Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:2000-21 AI generated

Labor court dismissed union's claim for vacation pay due to missing central negotiation request deadline.

Case Number TT:2000-21
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim for full vacation pay and legal costs because it failed to request central negotiations within the statutory three-month period following local negotiations. The union argued that the request was timely submitted to the building security, but the court found no evidence proving delivery to the labor authority's office or its representative. Consequently, the union lost its right to negotiate, and the court ordered the union to bear the joint legal costs of the parties.

Legislator headnote

AI generated

Section 9, paragraph 2 of the Collective Agreement; A union loses its right to request central negotiations if the request is not filed within three months of local negotiations concluding, thereby forfeiting the right to claim benefits based on those negotiations.

Keywords

AI generated
central negotiations statutory deadline vacation pay loss of right labor dispute procedural default legal costs

Cited Legislation

AI generated
Section 9, paragraph 2 of the Collective Agreement
Section 33a of the Act on the Administration of Labor Court Proceedings
Section 4, paragraph 3 of the Act on Interest
AI generated
kko-other_2003_2891
Supreme Court dismissed appeal regarding company's failure to fulfill mandatory negotiation duties under collective bargaining law.
labour_2013_6
Labor court dismissed union claim that local negotiations were insufficient before collective bargaining dispute. Court found union fulfilled negotiation duty despite lack of individualized assessment.
labour_2009_9
Labor court orders employer to pay severance for failing to inform staff of other unit job prospects during collective bargaining.
ECLI:FI:KKO:2020:58
Employer allowed: Separate collective bargaining sessions valid if information and consultation rights effectively covered all affected groups.
labour_1971_21
Labor court dismisses union claim because union failed to negotiate required terms and contributed to negotiation failure.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Koska vaatimusta keskusneuvottelujen käymisestä ei ollut pantu vireille kunnallisessa pääsopimuksessa edellytetyssä ajassa, kantajajärjestö oli menettänyt puhevaltansa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry, Helsinki

VASTAAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA Kirkkonummen kunta

ASIA Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.3.2000,

Pääkäsittely 21.3.2000

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisia sitovassa, 13.3.1993 allekirjoitetussa kunnallisessa pääsopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. luku

Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Keskusneuvottelut

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS (jäljempänä myös AKAVA-JS) on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kirkkonummen kunnan olisi tullut suorittaa AKAVA-JS:ään kuuluville viranhaltijoille ja työntekijöille lomaraha kokonaisuudessaan vuonna 1994.

AKAVA-JS on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajajärjestön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

AKAVA-JS oli tehnyt Kirkkonummen kunnan kanssa paikallisen virka- ja työehtosopimuksen muun muassa lomanmääräytymisvuoden 1.4.1993 - 31.3.1994 perusteella maksettavasta lomarahasta. Paikallisen sopimuksen mukaan lomaraha oli 30 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) mukaisesta lomarahasta. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan paikallisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen lomaraha maksetaan edellä mainitun sopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle valtakunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista poiketen heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Sopimuksen mukaan maksamattomasta lomarahasta annettiin vastikkeena palkallista vapaata, jonka määrä riippui lomarahaoikeudesta.

AKAVA-JS oli irtisanonut paikallisen virka- ja työehtosopimuksen, koska Kirkkonummen kunta ei ollut noudattanut sopimuksen tarkoitusta ja henkeä.

Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.11.1994. Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 3 momentin mukaan paikallisen sopimuksen irtisanomisajan päätyttyä noudatetaan asianomaisen valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen Kirkkonummen kunnassa tuli 1.12.1994 lukien noudattaa KVTES:n lomarahaa koskevia määräyksiä.

Tuolloin voimassa olleen KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n mukaan lomanmääräytymisvuosien 1.4.1993 - 31.3.1994 lomarahat maksettiin joulukuun 1994 palkanmaksun yhteydessä. Kun Kirkkonummen kunnan palveluksessa oleville AKAVA-JS:n jäsenille oli paikallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti maksettu heinäkuussa 30 prosenttia lomarahasta, olisi heille tullut joulukuun palkanmaksun yhteydessä suorittaa loput 70 prosenttia täydestä lomarahasta vähennettynä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella mahdollisesti pidetyillä vastikevapailla.

Kirkkonummen kunta on menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti jättäessään suorittamatta joulukuussa 1994 AKAVA-JS:n jäsenille maksamatta olevat lomarahat.

Paikallisneuvottelut asiassa olivat päättyneet 8.5.1995. AKAVA-JS oli jättänyt kirjallisen keskusneuvottelupyynnön Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle 8.8.1995. Keskusneuvottelupyyntö oli vakiintuneen käytännön mukaisesti jätetty kuntatalon vahtimestareille. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli aikaisemmin vastaavanlaisessa tilanteessa hyväksynyt neuvottelupyynnön toimitetuksi määräajan kuluessa. Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä oli siten tehty kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n 2 momentin edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Kirkkonummen kunta on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä. Paikallisneuvottelu asiassa on siitä tehdyn pöytäkirjan mukaan päättynyt 8.5.1995. Määräaika keskusneuvottelujen vaatimiselle on siten päättynyt 8.8.1995. Keskusneuvottelupyyntö on diaarimerkinnän mukaan saapunut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle vasta 9.8.1995. Koska vaatimusta keskusneuvottelun käymisestä ei siten ollut tehty kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n 2 momentin edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa, on AKAVA-JS menettänyt puhevaltansa asiassa.

Lomanmääräytymisvuotta 1.4.1993 - 31.3.1994 koskevien lomarahojen maksamisesta vuoden 1994 heinäkuussa oli yksiselitteisesti ja koko vuotta koskien sovittu Kirkkonummen kunnan henkilöstömenojen säästämiseksi vuosiksi 1994 - 1995 tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa. Kunta oli täysin noudattanut paikallisen sopimuksen velvoitteita. AKAVA-JS:n jäsenille lomarahat oli maksettu paikallisen sopimuksen mukaisina ajallaan heinäkuussa 1994. Näin sovitun ja maksetun lomarahan määrään ei enää voinut vaikuttaa se, että valtakunnallisessa KVTES:ssä oli lomarahan maksamisen ajankohta vuonna 1994 siirretty heinäkuusta joulukuuhun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä. Kanteen kohteena olevasta erimielisyydestä käydyt paikallisneuvottelut olivat päättyneet 8.5.1995. AKAVA-JS:n keskusneuvottelupyyntö on saapunut Suomen Kuntaliiton kirjaamoon asiakirjalle tehtyjen diaarimerkintöjen mukaan 9.8.1995.

AKAVA-JS on väittänyt, että se oli toimittanut kirjallisen keskusneuvottelupyynnön Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle jo 8.8.1995. Keskusneuvottelupyyntö oli vakiintuneen käytännön mukaisesti jätetty kuntatalon vahtimestareille Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle toimitettavaksi. Vastaavassa tilanteessa neuvottelupyyntö oli aiemmin hyväksytty toimitetuksi määräajan kuluessa.

Todistajana kuultu Tehy ry:n lakimies B on kertonut, että eräässä keskusneuvottelutapauksessa vuonna 1996 Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tehnyt väitteen, että neuvottelupyyntö diaarimerkintöjen mukaan oli tullut päivän myöhässä. Kun TNJ ry:n puolelta oli osoitettu, että neuvottelupyyntö oli määräajassa toimitettu kuntatalon vahtimestareille, jotka olivat luvanneet toimittaa sen edelleen Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, työmarkkinalaitoksen edustajat olivat myöntäneet neuvottelupyynnön tulleen ajoissa ja neuvottelut oli käyty. Todistajan mukaan myös eräässä toisessa asiassa oli asiakirjojen mukaan todettu, että keskusneuvottelupyyntö oli saapunut päivän myöhässä, mutta pöytäkirjoissa ei tästä asiasta ollut muita mainintoja.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että käytännössä on edellytetty neuvottelupyynnön saapuvan pääsopimuksen mukaisen määräajan kuluessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjaamoon tai työmarkkinalaitosta edustavalle henkilölle. Epäselvissä tapauksissa on edellytetty, että neuvottelupyynnön tekijä on kyennyt osoittamaan neuvottelupyynnön toimitetuksi ajoissa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Ainakin yhdessä tapauksessa neuvottelupyyntö on hyväksytty tulleeksi ajoissa, kun se oli osoitettu toimitetuksi määräajassa kuntatalon vahtimestareille työmarkkinalaitokselle edelleen toimitettavaksi.

Tässä asiassa ei ole edes väitetty, että AKAVA-JS:n neuvottelupyyntö, joka on päivätty 8.8.1995, olisi toimitettu tuona päivänä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjaamoon tai työmarkkinalaitoksen henkilökunnalle. Kantajan puolelta esitetty selvitys ei liioin riittävästi osoita, että neuvottelupyyntö olisi väitetyin tavoin toimitettu tuona päivänä myöskään kuntatalon vahtimestareille. Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että neuvottelupyyntö olisi tehty aikaisemmin kuin 9.8.1995. Kun paikallisneuvottelu oli päättynyt 8.5.1995, AKAVA-JS ei ole tehnyt vaatimusta keskusneuvottelujen käymisestä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Koska vaatimusta keskusneuvottelujen käymisestä ei ole pantu vireille pääsopimuksessa edellytetyssä ajassa, AKAVA-JS on kunnallisen pääsopimuksen 9 §:n 2 momentin nojalla menettänyt puhevaltansa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

AKAVA-JS on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan yhteiset oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4 000 markkaa, minkä kantajajärjestö on määrältään hyväksynyt.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

AKAVA-JS velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kirkkonummen kunnan yhteiset oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Määttänen, Sulkunen ja Sipiläinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.