Labor court dismisses union claim that annual leave breaks the workday requirement for weekend pay.

Työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan muun muassa edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Työntekijä oli ollut ennen arkipyhää sairauslomalla ja sen jälkeen vuosilomalla. Tuomiossa on ollut kysymys siitä, onko työntekijän katsottava olleen työssä arkipyhää lähinnä seuraavana työpäivänä, kun hän oli palannut työhön loman jälkeen seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä.

KANTAJA Kemianliitto ry

VASTAAJA Kemianteollisuus KT ry

KUULTAVA Dynoplast Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kemianteollisuus ry:n ja Kemianliitto ry:n välisessä kemiallisteknistä teollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa 1.11.199531.1.1998 on seuraavat arkipyhäkorvausta koskevat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 § Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaispäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vian työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enintään 3 kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.

Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhäkorvausta suoriteta.

Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta

- vahvistamaan, että Dynoplast Oy on menetellyt työehtosopimuksen 21 §:n vastaisesti jättäessään suorittamatta Heikki Ruumensaarelle arkipyhäkorvauksen pitkäperjantailta 5.4.1996 ja toiselta pääsiäispäivältä 8.4.1996,

- velvoittamaan Dynoplast Oy:n suorittamaan edellä mainittuina arkipyhäkorvauksina 720 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.4.1996 lukien, ja

- velvoittamaan Kemianteollisuus KT:n ja Dynoplast Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut tässä asiassa korkolain 4§:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kemianliiton jäsen Heikki Ruumensaari oli ollut Dynoplast Oy:n Turun tehtaalta sairauslomalla 1. - 4.4.1996 ja tämän jälkeen talvilomalla 9. - 15.4.1996. Sairausloman ja talviloman väliin jäivät työehtosopimuksen 21 §:n mukaiset arkipyhät pitkäperjantai 5.4. ja toinen pääsiäispäivä 8.4.1996. Viimeisenä arkipyhää edeltäneenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä Ruumensaaren poissaolo oli perustunut työehtosopimuksen sisältämään palkalliseen poissaoloon eli sairauteen. Talvilomapäiviä ei ollut merkitty työtuntijärjestelmään työpäiväksi, joten Ruumensaari oli työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää lähinnä seuraavana työpäivänä. Toisekseen vuosilomapäivät oli määritelty jo tammikuussa, joten niitä ei tälläkään perusteella voitu pitää työtuntijärjestelmään kuuluvina. Hänelle tuli siten suorittaa arkipyhäkorvaus työehtosopimuksen 21 §:n 2 momentin perusteella.

Arkipyhäkorvausmääräykset olivat tulleet kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimukseen vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa teollisuuden tavanomaisia työehtosopimusmääräyksiä vastaavina. Silloisen Kemian Työntekijäin liiton neuvotteluesitys kuten myöskään vuoden 1988 neuvotteluissa tehdyt esitykset eivät olisi merkinneet muutosta nyt esillä olevan asian kannalta. Vastaava tilanne ei muutoinkaan ollut ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa, joten niillä ei tulkintalähteenä ollut tässä tapauksessa käyttöä.

Sopimusmääräyksen 2 ja 3 momentti muodostivat kokonaisuuden, jossa perusteeton poissaolo arkipyhään liittyen sai aikaan arkipyhäkorvauksen menettämisen. Työnantajapuolen tulkinta johti mielivaltaisiin lopputuloksiin. Mikäli esimerkiksi lääkäri olisi kirjoittanut Ruumensaarelle sairauslomaa 8.4.1996 asti tai jos vuosiloma olisi alkanut vaikka 4.4.1996, eikä Ruumensaari olisi pyytänyt vuosiloman siirtämistä, olisi arkipyhäkorvaus suoritettu sopimusmääräyksen 3 momentin perusteella. Esillä olevan tapauksen asettaminen eri asemaan pelkästään muodollisilla perusteilla ei ollut mielekästä.

Kemianliitto lähetti loppuvuodesta 1997 kemianalojen pääluottamusmiehille tiedustelun sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä. Kyselystä laadin yhteenvedon mukaan arkipyhäkorvaus oli vastaavissa tapauksissa maksettu tai sitten tapauksia ei ollut esiintynyt. Yhdessäkään vastauksessa ei ollut ilmoitettu noudatetun työnantajaliiton kannan mukaista tulkintaa eikä työnantajaliittokaan erimielisyysneuvotteluissa ollut esittänyt tapauksia, joissa sellaista tulkintaa olisi noudatettu.

Arkipyhäkorvauksia koskeva sopimusmääräys oli tullut kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimukseen vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa teollisuuden tavanomaisia työehtosopimusmääräyksiä vastaavana. Silloisen Kemian Työntekijäin liiton neuvotteluesitys vastasi yleistä linjaa ja sittemmin saavutettua neuvottelutulosta siinä määrin, ettei sen toteutuminen olisi merkinnyt muutosta esillä olevan asian kannalta. Myöskään 1988 neuvotteluissa tehty muutosesitys ei olisi merkinnyt muutosta arkipyhäkorvausmääräyksen toiseen momenttiin, eikä neuvotteluesityksistä voitu vetää johtopäätöksiä esillä olevan asian kannalta. Nyt riidanalainen tilanne ei muutoinkaan ole ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa, joten työehtosopimusneuvotteluilla ei tulkintalähteenä ole käyttöä.

Liittojen välillä oli 1980-luvun puolella neuvoteltu arkipyhäkorvausten maksamisesta. Kyse oli silloin joulun ja uudenvuoden aikaan sijoittuvista vuosilomista, jolloin korvattavia arkipyhiä sijoittui osittain vuosilomien sisään. Keskustelussa oli yhteisesti todettu, että arkipyhän korvattavuus säilyi, vaikka vuosiloma sijoittuisikin jollekin tai kummallekin puolelle arkipyhää. Keskustelusta ei laadittu asiakirjaa, mutta se johti siihen, että työehtosopimuksen 21 §:ään otettiin uusi 3 momentti, jossa edellä tarkoitettu tilanne oli huomioitu.

Liittojen välisissä neuvotteluissa 12.11.1998 työnantajaliitto oli viitannut liiton julkaisemassa soveltamisohjeessa "Työaika kemian teollisuudessa" 26.11.1995 oleviin esimerkkeihin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut yhteisesti hyväksytty soveltamisohje.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ry ja Dynoplast Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Suoritusvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi, mutta koronmaksuvelvollisuus on kiistetty haasteen tiedoksiantopäivää edeltävältä ajalta.

Lisäksi Kemianteollisuus KT ry ja Dynoplast Oy ovat puolestaan vaatineet, että Kemianliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ruumensaaren talviloman ajankohta 9. - 15.4.1996 oli vahvistettu 23.1.1996 hänen esityksensä mukaisesti.

Kemiallis-teknistä teollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa oli vuoteen 1984 asti pelkästään määräys vapunpäivän palkasta. Sopimuskauden 15.4.1983 - 29.2.1984 voimassa olleen kemiallis-teknistä teollisuutta koskevan työehtosopimuksen 8 §:ssä oli määrätty, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettiin vapunpäivältä palkka samoin edellytyksin kuin laissa itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä oli määrätty.

Kemian Työntekijäin liitto oli 23.1.1984 esittänyt, että vuoden 1984 työehtosopimuksen uudistamisneuvotteluissa otettaisiin käsiteltäväksi muun muassa arkipyhät.

Uusi kemiallis-teknistä teollisuutta koskeva työehtosopimus sopimuskaudeksi 9.4.1984 - 28.2.1987 oli allekirjoitettu 9.4.1984. Työehtosopimusratkaisun mukaisesti tuntipalkkaisille työntekijöille maksettiin vapunpäivältä palkka samoin edellytyksin kuin laissa itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisinä juhla- ja vapaapäivinä oli määrätty. Samoin edellytyksin maksettiin palkka uudenvuodenpäivältä vuodesta 1985 alkaen ja pitkäperjantailta vuodesta 1986 alkaen. Määräys sisällytettiin työehtosopimuksen 8 §:ään.

9.4.1984 allekirjoitetun työehtosopimusratkaisun yhteydessä osapuolet olivat asettaneet yhteisen työryhmän laatiman keskusjärjestöjen suositusten perusteella ehdotuksen siitä, millä tavalla työaikaa lyhennetään 32 tuntia vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa

Liittojen välillä allekirjoitettiin 3.10.1985 sopimus ns. Pekkas-ratkaisun edellyttämästä työajan lyhentämisen toteuttamisesta mm. kemiallis-teknisessä teollisuudessa. Tuon sopimuksen mukaan työajan lyhentäminen toteutettiin ansiotasoa alentamatta. Tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta ansionmenetys sovittiin kompensoitavaksi siten, että toiselta pääsiäispäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus sopimuksen liitteessä olevien arkipyhäkorvauksen maksamista koskevien periaatteiden mukaisesti.Sopimuksella sovittiin myös, että aikaisemmin työehtosopimuksen 8 §:n mukaan tuntipalkkaisille työntekijöille ns. itsenäisyyspäiväedellytyksellä maksetut vapunpäivä, uudenvuodenpäivä ja pitkäperjantai maksettiin 1.1.1986 alkaen arkipyhäkorvausperiaatteiden mukaan.

Kemian Työntekijäin liitto jätti 26.2.1986 esitykset työehtosopimusten soveltamisneuvotteluihin keväällä 1986. Liitto esitti muun muassa muutoksia työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksiin.

Työehtosopimus kaudelle 7.4.1986 - 29.2.1988 allekirjoitettiin 7.4.1986. Sopimusratkaisun yhteydessä kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksen 8 §:n otsikkoa ja tekstiä hieman tarkennettiin.

Kemian Työntekijäin Liitto jätti 10.3.1988 työehtosopimuksen muutosesitykset kevään 1988 työehtosopimusneuvotteluja varten. Muutosesityksiin sisältyi myös arkipyhäkorvausta koskeva esitys. Sittemmin osapuolet hyväksyivät 25.4.1988 valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen työehtosopimuksen uudistamiseksi sopimuskaudeksi 25.4.1988 - 28.2.1991. Työehtosopimusratkaisun yhteydessä ei muutettu arkipyhäkorvausmääräyksiä.

Työnantajaliitto on käsitellyt arkipyhäkorvauksia ja niiden maksuedellytyksiä sekä esittänyt eräitä tulkintatilanteita välittömästi 3.10.1985 tehdyn sopimusratkaisun jälkeen 29.11.1985 ilmestyneessä "Työaika kemian teollisuudessa" -julkaisussa. Esitetyt tulkinnat ovat olleet työntekijäliiton tiedossa. Myöhemmin Kemianteollisuuden Työnantajaliitto ja Kemian Työntekijäin Liitto ovat käsitelleet arkipyhäkorvauksia ja niiden maksuedellytyksiä muun muassa vuosina 1989 ja 1993 ilmestyneissä liittojen yhteistyönä laatimissa "Työntekijöiden palkanlaskenta kemianteollisuudessa" - nimisissä julkaisuissa.

Ruumensaaren tapauksessa pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä jäivät palkallisen sairausloman ja vuosiloman väliin. Näin ollen arkipyhäkorvauksen maksamiseksi asetettu edellytys työskentelystä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä ei täyttynyt. Ruumensaaren oikeutta arkipyhäkorvaukseen tuli siten arvioida sopimusmääräyksen jälkimmäisen edellytyksen täyttymisen osalta. Tällöin työntekijältä edellytetään työtuntijärjestelmän mukaista työssäoloa joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana päivänä, minkä lisäksi oikeus saada arkipyhäkorvausta edellyttää, että poissaolo toisena näistä päivistä on tapahtunut työnantajan luvalla tai poissaolo on perustunut työehtosopimukseen sisältyviin palkallisiin poissaoloihin.

Ruumensaari ei ole ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti töissä arkipyhää edeltäneenä eikä sitä seuranneena työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä. Ennen pitkäperjantaita hän oli ollut sairauslomalla ja toisen pääsiäispäivän jälkeen vuosilomalla. Toisen pääsiäispäivän jälkeen tapahtunut poissaolo ei ollut perustunut työnantajan lupaan eikä työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Vuosiloma ei ole työehtosopimusmääräyksen tarkoittama "työehtosopimuksen sisältämä palkallinen poissaolo". Vuosilomaa ei voida myöskään pitää työssä olemisena, vaan vuosilomalakiin perustuvana työstä poissa olemisena.Työnantajaliitto ei ole missään vaiheessa hyväksynyt sellaista arkipyhäkorvauksen maksamisedellytyksiin liittyvää tulkintaa tai sovellutusta, että vuosiloman yhteydessä maksuedellytysten täyttymistä tarkasteltaisiin arkipyhään liittyvän vuosiloman päättymistä seuraavan työtuntijärjestelmän mukaisen työpäivän tilanteen mukaan.

Ainoa liittojen välillä arkipyhäkorvausten maksuedellytyksiin liittyvä tulkinta koskee työajan lyhennysvapaapäiviä, jotka oli erikseen sovitulla tulkinnalla katsottu kuuluvan arkipyhäkorvausmääräyksen tarkoittamiin työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin. Tämä tulkinta oli kirjattu myös liittojen välisiin "Työntekijöiden palkanlaskenta kemianteollisuudessa" -julkaisuihin.

Siinä vaiheessa, kun kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevista määräyksistä oli käyty liittojen välisiä neuvotteluja, ei neuvotteluissa viitattu muiden työehtosopimusten arkipyhäkorvausta koskeviin määräyksiin tulkintalähteenä. Kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräykset ovat myös sisällöltään erilaiset verrattuna muiden teollisuuden alojen vastaaviin määräyksiin. Tästä syystä muilla työehtosopimusaloilla omaksutut arkipyhäkorvauksen maksamista koskevat tulkinnat eivät soveltuneet kemiallis-teknistä teollisuutta koskevan työehtosopimuksen 21 §:n tulkintaan.

Työnantajapuolella omaksutusta 21 §:n arkipyhäkorvausmääräyksen tulkinnasta poikkeavaa soveltamiskäytäntöä ei ollut tiedossa. Työehtosopimusosapuolten ollessa tässä tilanteessa eri mieltä työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta, on tulkintaerimielisyys ratkaistava työehtosopimusmääräyksen sanamuodon perusteella. Määräyksen sanamuoto ei tue esitettyä näkemystä siitä, että arkipyhäkorvauksen maksu- edellytys täytyy myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä vuosiloman jälkeen seuraavana ensimmäisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä. Esitetystä tulkinnasta ei ole myöskään sovittu asianosaisliittojen välillä.

Kemianliiton luottamusmiehilleen tekemän kyselyn yhteenveto arkipyhäkorvauskäytännöstä on niin suppea ja epämääräinen, ettei sen pohjalta voida katsoa, että arkipyhäkorvauksen maksamisesta olisi muodostunut kantajan tulkintaa tukeva vakiintunut soveltamiskäytäntö. Selvityksen tiedot ovat osin ristiriitaisia Kemianteollisuus KT:n kyseisistä yrityksistä saamien tietojen kanssa. Niissä tapauksissa, joissa korvauksia on ilmoitettu maksetuksi, on taustatilanne jäänyt riittävästi selvittämättä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Dynoplast Oy:n palveluksessa Turun tehtaalla työskennellyt Heikki Ruumensaari on ollut sairauslomalla 1. 4.4.1996 ja tämän jälkeen talvilomalla 9. - 15.4.1996. Sairausloman ja talviloman välissä ovat olleet työehtosopimuksen 21 §:n mukaiset arkipyhät pitkäperjantai 5.4. ja toinen pääsiäispäivä 8.4.1996. Viimeisenä arkipyhää edeltäneenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä Ruumensaari on siten ollut sairas ja arkipyhän jälkeisenä työpäivänä vuosilomalla, mutta hän on palannut työhön talviloman jälkeen työvuorolistaan merkittynä ensimmäisenä työpäivänään.

Työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksen mukaan tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan määräyksessä mainituilta arkipyhiltä arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka muun muassa edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Tulkintaerimielisyydessä on kyse siitä, onko vuosilomaa pidettävä sellaisena työstä poissaolona, joka työehtosopimuksen mukaan siirtää arkipyhäkorvauksen maksamisvelvollisuuden edellytysten määräytymisajankohdan tässä tapauksessa loman jälkeen ensimmäiseen työvuorolistan mukaiseen työpäivään.

Arkipyhäkorvausmääräyksen syntyhistoria

Arkipyhäkorvausmääräysten ottamisesta kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen on sovittu ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja ne ovat tulleet voimaan vuoden 1986 alusta. Määräyksiä oli valmisteltu työryhmässä, jonka asettamisesta oli sovittu vuoden 1984 työehtosopimusratkaisun yhteydessä. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus siitä, millä tavalla työaikaa lyhennetään 32 tuntia vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Ehdotuksessa oli otettava huomioon, miten työajan lyhennyksestä tuntipalkkaisille aiheutuva ansionmenetys korvataan pitäen erityisenä lähtökohtana järjestelyä, jolla ansionmenetyksen korvaaminen kohdentuu arkipyhäviikoilta maksettavaan palkkaan kokonaisansion ylittämättä normaalityöaikaisen viikon ansiota.

Työryhmän esitysten pohjalta liittojen välillä on allekirjoitettu 3.10.1985 sopimus työajan lyhentämisen toteuttamisesta ja samassa yhteydessä on sovittu myös arkipyhäkorvausmääräyksistä. Työajan lyhentäminen on toteutettu ansiotasoa alentamatta kompensoimalla ansionmenetys tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta siten, että toiselta pääsiäispäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä työntekijälle sovittiin maksettavaksi arkipyhäkorvaus vuoden 1984 työehtosopimusneuvotteluissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Sopimuksessa on myös sovittu, että aiemmin niin sanotulla itsenäisyyspäiväedellytyksellä maksetut vapunpäivän, uudenvuodenpäivän ja pitkäperjantain palkka maksetaan vuoden 1986 alusta alkaen arkipyhäkorvausperiaatteiden mukaan. Arkipyhäkorvausmääräykset ovat vastanneet pääpiirteissään nykyisin voimassaolevia määräyksiä, mutta tuossa vaiheessa on sovittu vain vuosilomasta sellaisena poissaolona, jonka ajalle sijoittuva arkipyhä tulee korvattavaksi.

Vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa on Kemian Työntekijäin Liiton esityksestä sovittu lisättäväksi viimeksi mainittuja poissaoloja. Tällaisiksi poissaoloiksi on vuosiloman lisäksi hyväksytty eräin edellytyksin sairaus, lomautus ja työnantajan kustantama koulutus.

Seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 1988 Kemian Työntekijäin Liitto on esittänyt lisättäväksi työehtosopimukseen pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan jos työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksessä olevat työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskisi vain yhtä arkipyhää. Samassa yhteydessä työntekijäliitto on esittänyt lisäyksiä niihin tilanteisiin, jotka oikeuttaisivat arkipyhäkorvaukseen arkipyhän sijoittuessa poissaolon ajalle. Esitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet arkipyhäkorvausmääräysten muuttamiseen.

Soveltamiskäytäntö

Kemianteollisuus KT:tä alan työehtosopimussopijapuolena edeltänyt Työnantajain Yleinen Ryhmä on vuonna 1985 julkaissut kirjasen "Työaika kemian teollisuudessa". Siihen sisäl-tyivät muun ohella tuolloin uudet arkipyhäkorvausmääräykset ja esimerkkejä niiden soveltamisesta. Työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt julkaisun sisältöä kaikilta osin, mutta arkipyhäkorvauksen osalta sen sisältöä ei ollut riitautettu.

Vuosina 1989, 1993 ja 1998 ovat liitot yhteistyönä julkaisseet "Työntekijöiden palkanlaskenta kemianteollisuudessa" -palkanlaskentaoppaan, jossa on käsitelty myös arkipyhäkorvauksen maksamisedellytyksiä. Palkanlaskentaoppaat ovat näiltä osin vastanneet sisällöltään työnantajapuolen edellä mainittua julkaisua ottaen huomioon kulloinkin voimassa olleen työehtosopimuksen määräykset.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan tulkintariitoja ei ole ollut sen jälkeen kun vuonna 1989 oli edellä todetuin tavoin sovittu työajan lyhennyspäivien vaikutuksesta edellytyspäiviin. Työntekijäpuolelta kuultujen todistajien mukaan riitoja ei ole ollut sen vuoksi, että korvaukset on aina maksettu, kun poissaolo ei ole ollut luvatonta. Työnantajapuolelta kuultujen todistajien näkemyksen mukaan taas arkipyhäkorvauksia maksettaessa on käytännössä menetelty edellä todettujen ohjeiden mukaisesti.

Kemianliitto on tämän riita-asian yhteydessä tehnyt pääluottamusmiehille suunnatun selvityksen tulkinnanalaisen arkipyhäkorvausmääräyksen soveltamiskäytännöstä. Selvityksen piiriin kuuluneilla noin 20 työpaikalla ei aivan vastaavia tilanteita ollut kovin usein esiintynyt ja osa ilmoitetuista tapauksista on työtuomioistuinkäsittelyssä riitautettu. Vaikka jossakin tapauksessa arkipyhäkorvaus on maksettu, esitetty selvitys ei sellaisenaan osoita että, että alalla olisi vakiintuneesti sovellettu arkipyhäkorvausmääräystä kanteessa tarkoitetulla tavalla.

Oikeudellinen arviointi

Arkipyhäkorvausmääräysten syntyhistoria osoittaa, että osapuolet ovat alkuaan sopineet yksityiskohtaisesti arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksistä eri tilanteissa ja samoin myöhemmin tapauskohtaisesti sen maksamisvelvollisuuden laajennuksista. Työajan lyhennyspäivien vaikutuksesta arkipyhäkorvausoikeuteen on nimenomaisesti sovittu työehtosopimusosapuolten välillä ja tämä sopimus on kirjattu yhteisiin palkanlaskentaohjeisiin vuonna 1989. Muutoin osapuolet eivät ole sopineet työehtosopimuksen sanamuotoa laajentavista tulkinnoista.

Arkipyhäkorvausmääräyksistä on sovittu osana työajan lyhentämisjärjestelyjä ja niiden toteuttamista ansiotasoa alentamatta. Vaikka arkipyhäkorvaukset on sovittu maksettaviksi osana työajan lyhentämisen aiheuttaman ansionmenetyksen korvausta, pelkästään tällä perusteella ei kuitenkaan voida katsoa tarkoituksena olleen, että määräystä tulisi tulkita laajasti niin, että vain luvattomat työstä poissaolot aiheuttaisivat arkipyhäkorvausoikeuden menetyksen.

Siitä seikasta, että työajan lyhennyspäivien on sovittu siirtävän arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyspäivää, ei edellä todetun mukaisesti voida perustellusti päätellä, että asiaa olisi arvioitava samalla tavoin myös vuosiloman osalta. Esitetty selvitys päinvastoin viittaa sopijapuolten tarkoituksena olleen rajata arkipyhäkorvauksen maksaminen nimenomaisesti sovittuihin tapauksiin erityisesti sellaisissa kanteen mukaisissa ja korvausvelvollisuuden kannalta poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työntekijä ei ole ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää edeltävänä eikä myöskään sitä seuraavana työpäivänä. Kannetta tukevaa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä ei myöskään ole näytetty syntyneen.

Edellä lausuttua käsitystä tukee myös se, että vuosiloma sinänsä on jo alun alkaen huomioitu arkipyhäkorvausmääräyksessä, jossa on sovittu vuosiloman ajalle sijoittuvan arkipyhän korvaamisesta.

Kun osapuolten ei ole näytetty muuta tarkoittaneen, arkipyhäkorvausmääräystä on tässä tapauksessa tulkittava niin, että vaikka työntekijän talvilomapäiviä ei ollut merkitty työtuntijärjestelmään työpäiviksi, vuosiloma ei siirrä arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyspäivää niin, että työntekijän olisi katsottava olleen lomalta palattuaan työssä työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää lähinnä seuraavana työpäivänä.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Dynoplast Oy olisi menetellyt työehtosopimuksen 21 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Ruumensaarelle kanteessa vaaditut arkipyhäkorvaukset.

Oikeudenkäyntikulut

Kemianteollisuus KT ja Dynoplast Oy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Asia on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä, että Kemianliitolla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n säännökset Kemianteollisuus KT:n ja Dynoplast Oy:n tulee jutun voittaessaankin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kemianteollisuus KT ja Dynoplast Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Varis, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Semi.

Tuomio on yksimielinen.