Labour court rules factory store sales staff must follow glass industry collective agreement over retail terms.

Lausunnossa on ollut kysymys siitä, oliko tehtaanmyymälässä myyjänä työskentelevän henkilön työhön sovellettava kaupanalan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta vai lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

LAUSUNTO

KUULTAVAT Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry

Yleinen Teollisuusliitto ry

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry

Kaupan Työnantajaliitto KTL ry

Liikealan ammattiliitto ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET:n, Yleisen Teollisuusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välillä 29.9.1995 - 31.1.1998 voimassa olleessa lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n ja Yleinen Teollisuusliitto YTL ry:n lasikeraamisen teollisuuden palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

- konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen ja kustannusten laskentaan, myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

- ATK-sovelluksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu-, ohjelmointi-, ylläpito- ja tukityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

- markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

- varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

- henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

- henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät, kuten esimerkiksi työterveyshoitajat ja ruokaloiden emännät.

Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkonttorissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä teollisuuden toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimusta sovelletaan siten toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat tässä sopimuksessa tarkoitettuihin.

Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Milloin syntyy epäselvyyttä tämän pykälän tulkinnasta tai toimihenkilöiden kuulumisesta tämän sopimuksen piiriin, pyritään asia selvittämään tämän sopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen ja ottaen huomioon, että sopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä ovat 1-kohdassa määritellyissä puitteissa myös sellaiset esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt, joita ei ole suljettu 5-kohdan määräyksellä sopimuksen ulkopuolelle.

8. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että teollisuustoimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki teollisuustoimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Soveltamisohje:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

C. Alarajanveto

Rajanvedossa työntekijäsopimuksiin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin:

a) Sillä seikalla, mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b) Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c) Arvioitaessa sopimuksen soveltuvuutta ao. henkilön pääasiallisiin tehtäviin on niitä verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä 29.9.1995 - 28.2.1998 voimassa olleessa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia liittoja velvoittavia työmarkkinain keskusjärjestöjen välillä sovittuja keskusjärjestösopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Satu-Mari Hellevi Suomalainen on vaatinut Hackman Designor Oy Ab:n velvoittamista maksamaan hänelle 16 831,77 markkaa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.5.1997 lukien sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Perusteet

Suomalainen oli työskennellyt vastaajayhtiön palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa myyjänä vastaajayhtiön Leppävirran myymälässä 3.1.1994 - 31.12.1997. Työsopimuksessa oli todettu, että palkkauksen osalta työsuhteessa noudatettava työehtosopimus oli teollisten toimihenkilöiden yleissopimus.

Hackman Designor Oy Ab:n myymälä sijaitsi Leppävirran keskustassa noin 8 kilometrin etäisyydellä Sorsakosken tuotantolaitoksista. Kyseessä oli teollisesta toiminnasta erillään oleva myymälä, jossa myytiin pääsääntöisesti yksityisille kuluttajille eri yksiköiden tuotteita, kuten kattiloita, astiastoja sekä lasiesineitä. Olennaista oli, että teollisesta toiminnasta erillään olevassa myymälässä myytiin useilla eri teollisuuden aloilla toimivien tavaranvalmistajien tuotteita. Myymälässä myytiin muun muassa ruoan valmistus- ja ruokailuastioita, ruokailuvälineitä, kotitalousmuoveja, kynttilöitä ja pesuaineita. Kyseiset tavaranvalmistajat olivat sulautuneet vastaajayhtiöön yritysostojen kautta.

Myymälässä myytiin II-laadun lisäksi myös I-laatua, esimerkiksi ruokailuvälineitä, muovituotteita ja pesuaineita. Myös Hackman konsernin ulkopuolisissa yrityksissä myytiin II-laatua. Koe-erien myynti oli lähes olematonta.

Myymälä oli tavanmukaisesti harjoitettu vähittäismyyntiliike. Kysymyksessä oli tyypillisesti sellainen myymälä, johon oli sovellettava työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovana työehtosopimuksena myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, jonka soveltamisala oli määritelty sanotun työehtosopimuksen ulottuvuutta koskevassa 1 §:ssä. Myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan, mikäli liike oli auki lauantaisin kello 13:n jälkeen, maksettiin lauantain kello 13 jälkeen tehdystä työstä, mahdolliset säännöllisen työajan ylityksestä aiheutuvat korvaukset mukaan lukien, yhteensä 100 prosentilla korotettu palkka. Kello 18 jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä maksettiin 50 prosentilla korotettu palkka.

Kantajan vaatimus perustui myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisten tuntipalkkojen, iltatyökorvausten ja lauantaityökorvausten sekä todellisuudessa maksettujen palkkojen erotukseen.

Suomalainen oli vaatinut esimieheltään useita kertoja työsuhteensa aikana, että hänen palkkauksensa tulisi määräytyä myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan. Esimies oli puolestaan tiedottanut asiasta Helsingin pääkonttoriin. Vastaajayhtiö ei ollut useista pyynnöistä huolimatta suostunut noudattamaan edellä mainittua yleissitovaa työehtosopimusta.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio S 92/96 oli yhtenevä nyt kysymyksessä olevan tapauksen kanssa. Hovioikeuden tapauksessa oli ollut kyse kahvilatoiminnasta, kun nyt oli kyse vähittäismyynnistä. Myymälässä tehty työ oli ollut normaalia myyjän työtä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1992:187 oli kannanotto siihen, että teollisuusrakennuksen yhteydessä toimivaan kahvilaan voitiin soveltaa kyseessä olevan teollisuuden sopimusta. Tähän viittasi myös teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräys soveltamisalasta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluivat toimihenkilöt, jotka työskentelivät henkilöstöpalveluun liittyvissä toimihenkilötehtävissä, kuten esimerkiksi työterveyshoitajat ja ruokaloiden emännät. Tilanne oli kuitenkin toinen, jos kahvila tai myymälä sijaitsi teollisesta toiminnasta erillään, jolloin oli sovellettava alasta riippuen joko hotelli- ja ravintola-alan sopimusta tai myyjiä koskevaa työehtosopimusta.

Teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen ja lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä voitiin tarkoittaa vain yrityksen konttorissa työskenteleviä toimihenkilöitä, joiden työtehtävät liittyivät tuotteiden myyntiin. Suomalainen oli työtehtäviensä ja asemansa perusteella ollut myyntityötä tekevä työntekijä. Myyntityö ei ollut millään tavoin eronnut esimerkiksi kultasepänliikkeen myyjän työstä.

Osapuolten välillä ei ollut erimielisyyttä siitä, etteivätkö Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välinen yleissopimus, lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskeva työehtosopimus sekä Kaupan Työnantajaliiton ja Liikealan ammattiliiton välinen myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimus olisi omalla alallaan olleet yleissitovia.

Vastaavanlainen riita sovellettavasta työehtosopimuksesta oli ollut vireillä jo aikaisemminkin. Hackman Designor Oy Ab:n Napapiirin lasin myymälässä työntekijöille oli maksettu vaatimusten esittämisen jälkeen myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaiset saatavat.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Hackman Designor Oy Ab on vaatinut kanteen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Hackman Designor Oy Ab:n kaupparekisteriin merkittynä toimialana oli muotoilultaan korkealuokkaisten eri materiaaleista valmistettavien esineiden suunnittelu, suunnitteluttaminen, valmistus, valmistuttaminen ja markkinointi koti- ja ulkomailla sekä muu tähän liittyvä toiminta.

Yhtiö suunnitteli ja valmisti lähinnä ruoan valmistus- ja ruokailuastioita, ruokailuvälineitä, kotitalousmuoveja ja kynttilöitä. Tuotteet markkinoitiin kansainvälisesti tunnetuilla tavaramerkeillä, jotka olivat Arabia, Rödstrand, Iittala, Hackman, Hammar/Sarvis ja Havi.

Yhtiö harjoitti sekä metalli- että lasikeraamista teollisuutta. Pääasiallinen toimiala oli lasikeraaminen teollisuus. Yhtiö oli Yleisen Teollisuusliiton jäsenyritys.

Leppävirran tehtaanmyymälä oli perustettu 1980-luvun alussa ja myymälässä työskenteli neljä henkilöä; yksi henkilö myymälän vetäjänä, yksi henkilö kokoaikaisena ja kaksi henkilöä osa-aikaisina myyjinä.

Tehtaanmyymälän työntekijöihin oli toiminnan alusta asti sovellettu Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välistä teollisuustoimihenkilöiden yleissopimusta. Sittemmin vuonna 1995 teollisuustoimihenkilöiden yleisen sopimuksen sijasta eri teollisuuden alat olivat solmineet omat toimihenkilösopimuksensa. Tuolloin Leppävirran tehtaanmyymälässä oli alettu soveltaa työntekijöihin yhtiön päätoimialan mukaisesti lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, jonka osapuolina olivat työnantajapuolelta Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ja Yleinen Teollisuusliitto sekä työntekijäpuolelta Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL.

Kantajan 3.1.1994 ja 16.2.1995 allekirjoittamissa työsopimuksissa oli nimenomaisesti sovittu noudatettavaksi toimihenkilöiden yleissopimusta. Samoin oli sovittu myös kaikkien muiden myymälän työntekijöiden kanssa. Muut eivät olleet riitauttaneet heihin sovellettavaa työehtosopimusta.

Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan työehtosopimuksen sitovuus määräytyi pääsääntöisesti sen mukaan, kuuluiko asianomainen työnantaja jäsenenä työnantajaliittoon, joka oli työehtosopimukseen osallisena. Vastaajayhtiön ei voitu katsoa järjestäytyneen normaalista poikkeavasti. Yritys oli Yleisen Teollisuusliiton jäsenyritys. Lasikeraamisen teollisuuden osalta noudatettiin työntekijöihin lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimusta ja toimihenkilöihin lasikeraamisen teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Vastaajayhtiö ei ollut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsen.

Sekä teollisuustoimihenkilöiden yleissopimus että myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimus olivat molemmat alallaan yleissitovia työehtosopimuksia. Tällaisessa tilanteessa työehtosopimukseen sidotun työnantajan velvollisuus työehtosopimuksen noudattamiseen perustui ensisijassa sanottuun työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin eikä työsopimuslain 17 §:n säännökseen. Tämän vuoksi teollisuuden alan omalle työehtosopimukselle oli annettava etusija.

Harkittaessa työehtosopimuslain ja työsopimuslain nojalla noudatettavan työehtosopimuksen kollisiotilannetta suuri merkitys oli annettava lainsäätäjän tarkoitukselle työsopimuslain 17 §:ää säädettäessä. Tavoitteena oli ollut saada aikaan vähimmäispalkkanormi, joka takaisi työntekijöille mahdollisimman aukottoman suojan alipalkkaukselta.

Koska työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta koski vain sellaista työnantajaa, joka muutoin ei ollut sidottu työehtosopimukseen, kantajan työsuhteessa oli tullut soveltaa työsopimuslain nojalla normaalisitovana teollisuuslinjaperiaatteen mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Soveltaessaan edellä kerrottuja sopimuksia vastaaja oli noudattanut teollisuuslinjaperiaatetta, jonka mukaan kaikki tietyssä teollisuusyrityksessä työskentelevät saman henkilöstöryhmän työntekijät kuuluivan yhden ja saman työehtosopimuksen piiriin riippumatta siitä, mitä ammattityötä he yrityksessä suorittivat. Ratkaisevaa oli näin ollen se, mitä teollisuutta työnantaja harjoitti. Koska vastaajayhtiö harjoitti pääasiassa lasikeraamista teollisuutta, oli työsopimuslain 17 §:n mukainen työehtosopimus lasikeraamisen teollisuuden mukaan määräytyvä työehtosopimus, jota sovellettiin vakiintuneesti myös kaikkiin tehtaan myymälässä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Sekä teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksessa että lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa oli niiden soveltamisalaa koskevassa 1 §:ssä nimenomaisesti mainittu sopimuksen piiriin kuuluvan myös sopimuksiin sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelivät myyntiin kuuluvassa työssä. Vastaajan käsityksen mukaan tämä maininta tarkoitti kaikkea sopimukseen sidotun työnantajan palveluksessa tehtyä myyntityötä ja siten myös tehtaanmyymälässä tehtyä myyntityötä.

Leppävirran tehtaanmyymälä ei ollut yrityksen teollisesta toiminnasta erillään oleva myymälä. Sillä ei voitu katsoa olevan tavanmukaisesti harjoitetun vähittäismyyntiliikkeen asemaa ja toimintaa, vaan myymälän toiminta liittyi selvästi yrityksen teolliseen toimintaan. Myymälän toiminta täydensi ja avusti yrityksen teollista toimintaa. Myymälässä ei myyty ulkopuolisten valmistajien tuotteita, vaan ainoastaan konsernin omia tuotteita. Myymälä, kuten vastaajan 13 muutakin tehtaanmyymälää, toimi II-laatuisten tuotteiden ainoana jakelukanavana. Näitä tuotteita ei annettu myyntiin tehtaanmyymälöiden ulkopuolelle. Tuotteista vain pieni osa oli I-laatua. Lisäksi myymälän kautta poistettiin teollisen toiminnan koe-erät, jotka eivät syystä tai toisesta olleet johtaneet teolliseen valmistukseen.

Merkitystä ei ollut sillä, sijaitsiko tehtaanmyymälä teollisuuslaitoksen yhteydessä vai siitä erillään. Merkitystä oli sillä, että myymälässä myytiin tuotteita, joita teollisuuslaitos valmisti.Yrityksen teollinen toiminta ja valmistettujen tuotteiden markkinointi oli nähtävä yhtenäisenä toimintana. Edelleen oli otettava huomioon, että myymälän liikevaihto verrattuna yrityksen teolliseen toimintaan oli varsin pieni ja että myymälässä työskenteli neljä henkilöä, kun taas koko yrityksen palveluksessa oli yli 1 700 henkilöä. Myymälässä myyntityötä tekeviin ei siten tullut soveltaa muuta kuin yrityksen päätoimialan mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1992:187 kuljetusliikettä harjoittavan osakeyhtiön terminaalirakennuksessa olevan kahvion hoitajan työsuhteeseen ei työsopimuslain 17§:n 1 momentin mukaan ollut sovellettava majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, vaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen autoalan huoltokorjaamoiden työehtosopimusta. Yritys oli Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyyden perusteella ollut sidottu huoltokorjaamoja koskevaan työehtosopimukseen. Tuomion perustelujen mukaan työpaikkakahvio ei ollut ollut yhtiön varsinaisesta toiminnasta erillinen osa, vaan oli palvellut tätä toimintaa.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomiossa S 92/96, huolimatta siitä, että tapaus koski nyt kanteessa tarkoitettua myymälää, oli kyseessä ollut kahvilatoiminnasta, kun nyt taas oli kysymys selkeästi teollisen toiminnan jatkeesta. Leppävirran tehtaanmyymälä muodosti niin pienen osan työnantajan toiminnasta, että työnantajalle aiheutuisi kohtuuttomia hankaluuksia siitä, että myymälän muutamaan työntekijään sovellettaisiin teollisuuslinjaperiaatteesta poikkeavasti työnantajan toimialaan kuulumatonta työehtosopimusta.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla lausuntoa siitä, oliko Suomalaisen työsuhteessa sovellettavaa

a) Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n kesken solmittua yleissopimusta ja sittemmin Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n ja Yleisen Teollisuusliiton sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n kesken solmittua lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta vai

b) Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton kesken solmittua myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Lisäksi käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, mitä tarkoitetaan edellä mainittujen yleissopimuksen ja teollisuus- ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä sanonnalla "myyntiin kuuluvaa työtä".

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kulutustavara- ja Erityistuoteteollisuus KET:lle, Yleiselle Teollisuusliitolle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:lle, Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle ja Liikealan ammattiliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET, Yleinen Teollisuusliitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ovat antaneet yhteisen lausunnon:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet liitot katsovat, että kantaja Satu-Mari Suomalainen työskenteli ensin Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT ry:n (TT) ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n (STL) välisen teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen ja myöhemmin Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n, Yleisen Teollisuusliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välisen lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvassa tehtävässä.

Perustelut:

1. Työehtosopimuslain 4 §:n perusteella noudatettava työehtosopimus

Allekirjoittaneet liitot katsovat, että työtuomioistuimen lausuntopyyntö koskee kantaja Suomalaisen työsuhteeseen työehtosopimuslain 4 §:n perusteella sovellettavaa työehtosopimusta.

2. Työnantajan järjestäytyminen ja järjestäytymisen oikeellisuus

Työehtosopimuslain 4 §:n perusteella sovellettava työehtosopimus määräytyy työnantajan järjestäytymisen mukaan. Suomalaisen työnantaja on ollut 3.1.1994 - 31.12.1997 välisen ajan Hackman Designor Oy (jäljempänä yhtiö). Yhtiö on Yleinen Teollisuusliitto ry:n jäsenyritys. Yhtiö on ollut jäsenyyden perusteella sidottu ensin Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n väliseen teollisuustoimihenkilöiden yleissopimukseen ja myöhemmin Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n, Yleinen Teollisuusliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n väliseen lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Edellä mainitut teollisuustoimihenkilöiden yleissopimus ja lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on laadittu teollisuusliittoperiaatetta noudattaen. Yhtiön päätoimialana on lasikeraaminen teollisuus, joten yhtiön ei voida katsoa järjestäytyneen normaalista poikkeavasti.

3. Myyntiin kuuluva työ

Tarkasteltaessa teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltuvuutta kantaja Suomalaisen työsuhteeseen on lähtökohdaksi asetettava STL:n ja TT:n välisen teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen soveltamisala. Yleissopimuksen soveltamisalaan kuului 1 §:n mukaan mm. markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö. Sopimustoiminnan eriydyttyä vuonna 1995 teollisuusaloittain tapahtuvaksi vastaava soveltamisalamääräys sisällytettiin STL:n solmimiin teollisuuskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen yleissopimuksen määräys otettiin sellaisenaan.

Kantajana väite, jonka mukaan yleissopimuksen ja lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä voitiin tarkoittaa vain yritysten konttorissa työskenteleviä toimihenkilöitä, joiden työtehtävät liittyivät tuotteiden myyntiin, on virheellinen. Työehtosopimusosapuolien neuvottelutoiminnassa ja tulkinnoissa on lähtökohtana pidetty sitä, että yleissopimuksen soveltamisalaa ei ole myyntityön osalta rajattu sen mukaan kenelle tuotteet myydään tai missä myynti tapahtuu.

STL:n graafisen teollisuuden työehtosopimus on ensimmäisiä yleissopimuksen pohjalta solmittuja teollisuustoimihenkilöitä koskevia teollisuusalakohtaisia työehtosopimuksia. Sopimus solmittiin 1970-luvun loppupuolella. Soveltamisalaltaan se vastaa asiallisesti yleissopimuksen soveltamisalaa. STL:n graafisen alan työehtosopimuksessa on kuitenkin tarkemmin yksilöity sen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä ja niiden luonnetta. Sopimukseen kirjattiin mm. seuraavat myyntiin, markkinointiin ja myynninedistämiseen liittyvät tehtävänimikkeet:

kirjanäyttelyn hoitaja, ilmoituskonsultti, tuote-esittelijä ja myyntiedustaja. Kyseisissä myyntiin ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä työ tehdään valtaosaltaan muualla kuin yrityksen konttorissa. Sopimuksen soveltamisesta voidaan mainita esimerkkinä Edita Oy:n kirjakauppojen myyjät, joiden työsuhteisiin sovelletaan STL:n graafisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimusta. Heidän työnsä on pääosin painotuotteiden vähittäismyyntiä. Myynti tapahtuu valmistajan lukuun.

Yleissopimuksen tai uudempien teollisuusalakohtaisten sopimusten soveltamisaloja ei ole myöhemmin rajattu tai tarkoitettu rajata aiempaa suppeammiksi. Myöhemmin teollisuusalakohtaiseksi eriytyneiden sopimusten tulkinnasta voidaan esimerkkinä mainita tietoliikennealan teollisuustoimihenkilösopimusten alalta Helsingin Puhelin Oyj:n myymälät. Näiden myymälöiden myyjän tehtäviin sovelletaan tietoliikennealan teollisuustoimihenkilösopimusta, jonka soveltamisalamääräys on myyntityön osalta samanlainen kuin nyt käsiteltävänä oleva lasikeraamisen alan sopimusmääräys. Tietoliikennealan teollisuustoimihenkilösopimusta sovelletaan, vaikka myytävät puhelinkoneet ja matkapuhelimet eivät ole Helsingin Puhelin Oyj:n valmistamia. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy lähes jokaiselta teollisuudenalalta.

Kun kyse on tuotantoyrityksen tuotteen myymisestä kuluttajalle, teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalasta on olemassa seuraavanlainen vakiintunut tulkinta:

1. Uniikki tuote tai erätavara, usein pääomahyödyke (muu kuin yksityiselle kuluttajalle tarkoitettu kulutushyödyke esim. laivat tai omakotitalo)

* Ominaista tuotteelle on mm. tuotteen räätälöinti asiakkaan toiveiden mukaan. Myynti tapahtuu suoraan valmistajalta asiakkaalle ilman väliportaita. Tuotteella ei ole yleensä standardihintaa.

* Markkinointi, myynti ja myynninedistäminen kuuluvat teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

2. Kappaletavara (yksittäiselle kuluttajalle suunnatut tuotteet esim. astiat, elintarvikkeet ym.)

2.1 Valmistaja myy tuotteet omien jakelukanaviensa kautta vähittäiskauppaan, joka myy tuotteet edelleen kuluttajille (esim. nahkarukkaset - ei tietyn tuotemerkin myyntiä).

* Valmistajan lukuun tapahtuva tuotteen myynti vähittäiskaupan eri portaille kuuluu teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

* Vähittäiskaupan eri portaiden välillä tapahtuva myynti sekä vähittäiskaupan lukuun vähittäiskaupassa kuluttajalle kuuluvat jonkin muun kuin teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

2.2 Valmistaja myy tuotteet omien jakelukanaviensa kautta vähittäiskauppaan, joka myy tuotteet edelleen kuluttajille. Valmistaja markkinoi tuotetta ainakin osittain itse.

Tunnusomaista on, että tuotteita myydään tunnetun tuotemerkin alla. Valmistaja osallistuu markkinointiin mainostamalla lähinnä tuotemerkkiään ja pyrkii siten lisäämään sen tunnistettavuutta.

* Valmistajan lukuun tapahtuva tuotteen myynti vähittäiskaupan eri portaille kuuluu teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

* Valmistajan lukuun tapahtuva tuotteen markkinointi ja myynninedistäminen (esim. vähittäiskaupoissa kiertävät tuote-esittelijät) kuuluvat teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

* Vähittäiskaupan eri portaiden välillä tapahtuva myynti sekä myynti vähittäiskaupan lukuun vähittäiskaupassa kuluttajalle sekä vähittäiskaupan lukuun tapahtuva tuotteen markkinointi ja myynninedistäminen kuuluvat jonkin muun kuin teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

2.3 Valmistaja markkinoi ja myy itse aktiivisesti tuotteitaan. Myynti tapahtuu valmistajan lukuun. Valmistajaa edustavat myyjät ja esittelijät käyvät asiakkaan luona tai vähittäismyymälöissä tai muissa vastaavissa paikoissa, joista asiakkaat tavoitetaan (esim. myyntiedustajat, tuote-esittelijät ja konsulentit).

* Kyse on valmistajan lukuun tapahtuvasta oman tuotteen ja mahdollisesti sitä tukevien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Myynti, markkinointi ja myynninedistäminen kuuluvat teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

2.4 Valmistaja markkinoi ja myy itse aktiivisesti tuotettaan. Myynti tapahtuu valmistajan lukuun toimivan henkilön toimesta, valmistajan lukuun valmistajan hallitsemissa tiloissa, jotka voivat sijaita missä tahansa (esim. sanomalehden ilmoitustilan myynti ja ns. tehtaanmyymälät).

* Kyse on valmistajan lukuun tapahtuvasta oma tuotteen ja sitä mahdollisesti tukevien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Myynti, markkinointi ja myynninedistäminen kuuluvat teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Tiivistäen voidaan todeta, että tuotteen myynnin, markkinoinnin ja muun myynninedistämisen tapahtuessa valmistajan lukuun, työ kuuluu teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Suomalainen työskenteli yhtiön Leppävirran myymälässä, jossa myydään ainoastaan Hackman-konsernin tuotantolaitosten valmistamia tuotteita. Myynti tapahtuu yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa ja yhtiön lukuun. Kyseessä on tehtaanmyymälä, jonka kautta valmistaja markkinoi ja myy itse aktiivisesti tuotteitaan. Toiminta liittyy kiinteästi yhtiön teolliseen toimintaan.

Suomalaisen tehtävä sijoittuu edellä esitetyssä jaottelussa kohtaan 2.4. Sekä yleissopimus että myöhemmin lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskeva työehtosopimus soveltuivat Suomalaisen suorittamaan myyntityöhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL on antanut seuraavan lausunnon:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sovellettava työehtosopimus

Kaupan Työnantajaliiton ja Liikealan ammattiliiton välillä solmittua myyjiä (ja varastotyöntekijöitä) koskevaa työehtosopimusta on ollut sovellettava muun muassa vähittäismyymälöissä. Sopimuksen tarkoittamana vähittäismyymälänä on taas pidettävä sellaista myymälää, johon kuluttajilla on vapaa pääsy. Yleisölle avoinna olevassa myymälässä tulee siis soveltaa kaupan työehtosopimusta, vaikka tällainen myymälä toimisi tehtaan yhteydessä. Sopimuksen ulkopuolelle jäänee vastaavasti sellainen myymälä, joka on avoinna vain tehtaan omalle henkilökunnalle. Merkitystä ei olekaan viime kädessä sillä, missä myymälä fyysisesti sijaitsee, vaan sillä, mikä on asiakaskunta.

Mainittua kaupan sopimusta on täytynyt soveltaa myymälöissä riippumatta myytävien tuotteiden laadusta (I-laatu, II-laatu, uusi, käytetty jne.) tai luonteesta (mitä tuotteet ovat). Niin ikään sanottua sopimusta on tullut soveltaa riippumatta siitä, ovatko kaikki myytävät tuotteet (teollisuus)yrityksen itsensä valmistamia vai onko myytävien tuotteiden joukossa myös muiden valmistamia.

Korkein oikeus on ennakkopäätöksellään (KKO 1990:180) ottanut sen kannan, että yleissitova työehtosopimus voi syrjäyttää teollisuuslinjaperiaatteella "valitun" työehtosopimuksen. Ennakkopäätöksen tarkoittamassa tapauksessa lasitehtaan henkilökunta- ja yleisökahviossa tuli noudattaa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta eikä teollisuuslinjaperiaatteen mukaista lasiteollisuuden sopimusta. Ennakkopäätöksen mukaan kantajien työ oli käsittänyt vain kahviotyötä ja kahvion myynti oli suuntautunut pääasiallisesti yleisölle. Kahvio oli ollut yrityksen varsinaisesta lasiteollisesta toiminnasta erillään oleva osa, vaikka kahvio tilana oli toiminut tehdasrakennuksessa. Kahviolla oli ollut tavanmukaisesti harjoitetun kahvilaliikkeen asema ja toiminta.

Toisessa ennakkopäätöksessään (KKO 1992:187) korkein oikeus on päätynyt samanlaisilla arviointikriteereillä katsomaan, ettei yleissitova työehtosopimus syrjäyttänyt teollisuuslinjaperiaatteen mukaista työehtosopimusta. Tapauksessa kuljetusyrityksen terminaalirakennuksessa toimineella kahviolla ei ollut tavanmukaisesti harjoitetun kahvilaliikkeen asemaa ja toimintaa. Näin muun muassa siitä syystä, että kahvion myynti oli suuntautunut valtaosaltaan yhtiön työntekijöille ja vain vähäisessä määrässä asiakkaille. Kahvion ainoan työntekijän työsuhteeseen tuli siten soveltaa teollisuuslinjaperiaatteen mukaista sopimusta. Oleellista on, että myös tässä ennakkopäätöksessä on hyväksytty ajatus, jonka mukaan tiettyjen kriteerien täyttyessä yleissitova sopimus tulee sovellettavaksi teollisuuslinjaperiaatteen tarkoittaman sopimuksen estämättä.

Nyt käräjäoikeudessa vireillä olevassa jutussa kantajan työ oli mitä ilmeisimmin käsittänyt vain myymälässä tapahtuvaa työskentelyä, myynti oli kiistatta suuntautunut yleisölle, myymälä oli yrityksen varsinaisesta lasiteollisesta toiminnasta erillään oleva osa ja myymälä oli lisäksi sijainnut melko kaukana tehtaasta. Myymälä oli siten ollut tavanmukaisesti harjoitetun myymäläliikkeen asema ja toiminta. Myymälä ei myöskään työtuomioistuimen kertoelmasta saatavan kuvan mukaan millään tavalla poikennut myymälöistä yleensä. Myymälän välittömässä läheisyydessä samassa rakennuksessa olikin toiminut toinen, pitkälti samanlainen vähittäismyymälä. Myymälän luonteeseen ja tapauksen arviointiin ei myöskään voi vaikuttaa se, että yhtiö itse kutsuu myymälänsä "tehtaanmyymäläksi".

Kaupan Työnantajaliiton näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa on noudatettava ennakkopäätöksistä luettavaa oikeusohjetta, joten kantajan työsuhteeseen olisi tullut soveltaa kaupan alan työehtosopimusta.

"Myyntiin kuuluva työ" lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa

Vähittäismyymälässä tapahtuvaan myyntityöhön ei Kaupan Työnantajaliiton näkemyksen mukaan sovi kovinkaan hyvin se, että tällaista myyntityötä tekevää henkilöä kutsutaan toimihenkilöksi tai teollisuustoimihenkilöksi. Kaupan Työnantajaliitto uskookin tekstiyhteydestä sekä työehtosopimuksen ja sen tarkoittaman alan yleisestä luonteesta, että lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa "myyntiin kuuluvalla työllä" on tarkoitettu teollisuusyritysten konttoreista käsin tapahtuvaa normaalia myyntityötä eikä sellaista teollisuusyrityksille vielä varsin poikkeuksellista myyntityötä, jota tehdään vähittäismyymälöissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liikealan ammattiliitto on antanut seuraavan lausunnon:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiassa on kysymys siitä, onko valmistamiensa tuotteittensa vähittäiskauppaa harjoittava yritys työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen noudattamaan tukku- ja vähittäiskaupan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia. Asian ratkaisuun vaikuttaa se, onko lausuntopyynnössä kuvattua myymälää pidettävä edellä mainitussa työehtosopimuksessa tarkoitettuna myymälänä. Asian ratkaisuun vaikuttaa myös se, miten arvioidaan työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettavaksi tulevan ja toisaalta työehtosopimuslain nojalla sovellettavaksi kuuluvan työehtosopimuksen etusijajärjestystä. Tämän kysymyksen ratkaiseminen kuuluu kuitenkin pelkästään yleisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon lausuntopyynnössä mainitun, myymälöissä ja varastoissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevan sopimuksen lisäksi erillinen palkkoja koskeva työehtosopimus. Palkkoja koskevan työehtosopimuksen 1 § kuuluu seuraavasti:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myymäläharjoittelijain ja korjausompelijoiden, - somistajien, - varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain sekä pika- tai noutotukuissa työskentelevien työntekijäin, - vahtimestarien, - siivoojien ja - lähettien palkkaehdot.

Myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja ja palkkoja koskevat työehtosopimukset ovat kiistatta olleet työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetussa mielessä yleissitovia.

Liikealan ammattiliitto on vakiintuneesti katsonut, että tuotannosta erillään harjoitettavassa vähittäiskaupassa kuuluu noudattaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia. Eri tuotannonaloilla on erillisyysvaatimusta saatettu tulkita eri tavoin. Lausuntopyynnössä kuvatulla tavalla tuotantolaitoksesta fyysisesti selkeästi erillään toimivaa myymälää, joka ulkonaisesti toimii tavanomaisen vähittäiskaupan tapaan, pidetään kuitenkin tuotannonalasta riippumatta em. työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvana.

Vähittäiskaupan myyjiä koskevien työehtojen noudattamisvelvoitetta voidaan perustella sillä, että vähittäiskauppaa harjoittava teollisuusyritys on toimialaltaan osin kauppaliike. Tällainen yritys voi järjestäytyä vähittäiskaupan osalta Kaupan Työnantajaliittoon. Suomessa on teollista toimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ovat valmistuksen osalta järjestäytyneet asianomaiseen teollisuuden työnantajaliittoon ja vähittäismyynnin osalta Kaupan Työnantajaliittoon. Myös lausuntopyynnössä tarkoitetussa riita-asiassa vastaajana oleva Hackmann Designor Oy Ab voisi Kaupan Työnantajaliitosta saadun tiedon mukaan järjestäytyä liiton jäseneksi.

Edellä sanotuilla perusteilla Liikealan ammattiliitto katsoo, että Hackman Designor Oy Ab:n on ollut noudatettava Satu-Marja Suomalaisen työsuhteessa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksia.

Liikealan ammattiliiton tietojen mukaan vastaajayhtiö on aiemmin pyrkinyt soveltamaan myyjiin myös lasi- ja posliinialan työehtosopimusta. Tämän vuoksi asiassa saattaisi olla syytä kuulla myös tämän sopimuksen solmineita osapuolia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuimessa on toimitettu suullinen valmistelu 9.3.1999 ja pääkäsittely 30.3.1999.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Lausunnon kohde

Satu-Mari Hellevi Suomalainen on työskennellyt Hackman Designor Oy Ab:n palveluksessa yhtiön Leppävirran myymälässä 3.1.1994 alkaen 31.12.1997 saakka, aluksi määräaikaisessa työsuhteessa ja sittemmin osa-aikaisena myyjänä. Suomalaisen työsopimuksissa on sovittu noudatettavaksi palkkauksen osalta teollisuustoimihenkilöiden yleissopimusta.

Käräjäoikeuden lausuntopyynnön perusteella on arvioitavana, olisiko Suomalaisen työsuhteessa tullut hänen työtehtävänsä huomioon ottaen soveltaa lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen ja sitä edeltäneen edellä mainitun yleissopimuksen asemesta kaupanalan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Työnantajayhtiön toimiala

Hackman Designor Oy Ab:n toimiala on kaupparekisterin mukaan muun muassa muotoilultaan korkealuokkaisten eri materiaaleista valmistettavien esineiden suunnittelu, valmistus ja markkinointi sekä muu tähän liittyvä toiminta. Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Hackman -konsernin hallintojohtaja on kertonut Hackman Designor Oy Ab:n toimialana olevan lähinnä lasi-, posliini- ja paisto-/keittoastioiden sekä pöydän kattamiseen liittyvien kulutustavaroiden valmistaminen. Todistajan mukaan toiminnan painopiste oli lasi- ja posliinitavaran valmistamisessa.

Mainittu todistaja on lisäksi kertonut, että Hackman Designor Oy Ab:n yksikössä on kuusi tuotantolaitosta ja 13 tehtaanmyymälää. Myymälöitä kutsutaan markkinoinnissa tehtaanmyymälöiksi sillä perusteella, että niissä myydään ainoastaan Hackman-konsernin tuotteita. Niitä valmistetaan eri tuotemerkeillä kaikkiaan kuudessa tuotantolaitoksessa Suomessa ja ulkomailla. Myymälöitä on useampia kuin tehtaita muun muassa sen vuoksi, että yrityskauppojen yhteydessä on yhtiöön toisaalta tullut myymälöitä ja toisaalta tuotantolaitoksia on luovutettu tai niiden toiminta on loppunut, mutta niiden tehtaanmyymälät ovat jääneet toimimaan konsernin alaisuudessa.

Hallintojohtajan kertoman mukaan tehtaanmyymälät oli aikanaan perustettu osittain henkilökuntamyyntiä ja toisaalta kakkoslaadun ja koe-erien myymistä varten.

Edelleen todistajan mukaan Hackman-konsernissa sovelletaan useampia työehtosopimuksia tuotantolaitosten pääalojen mukaan. Tehtaanmyymälät toimivat kaikki Hackman Designor Oy Ab:n alaisena yksikkönä. Useimmissa niistä sovelletaan yhtiön pääalan mukaan määräytyviä lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksia, joskin joissakin tehtaanmyymälöissä on voitu soveltaa myös kyseisen tuotantolaitoksen pääalan mukaan esimerkiksi metalliteollisuuden työehtosopimuksia. Todistajan muistaman mukaan myymälän esimiestehtävissä työskentelevien työsuhteissa on sovellettu toimihenkilösopimuksia ja myyjän tehtävissä työskenteleviin työntekijäsopimuksia.

Hackman Designor Oy Ab on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja tämän perusteella työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksiin. Vastaavalla tavalla yhtiö on sidottu myös ainakin metalliteollisuuden työehtosopimuksiin. Yhtiö ei sensijaan ole Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsen ja sitä kautta sidottu kaupanalan työehtosopimuksiin.

Leppävirran myymälä

Leppävirran myymälä on Hackman Designor Oy Ab:n Sorsakosken tehtaan tehtaanmyymälä. Sorsakosken tehtaalla valmistetaan metallituotteita kuten paisto- ja keittoastioita. Myymälä oli alunperin sijainnut Sorsakoskella tuotantolaitosten yhteydessä, mutta se on 1980-luvun alussa siirretty valtatien varteen noin kahdeksan kilometrin päähän tuotantolaitoksista.

Leppävirran myymälässä myydään yhtiön muiden tehtaanmyymälöiden tavoin edelleen enimmäkseen Hackman -konsernin tehtaiden tuottamia ja konsernin markkinoimia tuotteita.

Leppävirran myymälässä on työskennellyt myymälän esimiehen lisäksi yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista myyjää. Myymälässä tehtävään työhön on sovellettu lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksia, koska hallintojohtajan mukaan työnantaja on halunnut pitää kiinni teollisuuslinjaperiaatteesta ja koska hallinnon kannalta on ollut yksinkertaisempaa soveltaa samaa sopimusta, kuin Hackman Designor Oy Ab:ssä muutoinkin pääasiallisesti on sovellettu.

Lausuntopyynnössä mainittujen työehtosopimusten soveltamisalat

Lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat lasikeraamisen teollisuuden palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät edelle jäljennetyssä soveltamisalamääräyksessä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka luonteeltaan niihin verrattavissa tehtävissä.

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n neuvottelupäällikköä, joka on kertonut, että yleissopimuksen soveltamisalakysymyksissä on haluttu tehdä selvä ero ylempiin toimihenkilöihin, teknisiin toimihenkilöihin ja työntekijäsopimuksiin. Teollisuuslinjaperiaatetta on sovellettu tällöin niin, että tuotantoprosessin jatkeena olevien toimintojen osalta on sovellettu tuotantoalan mukaan määräytyvää työehtosopimusta. Jos toiminta, esimerkiksi myynti tapahtuu valmistajan lukuun ja työntekijä näin vaalii valmistajan intressejä, työhön sovellettava sopimus määräytyy tuotannonalan sopimuksen mukaan. Sillä seikalla kenelle ja missä myynti tapahtuu, ei ole ollut tässä suhteessa merkitystä. Kun myyntityössä on kysymys taloushallintoon liittyvästä toiminnasta, vain toimihenkilösopimus voi todistajan mukaan tulla kysymykseen sovellettavana työehtosopimuksena. Soveltamisalasta ei ole ollut rajanveto-ongelmia teollisuuden työnantajajärjestöjen tai niiden jäsenyritysten kanssa.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n lasikeraamisen teollisuuden sopimusalasta vastaava asiamies on todistajana kertonut sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä vastaavalla tavalla. Myyntityö voisi siirtyä kaupanalan sopimusten piiriin silloin, jos tuotteita ei enää myydä suoraan valmistajan toimeksiantona ja valmistajan laskuun eikä myyntityö tapahdu työsuhteessa valmistajaan. Todistajan mukaan esimerkiksi vaatetusteollisuudessa on katsottu, että jos kyseinen myymälä on yhtiöitetty ja se toimii omalla toiminimellään, niin siellä tehtävä työ ei ole toimihenkilösopimuksen piirissä, mutta jos toiminta tapahtuu päätehtaan nimellä, niin siellä suoritettavat tehtävät ovat toimihenkilösopimuksen piirissä myymälän sijaintipaikasta riippumatta. Tuolla alalla esiintyy tehtaanmyymälöissä todistajan mukaan tosin myös työntekijätehtäviä.

Asiamiehen kertoman mukaan lasikeraamisessa teollisuudessa on ammatteja, joissa tehdään sekä varsinaista tuotantotyötä että myyntityötä. Kysymyksessä voi tällöin olla myös työntekijätehtävä. Kuitenkin silloin, kun kysymys on pelkästään myymälässä tehtävästä myyjän työstä, se kuuluu toimihenkilösopimuksen piiriin. Todistajan käsityksen mukaan Leppävirran myymälässä tehtyyn työhön on sovellettava lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimusta, koska siellä myydään ainoastaan Hackman -konsernin valmistamia tuotteita.

Oikeudellinen arviointi

Lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevan sopimuksen soveltaminen työsuhteessa edellyttää, että kyseinen henkilö työskentelee toimihenkilötehtävissä, joko konttori- ja toimistotehtävissä yleensä, tai esimerkiksi markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluvassa työssä. Alalla on sovittu noudatettavaksi teollisuuslinjaperiaatetta niin, että sopimus käsittää kaikki teollisuustoimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta. Arvioitaessa sopimuksen soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin on niitä sopimuksen mukaan verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin.

Lasikeraamisen teollisuuden työntekijäsopimuksessa on esitetyn selvityksen mukaan nimenomaan mainittu myyjän tehtävät, kun taas toimihenkilösopimuksen myyntiä koskeva määräys sen asiayhteydestä päätellen viittaa lähinnä konttorissa tai toimistossa tapahtuvaan tai muuhun kuin tietyssä myyntipisteessä tapahtuvaan myyntityöhon. Hackman Designor Oy Ab:n tehtaanmyymälöissä on myyjän tehtäviin sovellettu yleensä työntekijäsopimusta.

Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilösopimuksen sopijapuolet ovat tämän oikeudenkäynnin yhteydessä ilmoittaneet tulkinneensa vakiintuneesti myyntityön kuuluvan tämän sopimuksen soveltamispiiriin esimerkiksi silloin, kun valmistaja markkinoi ja myy itse aktiivisesti tuotettaan ja myynti tapahtuu valmistajan lukuun toimivan henkilön toimesta valmistajan hallitsemissa tiloissa. Esimerkkinä tällaisista tilanteista on mainittu tehtaanmyymalät.

Työtuomioistuimella ei tämän asian yhteydessä ole mahdollisuutta täsmällisesti ottaa kantaa siihen, milloin myyjän työ kuuluu lasikeraamisen alan toimihenkilösopimuksen ja milloin työntekijäsopimuksen piiriin. Esitetty selvitys viittaa kuitenkin siihen, että tehtaanmyymälän myyjän tehtäviä ainakin niiden liittyessä välittomästi tuotannolliseen toimintaan on pidettävä pikemminkin lasikeraamisen teollisuuden työntekijäsopimuksen kuin toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvina tehtävinä.

Toisaalta esitetty selvitys osoittaa, että kysymyksessä oleva Leppävirran myymälä on ollut liikeaikalaissa tarkoitettu myymälä, jossa on harjoitettu vähittäiskauppaa. Suomalaisen työ on siten ollut myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä ja mainittu sopimus on työtuomioistuimen mielestä ollut Suomalaisen työhön ensisijaisesti sovellettava työehtosopimus.

Järjestäytymisensä perusteella Hackman Designor Oy Ab on ollut sidottu lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkiloitä ja työntekijöitä koskeviin tyoehtosopimuksiin. Kumpaakin näistä sopimuksista sovelletaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Suomalaisen tyosuhteessa on kuitenkin teollisuuslinjaperiaatteesta poiketen tullut soveltaa myyjiä ja varastotyontekijoitä koskevaa tyoehtosopimusta, jos Leppävirran myymälää on pidettävä sellaisena yhtiön teollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta erillisenä toimintana, jolla on tavanomaisen vähittäismyyntiliikkeen asema. Jos taas myymälällä ei ole katsottava olevan tällaista asemaa, lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskeva työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi edellyttäen, että Suomalaisen tehtävää on pidettävä tuossa sopimuksessa tarkoitettuna toimihenkilötehtävänä.

Lopullisen kannan ottaminen Suomalaisen työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen on työsopimuslain 17 §:n tulkintaa koskeva kysymys, joka jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Niskanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olevan jäsen Niskasen lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyy:

Hackman Designor Oy Ab:n Leppävirran tehtaanmyymälä sijaitsee varsin lähellä tuotantolaitosta. Se on perustettu alunperin myymään tehtaalla valmistettuja tuotteita, jotka ovat olleet pääosin niin sanottua kakkoslaatua tai koe-eriä. Esitetyn selvityksen mukaan tehtaanmyymälässä myytävät tuotteet ovat edelleen pääosin tehtaalla valmistettuja tuotteita, vaikka myymälässä onkin myyty jossain määrin myös muita kuin Hackman Designor Oy Ab:n valmistamia tuotteita. Näillä perusteilla tehtaanmyymälää on pidettävä sellaisena tuotantolaitosta palvelevana yksikkönä, joka liittyy toiminnallisesti niin läheisesti tehtaaseen, että sen ei ole katsottava muodostavan tuotantolaitoksen toiminnasta erillään olevaa osaa.

Esitetyillä perusteilla katson, että tässä tapauksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita omaksutusta teollisuuslinjaperiaatteesta poikkeamiselle ja kun jutussa ei ole esitetty selvitystä lasikeraamisen alan tyontekijäsopimuksen mahdollisesta soveltamisesta Suomalaisen työhön, Suomalaisen yhtiön palveluksessa tekemään työhön on työehtosopimuslain mukaan sovellettava lasikeraamisen alan teollisuustoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.