Labor court dismisses claim that meeting rooms count as permanent workplaces for travel cost reimbursement.

Kunta oli määrännyt kotipalveluhenkilöstön kokoontumistiloiksi väestövastuualueittain kiinteät toimipisteet.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan matkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa viranhaltija tai työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Tuomiossa on kysymys siitä, voitiinko kiinteiksi toimipisteiksi määrättyjä kokoontumistiloja pitää kyseisessä sopimuksessa tarkoitettuina pysyväisluonteisina toimipaikkoina, joiden perusteella oikeus kustannusten korvaukseen matkasta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpisteestä asunnolle määräytyy. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 11

KANTAJA Kunta-alan unioni ry, Helsinki

VASTAAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA Pudasjärven kunta

ASIA Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.12.1999

Pääkäsittely 20.12.1999

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kunta-alan unionin välillä 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 matkakustannusten korvausta koskevassa liitteessä 17 (jäljempänä myös matkaliite) on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Jos viranhaltijalle/työntekijälle on määrätty pysyväisluonteinen toimipaikka ja matkasta asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipaikalle matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus korvataan matkustamiskustannuksia koskevien määräysten mukaan.

Soveltamisohje Työmatkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa viranhaltija/työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole, sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Mikäli useat toimipaikat ovat edellä sanotuilla perusteilla samanarvoisia, pidetään näistä vain yhtä matkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana. Jos esimerkiksi terveystarkastajalla on saman kuntayhtymän alueella kaksi toimipaikkaa, joissa hän molemmissa on yleisön tavattavissa kahtena päivänä viikossa saman tuntimäärän, valitaan toinen näistä hänen pysyväisluonteiseksi toimipaikakseen (esim. viranhaltijan asuinpaikkakunta).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 mom. Jos pysyväisluonteista toimipaikkaa ei ole määrätty virka-/työtehtävien laadun johdosta, niin matkasta asunnosta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuvat menot korvataan tämän liitteen matkustamiskustannuksia koskevien määräysten mukaisina siltä osin kuin matkat ylittävät työpäivässä yhteensä 15 kilometriä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pudasjärven kunnan kotipalveluhenkilöstön, jonka kiinteäksi toimipisteeksi on määrätty joko Aittojärven koulu, Rytingin terveystalo tai Ervastin koulu, matkakustannukset korvataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 17 2 §:n 4 momentin mukaan.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Pudasjärven kunnassa siirryttiin väestövastuiseen terveydenhuoltoon vuonna 1993. Kunta jaettiin viiteen väestövastuualueeseen. Alueille muodostettiin työtiimit vastaamaan alueen terveydenhuollosta. Työtiimiin kuuluivat lääkäri, terveydenhoitajat ja terveyskeskusavustaja. Kotipalvelut siirrettiin osaksi tätä väestövastuista toimintaa vuoden 1995 alusta, jolloin kotipalveluhenkilöstö jaettiin jo olemassa oleviin työtiimeihin.

Kotipalveluhenkilöstö koki aluksi yhteistyön vaikeaksi muun muassa siitä syystä, että heillä ei ollut omilla väestövastuualueillaan mahdollisuutta kokoontua yhteisesti keskustelemaan työasioista kokoontumistilojen puutteen takia. Tilanteen helpottamiseksi kotipalveluhenkilöstölle määriteltiin 4.2.1997 niin kutsutut kiinteät toimipisteet. Väestövastuualueen 1 kiinteäksi toimipisteeksi määrättiin Aittojärven koulu, alueen 2 Rytingin terveystalo, alueen 3 Ervastin koulu sekä alueiden 4 ja 5 toimipisteeksi Palvelukeskus.

Sivukylille nimettyjä kiinteitä toimipisteitä käytetään harvoin. Niissä kokoonnutaan tarpeen mukaan noin 2 - 3 kertaa vuodessa yhdessä muun väestövastuuhenkilöstön kanssa. Kokoontumisten määrä vaihtelee alueittain ja esimerkiksi Siuruan alueen kotiavustaja kävi kokoontumispaikassa vuonna 1998 vain yhden kerran.

Ervastin ja Aittojärven kouluilla tai Rytingin terveystalossa ei ole erikseen osoitettu kotipalveluhenkilöstölle varsinaisia kokoontumistiloja. Esimerkiksi Ervastin alueella työntekijät kokoontuvat vaihtelevasti luokissa tai koulun käytävillä. Henkilöstöä varten ei ole sosiaalitiloja.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 voimaan tultua vuoden 1998 alusta kotipalveluhenkilöstölle on maksettu matkakustannuksen korvauksia edellä mainitun sopimuksen VI luvun 1 §:n perusteella sopimuksen matkaliitteen 2 §:n 2 momentin mukaisesti. Erimielisyydessä on kysymys siitä, voidaanko väestövastuualueittain määrättyjä toimipisteitä pitää mainitussa sopimusmääräyksessä ja sen soveltamisohjeessa tarkoitettuina pysyväisluonteisina toimipaikkoina, vai määräytyykö oikeus matkakustannusten korvaukseen matkaliitteen 2 §:n 4 momentin perusteella.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä sovittiin kodinhoitajia ja kotiavustajia koskevasta erityisjärjestelystä. Erillinen kodinhoitajia/kotiavustajia koskeva liite poistettiin ja he siirtyivät yleisten matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten piiriin. Kotipalveluhenkilöstölle maksettiin liitteen erityismääräysten poistamisen korvauksena 1.1.1998 lukien ylimääräinen peruspalkan korotus, joka oli kokoaikatyössä 300 markkaa kuukaudessa.

Keskusneuvotteluja ei ole aiemmin käyty vastaavanlaisista tapauksista. Nyt riidan kohteena olevassa asiassa käydyissä keskusneuvotteluissa Kunnallinen työmarkkinalaitos on vedonnut työtuomioistuimen tuomioon nro 7 vuodelta 1996. Tämä ratkaisu perustui kuitenkin erilaiseen tilanteeseen kuin nyt esillä oleva asia. Pudasjärvellä kodinhoitajat/kotiavustajat työskentelevät niin kutsutuissa perinteisissä kotipalvelutehtävissä. Laajoilla väestövastuualueilla kotipalveluhenkilöstön varsinaiset työkohteet eli avuntarvitsijoiden kodit saattavat sijaita kaukana kunnan määrittämistä kiinteistä toimipisteistä. Näitä kiinteitä toimipaikkoja ei käytetä muuhun kuin kokouksiin ja kokoontumisiin. Kiinteät toimipisteet eivät myöskään toimi kotipalveluhenkilöstön sosiaalitiloina.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli edellä mainitussa riita-asiassa työtuomioistuimelle antamassaan vastauksessa todennut seuraavaa:

"Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus määrätä kodinhoitaja/kotiavustaja työskentelemään joko "kentällä" asiakkaiden kodeissa kunnan alueella tai palvelutalossa, palvelukodissa tai muussa vastaavassa pysyväisluonteisessa toimipaikassa. Pysyväisluonteiselle toimipaikalle oli ominaista, että siellä työskentelevän henkilön työmatka päättyi samaan kohteeseen, josta hän myös työpäivänsä päätyttyä lähti."

Työtuomioistuimen mainitusta ratkaisusta on vedettävissä johtopäätös, että Pudasjärven kunnan väestövastuualueittain määräämät kiinteät toimipisteet eivät ole sellaisia kiinteitä toimipisteitä kuin kyseisessä ratkaisussa on tarkoitettu.

Verohallitus oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimittaman asiakirja-aineiston perusteella 16.3.1999 antamassa lausunnossaan todennut, että Pudasjärven kunnassa määrätyt kiinteät toimipisteet olivat verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun päätöksen 4 §:ssä tarkoitettuja varsinaisia työpaikkoja. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verottajalle toimittamat kiinteiden toimipaikkojen käyttöä koskeneet tiedot olivat kuitenkin siinä määrin epätäsmällisiä ja osittain jopa virheellisiä, ettei verohallituksen lausuntoa voida pitää edes ohjeellisena ratkaistaessa, voidaanko väestövastuualueittain jaettuja kiinteitä toimipisteitä pitää kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja sen liitteen tarkoittamina pysyväisluonteisina toimipaikkoina. Kotipalveluhenkilöstö ei ollut käyttänyt kaukana varsinaisista työntekopaikoista sijainneita kiinteitä toimipaikkoja säännöllisesti eikä niitä myöskään ollut käytetty henkilöstön tauko- ja ruokailupaikkoina.

Tulkinta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen pysyväisluonteisen toimipaikan määritelmästä ei ole ristiriidassa verohallituksen päätöksen varsinaisen työpaikan määritelmän kanssa. Myös verohallituksen päätöksen sanamuoto viittaa siihen, että varsinainen työpaikka määräytyy konkreettisten työhön liittyvien olosuhteiden perusteella. Kuitenkin kyse on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkintariidasta, joten verohallituksen verotukseen liittyvän varsinaisen työpaikan määrittämistä koskevasta lausunnosta ei voida päätellä, voidaanko näitä kunnan määrittelemiä kiinteitä toimipaikkoja pitää virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuina pysyväisluonteisina toimipaikkoina.

Pudasjärven kunta ei enää väestövastuualueittaisten kiinteitten toimipaikkojen määrittämisen jälkeen vuonna 1997 soveltanut kunnan kotipalveluhenkilöstöön kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1997 kodinhoitajia/kotiavustajia koskenutta erillisliitettä. Kunta maksoi kuitenkin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjassa sovitun erityisjärjestelyn mukaisesti kotipalveluhenkilöstölleen 300 markan peruspalkan korotuksen. Erillisliitettä olisi tullut soveltaa myös vuonna 1997, koska väestövastuualueittain jaettuja kiinteitä toimipisteitä ei voitu pitää erillisliitteen soveltamisalapykälän tarkoittamina kiinteinä toimipisteinä.

Pudasjärven kunnan kodinhoitajat/kotiavustajat eivät työskentele, hae työmääräyksiä tai säilytä työvälineitään kunnan määräämissä kiinteissä toimipisteissä, vaan käyvät niissä vain satunnaisesti ja liikkuvat työtehtävissään muutoin laajojen väestövastuualueiden sisällä. Pudasjärven kunta on pinta-alaltaan kutakuinkin vanhan Uudenmaan läänin kokoinen, joten viiteen väestövastuualueeseenkin jaettuna se merkitsee, että työmatkat ovat päivittäin 70 - 120 kilometrin pituisia. Kodinhoitajat/kotiavustajat saavat työmääräykset puhelimen välityksellä ja he menevät pääsääntöisesti kotoaan suoraan asiakkaiden luokse.

Sanamuodon mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 matkaliitteen 2 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa tarkoitetun "muun vastaavan perusteen" tulee olla vastaavanlainen kuin soveltamisohjeessa sitä edellä kuvatut perusteet "useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään". Pääasiallisen toimipaikan määrittävät siten todelliset työhön liittyvät olosuhteet, eikä pelkkä hallinnollinen määräys ole riittävä. Toimipisteen satunnaista käyttämistä kokoontumistilana ei voida pitää soveltamisohjeessa tarkoitettuna pääasiallisen toimipaikan määrittävänä "muuna vastaavana perusteena" eikä tällaista kokoontumistilaa voida pitää 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pysyväisluonteisena toimipaikkana.

Pudasjärven kunnan nyt kysymyksessä olevan kotipalveluhenkilöstön työtehtävien kannalta ei voida nimetä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 17 tarkoitettua pysyväisluonteista toimipaikkaa. Tämän tyyppisiä tilanteita varten on sovittu matkakorvausliitteen 2 §:n 4 momentin korvausmääräyksistä. Kotipalveluhenkilöstölle tulee suorittaa korvaus työmatkoista viimeksi mainitun sopimusmääräyksen perusteella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka lausumaan Pudasjärven kunta on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1997 mukaan mikäli kodinhoitaja/kotiavustaja oli kotipalveluliitteen alainen, sovellettiin tämän liitteen erityismääräyksiä matkakustannusten korvaamisessa. Edellä mainitun liitteen perusteella työnantaja korvasi työmatkat asunnolta työperheeseen ja siten laajemmin kuin yleisen matkaliitteen perusteella. Kodinhoitaja/kotiavustaja ei ollut kotipalveluliitteen alainen, jos hän työskenteli kiinteässä toimipisteessä. Matkakustannusten korvaaminen määräytyi silloin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen mukaisesti. Työmatkaa asunnolta kiinteään toimipisteeseen ei työnantaja korvannut.

Pudasjärven kunta alueellisti kotipalvelutoimintansa ja totesi alueella olevat kiinteät toimipaikat. Toiminta järjestettiin tällä tavoin väestövastuualueittain jo vuoden 1995 alusta lukien. Kotipalveluliite ei tullut tällöin sovellettavaksi, vaan matkakustannusten korvaaminen määräytyi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen mukaisesti. Vuonna 1997 Pudasjärven kunta ohjeisti kotipalveluhenkilöstön matkalaskukäytännössä ottamaan huomioon työtuomioistuimen ratkaisun nro 7 vuodelta 1996. Tämän jälkeen täsmennettiin 4.2.1997 vielä yksityiskohtaisesti pysyväisluonteisia toimipisteitä kunnan ja Kunta-alan unionin välisissä neuvotteluissa, joissa asiasta sovittiin yksimielisesti.

Pudasjärven kunta ei ole muuttanut 4.2.1997 tehtyä toimipistemäärittelyä. Toiminnassa, työjärjestelyissä tai työkohteissa ei myöskään ole tapahtunut muutoksia.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:n määräyksellä sovittiin kotipalveluliitteen poistamisesta kokonaisuudessaan siten kuin allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä tarkemmin todettiin. Matkakustannusten korvaamisessa tämä merkitsi kaikkien kodinhoitajien/kotiavustajien siirtymistä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen soveltamispiiriin. Koska 300 markan erilliskorvaus nimenomaisesti sovittiin maksettavaksi myöskin niille kodinhoitajille tai kotiavustajille, jotka toimivat niin sanotuissa kiinteissä toimipisteissä, tuli puheena oleva korvaus maksettavaksi myös niille, jotka muutoin olivat olleet kotipalveluliitteen soveltamisalan ulkopuolella.

Kiinteissä toimipisteissä työskentelevien matkakustannusten korvaamisessa on noudatettu 1.1.1998 lukien edelleen samaa menettelyä kuin aiemminkin. Tämä tarkoittaa, että työmatka eli asunnon ja kiinteän toimipisteen välinen matka on henkilön itsensä kustannettava. Tästä työmatkasta vain kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu kustannusten erotus tulee työnantajan korvattavaksi kuten aiemminkin.

Käsitteeseen "pysyväisluonteinen toimipaikka" viitattiin jo Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A 39/1992. Siinä todettiin, että "Kiinteällä toimipisteellä tarkoitetaan sitä kiinteää työpaikkaa, johon viranhaltija/työntekijä on sijoitettu ja jossa hän vakituisesti työskentelee tai joka on hänen pääasiallinen toimipisteensä...". Tuolloin yleiskirjeessä mainittu viittaus tarkoitti kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1992 - 1993 matkaliitteen 15 4 §:n 3 momentin määräystä ja sen soveltamisohjetta pysyväisluonteisesta toimipaikasta, joka on tuolloin ollut samansisältöinen kuin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 matkaliitteen 2 §:n 2 momentti ja soveltamisohje pääasiallisesta toimipaikasta.

Pysyväisluonteinen toimipaikka sovittiin ja määriteltiin samansisältöisenä ja -sanaisena jo vuodesta 1976 lähtien virkaehtosopimuksen matkakustannuskorvausliitteessä, aluksi pöytäkirjamerkintänä. Myöhemmin järjestöjen kanssa yhteisissä virkaehtosopimuksen kodifiointiohjeissa todettiin seuraavaa: "Jos viran hoitaminen edellyttää liikkuvuutta, joudutaan matkakustannusten korvaamiseksi määrittelemään se toimipaikka, jota kiinteän toimipaikan puuttuessa pidetään viranhaltijan pysyväisluonteisena toimipaikkana".

Kuntien käytännöistä valita ja määrätä pysyväisluonteinen toimipaikka edellä mainitun soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti ei ole ollut järjestöjen kanssa, Kunta-alan unioni mukaan lukien, mitään erimielisyyttä vuodesta 1976 lähtien. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli vuodesta 1976 lähtien antanut kunnille lukuisia ohjeita ja kirjallisia lausuntoja, miten pysyväisluonteinen toimipaikka voidaan määrätä ja mikä se kysytyssä yksittäistapauksessa saattaa olla.

Pysyväisluonteinen toimipaikka tulee valittavaksi ja määrättäväksi silloinkin, kun "useat toimipaikat ovat edellä sanotuilla perusteilla samanarvoisia". Edellä mainittu ohje sisältyy sopimusmääräyksen soveltamisohjeeseen.

Käyttö ja varustetaso pysyväisluonteisissa toimipaikoissa on sellainen kuin Pudasjärven kunta on ilmoittanut. Kaikissa on kokoontumistilana oma erillinen tilansa, kouluilla joko terveydenhoitajan työhuone tai muu tila ja omat sosiaalitilat. Yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita siitä, millainen varustetaso tai millaiset henkilökohtaiset tilat pysyväisluonteisessa toimipaikassa kuuluisi olla, ei ole olemassa.

Työnantajan korvatessa matkakustannuksia matkaliitteen määräysten ja markkamäärien mukaisesti on kyse kustannusten korvaamisesta, josta ei seuraa henkilölle itselleen verotettavaa tuloa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliite perustuu siihen ratkaisuun, joka valtiovarainministeriössä valmisteltiin ja neuvoteltiin valtionhallinnossa noudatettavasta matkustussäännöstä. Tämä menettely ilmenee kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjan 8 §:n määräyksestä. Menettely on ollut sama aiempina sopimuskausina.

Verotuskäytännön liittyminen korvauksiin ilmenee verohallituksen julkistamasta päätöksestä verovapaista matkakustannusten korvauksista vuosittain. Verohallitus tekee päätöksensä tuloverolain 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla. Järjestelmä on ollut sama jo vuodesta 1975 lukien. Verotuksen yhteyttä verovapaiden matkakustannusten korvausten määräämiseen kuvaa se, että tuloverolain 73 §:n mukaan verohallitus teki mainitun päätöksensä matkakustannusten korvauksia koskevien, valtiovarainministeriössä käytävien sopimusneuvottelujen yhteydessä kulukorvausasiainneuvottelukuntaa kuultuaan. Verohallituksen kanta tukee paikallisen työnantajan ratkaisua työmatkakustannusten korvausmenettelyssä. Työmatka eli asunnon ja pysyväisluonteisen toimipaikan väli on henkilön itsensä kustannettava normaali elantokustannus. Työnantaja maksaa korvauksia työmatkasta vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Pudasjärven kunnassa siirryttiin väestövastuulliseen terveydenhuoltoon vuonna 1993. Kunta jaettiin viiteen väestövastuualueeseen, johon myös kotipalvelut liitettiin vuoden 1995 alusta.

Kotipalveluhenkilöstön kokoontumistiloiksi määrättiin 4.2.1997 kullekin väestövastuualueelle kiinteät toimipisteet. Väestövastuualueen 1 kiinteäksi toimipisteeksi määrättiin Aittojärven koulu, alueen 2 Rytingin terveystalo, alueen 3 Ervastin koulu ja alueiden 4 ja 5 toimipisteeksi Palvelukeskus.

Pudasjärven kunnassa on syntynyt erimielisyys väestövastuualueilla 1, 2 ja 3 kotipalvelussa työskentelevien 14 työntekijän ja virkamiehen matkakustannusten korvaamisesta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen 2 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan matkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa viranhaltija tai työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Erimielisyydessä on kysymys siitä, voidaanko mainituilla kolmella väestövastuualueella kiinteiksi toimipisteiksi määrättyjä kokoontumistiloja pitää kyseisessä matkaliitteessä tarkoitettuina pysyväisluonteisina toimipaikkoina, joiden perusteella oikeus kustannusten korvaukseen matkasta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpisteestä asunnolle määräytyy.

Pysyväisluonteinen toimipaikka

Työtuomioistuimessa on kuultu matkaliitteen sisällöstä ja tulkinnasta todistajina Kunta-alan ammattiliitto KTV:n neuvottelutoiminnasta vastaavan yksikön vastaavaa A:ta ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikköä B:tä.

Edelleen B:n mukaan tiimityöskentely on lisääntynyt esimerkiksi kotipalvelun piirissä. Toimitilan määräämiselle tällaiselle ryhmälle tulee olla objektiiviset perusteet. Kun työskentely ja yhteydenpito ryhmässä voidaan järjestää monella eri tavalla, on usein ryhmästä ja työntekijöistä itsestään kiinni, minkä verran sille määrättyä toimitilaa käytetään. Kuitenkaan se seikka, miten työntekijä kulloinkin järjestää päivän ohjelmansa, ei voi vaikuttaa matkakorvauksiin.

Työtuomioistuimessa on kiinteiden toimipisteiden määräämisestä ja niiden käytöstä Pudasjärven kunnassa kuultu todistelutarkoituksessa kunnan palveluksessa olevia kodinhoitaja C:tä ja kotiavustaja D:tä sekä todistajana johtavaa kodinhoitajaa E:tä.

D on työskennellyt alueella, jonka kiinteäksi toimipisteeksi on osoitettu Aittojärven koulu. Tuolla alueella työskentelee yleensä kaksi ja ajoittain kolme kodinhoitajaa. D:n mukaan Aittojärven koulua ei käytetä säännöllisesti kotipalveluhenkilöstön kokoontumispaikkana. Hän itse on käynyt Aittojärven koululla vuonna 1998 kerran ja vuonna 1999 kaksi kertaa, mutta hänen työkaverinsa on käynyt siellä useammin, joskaan ei hänkään säännöllisesti. Koululla on käyty etupäässä sen vuoksi, että siellä on sovittu työkohteista. D itse on sopinut näistä kohteista puhelimitse, koska palaverien pitäminen koululla ei ole sopinut hänen kulkureitilleen.

Arviointi

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen sisällöstä ja tulkinnasta esitetty selvitys osoittaa, että matkustuskustannusten korvaamismääräysten lähtökohtana on ollut, että sopimukseen perustuvat korvaukset ovat saajalleen verovapaita. Tämän vuoksi esimerkiksi matkaliitteen pysyväisluonteisen toimipaikan käsite on tarkoitettu vähäisistä sanonnallisista eroista huolimatta sisällöltään yhteneväiseksi verohallituksen päätöksen mukaisen varsinaisen työpaikan käsitteen kanssa.

Pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi ei hallinnollisella päätöksellä voida määrätä mitä paikkaa tahansa, vaan sillä on edellytettävä olevan todellinen liittymä työntekijän toimeen tai työn tekemiseen. Nyt kysymyksessä olevat kolme sivutoimipistettä on tarkoitettu väestövastuualueen kotipalveluhenkilöstölle käytettäväksi ensisijaisesti töiden jakamista ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua varten ryhmien itsensä päättämällä tavalla. Tältä osin kodinhoitajien työ on siten tarkoitettu tehtäväksi kyseisillä toimipaikoilla. Tähän tarkoitukseen toimipisteitä on esitetyn selvityksen mukaan myös käytetty vaihtelevin tavoin, joten määrätyillä kiinteillä toimipisteillä on ollut tässä suhteessa liittymä kotipalvelutyöhön.

Kodinhoitajat ovat käyttäneet Rytingin terveystaloa ja Ervastin koulua säännöllisesti viikoittain suunnittelupalavereidensa pitopaikkoina verohallituksen lausunnossa todetulla tavalla. Näitä toimipisteitä on periaatteessa voitu käyttää myös tauko- ja lepopaikkoina, mutta työkohteiden sijaintiin nähden tämä ei ainakaan säännöllisesti ole ollut mahdollista. Näiden alueiden kodinhoitajilla ei ole ollut muuta pysyvää toimipaikkaa. Näissä olosuhteissa työnantaja on voinut perustellusti pitää terveystaloa ja Ervastin koulua kyseisten kodinhoitajien pääasiallisena toimipaikkana ja määrätä ne matkaliitteessa tarkoitetuiksi pysyväisluonteisiksi toimipaikoiksi.

Kotipalveluhenkilöstö on käyttänyt Aittojärven koulua ainakin vuosina 1998 ja 1999 vain satunnaisesti alunperin tarkoitettuna kokoontumistilana. Tilojen käytön vähäisyyteen on ollut vaikuttamassa muun muassa alueella työskentelevien kodinhoitajien vähäinen lukumäärä, heidän asuinpaikkansa etäisyys koululta sekä kulloistenkin työkohteiden sijainti ja määrä. Vallitsevissa olosuhteissa kotipalveluhenkilöstöllä ei ole tarvetta säännöllisesti kokoontua keskenään työnsuunnittelullisiin palavereihin. Heillä ei ole myöskään tarvetta säilyttää työvaatteita tai -välineitä tietyssä työnantajan osoittamassa paikassa. Etäisyyksistä johtuen Aittojärven koulua ei voida säännöllisesti käyttää myöskään tauko- ja ruokailutilana.

Verohallitus on edellä todetuin tavoin ottanut kantaa työmatkakustannusten veronalaisuuteen myös väestövastuualueella 1, jolle Aittojärven koulu on määrätty kiinteäksi toimipisteeksi. Verohallituksen lausunto on esitetyn selvityksen mukaan perustunut Pudasjärven kunnan kotipalvelua yleisesti koskeviin tietoihin ilman, että Aittojärven koulun muita kiinteitä toimipisteitä vähäisempi käyttö työntekopaikkana olisi tullut yksilöidysti esille. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että koulua ei tosiasiallisesti ole käytetty säännöllisesti kokoontumistilana tai muutoinkaan verohallituksen lausunnossa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi verohallituksen lausunnosta ei ole saatavissa johtoa tulkintariidan ratkaisuun.

Työtuomioistuin toteaa, että kotipalveluhenkilöstö ei edellä kerrottujen olosuhteiden vuoksi juurikaan käytä Aittojärven koulua kokoontumis- tai muuna työn tekemiseen liittyvänä tilana. Tämän vuoksi työtuomioistuimella ei ole perusteita pitää mainittua koulua kyseisen väestövastuualueen kotipalveluhenkilöstön pysyväisluonteisena toimipaikkana matkaliitteessä tarkoitetulla tavalla. Kun tälle henkilöstölle ei työtehtävien laadusta johtuen ole määrätty muutakaan pysyväisluonteista toimipaikkaa, heidän oikeutensa matkakustannusten korvauksiin määräytyy kyseisen liitteen 2 §:n 4 momentin perusteella.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on puolin ja toisin ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi heidän on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pudasjärven kunnan väestövastuualue 1:n kotipalveluhenkilöstön matkakustannukset korvataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 17 2 §:n 4 momentin mukaan.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Virtanen, Määttänen, Sulkunen ja Wetterstrand jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Virtasen lausunto:

Kotipalveluhenkilöstö on käyttänyt Aittojärven koulua ainakin vuosina 1998 ja 1999 vain satunnaisesti alunperin tarkoitettuna kokoontumistilana. Tilojen käytön vähäisyyteen on ollut vaikuttamassa muun muassa alueella työskentelevien kodinhoitajien vähäinen lukumäärä, heidän asuinpaikkansa etäisyys koululta, kulloistenkin työkohteiden sijainti ja määrä ja myös hoidettavien kunto ja siitä johtuva hoidon tarve. Kuitenkaan kodinhoitajien työn luonne ei sellaisenaan edes näissä sinänsä vaihtuvissa olosuhteissa estä pitämästä määrättyä paikkaa heidän pääasiallisena toimipaikkanaan. Sillä seikalla, että kodinhoitajat itse ovat ehkä tarkoituksenmukaisuussyistä järjestäneet asian toisin, ei matkakustannusten korvaamisen kannalta ole merkitystä. Pudasjärven kunta on voinut pitää myös Aittojärven koulua matkakustannuksia korvatessaan matkaliitteessä tarkoitettuna pysyväisluonteisena toimipaikkana.

Näillä perusteilla hylkään kanteen myös Pudasjärven kunnan väestövastuualueella 1 työskentelevän kotipalveluhenkilöstön osalta.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi saavat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Pudasjärven kunta kuitenkin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsen Wetterstrandin lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Pudasjärven kunnassa kullekin väestövastuualueelle on määrätty kiinteät toimipaikat, joita on tarkoitettu käyttää lähinnä kotipalveluhenkilöstön kokoontumistiloina.

Saadun selvityksen mukaan Pudasjärven kunnassa kotipalveluhenkilöstö on käyttänyt varsin harvoin työnantajan kiinteiksi toimipaikoiksi osoittamia tiloja ja tällöinkin lähes yksinomaan työtehtävien suunnittelua varten tarpeellisiin lyhyisiin kokouksiin: Aittojärven koulua kerran tai kaksi kertaa vuodessa, Rytingin terveystaloa ja Ervastin koulua kerran viikossa.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkaliitteen 2 §:ssä tarkoitettuja pysyväisluonteisia toimipaikkoja koskevaan määräykseen liittyvä soveltamisohje edellyttää, että työntekijöille osoitettujen tilojen voidaan katsoa muodostuneen heidän pääasialliseksi toimipaikakseen viime kädessä soveltamisohjeessa erikseen lueteltujen perusteiden kokonaisarvion perusteella. Mielestäni kokoontumistilojen ei voida niiden vähäisen käytön vuoksi katsoa muodostuneen Pudasjärven kunnan kotipalveluhenkilöstön pääasialliseksi toimipaikaksi soveltamisohjeiden tarkoittamassa mielessä. Tämän vuoksi henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden työmatkat on korvattava matkaliitteen 2 §:n 4 momentin mukaisesti.

Edellä mainituilla perusteilla vahvistan, että Pudasjärven kunnan kanteessa tarkoitetun kotipalveluhenkilöstön matkakustannukset tulee korvata kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 17 2 §:n 4 momentin mukaan.

Jutun laatuun nähden katson, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.