Labor court dismissed claim for salary where no collective agreement existed and statute did not grant jurisdiction.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed a professor's claim for salary and expenses regarding council work because no collective agreement covered this specific duty. The court held that the State Public Service Agreement Act only grants jurisdiction when disputes concern the interpretation of existing agreement terms or violations thereof. Since the professor's entitlement was not defined in a collective agreement, the court lacked the authority to adjudicate the matter under the relevant labor law provisions.
Legislator headnote
AI generatedState Public Service Agreement Act s. 2(5); Labor Court Act s. 1(1): The labor court lacks jurisdiction to decide on claims arising from matters not covered by a collective agreement, as the statute only grants authority for disputes regarding the interpretation or violation of existing agreement terms.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtuomioistuin oli haastetta antamatta käsitellyt virkamiehen kanteen, jossa esitettyjä palkkausta koskevia vaatimuksia ei ollut perustettu virkaehtosopimuksen määräyksiin. Kanne oli päätöksellä nro 14 vuodelta 2000 jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.
Virkamiehen saatettua asian tutkimista koskevan kysymyksen työtuomioistuimen ratkaistavaksi, työtuomioistuin on aikaisemmassa päätöksessään esittämin perustein jättänyt kanteen tutkimatta.
TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 28
KANTAJA Dosentti A, Helsinki
VASTAAJA Helsingin yliopisto
ASIA Dosentille konsistorityöstä maksettava palkkio
KANNE
A on haastehakemuksessa 25.2.2000 ja sen täydennyksessä 2.3.2000 vaatinut Helsingin yliopiston velvoittamista suorittamaan hänelle yliopiston dosenttina toimimisen ajalta palkkiota tehdyiltä työtunneilta sekä työmatkakustannusten ja matkatyön aiheuttamien ylimääräisten elantokustannusten korvausta korkoineen sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
A on haastehakemuksessaan perustellut vaatimuksiaan sillä, että Helsingin yliopisto ei ole maksanut hänelle palkkaa konsistorin jäsenenä tehdystä työstä, vaikka muut konsistorin jäsenet ovat saaneet tästä työstä sen palkan, joka heille yliopiston henkilökuntaan kuuluvina maksetaan. Haastehakemuksen täydennyskirjelmässä A on ilmoittanut, että dosentin toiminnasta konsistorin jäsenenä maksettavista korvauksista ei ole sovittu virkaehtosopimuksella. A katsoo, että Helsingin yliopisto ei ole noudattanut valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 5 momentin säännöstä, koska yliopisto on kieltäytynyt sopimasta dosentin toiminnasta maksettavista palkkioista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS 13.3.2000
Työtuomioistuin on siitä annetun lain 17 §:n 1 momentin perusteella haastetta antamatta käsitellyt kanteen. Asia on 13.3.2000 annetulla päätöksellä jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.
Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee muun muassa virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat samoin kuin valtion virkaehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat silloin, kun kysymys on virkaehtosopimuksen määräyksen tulkinnasta tai siitä, onko jokin menettely virkaehtosopimuksen tai edellä mainitun lain vastainen, taikka kun kysymys on virkaehtosopimuksen ja mainitun lain vastaisen menettelyn seuraamuksesta.
A on perustanut vaatimuksensa valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 5 momenttiin. Tämän mukaan asiasta, josta ei ole virkaehtosopimusta, on voimassa mitä siitä erikseen säädetään, määrätään tai virkamiehen kanssa sovitaan. Mainitussa lainkohdassa on vain todettu valtion määräys- ja sopimisvalta niistä palvelussuhteen ehdoista, joista ei ole sovittu virkaehtosopimuksella. Tästä säännöksestä ei seuraa, että erimielisyys erikseen säädetystä, määrätystä tai virkamiehen kanssa sovitusta tai, kuten tässä tapauksessa, sopimatta jääneestä asiasta perustuisi työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla valtion virkaehtosopimuslakiin ja että asian käsitteleminen sillä perusteella kuuluisi työtuomioistuimen toimivaltaan. Näin on asian laita silloinkin, kun erimielisyydessä on kysymys asiasta, josta voitaisiin sopia myös virkaehtosopimuksin.
Dosentin oikeudesta palkkioon työstä konsistorin jäsenenä ei ole sovittu virkaehtosopimuksin. Tämän vuoksi työtuomioistuin ei työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännökset huomioon ottaen ole toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan kanteessa esitettyjä vaatimuksia.
MUUTOKSEN HAKU
A on työtuomioistuimesta annetun lain 17 §:n 2 momentin nojalla saattanut 23.3.2000 päiväämällään kirjeellä asian tutkimista koskevan kysymyksen työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
A ei ole esittänyt perusteita muuttaa työtuomioistuimen 13.3.2000 antamaa päätöstä. Työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta mainitussa päätöksessä todetuilla perusteilla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Tiitinen puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Määttänen, Wetterstrand ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.
Päätös on yksimielinen.