Union branches liable for strike pressure found guilty; others not liable for lack of prior knowledge.

Telakoiden työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli painostaa työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin meneillään olleissa urakkapalkkaneuvotteluissa. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen suorituspalkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluun ryhtyneet telakkapalvelun työntekijät työskentelivät neljällä eri telakalla ja kuuluivat työntekijäliiton kuuteen eri paikallisosastoon. Heidän valitsemansa pääluottamusmies ja telakkapalvelun luottamusmies katsottiin vain niiden osastojen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuiksi edustajiksi, joiden luottamusmieheksi asettamia tai hyväksymiä he olivat.

Luottamusmiehet asettaneet ammattiosastot olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, kun luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi tai palauttamiseksi. Muiden ammattiosastojen ei näytetty olleen tietoisia työtaisteluista ennen niiden alkamista eikä niillä muutoinkaan ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtaistelua loppumaan tapahtunutta nopeammin, minkä vuoksi niitä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylättiin.

KANTAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

VASTAAJA Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVAT Ylivieskan metallityöväen ammattiosasto ry

Helsingin seudun teollisuusasentajat ry

Euran Metallityöväen ammattiosasto ry

Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosasto ry

Turun metallityöväen ammattiosasto ry

Rauman metallityöväen ammattiosasto ry

TUOMIO

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Ylivieskan metallityöväen ammattiosaston, Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:n, Euran Metallityöväen Ammattiosaston, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosaston, Turun metallityöväen ammattiosaston ja Rauman metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut mainittujen ammattiosastojen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

YIT Power Oy:n telakkapalvelun työntekijät vaativat 3.3.1999 Helsingissä pitämänsä kokouksen päätöksenä työnantajalta osaurakkataulukoihin 2 markan tasokorotusta ja urakkapalkan ulosmaksun porrastamista palveluvuosien mukaan. Vaatimukset sisältänyt työmaakokouksen pöytäkirja oli pääluottamusmiehen ja telakkapalvelun luottamusmiehen allekirjoittama. Sittemmin Turun telakalla järjestettiin 24.3.1999 neuvottelu, jossa päätettiin menettelytavoista muun muassa välipohjien maksamisessa ja ongelmaurakoiden selvittämisessä ja jossa mukana olivat muiden muassa pääluottamusmies, telakkaosaston luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Työntekijäpuoli toisti tuolloin palkankorotusvaatimuksensa. Telakkapalvelun luottamusmies antoi ymmärtää, että mikäli palkankorotusvaatimuksiin ei suostuttaisi, tämä johtaisi painostustoimiin ja että myös Rauman tuotantoyksikkö oli valmis tukitoimiin asiassa. Vastaava neuvottelu järjestettiin 25.3.1999 Rauman telakalla.

Turun telakan työntekijät pitivät 7.4.1999 työmaakokouksen, jossa vaadittiin urakkapalkan ulosmaksun nostamista 66 markkaan tunnilta. Työnantajalle ilmoitettiin, että tällä oli aikaa vastata vaatimuksiin 12.4.1999 saakka, jonka jälkeen päätettäisiin jatkotoimista. Myös pääluottamusmies oli esittänyt saman vaatimuksen. Palaverissa 12.4.1999 työnantajan edustajat kieltäytyvät suostumasta palkankorotusvaatimuksiin.

Työtaistelutoimet alkoivat 13.4.1999 kello 9 pidetyllä työmaakokouksella Turun telakalla. Työmaakokouksen jälkeen kaikki yhtiön yhteensä noin 60 työntekijää poistuivat työpaikalta ja jatkoivat lakkoa myös 14.4.1999 koko päivän. Puoleen päivään mennessä 13.4.1999 myös Helsingin, Rauman ja Porin Mäntyluodon telakoilla pidettiin sopimuksen vastaiset työmaakokoukset. Kokouksiin ei ollut pyydetty työnantajalta lupaa eikä niistä myöskään oltu ilmoitettu työnantajalle. Rauman telakan 50 työntekijää oli lakossa 14.4.1999 koko päivän. Mäntyluodon telakan 23 työntekijää poistui työpaikalta välittömästi pitämänsä työmaakokouksen jälkeen puolen päivän aikaan 13.4.1999 ja jatkoi lakkoa 14.4.1999 koko päivän. Samoin Helsingin telakan työntekijät olivat lakossa 14.4.1999 koko päivän.

Pääluottamusmies ilmoitti puhelimitse 13.4.1999 kello 11 telakkaosaston päällikölle työtaistelutoimien keston ja laajuuden eri telakoilla. Telakkaosaston päällikkö vaati tällöin pääluottamusmiestä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työtaistelutoimien lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Turun telakan tuotantopäällikkö puolestaan vaati tilanteesta tiedon saatuaan puhelimitse työntekijöiden edustajia Turussa ja Raumalla ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan aikaansaamiseksi työpaikalle. Telakkapalvelun luottamusmiestä vaadittiin samalla tavoin ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi työnantajaliitosta on 13.4.1999 oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon sekä puhelimitse että kirjeitse ja vielä 5.5.1999 puhelimitse ja vaadittu toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja enempien työtaistelutoimien estämiseksi.

Turun telakan osalta päätettiin 4.5.1999 jatkaa neuvonpitoa välipohjien maksamisesta ja ongelmaurakoiden selvittämisestä. Työnantaja antoi ehdotuksensa 6.5.1999. Tämän johdosta työntekijät pitivät samana päivänä kello 9 työmaakokouksen, johon he eivät olleet pyytäneet työnantajalta lupaa. Työmaakokouksessa nousi jälleen esille vanha 66 markan takuupalkkavaatimus. Työmaakokouksen päätöksenä yhteensä 55 työntekijää marssi ulos työpaikalta ja he olivat lakossa loppupäivän.

Työtaistelutoimiin osallistui Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:stä 32 työntekijää, Euran Metallityöväen Ammattiosastosta 34 työntekijää, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosastosta 15 työntekijää, Turun metallityöväen ammattiosastosta 14 työntekijää, Ylivieskan metallityöväen ammattiosastosta 9 työntekijää ja Rauman metallityöväen ammattiosastosta 10 työntekijää.

Työtaistelutoimien syyksi ilmoitettiin tyytymättömyys vuotta aikaisemmin käyttöön otettuun työehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään urakkatöissä. Suorasta urakasta oli kuitenkin siirrytty uuteen osaurakkajärjestelmään nimenomaan työntekijäpuolen tyytymättömyyden vuoksi. Työtaistelut kohdistuivat työehtosopimuksen suorituspalkkausta koskeviin 9 §:n 3 momentin määräyksiin.

YIT Power Oy muodosti yhden yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden ja työpaikan, jonka pääluottamusmieheksi oli valittu Ylivieskan metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Yhtiön telakkapalvelun luottamusmiehenä toimi Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:hyn kuuluva henkilö. Yhtiö toimii liiketoimintansa luonteen vuoksi useilla paikkakunnilla. Sen työntekijät työskentelevät aika ajoin eri paikkakunnilla ja kuuluvat myös useisiin eri Metallityöväen Liiton ammattiosastoihin. Yhtiöön on valittu yksi yhteinen pääluottamusmies ja telakkapalvelun luottamusmies, jotka edustavat yhtiön työntekijöitä ja heidän edustamiaan ammattiosastoja. Tässä järjestelmässä luottamusmiehet ovat vastuussa työrauhan säilymisestä laajemminkin kuin vain omien ammattiosastojensa osalta.

Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:n, johon telakkapalvelun luottamusmies kuuluu, ja Ylivieskan metallityöväen ammattiosaston, johon pääluottamusmies kuulu, vastuu työrauhavelvollisuuden rikkoutumisesta korostuu siksi, että luottamusmiehet eivät olleet aktiivisesti pyrkineet työtaistelutoimien estämiseen ja työrauhan palauttamiseen. Pääluottamusmies on ollut perillä työtaistelutoimista ja niiden kestosta ennen työnantajaa sekä tiedottanut työntekijöiden nimissä niistä työnantajalle sen sijaan, että olisi ryhtynyt aktiivisiin toimiin lakkoilun estämiseksi. Luottamusmies on jopa uhannut painostustoimilla, mikäli palkankorotusvaatimuksiin ei suostuttaisi. Ammattiosastot ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Työtaistelutoimet ovat aiheuttaneet taloudellisia tappioita työnantajalle. Niiden ajankohta oli yrityksille kiireisintä aikaa, koska kaksi merkittävintä toimitusta oli tuolloin loppusuoralla. Työtaistelutoimet ovat vaarantaneet asiakassuhteita ja huonontaneet yrityksen mainetta asiakkaisiin nähden sekä vaikuttaneet tätä kautta liikkeenjohdollisiin ratkaisuihin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto on vastauksessaan, johon kuultavat ammattiosastot ovat yhtyneet, kiistänyt kanteen.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työntekijät työskentelivät YIT Power Oy:n palveluksessa erilaisissa työtehtävissä telakoilla. YIT:n organisaatiomuutoksen seurauksena työntekijöiden palkkauksessa oli tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet suoraan työntekijöiden ansiotasoa alentavasti. Työntekijät kokivat, että työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut heidän työsuhteensa ehtoja. Tämän vuoksi työntekijät olivat pyrkineet ensisijaisesti neuvotteluteitse korjaamaan palkkausta koskevat rakenteelliset epäkohdat.

Kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksista, työmaakokouksista ja työnseisauksiin osallistuneiden työntekijöiden lukumääristä pitivät paikkansa. Työnseisaukset olivat hyvin lyhytaikaisia ja niihin osallistui huomattavan vähäinen määrä työntekijöitä, joten niiden haitallinen vaikutus on ollut olematon. Ammattiosastot saivat tietää väitetyistä työtaistelutoimenpiteistä vasta niiden tapahduttua. Ne eivät ole siten voineet rikkoa työrauhavelvollisuutta tai laiminlyödä valvontavelvollisuutta. Ammattiosastojen toimikunnan jäseniä tai luottamusmiehiä ei osallistunut työtaisteluihin.

Kun työnantajaliitto ilmoitti työnseisauksesta Metallityöväen Liitolle ja pyysi ryhtymään asian johdosta toimenpiteisiin, se ei lainkaan yksilöinyt kysymyksessä olevia ammattiosastoja. Tämän vuoksi liitto ilmoitti työrauhavelvollisuudesta pääluottamusmiehelle. Pääluottamusmies tai telakkapalvelun luottamusmies eivät ole Euran Metallityöväen Ammattiosaston, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosaston, Turun metallityöväen ammattiosaston tai Rauman metallityöväen ammattiosaston luottamusmiehiä. Luottamusmies edustaa yksinomaan sitä osastoa, jonka luottamusmies hän on.

Ammattiosastot eivät ole edes tienneet jäsentensä osallistumisesta työnseisauksiin. Turun metallityöväen ammattiosasto sai tiedon työtaistelutoimenpiteistä vasta 14.5.1999 ammattiosaston entisen puheenjohtajan toimitettua asiaa koskeneen kirjeen ammattiosaston nykyiselle puheenjohtajalle. Ammattiosaston toimikunta ei ollut tästä syystä voinut aiemmin käsitellä syntyneitä erimielisyyksiä. Ammattiosaston yhtiössä toimivasta kymmenestä jäsenestä kolme työskenteli Helsingin telakalla, kolme Rauman telakalla ja neljä Turun telakalla. Heistä kukaan ei ollut yhtiössä luottamusmiesasemassa eikä kukaan heistä kuulunut ammattiosaston toimikuntaan.

Pääluottamusmiehellä ei ollut minkäänlaista asemaa työnseisausten organisaattorina, vaan hän on telakkatyöntekijöiden päätoimisena pääluottamusmiehenä ainoastaan neuvotteluteitse pyrkinyt saamaan työntekijöiden palkkauksen heidän sopimuksensa edellyttämälle tasolle.

Työntekijät panivat työnseisaukset toimeen työmaakokousten päätöksillä. Pääluottamusmies on itse asiassa joutunut vain toteamaan tilanteen ja tiedottamaan siitä työnantajan edustajille. Pääluottamusmies ei ole kyennyt estämään työnseisauksia, mutta hän on muistuttanut työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta. Työnseisaukseen 6.5.1999 pääluottamusmies ei ole pystynyt vaikuttamaan millään tavalla, koska mainittu työnseisaus tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Työrauhaa tuolle päivälle oli sen vuoksi mahdotonta palauttaa.

Ylivieskan metallityöväen ammattiosastossa on 800 jäsentä, Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:ssä 900 jäsentä, joista 600 on maksavia jäseniä, Euran Metallityöväen Ammattiosastossa on 254 jäsentä, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosastossa 600 jäsentä, joista 350 on maksavia, Turun metallityöväen ammattiosastossa on 8000 jäsentä ja Rauman metallityöväen ammattiosastossa 2000 jäsentä, joista 1300 on maksavia jäseniä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin meneillään olleissa palkkaneuvotteluissa YIT Power Oy:n Turun, Rauman, Porin Mäntyluodon ja Helsingin telakoilla työskennelleet työntekijät pitivät aamupäivällä 13.4.1999 ilman työnantajan lupaa kullakin telakalla työmaakokoukset. Niissä tehtyjen päätösten mukaisesti työntekijät ryhtyivät Turussa ja Porissa välittömästi kokouksen jälkeen lakkoon, joka jatkui vielä seuraavan päivän 14.3.1999. Samoin yhtiön Helsingin ja Rauman telakoilla työskennelleet työntekijät olivat lakossa 14.3.1999.

Yhtiön Turun telakan työntekijät pitivät samasta syystä jälleen 4.5.1999 kello 9 lukien työaikana työmaakokouksen. Siinä tehdyn päätöksen mukaisesti työntekijät jäivät lakkoon, joka kesti koko päivän.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

YIT Power Oy:n ja sen edellä tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteissa sovelletaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla metalliteollisuuden työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 9 §:ssä on määräykset muun muassa suorituspalkasta.

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi työntekijät ilmoittivat tyytymättömyyden vuotta aiemmin yhtiön telakkaosastolla käyttöön otettuun urakkapalkkausjärjestelmään ja urakan ulosmaksun suuruuteen. Näin ollen työmaakokoukset ja lakot kohdistuivat työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen suorituspalkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastojen vastuu

Työtaisteluun ryhtyneet työntekijät kuuluvat Metallityöväen Liiton kuuteen eri ammattiosastoon. Ammattiosastot eivät ole kukin erikseen valinneet omia luottamushenkilöitä, vaan eri työkohteissa työskennelleet työntekijät ovat yhdessä valinneet pääluottamusmiehen ja telakkapalvelun luottamusmiehen, jotka ovat edustaneet kaikkia toimialueensa työntekijöitä. Pääluottamusmies oli valittu Ylivieskan metallityöväen ammattiosastosta ja telakkapalvelun luottamusmies Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:stä. Kyseiset luottamusmiehet ovat olleet heidän omien ammattiosastojensa asettamia tai hyväksymiä. Asian yhteydessä ei ole väitetty, että muut neljä ammattiosastoa olisivat muodollisesti asettaneet tai edes tosiasiallisesti hyväksyneet heidät luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuiksi edustajikseen.

Pääluottamusmies ja telakkapalvelun luottamusmies ovat olleet tietoisia työntekijöiden vaatimuksista ja niihin liittyvistä lakkouhista ja välittäneet vaatimuksia myös työnantajan edustajille. Pääluottamusmiehen on tosin ilmoitettu työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä muistuttaneen työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta, mutta näyttämättä on jäänyt, että kyseiset luottamusmiehet olisivat ryhtyneet todellisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Ylivieskan metallityöväen ammattiosasto ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ry, jotka ovat vastuussa niitä edustavien luottamusmiesten laiminlyönneistä, ovat näin laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että Euran Metallityöväen Ammattiosasto, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosasto, Turun metallityöväen ammattiosasto tai Rauman metallityöväen ammattiosasto olisivat olleet tietoisia työtaisteluista ennen niiden alkamista ja siten voineet ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi. Niillä ei ole myöskään vallinneissa olosuhteissa ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työnseisauksia päättymään tapahtunutta nopeammin. Ammattiosastot eivät näin ollen ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ylivieskan metallityöväen ammattiosasto ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laadun, sen edellyttämien toimenpiteiden ja aiheutuneiden kustannusten perusteella kohtuullinen korvauksen määrä on 3 000 markkaa.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:llä on ollut asian epäselvyyden vuoksi perusteltu syy oikeudenkäyntiin myös Euran Metallityöväen Ammattiosaston, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosaston, Turun metallityöväen ammattiosaston ja Rauman metallityöväen ammattiosaston osalta. Tämän vuoksi kyseisten ammattiosastojen on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ylivieskan metallityöväen ammattiosaston ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle, Ylivieskan metallityöväen ammattiosaston 8 000 markkaa ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ry:n myös 8 000 markkaa.

Euran Metallityöväen Ammattiosastoa, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosastoa, Turun metallityöväen ammattiosastoa ja Rauman metallityöväen ammattiosastoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Ylivieskan metallityöväen ammattiosasto ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 3 000, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Euran Metallityöväen ammattiosasto, Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosasto, Turun metallityöväen ammattiosasto ja Rauman metallityöväen ammattiosasto saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Niskanen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.