työterveyshoitaja oli ilmoittanut kuultavalle Diacorin uusineen lyhytaikaisiin poissaoloihin tarkoitetun lomakkeen. A:n esittämä lomake oli siten tarkoitettu lyhytaikaisten poissaolojen todistukseksi. Siinä olisi pitänyt olla lääkärin allekirjoitus, leima ja diagnoosi. Asiakirjassa oli kuitenkin ollut vain allekirjoitus, joten oli jäänyt epäselväksi, mistä asiakirjasta oikein oli kysymys. Työnantaja ei ollut kuitenkaan vaatinut A:lta uutta todistusta. Saatuaan yhtiön lähettämän kirjeen A oli ottanut yhteyttä ja ilmaissut tyytyväisyytensä ehdotettuun järjestelyyn, koska hän tarvitsi vapaata asunnon hankkimiseksi jouduttuaan avioeron johdosta muuttamaan pois entisestä kodistaan.
Taloverkko Oy on katsonut, että yhtiö ja A ovat voineet pätevästi sopia vuosiloman siirtämisestä alkamaan 17.3.1999. Kantansa tueksi yhtiö on viitannut korkeimman oikeuden tuomioon KKO 1994:30. Tuossa tapauksessa työntekijä oli ollut sairauslomalla lakon alkaessa. Työntekijä oli sairauslomastaan huolimatta osallistunut lakkoon ilmoittautumalla lakkolaiseksi ja toimimalla lakkovahtina. Tämän vuoksi hänen katsottiin olleen lakossa sen alkamisesta asti, minkä vuoksi hän ei ollut oikeutettu saamaan sairausajan palkkaa lakon ajalta. Työtuomioistuin toteaa, että tästä tuomiosta ei ole saatavissa johtoa arvioitaessa tilannetta, jossa osapuolet sairausloman jo alettua ovat sopineet vuosiloman sijoittamisesta sairausloman ajalle.
A on edellä todetuin tavoin ollut lääkärin määräämällä sairauslomalla suostuessaan tuon ajan muuttamiseen osaksi vuosilomaa. Hän on siten ollut periaatteessa oikeutettu sairausajan palkkaan. Tämä työehtosopimuksessa sovittu oikeus on työsuhteen vähimmäisehto, josta ei työehtosopimuslain 6 §:n säännökset huomioon ottaen voida pätevästi luopua työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin.
Työnantaja on sijoittanut A:n suostumuksin tämän vuosiloman pidettäväksi ennen lomakauden alkamista ja alkamaan takautuvasti sairausloman alusta lukien. Järjestely on perustunut työnantajan edellä todettuun esitykseen, johon A on suostunut. Kun näin syntynyt sopimus on ristiriidassa työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten kanssa, se on tältä osin mitätön. A on oikeutettu vaatimaansa sairausajan palkkaan, mikäli sen maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
Sovellettavaan työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä siitä, millä edellytyksillä työnantaja voi olla hyväksymättä lääkärintodistuksen sairausajan palkan maksamisen perusteeksi. Työtuomioistuin on aiemmissa tuomioissaan katsonut, että työnantaja, joka ei ole vedonnut selvityksen muodolliseen puutteellisuuteen, voi kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta vain, mikäli hän pystyy perustelluin syin osoittamaan, että asiassa on syyllistytty sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön. Samoin on katsottu, että työnantaja voi kieltäytyä hyväksymästä lääkärintodistuksen niissä tilanteissa, joissa työnantajalla on perustellut syyt epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio on joiltakin osin virheellinen. Työnantaja voi tällöin lähettää työntekijän osoittamaansa lääkärin tarkastukseen.
Taloverkko Oy:lle, joka on 18.3.1999 päivätyssä kirjeessään vedonnut edellä todetuin tavoin työkyvyttömyysselvityksen riittämättömyyteen, on erimielisyysneuvottelujen yhteydessä esitetty toinen lääkärintodistus, jossa ei ole ollut muodollisia puutteita. Siinä diagnoosiksi on merkitty exhaustio.
Johtopäätökset
Työtuomioistuin toteaa kokoavasti edellä lausutusta, että työterveyslääkäri on todennut A:n olleen työkyvytön kanteessa kerrotun ajan. A on esittänyt työnantajalleen sisällöltään jossain määrin puutteellisen lääkärintodistuksen osoituksena sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Työnantaja, joka on tiennyt todistuksen yhtiön työterveyslääkärin antamaksi lääkärintodistukseksi, ei ole vaatinut A:lta uutta todistusta ennen kuin kesällä 1999, jolloin se on työnantajalle toimitettu. Tuossa todistuksessa diagnoosiksi on määritelty exhaustio. Tätä lääketieteellistä arviota ei ole osoitettu virheelliseksi. Koska työkyvyttömyyden on katsottava johtuneen työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairaudesta, A on oikeutettu vaatimaansa palkkaan työkyvyttömyysajalta. Tästä työehtosopimukseen perustuvasta oikeudesta A ei ole voinut työnantajan kanssa sopimalla luopua. Vaatimus on määrän osalta myönnetty oikeaksi.
Taloverkko Oy:llä ei ole ollut perusteita lisäselvityksiä A:lta vaatimatta kieltäytyä hyväksymästä tämän esittämää selvitystä työkyvyttömyydestä maaliskuussa 1999. Yhtiöllä ei ole liioin ollut esittämiään perusteita olla maksamatta sairausajan palkkaa A:lle sen jälkeen, kun sille oli kesällä 1999 toimitettu tarkentava selvitys A:n työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta. Yhtiö on sairausajan palkan maksamisesta kieltäytyessään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Oikeudenkäyntikulut
Taloverkko Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden ilmoitettua määrää 15 500 markkaa ei ole riitautettu.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee Taloverkko Oy:n maksamaan Sähköalojen ammattiliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 5 000 markkaa.
Työtuomioistuin velvoittaa Taloverkko Oy:n suorittamaan A:lle sairausajan palkkana 5 164 markkaa 80 penniä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.4.1999 lukien.
Taloverkko Oy velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut 15 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mansikkamäki, Virtanen, Niskanen, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.