Labor court allows dispute over collective agreement interpretation without prior local negotiation failure.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court allowed Metsäteollisuus ry's claim to interpret a collective agreement clause despite the absence of a formal local negotiation record. The court found that the parties had actually negotiated the specific interpretation issue between their respective unions, satisfying the procedural requirements of the agreement. Consequently, the union's argument that legal standing was lacking due to missing local negotiations was rejected as unfounded.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimus 30 §; Työehtosopimus 11 § 2 mom. - The failure of local negotiations is not a prerequisite for bringing a dispute to the labor court if the parties have already negotiated the specific interpretation issue between their respective unions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan erimielisyyden saattaminen työtuomioistuimen käsiteltäväksi ei välttämättä edellyttänyt, että asia olisi ensin käsitelty riitakysymyksenä paikallisissa neuvotteluissa. Kanne voitiin siten tutkia siitä huolimatta, että kysymyksessä oleva tulkintariita ei ollut ollut paikallisten erimielisyysneuvottelujen kohteena.
Katsottu näytetyksi, että vahvistusvaatimuksen kohteena olevasta työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksestä syntyneestä tulkintaerimielisyydestä oli neuvoteltu myös osallisliittojen välillä työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Asia voitiin siten käsitellä ja ratkaista työtuomioistuimessa.
Kun sopijapuolilla oli erilaiset käsitykset työehtosopimuksen lomauttamismääräyksen oikeudellisesta velvoittavuudesta kantajalla oli riittävä oikeudellinen tarve saada asia työtuomioistuimessa käsitellyksi ja ratkaistuksi. Tämän vuoksi myös oikeudellisen tarpeen puuttumiseen perustettu työntekijäliiton oikeudenkäyntiväite oli perusteeton.
PÄÄTÖS
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
KANTAJA Metsäteollisuus ry
VASTAAJA Paperiliitto ry
Asianosaisten välillä 15.12.1997 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
30 § SOPIMUKSEN TULKINTA
1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
LOMAUTTAMINEN
12.1 Metsäteollisuus ry toteaa, että lomautuksiin turvaudutaan vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Mahdollisissa tuotannonrajoitustilanteissa pyritään henkilöstölle antamaan koulutusta tai osoittamaan muita työtehtäviä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan määräys ei ole sellainen velvoittava normimääräys, jota Metsäteollisuus ry:n paperiteollisuutta koskevaan työehtosopimukseen sidotut jäsenyritykset ovat velvolliset noudattamaan ja jonka noudattamista Metsäteollisuus ry on velvollinen valvomaan.
Perusteet
Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ovat 12.12.1997 sopineet, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otetaan kohdaksi 12.1 edelle jäljennetty lomauttamista koskeva määräys.
Metsäteollisuus ry oli 19.1.1998 päivätyssä, paperiteollisuuden jäsenyrityksille lähetetyssä kiertokirjeessä todennut, että allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohta ei ole luonteeltaan oikeudellisesti velvoittava työehtosopimusmääräys, vaan se on Metsäteollisuus ry:n yksipuolinen toteama, jonka jäsenyritys omaehtoisesti ottaa huomioon harkitessaan yksittäistapauksessa lomautusedellytyksiä. Allekirjoituspöytäkirjan uusi kohta ei kiertokirjeen mukaan muuta lomauttamisen oikeudellisia perusteita ja lomauttamiseen voidaan edelleenkin ryhtyä, jos siihen on olemassa työsopimuslain 30 §:n mukainen peruste.
Ahlström Kauttua Oy:ssä oli ollut tarkoitus lomauttaa tappiollisen toiminnan johdosta suurin osa työntekijöistä 21.12.1998 alkaen 3.1.1999 saakka ja edelleen osa työntekijöistä vuorolomautuksena 1.2.1999 alkaen kesälomakauden alkuun saakka. Paperiliitto oli vastustanut aiottua lomautusta perustellen kantaansa allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan määräyksellä. Paperiliiton vastustuksen johdosta Ahlström Kauttua Oy oli katsonut olevansa pakotettu luopumaan tuotannollisen ja taloudellisen tilanteen edellyttämistä lomautuksista. Lomautusten sijasta Ahlström Kauttua Oy:ssä oli solmittu paikallinen "vapaakauppasopimus", mikä oli merkinnyt yhtiölle tuntuvia ylimääräisiä kustannuksia lomautukseen verrattuna.
Työehtosopimukseen ei ollut otettu lomautuksen oikeudellista perustetta koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdassa tosin viitattiin työehtosopimuksen osana noudatettavaan STK:n ja SAK:n välillä allekirjoitettuun irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaan yleissopimukseen, mutta sanotussa sopimuksessa sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan lomautusperuste määritetään lain mukaan ja lomautusperusteesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. Näin ollen paperiteollisuusyrityksissä lomautusperusteen käsilläoloa tai sen puuttumista arvioidaan työsopimuslain 30 §:n mukaan. Täydennettäessä edellä todetulla uudella määräyksellä allekirjoituspöytäkirjan 12 kohtaa itse lomautusperuste jäi aikaisemman säännöstämisen varaan. Allekirjoituspöytäkirjan lomautusta koskeva säännöstäminen oli nimenomaan aina käsittänyt pelkästään menettelyllisiä määräyksiä.
Allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohta oli tietoisesti laadittu siten, että se ei ollut velvoittava normivaikutuksen omaava työehtosopimusmääräys. Kysymyksessä oli pelkästään yksipuolinen toteamus, ei sitoumus, sopimus eikä myöskään kaksipuolinen "yhdessä toteaminen". Ilmaisulla "Metsäteollisuus ry toteaa..." oli tarkoitettu osallisen yhdistyksen yksipuolista pyrkimystä vaikuttaa suositusluontoisesti määräyksessä kuvattuun suuntaan jäsenten lomautustilanteessa.
Koska allekirjoituspöytäkirjan riidanalainen määräys oli ollut voimassa vasta 1.1.1998 lähtien, ei sitä koskevaa soveltamiskäytäntöä ollut ehtinyt muodostua. Tähän oli vaikuttanut myös suhteellisen hyvä paperiteollisuudessa yleisesti vallinnut tuotannollinen ja taloudellinen tilanne. Ahlström Kauttua Oy:n lomautustilanne oli yksittäistapaus, joka ei osoittanut käytäntöä ja joka ratkaistiin paikallisella sopimuksella Paperiliiton puututtua tapahtumien kulkuun.
VASTAUS
Oikeudenkäyntiväitteet
Paperiliitto on väittänyt, ettei kannetta huomioon ottaen työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin säännökset voida tutkia, koska erimielisyydestä ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Paperiliiton mukaan kannetta ei voida tutkia myöskään sen vuoksi, ettei Metsäteollisuus ry:llä ole oikeudellista tarvetta saada asiassa työtuomioistuimen ratkaisua.
Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Oikeudenkäyntiväitteiden perusteet
Kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen kohteesta ei ollut neuvoteltu asianomaisten välillä työehtosopimuksen 30 §:n 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetulla tavalla millään työpaikalla. Näin ei ollut voitukaan tehdä, sillä työehtosopimusmääräyksen kohteesta ei ollut vireillä yhtään riitaa. Vahvistusvaatimuksen kohteena oleva sopimusmääräys oli kuitenkin sellainen työehtosopimusmääräys, joka realisoitui yksittäisessä työsuhteessa ja josta siten oli työehtosopimuksen mukaisesti neuvoteltava työpaikalla ennen liittotason neuvotteluja tai työtuomioistuinkannetta. Oikeudenkäynnin edellytyksenä olevaa neuvotteluvelvoitetta oli puolestaan tulkittava siten kuin osallisyhdistykset olivat siitä sopineet. Kun riidan puuttuessa asiasta ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla asianomaisten kesken, ei kannetta voida tutkia.
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen kattamalla alalla ei ollut yhtään työnantajan yksipuolisesti päättämää lomautusta tai vireillä olevaa lomautushanketta. Metsäteollisuus ry kantoi jutussa kertaalleen sovitusta asiasta, joka koski Ahlström Kauttua Oy:n tapahtumia joulukuussa 1998. Työpaikalla oli päädytty osallisyhdistysten yhteisen ohjeistuksen tuloksena paikalliseen sopimukseen, jolla oli vältetty lomautukset. Tähän tapahtumaan myös kanteessa viitattiin ainoana konkreettisena, tulkinnan kohteena olevaa sopimusmääräystä sivuavana asiana. Sama asia oli ollut esillä myös keskustelussa 16.3.1999. Metsäteollisuus ry:llä ei siten ollut oikeudellista intressiä vahvistusvaatimuksen ajamisen perusteeksi.
METSÄTEOLLISUUS RY:N VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEISIIN
Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteiden hylkäämistä.
Erimielisyydestä oli ensin keskusteltu 12.2.1999 Metsäteollisuus ry:n asiamiehen ja Paperiliiton palkkasihteerin välillä. Varsinainen erimielisyysneuvottelu oli käyty 16.3.1999 Metsäteollisuus ry:n 5.3.1999 tekemän neuvotteluesityksen pohjalta.
Työtuomioistuinlain 11 §:n 2 momenttia oli oikeuskäytännössä vakiintuneesti tulkittu siten, että neuvotteluna lain tarkoittamassa mielessä pidettiin osallisten välistä neuvottelua. Se seikka, ettei asiasta ollut neuvoteltu työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla "asianomaisten kesken", ei muodostanut estettä kanteen tutkimiselle.
Neuvottelut osallisten kesken oli käyty liittojen välisen normaalin neuvottelumenettelyn mukaisesti. Osapuolten kannat olivat tulleet neuvottelussa selväksi samoin kuin se, ettei asiassa ollut neuvotteluteitse mahdollista päästä yhteisymmärrykseen. Neuvottelut asiassa oli yhteisesti todettu päättyneiksi. Se seikka, ettei erimielisyysmuistiota sitten ollut laadittu valmiiksi, johtui Paperiliiton viaksi luettavasta seikasta. Erimielisyydestä oli näin ollen käyty työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu neuvottelu.
Kysymys lomautusta koskevien säännösten oikeudellisesta sisällöstä oli paperiteollisuuden kannalta varsin merkittävä. Tämän vuoksi Metsäteollisuus ry:llä oli painava intressi vahvistuskanteella selvittää paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan sisältö erityisesti sen johdosta, että Paperiliiton näkemys kyseessä olevan allekirjoituspöytäkirjan määräyksen sisällöstä oli selvästi poikennut Metsäteollisuus ry:n kannasta.
KÄSITTELYRATKAISU
Perustelut
Oikeudenkäyntiväitteet
Paperiliitto on ennen pääasiaan vastaamista vaatinut työtuomioistuinta jättämään kanteen tutkimatta sen vuoksi, ettei asiasta ole käyty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla paikallisia eikä myöskään liittojen välisiä erimielisyysneuvotteluja. Lisäksi Paperiliitto on väittänyt, että Metsäteollisuus ry:ltä puuttuu oikeudellinen tarve saada vahvistetuksi työehtosopimukselle kanteessa vaadittu tulkinta ja että kanne myös tällä perusteella on jätettävä tutkimatta.
Työtuomioistuin on ottanut erikseen ratkaistavakseen Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteet.
Paikalliset erimielisyysneuvottelut
Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan tulkinnanalaisen 12.1 kohdan soveltamisesta tai tulkinnasta ei ole tämän asian yhteydessä ollut paikallisten osapuolten kesken sellaista erimielisyyttä, josta olisi käyty asianomaisten välisiä paikallisia neuvotteluja erimielisyyden selvittämiseksi.
Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimusta koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennenkuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan säännöksen on katsottu tarkoittavan, että työehtosopimuksen edellyttäessä erimielisyysneuvottelujen käymistä ne on tullut käydä ainakin työehtosopimuksen sopijapuolten välillä, elleivät asianhaarat ole muuta edellyttäneet.
Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 1992-13 tulkitessaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen tuolloin voimassa olleita vastaavia neuvottelujärjestysmääräyksiä todennut, että työehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita, jonka ratkaisemiseksi voidaan nostaa työtuomioistuimessa vahvistuskanne, voi syntyä muutoinkin kuin työnantajan ja yksityisen työntekijän välisenä soveltamiskysymyksenä. Työtuomioistuimelle ei tämän asian yhteydessä ole esitetty työehtosopimuksen paikallisia erimielisyysneuvotteluja koskevan 30 §:n 1 kohdan tarkoituksesta sellaista selvitystä, joka antaisi aihetta päätyä muunlaiseen arvioon siitäkään huolimatta, että riidanalaisen lomautusmääräyksen tulkintaerimielisyys Paperiliiton vastauksessa todetuin tavoin realisoituu vasta yksittäisessä työsuhteessa.
Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan erimielisyyden saattaminen työtuomioistuimen käsiteltäväksi aina edellyttäisi, että asiaa olisi ensin käsitelty riitakysymyksenä asianosaisten välillä käytävissä paikallisissa neuvotteluissa. Metsäteollisuus ry:n kanne voidaan siten tutkia sen estämättä, että kysymyksessä oleva tulkintariita ei ole ollut paikallisten erimielisyysneuvottelujen kohteena.
Erimielisyysneuvottelut työehtosopimusosapuolten välillä
Työtuomioistuimessa on liittojen välillä tässä asiassa käydyistä neuvotteluista kuultu Metsäteollisuus ry:n työmarkkinatoiminnasta vastaavaa johtajaa ja asiamiestä sekä Paperiliitto ry:n puheenjohtajaa ja palkkasihteeriä. Heidän kertomansa mukaan ensimmäinen riidanalaisen lomautusmääräyksen tulkintaa koskeva neuvottelukosketus on ollut Metsäteollisuus ry:n asiamiehen ja Paperiliiton palkkasihteerin välillä 12.2.1999. Palkkasihteerin puuttuvien neuvotteluvaltuuksien johdosta varsinaisia neuvotteluja ei tuolloin ollut kuitenkaan käyty.
Metsäteollisuus ry:n edellä mainittu johtaja on sitten 5.3.1999 tehnyt neuvotteluesityksen, jonka pohjalta hän ja Paperiliiton puheenjohtaja ovat neuvotelleet lomauttamismääräyksen tulkinnasta 16.3.1999. Tämä neuvottelu on päättynyt osapuolten saavuttamatta asiassa yksimielisyyttä.
Erimielisyyspöytäkirja laaditaan yleensä neuvottelujen kohteena olleen riitakysymyksen yksilöimiseksi ja sitä kautta pöytäkirjalla voi olla epäselvissä tapauksissa merkitystä myös työtuomioistuimen tutkimisvallan laajuuteen. Tässä tapauksessa on esitetyn selvityksen perusteella kuitenkin riidatonta, että erimielisyysneuvottelujen kohteena 16.3.1999 on ollut paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan tulkinta, josta neuvotteluosapuolet ovat jääneet erimielisiksi. Tämä on todettavissa myös työnantajapuolen allekirjoittamista pöytäkirjaluonnoksista, joiden sisältöä tältä osin ei ole riitautettu. Niinikään on selvää, että neuvottelut asiasta ovat tuolloin päättyneet ilman, että niiden jatkamisesta myöhemmin olisi sovittu tai niitä olisi ollut edes tarkoitus jatkaa.
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen neuvottelumääräysten soveltamisohjeisiin otettua määräystä pöytäkirjan laatimisesta ei ole näytetty tarkoitetun sellaiseksi muotomääräykseksi, jonka noudattamatta jääminen johtaisi siihen, ettei mahdollisesti käydyistä neuvotteluista huolimatta työtuomioistuimesta annetun lain mukainen neuvotteluvelvoite täyttyisi. Kun lisäksi Metsäteollisuus ry on omalta osaltaan täyttänyt myös työehtosopimuksen pöytäkirjan laatimista koskevat määräykset, ei Paperiliitto tämänkään vuoksi voi vedota erimielisyyspöytäkirjan keskeneräisyyteen perusteena kanteen jättämiselle tutkimatta.
Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että vahvistusvaatimuksen kohteena olevasta työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan määräyksestä syntyneestä tulkintaerimielisyydestä on neuvoteltu osallisliittojen välillä työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan asia voidaan siten käsitellä ja ratkaista työtuomioistuimessa.
Metsäteollisuus ry:n oikeudellinen tarve saada erimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi
Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ovat edellä todetuin tavoin jääneet erimielisiksi siitä, onko paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 12.1 kohdan lomauttamismääräys luonteeltaan oikeudellisesti velvoittava työehtosopimusmääräys.
Lomauttamistarvetta on ilmoitettu olleen paitsi edellä mainituilla Kauttuan tehtailla myös muualla paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Tämän vuoksi ja muutoinkin osallisliittojen ollessa erimielisiä työehtosopimukseen otettujen lomautusta koskevien määräysten merkityksestä Metsäteollisuus ry:llä on oikeudellinen tarve saada asia työtuomioistuimessa käsitellyksi ja ratkaistuksi. Tämän vuoksi myös oikeudellisen tarpeen puuttumiseen perustettu Paperiliiton oikeudenkäyntiväite on perusteeton.
Päätöslauselma
Työtuomioistuin hylkää Paperiliiton oikeudenkäyntiväitteet.
Asian jatkokäsittely
Metsäteollisuus ry:n kanteen käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Vänttinen, Varis, Vertanen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Päätös on yksimielinen.