Employer fined for delay in vacation pay but exempted due to special circumstances under labor law.

Työtuomioistuimen tuomion nro 27/1998 mukaan yhtiö oli jättäessään maksamatta lomaltapaluurahat menetellyt työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti. Yhtiö oli tuomittu maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa työntekijäliitolle ja lisäksi velvoitettu suorittamaan työntekijöille osa lomaltapaluurahoista.

Yhtiö oli työtuomioistuimen tuomion jälkeen ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että työehtosopimuksen vastaisesti maksamatta jääneet lomaltapaluurahat viipymättä tulevat maksetuiksi. Yhtiö oli viivytellessään lomaltapaluurahojen maksamisessa rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli katsottu olleen menettelylleen työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden nojalla yhtiö jätetty hyvityssakkoon tuomitsematta.

Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiö olisi rikkonut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuuttaan ja että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA Kemianliitto ry

VASTAAJAT Suomen Pesuteollisuusliitto ry Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa vuosien 1998 2000 pesuloiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IYLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha ja valvontavelvollisuus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

33 §Vuosiloma

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomaltapaluuraha

5. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluurahapäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneeseen vuosilomaan liittyvä lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ko. kalenterivuoden loppuun mennessä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 33 §:n tietensä rikkomisesta ja työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kemianliitto on edelleen vaatinut Suomen Pesuteollisuusliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n tarkoittamaan hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvoitteidensa laiminlyömisestä.

Kemianliitto on lisäksi vaatinut Suomen Pesuteollisuusliiton ja Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtuomioistuin oli 26.3.1998 antamallaan tuomiolla nro 27 velvoittanut Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:n suorittamaan työntekijöilleen lomaltapaluurahoja vuosilta 1995 - 1997 ja tuominnut yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Yhtiö oli tuomion jälkeen jatkanut työehtosopimuksen tieten rikkomista siten, että se oli tietoisesti viivyttänyt tuomittujen lomaltapaluurahojen maksamista ja asettanut niiden maksamiselle ehtoja. Lomaltapaluurahojen maksaminen oli viivästynyt siksi, että yhtiö oli halunnut saada työntekijät luopumaan tuomituista lomaltapaluurahoista joko kokonaan tai osittain tai ainakin luopumaan tuomituista koroista vedoten palkanalennussopimukseen. Kahdelle työntekijälle yhtiö ei ollut suorittanut vapaaehtoisesti osaakaan tuomituista lomaltapaluurahoista, vaan ne oli ollut perittävä ulosottoteitse. Muille työntekijöille yhtiö oli suorittanut ensimmäiset osasuoritukset tuomituista lomaltapaluurahoista vasta 15.5.1998 eli yli puolitoista kuukautta tuomion antamisen jälkeen sitten, kun heidät oli saatu taivutelluiksi luopumaan osasta suoritusta tai ainakin viivästyskoroista. Eräille työntekijöille, joiden työsuhteet olivat päättyneet, oli erikseen vaaadittaessa suoritettu lomaltapaluurahoja kesän 1998 aikana.

Yhtiö oli edelleen rikkonut työehtosopimusta tieten jättämällä maksamatta ajallaan 30.4.1998 päättyneen talvilomakauden lomaltapaluurahat ja sopimalla näiden lomaltapaluurahojen maksamisesta työntekijöiden kanssa työehtosopimuksen 33 §:n 11 kohdan toisen kappaleen vastaisesti. Työntekijöille, jotka eivät olleet suostuneet välittömästi allekirjoittamaan sopimusta lomaltapaluurahoista luopumisesta, oli talviloman lomaltapaluuraha maksettu touko-kesäkuussa 1998. Muiden työntekijöiden kanssa oli taas paikallisesti sovittu siitä, että talviloman lomaltapaluuraha maksettaisiin myöhemmin esimerkiksi 15.7.1998. Talvilomat yhtiössä oli pidetty 30.3.1998 mennessä. Sopimus talviloman lomaltapaluurahan myöhemmästä maksamisesta oli työehtosopimuksen 33 §:n 11 kohdan toisen kappaleen vastainen.

Painostustarkoitus ilmeni asiayhteydestä ja ajoituksesta. Vaikka työntekijät oli otettu yksitellen puhutteluun oli käsillä ollut joukkoluontoinen painostustoimenpide, jolla painostettiin koko työntekijäryhmää luopumaan lomaltapaluurahoista kokonaan tai osittain ja joka kohdistui työehtosopimuksen 33 §:n lomaltapaluurahaa koskeviin sopimusmääräyksiin. Niitä työntekijöitä, jotka työnantajankin käsityksen mukaan työskentelivät työehtosopimuksen mukaisella palkalla, oli painostettu luopumaan työtuomioistuimen tuomitsemista koroista. Painostus oli ollut siinä määrin tehokasta, että kaikki viimeksi mainitut työntekijät olivat suostuneet pidennettyyn työehtosopimuksen 33 §:n 11 kohdan vastaiseen maksuaikatauluun ja olivat luopuneet koroista. Suurin osa muista työntekijöistä oli luopunut työtuomioistuimen tuomiolla tuomituista ja myöhemmistä talvilomapalkkoihin liittyvistä lomaltapaluurahasaatavistaan ainakin osittain.

Mikäli katsottaisiin, että lomaltapaluurahojen maksamatta jättäminen ajallaan olisi sekä työehtosopimuksen tieten rikkomista että työtaistelutoimenpide, olisi tältä osin tuomittava yhteinen hyvityssakko, jossa yhteisvaikutus olisi otettava huomioon korottavana tekijänä. Jos taas tekomuodot eivät menisi päällekkäin, esimerkiksi jos lomaltapaluurahojen maksamisen viivyttäminen olisi tosin tieten rikkomista, mutta ei työtaistelutoimenpide, jollainen taas olisi palkanalennuksella uhkaaminen, tulisi tuomita kaksi erillistä hyvityssakkoa.

Työntekijäliitto oli työehtosopimuksen tieten rikkomisen jatkuessa vaatinut työnantajaliitolta 29.4.1998 päivätyllä kirjeellä tehokkaita toimenpiteitä työehtosopimuksen noudattamiseksi. Työtaistelun alettua työntekijäliitto oli lähettänyt työnantajaliittoon vielä 8.5.1998 päivätyn telekopion ja 12.5.1998 päivätyn sähköpostiviestin vaatien siltä toimenpiteitä yhtiön työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Liittojen välinen neuvottelu oli todettu päättyneeksi 13.5.1998, jolloin työnantaja oli jo pääosin saavuttanut työtaistelutoimenpiteelle asetetut tavoitteet. Työtaisteluun työnantajaliitto ei ollut ottanut konkreettisesti kantaa eikä mihinkään toimenpiteeseen sen lopettamiseksi ollut ryhdytty. Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään tehokkaisiin toimiin työnantajan saamiseksi noudattamaan työehtosopimusta. Työnantajaliitto ei myöskään ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin yhtiön työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

SUOMEN PESUTEOLLISUUSLIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Pesuteollisuusliitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Pesuteollisuusliitto on lisäksi vaatinut Kemianliiton velvoittamista korvaamaan Suomen Pesuteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajaliitto oli saanut tietää kanteessa kerrotuista työnantajan väitetyistä toimista 7.5.1998, jolloin työntekijäliiton puheenjohtaja oli ollut puhelinyhteydessä työnantajaliiton asiamieheen. Puhelun kuluessa oli sovittu, että työntekijäliitto lähettäisi työnantajaliitolle kirjeen asiasta ja sen yksityiskohdista.

Työntekijäliiton kirjeen 8.5.1998 johdosta työnantajaliitosta oli oltu yhteydessä yhtiöön 11. ja 12.5.1998 päivätyillä kirjeillä, joissa yhtiötä oli kehotettu toimimaan lain mukaisesti. Lisäksi niissä oli pyydetty työnantajan selvitys työntekijäliiton väittämistä työtaistelutoimenpiteistä. Työnantajaan oli oltu asian vuoksi myös puhelinyhteydessä ainakin 12. ja 13.5.1998. Puhelinkeskusteluissa työnantaja oli kieltänyt ryhtyneensä mihinkään työtaistelutoimenpiteisiin työntekijöitään kohtaan. Työnantajan 20.5.1998 päivätyssä työnantajaliitolle lähetetyssä kirjeessä oli kiistetty kaikki työntekijäliiton väittämät laittomat toimenpiteet. Työnantajaliitto oli lisäksi neuvotellut asiasta työntekijäliiton kanssa ainakin 11., 12. ja 13.5.1998.

Työnantaja oli päässyt lomaltapaluurahojen maksusta sopimukseen kaikkien työntekijöiden kanssa yhtä työntekijää lukuun ottamatta. Lomaltapaluurahat oli maksettu sopimuksen tehneille työntekijöille viimeistään 15.7.1998.

Työnantajaliitto oli toimillaan täyttänyt työehtosopimuslain 8§:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

AB GRANLUNDS TVÄTT - GRANLUNDIN PESU OY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä tai ainakin yhtiön jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta.

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy on lisäksi vaatinut Kemianliiton velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö oli välittömästi saatuaan työtuomioistuimen tuomion nro 27/1998 tiedokseen ryhtynyt toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi. Yhtiö oli sopinut työntekijöiden kanssa maksuaikataulusta, koska yhtiön maksettavaksi tuomittu määrä oli ollut yhtiön olosuhteisiin nähden suuri. Yhtiö oli maksusopimusten perusteella suorittanut tuomioon perustuvat lomaltapaluurahat työntekijöille maksusuunnitelman mukaisesti kokonaisuudessaan 15.7.1998 mennessä. Niille työntekijöille, jotka eivät olleet suostuneet allekirjoittamaan maksusopimusta, lomaltapaluurahat viimeksi pidetyltä talvilomalta oli maksettu 15.5.1998. Yhtiö oli siten suorittanut maksut nopeasti kahden kuukauden sisällä maksusopimusten allekirjoittamisesta.

Kaksi työntekijää oli perinyt tuomioon perustuvat saatavansa ulosottoteitse. Yhtiö olisi maksanut saatavat suoraan myös heille, mutta ne oli Kemianliiton pyynnöstä haluttu periä ulosoton kautta. Tällöin yhtiö oli joutunut noudattamaan ulosottoviraston asiassa antamia määräyksiä.

Yhtiö ei ollut tuomion antamisen jälkeen ryhtynyt minkäänlaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka olisivat kohdistuneet voimassa olevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Yhtiö ei ollut painostustarkoituksessa viivyttänyt lomaltapaluurahojen maksamista saadakseen työntekijät luopumaan lomaltapaluurahoista tai tuomituista koroista. Päin vastoin työntekijäliitto oli itse ehdottanut yhtiön asiamiehelle, että työntekijäpuoli voisi luopua koroista. Yhtiö ei ollut painostustarkoituksessa myöskään uhannut jättää osaa työntekijöiden palkasta suorittamatta, jotta työntekijät luopuisivat lomaltapaluurahasaatavistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta

Työtuomioistuin on 26.3.1998 antamassaan tuomiossa nro 27, jossa kantajana on ollut Kemianliitto ja vastaajana Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy, todennut mainitun yhtiön solmineen kaikkien työntekijöidensä kanssa sopimuksen työehtosopimuksen mukaisista lomaltapaluurahoista luopumisesta 1.1.1994 lähtien myöhemmin solmittavien pesusopimusten voimassaoloajaksi. Tämä sopimus on muutettu tammikuussa 1994 palkanalennussopimukseksi. Tällä sopimuksella oli tavoiteltu vastaavaa noin 5 prosentin suuruista palkkakustannusten säästöä kuin aiemmalla sopimuksella lomarahoista luopumisesta. Käytännössä myös uuden sopimuksen mukainen palkan alentaminen oli toteutettu jättämällä sopimuksen piirissä olleille työntekijöille lomaltapaluurahat maksamatta.

Tuomion mukaan palkanalennussopimuksen mukainen palkan alentaminen lomaltapaluurahoista luopumalla oli ristiriidassa työehtosopimuksen lomaltapaluurahamääräyksen kanssa. Työehtosopimuslain 6 §:n nojalla yhtiö oli paikallisesta sopimuksesta huolimatta velvollinen maksamaan vaaditut lomaltapaluurahat vuosilta 1995-1997 työehtosopimuksen mukaisesti. Jättämällä tämän velvoitteensa täyttämättä yhtiön on katsottu rikkoneen työehtosopimuksen 33 §:n lomaltapaluurahamääräystä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi yhtiö on tuomittu maksamaan kantajaliitolle hyvityssakkoa ja lisäksi maksamaan työntekijöille määriltään selvitetyt lomaltapaluurahat vuosilta 1995-1997 korkoineen.

Yhtiö on tuomion antamisen jälkeen pääosin toukokuun alkupuolella 1998 sopinut yksittäisten työntekijöiden kanssa tuomittujen lomaltapaluurahojen ja tuolloin vielä maksamatta olleiden, 30.4.1998 päättyneeltä talvilomakaudelta maksettavien lomaltapaluurahojen maksamisesta kolmessa erässä niin, että lomaltapaluurahat ovat kokonaisuudessaan tulleet maksetuiksi 15.7.1998. Niiden työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet edellä mainitun palkanalennussopimuksen piirissä, on samalla sovittu työntekijän maksettavan palkanalennuksen määrästä ja sen maksamisesta. Kummallekaan saatavalle ei sopimuksen mukaan ole maksettu korkoa. Yhtiö on samalla luopunut vetoamasta palkanalennussopimukseen 1.5.1998 lukien vuoden 1998 loppuun, jolloin palkanalennussopimuksessa tarkoitettujen pesusopimusten voimassaoloaika on päättynyt.

Työntekijöille, jotka eivät ole suostuneet työnantajan sopimusesitykseen, on maksettu talvilomakauden 1997-1998 lomaltapaluurahat toukokuussa 1998. Sopimusten ulkopuolelle jääneiden palkoista on 1.5.1998 jälkeen suoritettu palkanalennussopimusten perusteella vähennyksiä. Kaksi työntekijää on perinyt työtuomioistuimen tuomiossa määrätyt saatavansa ulosottoteitse.

Arvioitavat oikeuskysymykset

Kemianliitto on kanteessaan väittänyt, että Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy on ensinnäkin rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Yhtiö on kanteen mukaan tietoisesti viivyttänyt työtuomioistuimen tuomiolla tuomittujen lomaltapaluurahojen maksamista ja asettanut niiden maksamiselle ehtoja. Yhtiö on lisäksi jättänyt maksamatta ajallaan 30.4.1998 päättyneen talvilomakauden lomaltapaluurahat. Yhtiö on rikkonut työehtosopimusta myös sopimalla lykkäyksestä talvilomakauden lomaltapaluurahojen maksamiseen, vaikka niiden osalta ei työehtosopimuksen mukaan ole mahdollista sopia erityisestä maksuaikataulusta.

Toiseksi kanteessa on väitetty, että yhtiö on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan viivyttämällä painostustarkoituksessa lomaltapaluurahojen maksamista ja uhkaamalla jättää osan palkasta maksamatta tavoitteenaan saada työntekijät allekirjoittamaan työnantajan tavoitteleman sopimuksen.

Kolmanneksi kanteessa on kysymys siitä, onko Suomen Pesuteollisuusliitto laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työtuomioistuimen viitatussa tuomiossa on edellä todetuin tavoin vahvistettu työnantajan velvollisuus maksaa lomaltapaluurahat palkanalennussopimuksesta huolimatta ja lisäksi annettu suoritustuomio osasta lomaltapaluurahoista. Tuomion antamisen jälkeen on Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:lle ollut selvää, että se on ollut velvollinen maksamaan sekä tuomiossa markkamääriltään vahvistetut että oikeudenkäynnin aikana maksettaviksi erääntyneet ja maksamatta olleet lomaltapaluurahat palkanalennussopimuksesta huolimatta.

Toukokuussa 1998 yhtiön kanssa sopimuksen tehneille työntekijöille ensimmäiset erät lomaltapaluurahasaatavista on maksettu 15.5.1998. Samoihin aikoihin on maksettu lomaltapaluurahat talvilomakaudelta 1997-1998 myös niille työntekijöille, jotka vielä tuossa vaiheessa eivät ole olleet valmiita hyväksymään työnantajan esittämää sopimusta. Viimeiset erät, sikäli kun niitä ei ole peritty ulosoton kautta, on maksettu 15.7.1998. Yhtiö on ulosottomenettelyssä maksanut vaaditut saatavat ulosottoviranomaisten asettamassa määräajassa.

Työtuomioistuin toteaa, että yhtiö on työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että työehtosopimuksen vastaisesti maksamatta jääneet lomaltapaluurahat viipymättä tulevat maksetuiksi. Tämän voidaan katsoa edellyttäneen, että yhtiö olisi välittömästi ryhtynyt tähän tähtääviin ja riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin. Yhtiön on selvitetty lykänneen lomaltapaluurahojen maksamista, kunnes on ollut selvillä, suostuuko työntekijä sopimaan asiasta työnantajan esittämällä tavalla. Tämän johdosta sinänsä selvien saatavien maksamiseen on myös eräiden sopimusjärjestelyjen ulkopuolelle jääneiden työntekijöiden kohdalla kulunut useita viikkoja. Yhtiön on lomaltapaluurahojen maksamista lykätessään pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Se on siten menetellyt työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy olisi painostustarkoituksessa viivyttänyt lomaltapaluurahasaatavien maksamista ja siten menetellyt työrauhavelvollisuutensa vastaisesti.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan yhtiön edustajat ovat esittäneet kullekin työntekijälle erikseen henkilökohtaisesti maksuaikataulu- ja palkanalennussopimuksen solmimista. Noissa keskusteluissa on työnantajan taholta tuotu esille vaihtoehtoinen mahdollisuus vähentää palkasta aiemmasta palkanalennussopimuksesta toteutumatta jäänyttä osaa vastaava määrä. Näin on eräiden työntekijöiden osalta käytännössä myös menetelty. Niinikään on tuotu esille mahdollisuus asian saattamisesta käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jos työnantajan vähennysoikeus käy riitaiseksi.

Toisaalta työntekijöille on annettu aikaa harkita työnantajan esitystä. Luottamusmiesjärjestelmän puuttuessa työntekijät ovat näin halutessaan voineet käyttää ja käyttäneetkin hyväkseen oman liittonsa tai muuta ulkopuolista asiantuntemusta asiaa harkitessaan.

Paitsi luottamusmiesjärjestelmän puuttumisen johdosta neuvottelujen käyminen pelkästään työntekijäkohtaisesti on ollut perusteltua myös sen vuoksi, että edellä tarkoitetuissa sopimusneuvotteluissa on ollut kysymys työntekijöiden henkilökohtaisista palkoista. Näyttämättä on jäänyt, että palkanalennuksesta sopimista olisi esitetty sellaisille työntekijöille, jotka ovat riidattomasti työskennelleet työehtosopimuksen mukaisella vähimmäispalkalla ja joiden palkasta aiemmin sovittua vähennystä ei voida työehtosopimusta rikkomatta suorittaa. Työnantajan ei vedotessaan palkanalennussopimukseen työehtosopimuksen sallimissa rajoissa ole muutoinkaan näytetty pyrkineen painostamaan työntekijöitä epäasiallisella tavalla. Työnantajalla ei ole näytetty olleen edes syytä olettaa, että työnantajan edellyttäessä edelleen palkanalennussopimuksen toteuttamista aiemmin sovitulla määrällä työntekijät voisivat perustellusti kokea tulleensa painostetuiksi työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy olisi rikkonut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuuttaan.

Työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:n on edellä todettu rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla viivytellessään lomaltapaluurahojen maksamisessa.

Kun yhtiön maksettavassa määrässä on ollut kysymys yhtiön olosuhteisiin nähden merkittävästä velvoitteesta, on ollut ymmärrettävää, että saatavien maksamisesta ja maksuajankohdasta on neuvoteltu. Tämä on yhtiön kannalta ollut perusteltua myös sen vuoksi, että lomaltapaluurahojen maksamisen myötä palkanalennussopimuksella tavoitellut kustannusten säästötavoitteet olivat ilman eri toimenpiteitä jäämässä kokonaan toteutumatta. Neuvotteluja on esitetyn selvityksen mukaan käyty ainakin jossakin määrin myös Kemianliiton myötävaikutuksella.

Ottaen huomioon yhtiön menettelyn syistä ja tapahtumien kulusta edellä lausutun ja myös sen, että yhtiön maksuvelvoitteet on kohtuullisen nopeasti täytetty myös niille työntekijöille, jotka eivät ole suostuneet sopimaan asiasta, työtuomioistuin katsoo olevan työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä jättää vastaajayhtiö hyvityssakkoon tuomitsematta.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Asian käsittelyn yhteydessä on jäänyt epäselväksi, milloin Kemianliitto on ensimmäisen kerran ottanut yhteyttä Suomen Pesuteollisuusliittoon. Joka tapauksessa Suomen Pesuteollisuusliitto on ilmoituksensa mukaan ollut yhteydessä Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy:öön työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen ja ennen Kemianliiton 7.5.1998 tapahtunutta yhteydenottoa. Tuolloin liitto oli saanut tietää, että maksuista ollaan tekemässä sopimusta. Liitto on sen jälkeen ollut toukokuun alkupuolella useampaan otteeseen yhteydessä yhtiöön ja todennut sopimukset useimpien työntekijöiden kanssa tehdyiksi ja lomaltapaluurahat talvilomakaudelta 1997-1998 maksetuiksi 15.5.1998.

Liitto olisi työtuomioistuimen mielestä voinut tapahtunutta tehokkaammin huolehtia siitä, että kaikki maksut tulevat viipymättä suoritetuiksi. Kun kysymys kuitenkin on ollut pitkään vireillä olleesta riidasta, jonka ratkaisemiseksi oli ryhdytty kaikkien osapuolten myötävaikutuksella sopimusjärjestelyihin ja kun saatavat ovat sittemmin tullet kohtuullisen nopeasti maksetuiksi, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Suomen Pesuteollisuusliitto olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy on velvollinen korvamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kemianliitto on jättänyt korvauksen määrän oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen hoitamisen edellyttämät toimenpiteet ja niistä aiheutuneet kustannukset kohtuullisena kulukorvauksen määränä on pidettävä 5 000 markkaa.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Suomen Pesuteollisuusliitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy, joka on lykätessään selvien ja riidattomien lomaltapaluurahasaatavien maksamista rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jätetään työehtosopimuslain 10 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

Enemmälti kanne hylätään.

Ab Granlunds Tvätt - Granlundin Pesu Oy velvoitetaan korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Suomen Pesuteollisuusliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Tuulensuu, Palomäki ja Kolula jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.