Labor court allows part-time shift supervisors to claim full-time shift work overtime pay under collective agreement.

Kaksi vuorotyönjohtajaa oli jäänyt osa-aikaeläkkeelle keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä siten, että he jakoivat puoleksi yhden vuorotyönjohtajan tehtävät. Erimielisyydessä oli kysymys siitä, mihin tuntimäärään osa-aikatyönä tehtävää viikkotyöaikaa verrataan laskettaessa sen osuutta täydestä työajasta.

Toiseksi jutussa oli kysymys siitä, tuleeko työajan lyhentämisen kompensaationa maksettavaa erillistä lisää maksaa myös osa-aikaeläkkeelle jääneille vuorotyönjohtajille.

KANTAJA Teknisten Liitto TL ry

VASTAAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

KUULTAVA Rautaruukki Oyj

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä 18.3.1998 allekirjoitetussa 1.4.1998 15.1.2000 voimassa olevassa metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen

1 Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikottaista työaikaa.

b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Työajan lyhentäminen

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työaika järjestää siten, että se on vuonna 1998 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja vuonna 1999 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 3. momentin määräyksiä.

Kolmivuorotyö

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liittojen sopimaa kolmivuorotyösopimusta. (Liite 1)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa sopimuksessa työajasta kolmivuorotyössä on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisala:

Määritelmät

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskimääräiset viikkotyöajat

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36,0 tuntia viikossa ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työajan lyhentämisen korvaaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskeytymätön kolmivuorotyö: Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta

- vahvistamaan, että laskettaessa osa-aikaisena keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien Alpo Hirsikorven ja Olavi Kittilän työaikaosuutta täydestä työajasta verrataan heidän työaikaansa työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 2 §:n mukaiseen 34,9 tunnin viikkotyöaikaan,

- vahvistamaan, että Rautaruukki Oyj on velvollinen suorittamaan Hirsikorvelle ja Kittilälle työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 7 §:n tarkoittaman 5 prosentin suuruisen erillisen lisän, ja

- velvoittamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalla työskentelevät vuorotyönjohtajat Alpo Hirsikorpi ja Olavi Kittilä olivat jääneet osa-aikaeläkkeelle keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä siten, että he tekivät yhden vuoron työnjohtajan tehtävät yhdessä. He olivat jakaneet työajan siten, että molemmat tekivät 50 prosenttia täysaikaisen vuorotyönjohtajan työajasta. Yhden vuorotyönjohtajan tehtävän hoitaminen osa-aikatyönä antoi kummallekin tehtäviä työtunteja keskimäärin 17,5 tuntia viikossa.

Työpaikalla oli syntynyt erimielisyys siitä, mihin tuntimäärään osa-aikatyönä tehtävää keskimäärin 17,5 tunnin viikkotyöaikaa verrataan laskettaessa sen osuutta täydestä työajasta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Teknisten Liitto TL:n käsityksen mukaan sitä tuli verrata keskeytymättömän kolmivuorotyön sopimuksen mukaiseen työaikaan eli 34,9 tuntiin viikossa. Osa-aikatyössä työskentelevän toimihenkilön työaikaosuuden määrittelyllä täydestä työajasta oli merkitystä määriteltäessä osa-aikatyöhön siirtyvän toimihenkilön palkkaa, työehtosopimuskorotusten suuruutta sekä muita palkkaukseen ja korvauksiin liittyviä asioita.

Työpaikalla oli syntynyt erimielisyys myös siitä, tuliko osa-aikaisena kolmivuorotyössä työskenteleville toimihenkilöille suorittaa työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 7 §:ssä tarkoitettu työajan lyhentämisestä johtuneen ansionmenetyksen korvauksena maksettava viiden prosentin erillinen lisä.

Teknisten Liitto TL:n vaatimukset perustuivat työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 2 ja 7 §:n määräyksiin. Sopimuksen 7 §:ssä oli yksiselitteinen määräys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain maksettavasta viiden prosentin suuruisesta erillisestä lisästä. Osa-aikaisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleviä toimihenkilöitä ei ollut määräyksessä millään tavoin suljettu pois lisän piiristä.

Neuvoteltaessa liittojen välillä kolmivuorotyösopimuksesta osa-aikaisena työskentelevien toimihenkilöiden asema ei ole ollut esillä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, jonka lausumaan Rautaruukki Oyj on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu vahvistettavaksi, että laskettaessa osa-aikaisena keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työaikaosuutta täydestä työajasta heidän työaikaansa verrataan 34,9 tunnin viikkotyöaikaan. Työnantajaliitto ja yhtiö ovat vaatineet, että kanne joka tapauksessa hylätään.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Rautaruukki Oyj ovat lisäksi vaatineet Teknisten Liitto TL:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Teknisten Liitto TL:n edellä tarkoitettu vahvistusvaatimus ei koske työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 26 §:n 2 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tai sopimuksessa työajasta kolmivuorotyössä ei ole määräyksiä siitä, millä tavalla lasketaan osa-aikaeläkkeelle siirtyvän toimihenkilön työaikaosuus täydestä työajasta eikä määräyksiä siitä, millä tavalla osa-aikaeläkkeelle siirtyvän toimihenkilön palkka määräytyy. Tällaisista asioista ei ole edes neuvoteltu. Koska työajan lyhennyssopimuksia solmittaessa ei osa-aikaeläkemahdollisuutta ole vielä ollut olemassa, ei työtuomioistuin voi työehtosopimusten tulkinnalla laajentaa sopimusten soveltamisalaa koskemaan myös osa-aikatyötä. Kanne tulee tämän vuoksi jättää tältä osin tutkimatta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Osa-aikaeläkkeelle siirrytään työnantajan ja työntekijän välisen työsopimuksen perusteella. Työntekijä voi hakea työeläkettä sovittuaan työnantajan kanssa osa-aikatyöhön siirtymisestä ja osa-aikatyöstä maksettavasta palkasta. Työntekijällä ei ole yksipuolista oikeutta vaatia osa-aikatyötä ja siirtyminen osa-aikaeläkkeelle tapahtuu ainoastaan lain määräysten mukaisesti.

Työntekijäin eläkelain mukaan osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää, että työntekijä vähentää työtään siten, että jäljelle jäävä työaika on vähintään 16 tuntia ja enintään 28 tuntia viikossa. Hallituksen esityksessä HE 3/1998 ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi todettiin, että työntekijä saattoi järjestellä osa-aikatyönsä vaadittavien työtuntirajojen sisällä työnantajansa kanssa sopimallaan tavalla.

Osa-aikaeläke on pysyvä järjestely. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä todettiin erityisesti, että työaikalain 15 §:n 2 momentin mukainen määräaikainen lyhennetty työaika ei sovi osa-aikaeläkejärjestelyyn. Näin ollen osa-aikaeläkkeelle siirtyvän henkilön kanssa tehdään korostetusti uusi työsopimus, joten kysymyksessä ei ole työaikalain tarkoittama työsopimuksen sisäinen sopimus. Vanhaa työsopimusta säännöstävät määräykset eivät näin ollen osaksikaan vaikuta uuden työsopimuksen sisältöön. Työsopimuslaki, työehtosopimuslaki tai työntekijän eläkelaki eivät velvoita työnantajaa tekemään uutta työsopimusta muilla kuin sellaisilla ehdoilla, jotka työnantaja voi hyväksyä ja jotka täyttävät työehtosopimuksen asettamat vaatimukset.

Hirsikorven ja Kittilän kanssa oli 29.9.1998 tehty työsopimus, jossa työajaksi oli määritelty 17,5 tuntia viikossa. Palkkauksesta oli sovittu, että osa-aikatyön osuus oli 45 prosenttia kokoaikatyöstä. Työehtosopimus tai laki eivät velvoita työnantajaa ja työntekijää määrittämään työsopimusta solmiessaan sitä, miten osa-aikaeläkkeeseen liittyvä palkka määräytyy suhteessa kokoaikatyöstä maksettavaan palkkaan.

Sopimus työajasta kolmivuorotyössä koskee työajan lyhentämistä työaikalain mukaisesta 40 tunnista viikossa 34,9 tuntiin viikossa. Sopimus koskee ainoastaan niitä työntekijöitä, jotka ovat kokoaikaisia. Se pohjautuu jo 1970-luvun lopussa tehtyihin sopimuksiin, joissa oli kysymys kokoaikaisen työntekijän vuotuisen työajan lyhentämisestä ja siitä aiheutuvasta ansionmenetyksen kompensaatiosta. Sopimus ei ota kantaa siihen, miten osa-aikatyöntekijän työaika tulee laskea ja mistä luvusta työaikaosuus lasketaan.

Työajan lyhentäminen kaikissa työaikamuodoissa on koskenut pelkästään kokoaikaisten työntekijöiden vuotuista työaikaa. Useissa työajan lyhentämissopimuksissa on osaaikatyöntekijät suljettu sopimuksen soveltamisen ulkopuolelle. Esimerkiksi metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6 §:ssä todetaan, että päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työaika järjestää sopimuksessa määritellyllä tavalla. Samoin metalliteollisuuden työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentissa todetaan, että tämän momentin määräykset koskevat normaalisti täysiaikaista eli 40-tuntisin työviikoin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyvät vanhat toimihenkilöt eivät voi saada parempia palkkaetuuksia kuin ne, jotka palkataan talon ulkopuolelta osa-aikatyöhön. Kanteen mukainen tulkinta vähentäisi merkittävästä työnantajan halukkuutta solmia osa-aikaeläkesopimuksia, sillä kuten hallituksen esityksessä 13/1998 on todettu, osa-aikaeläkkeet muutenkin lisäävät työnantajan eläkemenoja.

Sopimus työajasta kolmivuorotyössä ei koske osa-aikaista työntekijää. Sopimuksen 7 §:n otsikossa todettiin pykälän koskevan työajan lyhentämisen korvaamista. Tässä tapauksessa työaikaa ei lyhennetty sopimuksen tarkoittamalla tavalla, vaan työntekijöiden kanssa tehtiin uusi osa-aikainen työsopimus, jonka mukaan työaika oli 17,5 tuntia viikossa.

Työajan lyhentämissopimusten mukaan millään alalla ei ole lyhennetty osa-aikatyön työaikaa. Sopimukset on tarkoitettu ja rakennettu koskemaan ainoastaan kokoaikatyötä. Tämä yleinen periaate ilmenee muun muassa työtuomioistuimen tuomiosta nro 14 vuodelta 1997 ja nro 68 vuodelta 1981.

Kolmivuorotyöaikasopimuksen 7 §:n mukaan toimihenkilölle maksetaan ansionmenetyksen kompensaationa 5 prosentin suuruinen erillinen lisä. Lisää ei makseta osa-aikatyöntekijöille, sillä heidän työaikaansa ei työajan lyhentämissopimuksen perusteella ole lyhennetty eikä ansionmenetystä tästä syystä ole tullut. Sopiessaan uuden työsopimuksen uusilla ehdoilla työntekijät eivät menettäneet yötai iltavuorolisiä tai sunnuntaityökorotuksia, vaan he tekivät uuden sopimuksen nojalla työtä työtuntijärjestelmän mukaisesti. Toisaalta he eivät tehneet työtä niissä olosuhteissa, joista lisät olivat korvaus. Tällöin ei voida puhua ansionmenetyksen korvaamisesta varsinkaan sellaisen sopimuksen pohjalta, jota osa-aikatyöhön ei edes sovelleta.

Sopimus työajasta kolmivuorotyössä ei edellytä lyhentämään työaikaa enemmän kuin 34,9 tuntiin viikossa, joten tälläkään perusteella sopimusta ei voida soveltaa tämän määrän alittavaan työaikaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kun kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että laskettaessa osa-aikaisina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien Alpo Hirsikorven ja Olavi Kittilän työaikaosuutta täydestä työajasta heidän työaikaansa verrataan työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 2 §:n mukaiseen 34,9 tunnin viikkotyöaikaan. Vastaajaliiton mukaan kanteessa ei tältä osin ole kysymys työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta. Työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen solmimisaikaan ei ole ollut mahdollista työskennellä osaaikaeläkkeellä, eikä osa-aikaeläkettä koskevista määräyksistä ole sovittu tai neuvoteltu. Työtuomioistuin ei MET:n mukaan voi työehtosopimuksen tulkinnalla laajentaa sopimusten soveltamisalaa koskemaan myös osa-aikatyötä.

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan muun muassa työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta.

Kanteessa on edellä todetuin tavoin kysymys siitä, onko työehtosopimuksen osana noudatettavaa sopimusta työajasta kolmivuorotyössä sovellettava kanteen mukaisessa tilanteessa. Kun kysymys siten on työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä ja tulkinnasta, asian käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalla työskentelevät vuorotyönjohtajat Alpo Hirsikorpi ja Olavi Kittilä ovat työskennelleet vuorotyönjohtajina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. He ovat 1.10.1998 alkaen siirtyneet osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkkeellä Hirsikorpi ja Kittilä jakavat puoliksi täysiaikaisen vuorotyönjohtajan työajan niin, että he tehtaalla noudatettavassa 5-vuorojärjestelmässä tekevät vuorollaan 20 päivän jakson, joka koostuu neljästä iltavuorosta, vapaapäivästä, neljästä aamuvuorosta, vapaapäivästä, neljästä yövuorosta ja kuudesta vapaavuorokaudesta. Molempien työajaksi on 29.9.1998 tehdyillä työsopimuksilla sovittu 17,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyön osuudeksi 45 prosenttia kokoaikatyöstä.

Erimielisyydessä on ensinnäkin kysymys siitä, verrataanko osa-aikatyön osuutta laskettaessa osa-aikatyönä tehtävää 17,5 tunnin viikkotyömäärää keskeytymättömän kolmivuorotyön keskimääräiseen viikkotyöaikaan 34,9 tuntiin vaiko työaikalain mukaiseen enimmäistyöaikaan 40 tuntiin viikossa. Rautaruukki Oyj on ilmoittanut laskeneensa työaikaosuuden 38,5 tunnin viikkotyöajan mukaan. Siihen on päädytty vähentämällä työaikalain mukaisesta 40 tunnista viikossa osa-aikatyöntekijän pitämät arkipyhät 1,23 tuntia/viikko. Yhtiössä on näin laskettu 38,77 tuntia pyöristetty 38,5 tunniksi, josta 17,5 tuntia on 45 prosenttia. Tämän mukaisesti määräytyviä palkkoja on vielä pyöristetty ylöspäin 300 markalla kuukaudessa.

Toiseksi osapuolet ovat erimielisiä siitä, ovatko Hirsikorpi ja Kittilä oikeutettuja työajasta kolmivuorotyössä solmitun sopimuksen 7 §:n mukaiseen 5 prosentin suuruiseen erilliseen lisään. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on kiistänyt myös tämän vaatimuksen sillä perusteella, ettei mainittu kolmivuorotyön työaikasopimus koske osa-aikatyötä.

Sopimuksen sisältö ja tulkinta

Työtuomioistuimessa on työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen syntyhistoriasta ja tarkoituksesta kuultu Teknisten Liitto TL:n nimeäminä todistajina liiton palveluksessa aiemmin metallialan vastaavana työsuhdeasiamiehenä työskennellyttä nykyistä tiedottajaa sekä liiton palveluksessa olevaa, metallialasta nykyisin vastaavaa asiamiestä. Vastaavista asioista on työnantajapuolen nimeäminä todistajina kuultu MET:n palveluksessa 1970-luvulta saakka olleita johtajaa, kahta osastopäällikköä ja apulaisjohtajaa.

Mainitun todistajan mukaan ansionmenetyksen kompensaationa maksettavan erillisen lisän tarkoituksena oli korvata työajan lyhentämisestä johtuen saamatta jääneet sunnuntai- ja vuorotyölisät. Tämän erillisen lisän avulla työajan lyhennys toteutettiin kuukausipalkka- alalla ansiotasoa alentamatta. Määräykseen jätettiin mahdollisuus soveltaa muuta tai parempaa järjestelyä, jos sellaisesta oli paikallisesti sovittu. Tällaisia ei kuitenkaan ollut neuvottelijoiden tiedossa sopimuksesta sovittaessa vuonna 1981.

Teknisten Liitto TL:n asiamies on todistajana kertonut, että sopimusta työajasta kolmivuorotyössä sovelletaan poikkeuksitta kaikkiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleviin toimihenkilöihin. Työvuorot ovat kahdeksantuntisia, mutta viikkotyöajan tulee tasoittua sovitun tasoittumisjakson kuluessa keskimäärin 34,9 tuntiin viikossa. Todistajan mukaan 5 prosentin ansionmenetyksen kompensaatio maksetaan kaikille keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleville toimihenkilöille. Toimihenkilö on periaatteessa sopimuksen piirissä heti aloittaessaan työskentelyn keskeytymättömässä kolmivuorossa. Käytännössä aivan lyhytaikainen työskentely tässä työaikamuodossa ei välttämättä ole aiheuttanut työaikamuodon muuttamista, vaan asiaa on tarkasteltu koko työvuorokierron osalta. Tällöin esimerkiksi erillistä 5 prosentin lisää on voitu maksaa ensimmäisen vuorokierron jälkeen.

Todistajana kuultu Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n johtaja on kertonut, että metalliteollisuuden työntekijäsopimuksessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämisen aiheuttaman ansionmenetyksen kompensaatio oli vuonna 1981 sovittu maksettavaksi jokaiselta säännölliseltä työtunnilta. Työaikaa oli tuolloin lyhennetty 40 tunnista keskimäärin 36 tuntiin viikossa. Vastaavat määräykset kuin työntekijäsopimuksessa oli otettu myös toimihenkilösopimuksiin. Todistajan kertoman mukaan työajan lyhentämisestä maksettava korvaus oli sovellettavissa vain täyttä työaikaa tekeviin työntekijöihin. Sopimuksissa ei ole määräyksiä osa-aikatyöntekijöiden palkanmuodostuksesta, vaan se on jäänyt kokonaan paikallisten osapuolten sovittavaksi.

Todistajan mukaan laskennallisena pohjana olevalle luvulle 40 oli perusteena täyden työviikon tuntimäärä. Tämä viikkotyöaika on tilastollinen mittapuu, jonka avulla työajan kehitystä seurataan. Matemaattisesti tarkempi olisi ollut arkipyhien vaikutuksen huomioon ottava lähtökohta, mutta valittu 40 tuntia on yksinkertaisempi ja työntekijöille edullisempi.

Kyseisen johtajan mukaan metallialalla työntekijöiden ja toimihenkilöiden työaikajärjestelmät ovat perusperiaatteiltaan samanlaiset. Työaikajärjestelmä ei ole henkilökohtainen, vaan kollektiivinen, yhteisesti työpaikkaa, työosastoa tai vain yksittäistä konetta koskeva järjestelmä. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen yhteys aiempaan työaikamuotoon katkeaa ilman, että työaikaa mitenkään tasattaisiin puoleen tai toiseen, ja heti siirtymisestä lähtien noudatetaan uuden työaikajärjestelmän sääntöjä. Tällaisissa tilanteissa keskimääräinen viikkotyöaika voi muodostua jopa pidemmäksi kuin 34,9 tuntia, mutta vastaavasti myös sitä lyhyemmäksi. Tällä summaarisella järjestelmällä on haluttu välttää monimutkaiset laskutoimitukset työaikamuodon vaihtuessa ja myös työsuhteen päättyessä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n apulaisjohtaja on kertonut, että sovittaessa työajan lyhentämisestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 36 tunnista 34,9 tuntiin korotettiin samalla ansionmenetyksen eli lähinnä sunnuntaityö- ja vuorotyölisien menetyksen korvauksena maksettava erillinen lisä vuonna 1990 3,4 prosentista 5 prosenttiin. Korotus ei perustunut matemaattiseen laskukaavaan, vaan se oli osapuolten sopima luku. Jo aiemmin vuonna 1981 lisän suuruudeksi sovittu 3,4 prosenttia oli ollut ylikompensoiva siihen verrattuna, mitä työajan lyhentäminen 40 tunnista 36 tuntiin viikossa olisi edellyttänyt. Todistajan mukaan lisän maksamisen edellytyksenä on täysiaikainen työ eli että toimihenkilö työskentelee kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Arviointi ja johtopäätökset

Asianosaisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työajasta kolmivuorotyössä metalliteollisuudessa toimihenkilöitä ei ole työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä osa-aikaisina toimihenkilöinä kanteessa tarkoitetulla tavalla eikä siten myöskään osa-aikaeläkkeelle siirtymistä ole tuolloin otettu huomioon. Tämän vuoksi sopijapuolilla ei ole voinut olla yhteistä näkemystä siitä, soveltuvatko ja missä suhteessa työehtosopimuksen riidanalaiset työaikamääräykset myös osa-aikatyöhön. Näin ollen sopimuksen oikeata sisältöä ja tulkintaa arvioitaessa on pyrittävä selvittämään, mitä sopijapuolten voidaan olettaa tarkoittaneen sopimuksen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, mikäli osa-aikatyö olisi otettu huomioon.

Kolmivuorotyösopimuksessa ei keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtyä työtä ole miltään osin nimenomaisesti suljettu sopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle, vaan sanamuotonsa mukaan sopimus koskee yleisesti sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa. Työehtosopimuksen mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Työtä varten on etukäteen laadittava työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu mainittuun määrään viikossa. Ylityöpalkan laskennallisena jakajana käytetään tässä työaikamuodossa kokoaikaisesti työskenneltäessä 34,9 tunnin viikkotyöajan perusteella määräytyvää lukua 146. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä, josta voitaisiin päätellä, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olisi mahdollista missään tilanteessa sopia pidemmästä säännöllisestä viikkotyöajasta.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin pitää sopijapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavana tulkintaa, jonka mukaan keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikajärjestelmän mukaisesti, mutta vain osan työvuoroista työskentelevät kanteessa mainitut osa-aikaiset toimihenkilöt ovat työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen soveltamispiirissä. Tällöin suhteutettaessa osatyöaikaa kokoaikatyöhön keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ei ole perusteita pitää kokoaikaisen toimihenkilön työaikana muuta kuin työehtosopimuksen mukaista säännöllistä keskimääräistä viikkotyöaikaa eli 34,9 tuntia viikossa.

Kolmivuorotyösopimuksen 7 §:n mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ansionmenetyksen kompensaationa 5 prosentin suuruinen erillinen lisä. Lisän maksamisen ainoana ehtona on määräyksen sanamuodon mukaan työskentely mainitussa työaikamuodossa.

Ansionmenetyksellä sopimusmääräyksessä tarkoitetaan esitetyn selvityksen mukaan työajan lyhentämisen vuoksi saamatta jääneitä sunnuntai- ja vuorotyölisiä. Vastaavia menetyksiä aiheutuu myös samassa työaikamuodossa kanteessa tarkoitetuin tavoin osa-aikaisina työskenteleville toimihenkilöille. Työtuomioistuin on edellä päätynyt tulkintaan, jonka mukaan tällaiset osa-aikaiset toimihenkilöt ovat kolmivuorotyösopimuksen piirissä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita tulkita asiaa eri tavalla myöskään nyt kysymyksessä olevan lisämääräyksen osalta erityisesti ottaen huomioon määräyksen sanamuodon ja korvauksen sitomisen prosentuaalisesti maksettuun palkkaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevillä Hirsikorvella ja Kittilällä on oikeus kanteessa vaadittuihin lisiin edellyttäen, ettei ansionmenetyksen kompensaatiota ole muulla tavoin otettu huomioon heidän palkkauksessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla työtuomioistuin määrää, että Teknisten Liitto TL saa jutun voittaessaankin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että laskettaessa osa-aikaisina keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien Alpo Hirsikorven ja Olavi Kittilän työaikaosuutta täydestä työajasta verrataan heidän työaikaansa työajasta kolmivuorotyöstä tehdyn sopimuksen 2 §:n mukaiseen 34,9 tunnin viikkotyöaikaan.

Lisäksi työtuomioistuin vahvistaa, että Rautaruukki Oyj on velvollinen maksamaan Hirsikorvelle ja Kittilälle heidän työskennellessään keskeytymättömässä kolmivuorossa työajasta kolmivuorotyössä tehdyn sopimuksen 7 §:n mukaisen 5 prosentin suuruisen erillisen lisän.

Teknisten Liitto TL saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Vänttinen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.