Labor court dismisses claim that machine allowance must apply only to months where equipment actually aids work.

Työehtosopimuksen mukaan työnantajan hankkimat työntekijän käyttöön annetut työtä helpottavat moottorikäyttöiset koneet otetaan huomioon peruspalkkaa laskettaessa vähentämällä ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista laitteiden ominaisuuksista riippuen joko 25 tai 15 prosenttia.

Kysymys siitä, voiko työnantaja tehdä konevähennyksen koko vuodelta vai ainoastaan niiltä kuukausilta, jolloin talonmiehen käyttöön annettu työkone tosiasiallisesti helpottaa tämän työtä.

Vastaajaliiton jutun pääkäsittelyn jälkeen työtuomioistuimelle toimittamalla kirjoituksella ei ollut asian ratkaisemisen kannalta sellaista merkitystä, että sen vuoksi olisi ollut välttämätöntä jatkaa pääkäsittelyä tai järjestää uusi pääkäsittely, minkä vuoksi kirjoitus liitteineen on jätetty huomiotta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 23

KANTAJA Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA Suomen Kiinteistöliitto ry, Helsinki

KUULTAVA Lahden Talot Oy, Lahti

ASIA Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.2.2000

Pääkäsittely 22.3.2000

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II PALKKAHINNOITTELUPERUSTEET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Ulkopuhtaanapito

Ulkoalue tai sen osa luokitellaan sen käyttöä vastaavaan luokkaan työnantajan osoittamien lumityö- ja puhtaanapitovaatimusten mukaisesti.

Työntekijälle, joka työnantajan määräyksestä suorittaa ulkoalueiden lumi- ja puhtaanapitotyötä, suoritetaan palkkaa seuraavan luokituksen mukaisesti:

I luokka: kiinteä lumi- ja jääkerros saa olla enintään 3 cm. Alue on huolellisesti tasoitettava ja hiekoitettava. 16 m2 vastaa yhtä pistettä kuukaudessa.

II luokka: kiinteä lumi- ja jääkerros saa olla enintään 8 cm. Alue on tasoitettava ja hiekoitettava. 20 m2 vastaa yhtä pistettä kuukaudessa.

III luokka: kiinteä lumi- ja jääkerros saa ylittää mainitut määrät, mutta alue on puhdistettava irtolumesta, tasoitettava ja tarpeen vaatiessa hiekoitettava. 24 m2 vastaa yhtä pistettä kuukaudessa.

Ulkopuhtaanapitoon luokitetaan myös parvekkeet.

Luokkiin I - III sisältyy lumettoman ajan puhtaanapito.

IV luokka: ulkoalue, jolla suoritetaan vain puhtaanapitotyötä, siivotaan tarvittaessa. 48 m2 vastaa yhtä pistettä kuukaudessa.

Joutoalueiksi katsottavien pihamaiden, metsikköjen, kallioiden, nurmikko- ja puistoalueiden sekä niihin verrattavien alueiden hoidosta sovitaan erikseen.

Ajoväylät lasketaan palkkaan IV luokan mukaan (L kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31.8.1978/668).

Milloin kunta tai muu ulkopuolinen hoitaa ulkoalueet tai osan niistä, ei niitä oteta huomioon työn määrityksessä.

Työnantajan hankkimat työntekijän käyttöön annetut työtä helpottavat moottorikäyttöiset koneet otetaan huomioon peruspalkkaa laskettaessa seuraavasti:

Traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, on konevähennys enintään 25 % ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista. Niiden traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on vastaavat ilman hydrauliikkaa toimivat lisälaitteet, on konevähennys enintään 15 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen 10 §:n tulkinnaksi, että työnantajalla on oikeus tehdä määräyksen mukainen konevähennys ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista ainoastaan niiltä osin, kuin työnantajan työntekijän käyttöön antama moottorikäyttöinen kone tosiasiassa helpottaa talonmiehen työtä,

velvoittaa Lahden Talot Oy:n suorittamaan talonmies A:lle palkkasaatavaa vuosilta 1998 - 1999 yhteensä 6 464 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa Suomen Kiinteistöliiton ja Lahden Talot Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kiinteistötyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Lahden Talot Oy hankki tammikuussa 1998 A:n käyttöön Zetor 6245 -merkkisen työkoneen, jossa oli ainoastaan talviajan kunnossapitoon soveltuvat laitteet. A käytti työkonetta maaliskuun 1998 loppuun asti ottaen sen käyttöön jälleen marraskuussa 1998. Tällä välin hän ei ollut käyttänyt konetta, koska siinä ei ollut kesäajan kunnossapitotyötä helpottavia lisälaitteita.

Yhtiö teki työehtosopimuksen 10 §:n nojalla 25 prosentin suuruisen konevähennyksen ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista koko vuoden jokaisen kuukauden palkasta, vaikka konevähennys olisi työehtosopimuksen mukaan tullut suorittaa ainoastaan niiltä kuukausilta, jolloin A:n käyttöön annettu työkone tosiasiallisesti helpotti hänen työtään. Talonmiehen käyttöön hankittu työkone olisi oikeuttanut 25 prosentin vähennykseen ainoastaan talvikuukausien ajalta eli viideltä kuukaudelta, koska työkoneessa ei ollut kesäkäyttövälineitä eikä työkone näin ollen työehtosopimusmääräyksen edellyttämällä tavalla helpottanut talonmiehen työtä talvikauden ulkopuolella.

Talonmiehen peruspalkka määräytyy pisteyttämällä hänen työtehtävänsä työehtosopimuksen mukaisesti. Koska pisteytyksen lähtökohtana on käsityövälinein tehtävä työ, konevähennyksen tarkoituksena on vähentää työntekijälle ulkoalueiden hoidosta maksettavaa palkkiota niissä tapauksissa, joissa talonmiehen työ on tosiasiassa helpottunut ja nopeutunut työnantajan antaessa työntekijän käyttöön työtä helpottavan koneen. Konevähennyksen tekeminen edellyttää työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti työn helpottumista, mikä puolestaan edellyttää työkoneelta määrättyä varustetasoa.

Vuosien 1977 - 1979 työehtosopimuksessa on sekä 25 että 15 prosentin suuruisen konevähennyksen tekeminen edellyttänyt, että työntekijän käytettäväksi hankitussa traktorissa on talvi- ja kesähoitoon tarvittavat lisälaitteet. Ajanjaksolle 1.4.1983- 29.3.1984 solmitussa työehtosopimuksessa on sovittu, että konevähennys on 25 prosenttia, jos traktorissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, ja 15 prosenttia, jos istuttavassa traktorissa on talvi- ja kesähoitoon tarvittavat lisälaitteet.. Konevähennysmääräyksen nykyinen sanamuoto on vuodelta 1994.

Työehtosopimusmääräystä on aina noudatettu sen sisältöisenä, kuin mitä määräys oli ollut vuosien 1977 - 1979 työehtosopimuksen alkuperäisenä merkintänä. Vuoden jokaiselta kuukaudelta tehtävä konevähennys on edellyttänyt, että työkoneessa on sekä talvi- että kesäajan kunnossapitoon soveltuvat, työtä helpottavat laitteet.

Sovittaessa vuoden 1984 työehtosopimuksesta osapuolilla ei ollut tarkoitusta muuttaa sopimusmääräyksen sisältöä tai soveltamiskäytäntöä. Todennäköisesti ja-sanan muuttumisessa tai-sanaksi oli kysymys painovirheestä tai muusta siihen verrattavasta erehdyksestä. Tätä olettamaa tukee se seikka, että 15 prosentin konevähennystä koskevassa pöytäkirjamerkinnässä oli edelleen käytetty ilmaisua "talvi- ja kesähoitoon". Koska molempien konevähennystä koskevien määräysten tarkoitus oli sama, ei olisi ollut johdonmukaista eriyttää konevähennyksen tekemisen edellytyksiä toisistaan. Vuoden 1994 työehtosopimuksessa sopijapuolet olivat muuttaneet määräystä ainoastaan teknisesti tarkoittamatta muuttaa sopimusmääräyksen tulkintaa.

Työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetuissa moottorikäyttöisissä työkoneissa on yleensä sekä talvi- että kesäajan kunnossapitoa helpottavat välineet, mistä johtuen konevähennysmääräyksen soveltaminen käytännön työelämässä on vain harvoin tullut erimielisyysasiana esille. Niissä yksittäistapauksissa, joissa työkoneissa on ollut ainoastaan talvi- tai kesäajan kunnossapitoon tarkoitetut laitteet, työehtosopimusmääräystä on sovellettu siten, että konevähennys suoritetaan ainoastaan niiltä kuukausilta, jolloin työkonetta voidaan käyttää ja jolloin se tosiasiallisesti helpottaa talonmiehen työtä.

Erimielisyydestä neuvoteltiin paikallisesti 20.10.1998 ja liittojen välillä 7.12.1998 pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kiinteistöliitto, jonka lausumaan Lahden Talot Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Kiinteistöliitto on lisäksi vaatinut Kiinteistötyöntekijäin Liiton velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Talonmiehen palkanmääritys perustui työehtosopimuksen mukaan kiinteistöllä tapahtuvaan työkohteiden mitoitukseen. Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan mitoituksen suorittaa kullakin paikkakunnalla joko paikallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat tai työnantaja ja työntekijä keskenään.

Talonmiehen palkka muodostuu eri työvaiheista, joille kullekin työehtosopimuksessa määritellään tietty pistemäärä. Kuukausipalkka lasketaan siten, että kokonaispistemäärä kerrotaan työehtosopimuksessa olevalla pisteen hinnalla. Ulkopuhtaanapitotyöstä saatu palkkio muodostuu siten, että talonmiehen hoitama ulkoalue luokitellaan I - IV luokkaan sen mukaan, minkälaista puhtaanapitovaatimusta kukin alue edellyttää. I luokkaan kuuluva alue on päivittäin hoidettavaa aluetta, kun taas esimerkiksi IV luokkaan luokitellulla alueella ei talviaikana edellytetä lainkaan ulkopuhtaanapitoa. Nurmikon hoidon osalta on määritelty erikseen markkamääräinen korvaus neliömetrille, joka työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen mukaan maksetaan ainoastaan sovituilta hoitokuukausilta.

Talonmiehen kokonaispalkkio määräytyy laaditun pisteytyslaskelman mukaan, jossa arvioidaan keskimääräisesti vuosittain esiintyvät työt. Talonmiehen työ on sikäli urakkaluontoista, että talonmiehelle maksetaan saadun pisteytyslaskelman mukaisesti säännöllisesti saman suuruinen kuukausipalkka joka kuukaudelta riippumatta siitä, kuinka paljon edellä kuvattuja työtehtäviä esiintyy.

Koska työehtosopimuksen mukaisten työtehtävien palkkahinnoittelu perustuu pelkästään käsin tehtyyn työhön, on ulkopuhtaanapitoalueen 10 §:ään otettu konevähennystä koskeva määräys. Konevähennysmääräyksen teksti on jonkun verran vaihdellut eri vuosina. Kuitenkin vuodesta 1984 lähtien työehtosopimuksen sanamuoto on kirjoitettu siten, että työnantaja on oikeutettu tekemään konevähennyksen silloin, jos traktorissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet. Tai-sana on myös nykyisessä työehtosopimuksessa.

Konevähennystä on käytännössä sovellettu siten, että jos kiinteistöllä suoritetussa mittaustilaisuudessa todetaan luokkaan I kuuluvaksi tietyn suuruinen alue ja siitä vain osaa voidaan hoitaa talviaikana traktorilla tai koneella, jossa on tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, huomioidaan konevähennys vain tältä osin. Siltä osin kuin alueella on käsityötä edellyttäviä kohteita, kuten porraskäytävän edustat, maksetaan työehtosopimuksen mukainen korvaus vähentämättömänä.

Talonmiehelle maksetaan ulkopuhtaanapidosta samansuuruista palkkaa ympäri vuoden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos talonmiehelle on huomioitu 25 prosentin konevähennys sillä perusteella, että hän käyttää traktoria, jossa on talvihoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, hän saa saman palkan myös kesäkuukausilta, vaikka kesäkuukausina ei talvipuhtaanapitoa ole lainkaan. Palkanmäärityksiä tehdään esimerkiksi Uudenmaan alueella useita kymmeniä vuosittain, mutta ainuttakaan sellaista palkanmäärityslaskelmaa, jossa konevähennys olisi huomioitu vain osalle kuukausia, ei ole tehty. Työnantajapuolen tulkintaa tukee myös työehtosopimuksen 10 §:n sanamuoto. Mikäli työehtosopimuksessa olisi haluttu sopia, että konevähennys talvikunnossapidon osalta huomioitaisiin vain talvikuukausilta, olisi näin tullut nimenomaisesti sopia. Näin on sovittu esimerkiksi nurmikonhoidosta työehtosopimuksen 14 §:ssä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suomen Kiinteistöliitto on jutun pääkäsittelyn jälkeen 28.3.2000 toimittanut työtuomioistuimelle kirjoituksen ja sen liitteinä selvitystä pääkäsittelyssä todistajana kuullun entisen talonmiehen B:n ja Asunto Oy Sato N:o 9 Arabian välisen työsopimuksen ehdoista. Koska mainittu kirjoitus on todetuin tavoin toimitettu työtuomioistuimelle vasta pääkäsittelyn jälkeen ja koska esitetyllä aineistolla ei ole asian ratkaisemisen kannalta sellaista merkitystä, että sen vuoksi olisi välttämätöntä jatkaa pääkäsittelyä tai järjestää uusi pääkäsittely, työtuomioistuin jättää mainitun kirjoituksen liitteineen työtuomioistuimesta annetun lain 34 §:n nojalla huomiotta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen 10 §:n mukaan työnantajan hankkimat työntekijän käyttöön annetut työtä helpottavat moottorikäyttöiset koneet otetaan huomioon peruspalkkaa laskettaessa siten, että traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, on konevähennys enintään 25 prosenttia, ja joissa on vastaavat ilman hydrauliikkaa toimivat lisälaitteet, enintään 15 prosenttia ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista.

Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, voiko työnantaja tehdä konevähennyksen ulkoalueiden puhtaanapitopalkkiosta koko vuodelta vai ainoastaan niiltä kuukausilta, jolloin talonmiehen käyttöön annettu työkone tosiasiallisesti helpottaa tämän työtä.

Ulkopuhtaanapidon palkkahinnoitteluperusteet

Talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen mukaan talonmiehen palkkaus muodostuu korvauksista, joita maksetaan muun muassa yleisluonteisista töistä, ulkopuhtaanapidosta, lämmityksestä, jätehuollosta ja porrassiivouksesta. Nämä työt on pisteytetty työehtosopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla. Työehtosopimuksessa on lisäksi sovittu pistearvoista ja vähimmäispalkoista.

Kiinteistön ulkoalueet on työehtosopimuksen ulkopuhtaanapitoa koskevassa kohdassa luokiteltu niiden käyttöä vastaaviin luokkiin työnantajan osoittamien lumityö- ja puhtaanapitovaatimusten mukaisesti. Työehtosopimuksessa on sovittu kertoimet, joiden mukaan pisteet suhteessa kyseisen ulkoalueen pinta-alaan määräytyvät. Esimerkiksi vaativimmassa talvikunnossapitoluokassa 16 neliömetriä vastaa yhtä pistettä, kun vastaavasti toisessa luokassa yhtä pistettä vastaa 20 ja kolmannessa 24 neliömetriä. Näihin luokkiin sisältyy myös lumettoman ajan kunnossapito. Ulkoalueella, jolla suoritetaan vain puhtaanapitotyötä, 48 neliömetriä vastaa yhtä pistettä.

Työehtosopimuksessa ei ole sovittu pisteytysperusteista erikseen talvi- ja erikseen kesäkautta varten, vaan samat kertoimet ja niiden perusteella määräytyvä pisteytys on voimassa kyseisen ulkoalueen tai sen osan osalta koko vuoden.

Riidanalainen konevähennys tehdään ulkopuhtaanapitopalkkioista. Käytännössä konevähennys tehdään työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan niistä pisteistä/palkkioista, jotka kohdistuvat koneellisesti suoritettavaan ulkopuhtaanapitoon.

Poikkeuksen edellä todetusta palkkausjärjestelmästä muodostavat nurmikonhoitotyöt, joita ei pisteytetä, vaan joista maksetaan markkamääräinen korvaus nurmikon pinta-alan mukaan. Nurmikonhoitopalkkio maksetaan työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen mukaisesti vain työnantajan määräämiltä hoitokuukausilta. Maksettava palkkio voidaan sopia tasattavaksi keskimääräisiksi kuukausieriksi.

Ulkopuhtaanapitopalkkiosta tehtävä konevähennys

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan ulkopuhtaanapidosta suoritettavat palkkiot perustuivat alunperin käsityövälinein tehtävään työhön. Työtä helpottavien laitteiden yleistyttyä osapuolet ovat sopineet niiden huomioimisesta palkkauksessa. Tulkittavana oleva konevähennysmääräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin 1970-luvulta lähtien.

Alkuaan konevähennyksen tekeminen määräyksen sanamuodon mukaan edellytti, että traktorissa tai muussa koneessa oli sekä talvi- että kesähoitoon soveltuvat lisälaitteet. Määräyksen sanamuoto muuttui vuoden 1984 sopimuksessa kanteessa kerrotuin tavoin niin, että sen perusteella vähennyksen tekemisen edellytyksiä voitiin pitää ristiriitaisina. Nykyinen sanamuoto on vuodelta 1994, jolloin sopimuksen kirjoitustapaa muutoinkin tarkistettiin. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä konevähennysmääräyksen muuttamisesta on tuolloin sopimusneuvotteluissa keskusteltu tai muutoinkaan siitä, mitä sopijapuolet ovat tehdyillä muutoksilla tarkoittaneet. Joka tapauksessa konevähennysmääräyksessä vuodesta 1984 ollut ristiriitaisuus poistettiin niin, että vähennyksen tekeminen edellytti kaikissa tapauksissa joko talvi- tai kesähoitoon tarvittavia lisälaitteita. Samalla sopimusmääräyksessä oleviin prosenttilukuihin liitettiin sana "enintään".

Konevähennysmääräyksen soveltamiskäytännöstä työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että sellaiset tapaukset ovat olleet harvinaisia, joissa ulkopuhtaanapitoon tarkoitetuissa traktoreissa tai muissa vastaavissa koneissa olisi ollut vain joko talvi- tai kesähoitoon soveltuvat lisälaitteet. Tällaisista tapauksista ei ole esitetty yhtään sellaista, jossa pisteytys olisi tehty niin, että vähennys olisi kohdistunut vain määrättyihin käyttökuukausiin. Niissä tapauksissa, jolloin käytettävissä on ollut sekä talvi- että kesähoitoon tarvittavat lisälaitteet, konevähennys on tehty kautta vuoden saman suuruisena siitä riippumatta, missä määrin kyseiset laitteet ovat helpottaneet työtä eri vuodenaikoina verrattuna käsityövälineillä tehtävään työhön. Vähennys on tehty useimmiten enimmäissuuruisena työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Puheena olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ei ole aiemmin ollut erimielisyystapauksia osallisliittojen välillä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetystä selvityksestä ei ole pääteltävissä, että konevähennysmääräyksen nykyinen sanamuoto ei vastaisi sopijapuolten tarkoitusta. Määräyksen sanamuotoa on vuoden 1994 työehtosopimuksessa tarkistettu nyt voimassaolevaan muotoon. Pyrkimyksenä on ollut selventää sanamuotoa vastaamaan osapuolten tarkoitusta, joka aiemman kirjoitustavan perusteella oli ollut epäselvä. Tarkoituksena ei ilmeisesti ole ollut varsinaisesti muuttaa määräyksen sisältöä. Vaikka kirjoitustavan muutokset näyttäisivät eräiltä osin laajentaneen konevähennyksen tekemisen edellytyksiä, on aiempaa joustavampi sanamuoto kuitenkin toisaalta mahdollistanut työn helpottumisen eri asteisen huomioon ottamisen entistä paremmin myös silloin, kun lisälaitteet eivät kautta vuoden helpota ulkopuhtaanapitotyötä.

Talonmiesten palkkausjärjestelmä lähtee edellä todetun mukaisesti siitä, että ulkopuhtaanapitotyöstä maksetaan suoritetun pisteytyksen mukainen palkka kautta vuoden saman suuruisena siitä riippumatta, mitä töitä kulloinkin on tehtävänä. Tässä järjestelmässä myöskään palkasta tehtävää vähennystä ei voida kohdistaa tietyille kuukausille tai eri suuruisena eri aikoihin, vaan työn helpottuminen voidaan tarvittaessa ottaa huomioon vähennyksen määrässä suhteessa siihen painoarvoon, joka kulloinkin kysymyksessä olevilla töillä on talonmiehen palkkaan. Määräyksen sanamuoto mahdollistaa myös sen, että vähennys on työehtosopimuksen mukaisen enimmäismäärän suuruinen siitä huolimatta, että käytössä olevat lisälaitteet eivät kaikkina aikoina helpota ulkopuhtaanapitotehtäviä.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen 10 §:n konevähennysmääräyksille ei voida vahvistaa kanteessa vaadittua sisältöä ja tulkintaa. Näin ollen myöskään talonmies A:lla ei ole oikeutta vaadittuun korvaukseen saamatta jääneestä palkasta.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen riidanalainen määräys on ollut siinä määrin epäselvä, että Kiinteistötyöntekijäin Liitolla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi Suomen Kiinteistöliiton ja Lahden Talot Oy:n on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Kiinteistöliitto ja Lahden Talot Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.