Labour court allows collective agreement claim for kitchen assistant to be classified as professional task group.

Keittiöapulaisen nimikkeellä koulun ja päiväkodin palvelukeittiössä yksin työskennellyt työntekijä oli vastannut keittiön toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Työntekijän tehtävät oli nimikkeestä riippumatta luettava ammattitehtävien ryhmään.

TUOMIO

KANTAJA Kunta-alan unioni ry

VASTAAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA Hollolan kunta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kunta-alan unionin välillä 1.1.1998 - 15.1.2000 voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 5 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattitehtävät

Ruokapalvelun ammattitason perustyö ja kuumennuskeittiön, jossa pääasiassa kuumennetaan valmista ruokaa ja valmistetaan aterian lisäkkeet, sekä jakelukeittiön, johon pääasiassa tuodaan lämmin ruoka ja aterian lisäkkeet, toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ravitsemistyöntekijä, keittäjä/kokki ja vastaava ruoanjakaja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Peruspalvelutehtävät

Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi keittiöapulainen, ruoanjakaja ja tarjoilija.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että keittiöapulainen Kaarina Tuomisen peruspalkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tausta

Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiössä oli työskennellyt 1.1.1993 saakka kaksi työntekijää eli vastaava ruoanjakaja ja keittiöapulainen. Vuoden 1993 alusta Ylikartanon koulu oli siirtynyt hallinnollisesti ja toiminnallisesti Salpakankaan koulun alaisuuteen. Salpakankaan koulun keittiö oli keskuskeittiö ja Ylikankaan koulun keittiö palvelukeittiö. Vastaava ruoanjakaja oli siirtynyt Salpakankaan koulun keskuskeittiöön keittäjäksi ja keittiöapulainen Ylikartanon koulun palvelukeittiön keittiöapulaiseksi. Keittiöapulaisen tehtäväksi oli tuolloin jäänyt vastuu omasta päivittäisestä työstä ja palvelukeittiön päivittäiseen toimintaan liittyvistä asioista. Vuonna 1996 Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiö oli siirretty yläasteen keskuskeittiön alaiseksi palvelukeittiöksi. Tämän siirron jälkeenkin keittiöapulainen oli vastannut yksin keittiön toiminnasta.

Kaarina Tuominen oli 3.1.1994 alkaen työskennellyt Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiössä sen ainoana työntekijänä, ensin keittiöapulaisen sijaisena ja 1.9.1994 alkaen vakituisessa työsuhteessa.

Erimielisyys

Tuomisen palkka oli määritelty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin perusteella liitteessä 5 olevan ruokapalveluhenkilöstöä koskevan palkkahinnoittelun perustehtäviä koskevan palkkaryhmän mukaan. Tuomisen peruspalkan tulisi kuitenkin määräytyä edellä mainitun liitteen 5 kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Hollolan kunnan ja Hollolan KTV:n välillä oli käyty asiassa 17.4.1998 paikallisneuvottelut, joissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan unionin välillä oli käyty keskusneuvottelu 27.10.1998. Näissäkään neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Tuomisen tehtävät

Tuomisen työtehtäviin kuuluivat päiväkodin aamupalan eli puuron tai vellin valmistaminen 40 - 50 henkilölle ja lämpimän lisäkkeen, esimerkiksi perunoiden kypsennys ja einesten kuumennus 1 - 2 kertaa viikossa. Tuomisen tuli seurata ruokailijamäärää laskemalla ja kirjaamalla ne. Tuominen valmisti välipalan muun muassa paistamalla valmispakasteita. Hän valmisti dieettiruoat tarvittaessa, annosteli ja jakoi ruoan, tilasi ruoat ja raaka-aineet tukikeittiöltä eli huolehti siitä, että ruokaa oli riittävästi myös loma-ajoiksi. Tuominen myös kattoi pöydät ja vaunut, tiskasi, piti keittiön siistinä, huolehti koneista ja laitteista sekä tilasi tarvittaessa korjaajan, valmisti tarjoilut juhliin ja hoiti ne sekä vastasi yksin palvelukeittiön päivittäisestä toiminnasta.

Ruokailijoiden lukumäärä Ylikartanon koululla oli noin 160. Ruoanjakelu oli muuttunut 17.8.1998 koululaisille itsepalveluksi. Päiväkotilapsista noin 40 söi lounaan ruokalassa ja noin 40 lapselle ruoka annosteltiin omille osastoille.

Työehtosopimusmääräykset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 3 §:n 1 momentin mukaan pääviranhaltijalle ja työntekijälle maksettiin liitteessä 1 - 7 olevien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tai liitteen 13 mukaan määräytyvä peruspalkka, jollei sopimuksen määräyksistä muuta aiheutunut. Palkkaryhmä ja peruspalkka määräytyivät viranhaltijan ja työntekijän tehtävien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten perusteella. Pykälän 2 momentissa oli lisäksi todettu, että viranhaltijan ja työntekijän peruspalkkaa palkkaryhmän palkka-asteikon rajoissa määrättäessä peruspalkan määräytymisperusteena oli ensisijaisesti viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 5 oli ruokapalveluhenkilöstön peruspalvelutehtävien osalta todettu ainoastaan, että tähän ryhmään saattoivat kuulua esimerkiksi keittiöapulainen, ruoanjakaja ja tarjoilija. Ammattitehtävistä oli liitteessä mainittu ravitsemustyöntekijä, keittäjä/kokki ja vastaava ruoanjakaja. Palkkahinnoittelukohdasta ei ollut erityisiä soveltamisohjeita eikä soveltamisesta ollut erikseen sovittu tai keskusteltu.

Soveltamiskäytäntö

Johtopäätökset

Vuosina 1995 - 1996 voimassa olleessa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä 4 oli vastaavan ruoanjakajan nimikkeellä työskentelevien osalta todettu, että "vastaa keittiön toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti". Sopimusmääräysten tekstissä ei ollut nimenomaista määrittelyä sille, mitä vastaavalla ruoanjakajalla tarkoitettiin. Asia ei ollut myöskään ollut sopimusneuvotteluissa erityisen keskustelun kohteena. Nyt voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteessä oli vastaava ruoanjakaja sijoitettu palkkahinnoittelukohtaan ammattitehtävät.

Vanha sopimusmääräys viittasi siihen, että vastaavana ruoanjakajana oli pidetty henkilöä siinäkin tapauksessa, että hän oli työskennellyt jonkun toisen keittiön alaisuudessa ja että hän oli saanut työohjeet esimieheltään. Tämän vuoksi sopijaosapuolten oli katsottava tarkoittaneen, että vastaavan ruoanjakajan palkkahinnoittelukohtaa tuli soveltaa työntekijään, joka käytännössä vastaa jonkun keittiön toiminnasta sen vuoksi, että hän oli ainoa työntekijä keittiössä ja hänen työtehtäviensä määrä ja laatu osoittivat, että hänellä oli käytännössä sopimuksen tarkoittamaa vastuuta ruokapalvelujen tuottamisessa.

Tuominen työskenteli yksin Ylikartanon koulun ja päiväkodin keittiössä ja hän oli yksin vastannut keittiön päivittäisestä toiminnasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tuomisen tehtävät olivat monipuoliset, ruokapalveluja tuotettiin sekä koululle että päiväkodille. Tuomisen tehtäviin kuului myös keittäjän ammattitaitoa edellyttävää ruoanvalmistustyötä. Hän oli myös vastannut ruokailijoiden määrän kirjaamisesta sekä ruokien ja ruoka-aineiden tilaamisesta keskuskeittiöstä.

Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiön toiminnasta vain muodollinen, viimekätinen vastuu kuului keskuskeittiön emännälle. Tosiasiassa Tuominen Ylikartanon koulun ja päiväkodin ainoana keittiössä työskentelevänä työntekijänä teki säännöllisesti ja työtehtävien vaativuuden kannalta juuri sellaista työtä, jota kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 ammattitehtävät edellytti. Muiden työtehtävien lisäksi hän vastasi toiminnasta ja taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti juuri sillä tavoin kuin kyseisessä hinnoittelukohdassa oli edellytetty.

Palkkahinnoittelun Peruspalvelutehtävät -kohdassa oli todettu, että kyseiseen ryhmään saattoivat kuulua esimerkiksi keittiöapulainen, ruoanjakaja ja tarjoilija. Kuitenkaan keittiöapulainen -nimikkeellä työskentelevään ei tullut välttämättä soveltaa tuota hinnoittelukohtaa ainakaan käytetyn nimikkeen vuoksi. Päin vastoin oleellisinta työehtosopimuksen oikean soveltamisen kannalta oli se, mitkä henkilön tosiasialliset työtehtävät olivat ja mikä oli työntekijän työtehtävien vaativuus.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka lausumaan Hollolan kunta on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä ja Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tuomisen peruspalkan määräytyminen

Hollolan kunnan palveluksessa olevan työsuhteisen keittiöapulaisen Kaarina Tuomisen peruspalkka oli määritetty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 palkkaryhmän Peruspalvelutehtävät mukaan. Tuominen työskenteli kunnan Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiössä sen ainoana työntekijänä. Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiö oli lähinnä palkkaryhmää Ammattitehtävät koskevassa kuvauksessa tarkoitettu kuumennuskeittiö, mutta Tuominen ei työskennellyt keittiössä itsenäisenä työntekijänä, kuten tavallisessa kuumennuskeittiössä työskentelevät tekevät.

Kuumennuskeittiössä työskentelevän keittiöapulaisen tai ruoanjakajan peruspalkka määräytyi palkkaryhmän Peruspalvelutehtävät mukaan. Kuumennuskeittiössä työskentelevän vastaavan ruoanjakajan peruspalkka puolestaan määräytyi palkkaryhmän Ammattitehtävät mukaan, jos hänen tehtävänsä olivat palkkaryhmän kuvauksen mukaisia.

Tuominen ei ollut vastaava ruoanjakaja, eivätkä hänen tehtävänsä olleet palkkaryhmän Ammattitehtävät mukaisia. Näin ollen hänen peruspalkkansa määräytyi palkkaryhmän Peruspalvelutehtävät mukaan.

Tuomisen tehtävät

Jotta Tuomiseen voitaisiin soveltaa palkkaryhmän Ammattitehtävät mukaista palkka-asteikkoa, pitäisi hänen vastata paitsi yksin palvelukeittiön eli kuumennuskeittiön päivittäisestä toiminnasta, myös keittiön taloudesta. Keittiön toiminnasta ja taloudesta vastaamisen tuli tapahtua annettujen ohjeiden mukaan.

Tuomisen tehtävänä ei kuitenkaan ollut vastata keittiön toiminnasta eikä sen taloudesta. Esimerkiksi pelkkä ruokailijamäärien seuranta tai ruokien ja raaka- ja tarveaineiden tilaaminen keittiöön ei merkinnyt sitä, että Tuominen vastaisi palkkaryhmän Ammattitehtävät kuvauksessa tarkoitetuin tavoin keittiön taloudesta.

Hollolan kunnan ruokapalvelujen organisointi

Hollolan kunnan peruspalvelun toimintamallin mukaan keskuskeittiön emäntä-keittäjä vastasi alaistensa palvelukeittiöiden taloudesta ja toiminnasta. Ylikartanon koulun keittiö oli tällainen yhden keskuskeittiön alainen palvelukeittiö.

Keittiötyön vaativin ja ammattiosaamista edellyttävä osuus eli varsinainen ruoan valmistus tapahtui keskuskeittiössä, joka toimi palvelukeittiöiden tukikeittiönä. Keskuskeittiön alaisessa palvelukeittiössä työskentelevä keittiöapulainen vastasi jokaisen työntekijän tavoin omasta päivittäisestä työstään eli päivittäisistä rutiineista keskuskeittiön keittäjä-emännän antamien ohjeiden mukaan. Palvelukeittiön työtehtävät olivat peruspalvelutehtäviä. Siellä jaettiin keskuskeittiössä valmistettu ruoka, keitettiin perunat 1 - 2 kertaa viikossa, kuumennettiin eineksiä noin kerran viikossa ja valmistettiin aamupuuro- tai velli päiväkodin lapsille. Työtehtävien pääasiallisena sisältönä oli keskuskeittiössä valmistetun ruoan tarjolle pano ja jakelu sekä astioiden pesu ja keittiön siivous.

Ruokapalvelun organisoinnista johtuva tehtävien vaativuus

Suuressa osassa kuntia ruokapalvelu oli organisoitu hajautetusti perinteisen toimintamallin mukaan. Tällöin hallinnollinen vastuu ruokapalvelun toiminnasta oli laitoksen, esimerkiksi koulun tai päiväkodin, johtajalla tai hallintokunnan talouspäälliköllä. Tällaisessa toiminnan järjestämisen mallissa keittiössä työskentelevän ainoan työntekijän, olipa hänen tehtävänimikkeensä mikä tahansa, keittiöalan osaamiseen liittyvä vastuu keittiön taloudesta ja toiminnasta korostui.

Sen sijaan uuden keskitetyn ruokapalvelun toimintamallin mukaan toimivassa palvelukeittiössä keittiöapulainen työskenteli keittiöalan ammattilaisen työnjohdon alaisuudessa ja vastasi ainoastaan päivittäisistä perus- ja rutiinitehtävistä.

Vanhan eli hajautetun toimintamallin mukaan toimivissa jakelu- ja kuumennuskeittiöissä ja uuden eli keskitetyn toimintamallin mukaan toimivissa palvelukeittiöissä työskentelevien työntekijöiden tehtävien vaativuus erosivat olennaisesti toisistaan. Uuden toimintamallin mukainen järjestely oli vähitellen yleistymässä kunnissa, mutta vieläkin noin puolessa kaikista kunnista esimerkiksi kouluruokailu oli järjestetty vanhan toimintamallin mukaisesti hajautettuna koulukohtaisesti.

Ylitornion, Mäntyharjun, Pyhäjärven ja Kaavin kuntien keittiötyöntekijöiden palkkaluokan määrittämisessä oli ollut kysymys olennaisesti erilaisesta tehtävien organisoinnista ja myös erilaisesta tehtävien vaativuudesta kuin Hollolan kunnan keittiöapulaisen peruspalkkaa koskevassa tapauksessa. Edellä mainituista kunnista ainostaan Pyhäjärvellä oli nyt otettu käyttöön uusi toimintamalli, mutta sielläkin oli toimittu keskusneuvotteluajankohtana perinteisen mallin mukaan.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Rautavaaran kunnalle antamassa ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelun soveltamista koskevassa lausunnossa oli ollut kysymys työnjohtotehtävissä toimivan keittäjä-emännän peruspalkan ja keittäjä-siivoojan sekä keittäjä-siivooja-talonmiehen peruspalkan määrittämisestä. Keittäjä-emäntä toimi työnjohtotehtävissä. Keittäjä-siivooja ja keittäjä-siivooja-talonmies toimivat sivukylien koulujen ruoanvalmistuskeittiöissä vanhan toimintamallin mukaisesti koulunjohtajan alaisuudessa vastaten koulun ainoina keittiöalan työntekijöinä keittiön toiminnasta.

Tuomisen työhön sovellettava palkkaryhmä

Edellä mainituilla keskusneuvottelupöytäkirjoilla ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjeillä ei siten ollut merkitystä Hollolan kunnan tapauksen ratkaisemisessa.

Ruokapalveluhenkilöstön palkkamääräykset oli ryhmitelty esimiestehtäviin, työnjohtotehtäviin, ammattitehtäviin sekä peruspalvelutehtäviin. Ammattitehtävien palkkaryhmän kuvaus vastasi vanhan toimintamallin mukaista tehtävien määrittelyä. Vanhan toimintamallin mukaan toimittaessa työntekijöiltä edellytettiin keittiöammatillista koulutusta ja työntekijät vastasivat kokonaisvaltaisesti keittiön toiminnasta.

Myös vanhan toimintamallin kuumennus- tai jakelukeittiössä keittiöhenkilöstöllä oli laitoksen ainoana tai ainoina keittiöalan osaamista hallitsevina kokonaisvaltainen vastuu keittiön toiminnasta, joskin hallinnollista sidonnaisuutta palvelevaan laitokseen, esimerkiksi kouluun, korostettiin. Tämä ilmeni myös palkkahinnoittelusta, jossa edellytettiin annettujen ohjeiden noudattamista.

Edellä mainituilla perusteilla Ylikartanon palvelukeittiössä työskentelevän keittiöapulaisen tehtävät eivät olleet yhtä vaativia kuin palkkaryhmän Ammattitehtävät kuvauksessa tarkoitetut keittäjän tai vastaavan ruoanjakajan tehtävät. Tuomisen palkkaukseen ei siten voitu soveltaa palkkaryhmää Ammattitehtävät. Keittäjän tehtävässä toimivalta edellytettiin käytännössä keittiöammatillista koulutusta ja keittäjä vastasi ruoan valmistuksesta. Hänen tehtävänsä oli ammattitehtävä. Sen sijaan palvelukeittiön keittiöapulaiselta ei edellytetty keittiöammatillista koulutusta ja hänen tehtävänsä olivat selkeästi peruspalvelutehtäviä.

Kokonaan toinen asia oli se, että päiväkodin päivystäessä ja keskuskeittiön ollessa mahdollisesti suljettuna ruoka oli valmistettu Ylikartanon palvelukeittiössä. Tällöinkin oli käytetty runsaasti puolivalmisteita sekä keskuskeittiössä valmistettuja ja pakastettuja ruoka-aineksia. Sen lisäksi oli tarvittaessa mahdollisuus saada ammatillista lisäapua ympäri vuoden toimivasta aluekeittiöstä, joka samalla toimi palvelukeittiön tukikeittiönä keskuskeittiön sijasta. Keittiöapulaisen palkkausta oli tällaisina ajanjaksoina tarkistettu vastaamaan tehtävien vaativuuden tilapäistä lisääntymistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kaarina Tuominen on työskennellyt keittiöapulaisen nimikkeellä Ylikartanon koulun ja päiväkodin palvelukeittiössä 3.1.1994 alkaen sen ainoana työntekijänä, ensin keittiöapulaisen sijaisena ja 1.9.1994 alkaen vakituisessa työsuhteessa. Hänen palkkansa on määräytynyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ruokapalveluhenkilöstöä koskevan liitteen kohdan Peruspalvelutehtävät mukaan.

Kantajan mukaan Tuomisen tosiasialliset työtehtävät ja niiden vaativuus huomioon ottaen palkka kuuluisi maksaa mainitun liitteen kohdan Ammattitehtävät mukaan. Kyseisen sopimuskohdan mukaan ammattitehtäviin luetaan muun muassa jakelukeittiön, johon pääasiassa tuodaan lämmin ruoka ja aterian lisäkkeet, toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Työnantaja on katsonut, että Tuominen, joka tosin on vastannut Ylikartanon koulun jakelukeittiön päivittäisestä toiminnasta, ei ole kuitenkaan vastannut keittiön taloudesta työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Työehtosopimuksen sisältö

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan ruokapalveluhenkilöstöä koskeva palkkaliite on otettu työehtosopimukseen nykymuodossaan vuonna 1998, jolloin muun muassa eräitä tehtävänimikkeitä on ryhmitelty uudelleen. Siltä osin kuin vastaavalta ruoanjakajalta oli aiemmin voimassa olleen sopimuksen mukaan edellytetty keittiön toiminnasta ja taloudesta vastaamista annettujen ohjeiden mukaisesti, sopimusta ei muutettu.

Työehtosopimuksen tarkoituksesta todistajana kuultu Kunta-alan ammattiliitto KTV:n yksikön päällikkö on kertonut, että edellä todetuilta osin sopimus on ollut voimassa sellaisenaan ainakin 10 vuoden ajan. Todistajan mukaan keskusneuvotteluissa oli usein ollut esillä, mitä tarkoitetaan sopimuksessa sillä, että henkilö vastaa taloudesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Useissa yksimielisissä keskusneuvottelupäätöksissä oli todettu, että kyseistä sopimuskohtaa sovelletaan henkilön nimikkeestä riippumatta silloin, jos hän kullakin paikkakunnalla annettujen määräysten mukaisesti vastaa kirjanpitotehtävistä. Tarkemmin ei koskaan selvitetty, minkä tasoisesta kirjanpitotehtävästä vastaamista sopimus tarkoitti. Todistajan käsityksen mukaan oli tässä suhteessa pidettävä riittävänä, että henkilö esimerkiksi piti kirjaa jaetuista aterioista sekä kuiva- ja kylmävarastosta.

Ruokahuolto on edellä mainitun todistajan mukaan voitu hoitaa erilaisin organisaatioin eri kunnissa. Esimerkiksi keskitetty ruokahuolto on ollut käytössä useissa kunnissa jo 1970-luvulta lähtien, vaikka se Hollolan kunnassa on vasta nyt toteutumassa. Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ruokahuollon organisointitapaa ei kuitenkaan ole pidetty vaikuttavana tekijänä.

Edelleen todistajan kertoman mukaan sopijapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että vastaavalla ruoanjakajalla ei välttämättä tarvitse olla alaisia, vaan hän voi työskennellä myös yksin keittiössä. Todistajan käsityksen mukaan sopimusta on kuitenkin tulkittava niin, että tavanomaisesti toimivassa jakelukeittiössä on aina vastaava ruoanjakaja. Poikkeuksen tässä suhteessa voisivat muodostaa sellaiset jakelupisteet tai vastaavat yksiköt, johon esimerkiksi keskuskeittiöltä menee henkilö jakamaan ruoan ilman, että jakelupisteessä olisi lainkaan varsinaista keittiötä. Tällöin kyseisellä henkilöllä ei olisi vastuuta myöskään taloudesta tai erillisestä kirjanpidosta.

Neuvottelupäällikön kertoman mukaan sopimus oli aikaisemmin perustunut yksinomaan tehtävänimikkeisiin, mutta nyttemmin ratkaisevin peruste on tehtäväkuvaus. Oikeaa palkkaryhmää määriteltäessä on kuitenkin edelleen merkitystä myös nimikkeellä erityisesti silloin, kun kysymys on työehtosopimuksessa perinteisesti käytetystä nimikkeestä kuten keittiöapulainen. Palkkaryhmät on todistajan mukaan pyritty rakentamaan niin, että ne olisivat sovellettavissa sopimuksen mukaisissa perusnimikkeissä ja perustehtävissä siitä riippumatta, miten ruokahuolto hallinnollisesti on järjestetty. Todistajan mukaan se seikka, työskenteleekö henkilö yksin vai yhdessä jonkun muun kanssa jakelukeittiössä, ei ole palkkaryhmän määräytymisen kannalta ratkaisevaa, vaan tällöin merkittävämpää on se, vastaako henkilö tavaroiden hankinnasta, tilaamisesta ja ruoan valmistuksesta.

Tuomisen työtehtävät

Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kanteessa esitetty kuvaus Tuomisen tehtävistä pitää paikkansa.

Tuominen on yksin huolehtinut tarvittavien tarvikkeiden, niin siivous-, ruoka- kuin muidenkin tarvikkeidenkin tilaamisesta keittiölle. Hänen tehtävänään on myös ollut ottaa tarvikkeet vastaan, tarkastaa niiden laatu ja määrä sekä varastoida ne asianmukaisella tavalla. Kun tarvikkeet pääosin on toimitettu keskuskeittiöltä, ei Tuomisen tehtäviin ole kuulunut laskujen tarkastamista eikä rahojen käsittelyä. Ainoan poikkeuksen Tuomisen oman kertoman mukaan ovat muodostaneet perunatilaukset, jotka tulevat suoraan toimittajilta ja joiden osalta Tuomisen tehtävänä on ollut myös huolehtia laskut pääkeittiölle. Edelleen Tuomisen tehtävänä on ollut kirjata ruokailijamäärät ja tilastoida ne alustavasti pääemäntää varten.

Arviointia

Tuominen on edellä todetuin tavoin työskennellyt yksin Ylikartanon koulun keittiössä tehden kanteessa todettuja työtehtäviä. Tuominen on yksin vastannut keittiön käytännön toiminnasta ja hänen tehtäviinsä on kuulunut myös tarvittavien tarvikkeiden tilaaminen, vastaanotto ja tarkastaminen, toiminnan taloudellisuudesta huolehtiminen ja jonkin verran myös toiminnan tilastolliseen seurantaan liittyviä tehtäviä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Kunta-alan unionin on jutun voittaessaankin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n määräykset huomioon ottaen vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kaarina Tuomisen peruspalkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 5 kohdan Ammattitehtävät mukaan.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.