Laborers denied holiday pay as their shift pattern did not meet continuous two-shift work requirements.

Työehtosopimuksen mukaan teetettäessä sopimuksessa mainittuina juhlapyhinä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa kaksivuorotyötä maksetaan teknisille toimihenkilöille 200 prosentilla korotettu palkka sopimuksessa tarkemmin sovitulta ajalta.

Yhtiön kemian tehtaan analyyttisen laadunvalvonnan laboratorion laborantit olivat työskennelleet työaikamuodossa, jossa oli tehty kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa arkipäivisin ja lisäksi päivätyötä viikonloppuisin. Erimielisyydessä oli kysymys siitä, oliko toimihenkilöiden katsottava työskennelleen työehtosopimuksen juhlapyhäkorvausmääräyksessä tarkoitetulla tavalla jatkuvassa kaksivuorotyössä.

Työehtosopimusmääräyksestä sopiessaan osapuolten oli näytetty tarkoittaneen jatkuvalla työaikamuodolla samaa kuin keskeytymättömällä työaikamuodolla. Oikeuskäytännössä keskeytymättömän kolmivuorotyön oli katsottu edellyttävän työskentelyä kaikkina viikonpäivinä kolmessa vuorossa. Vastaavasti keskeytymättömän/jatkuvan kaksivuorotyön voitiin katsoa edellyttävän työskentelemistä kaikkina viikonpäivinä kahdessa vuorossa. Yhtiön laboranttien työtä ei ollut tehty viikonloppuisin kahdessa vuorossa eivätkä he näin ollen olleet työskennelleet työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetussa jatkuvassa kaksivuorotyössä. Heillä ei siten ole ollut oikeutta sopimusmääräyksen mukaiseen juhlapyhäkorvaukseen.

KANTAJA Teknisten Liitto TL ry

VASTAAJA Elintarviketeollisuusliitto ry

KUULTAVA Leiras Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry:n, nykyisen Elintarviketeollisuusliiton, ja Teknisten Liitto TL:n välillä 29.9.1995 allekirjoitetussa teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Arkipyhäviikot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Juhlapyhäkorvaukset

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tai jatkuvaa 2-vuorotyötä teetettäessä alla mainittuina juhlapyhinä maksetaan siihen osallistuville 200 %:lla korotettu palkka seuraavasti:

Loppiaisena, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä ja jouluna suoritetun työn korvaus:

loppiaisena loppiaisen aaton iltavuoron alusta loppiaisen jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun;

pääsiäisenä pääsiäislauantaina iltavuoron alusta pääsiäisen jälkeisen ensimmäisen arkipäivän aamuvuoron alkuun;

vappuna vapunpäivän aaton iltavuoron alusta vapunpäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun;

juhannuksena juhannusaaton iltavuoron alusta seuraavan arkipäivän aamuvuoron alkuun;

itsenäisyyspäivänä itsenäisyyspäivän aaton iltavuoron alusta itsenäisyyspäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun;

jouluna jouluaaton iltavuoron alusta tapaninpäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Leiras Oy on työehtosopimuksen 11 §:n perusteella velvollinen suorittamaan laboranteille Maarit Myllyselle ja Raija Tenhulle juhlapyhäkorvaukset heidän 6.12.1995 sekä 6.1., 7.4. ja 1.5.1996 tekemästään työstä.

Teknisten Liitto TL on lisäksi vaatinut Elintarviketeollisuusliiton ja Leiras Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Laborantit Myllynen ja Tenhu työskentelivät yrityksen kemiantehtaan analyyttisen laadunvalvonnan laboratoriossa työaikamuodossa, jossa aamuvuoroa (kello 7 - 15) seurasi iltavuoro (kello 14 - 22). Iltavuoron ja sitä seuraavan aamuvuoron välissä laborantit työskentelivät päivävuorossa (kello 7 - 15). Laboranttien tekemä työ ei keskeytynyt viikonloppujen ajaksi.

Laboratorion työaikajärjestelyt syksyllä 1995 ja keväällä 1996 olivat olleet työehtosopimuksen ja työaikalain mukaista vuorotyötä, missä vuorot olivat vaihtuneet säännöllisesti ennalta sovituin ajanjaksoin. Yhtiön laadunvalvonta, vaikka se toimi vain yhdessä vuorossa lauantaisin ja sunnuntaisin, pystyi huolehtimaan viikonloppuisin koko tuotannon laadunvalvonnasta. Myllysellä ja Tenhulla oli työskenneltyään työehtosopimuksen 11 §:ssä edellytetyssä työaikajärjestelmässä oikeus juhlapyhiltä maksettaviin juhlapyhäkorvauksiin.

Jatkuvaa kaksivuorotyötä ei ollut määritelty työaikalaissa tai työneuvoston ratkaisuissa. Se oli työehtosopimukseen otettu käsite, jolla toimihenkilöpuolella on ollut kantajan vaatimusten mukainen sisältö. Kemianteollisuudessa jatkuvan vuorotyön käsite oli sidoksissa yrityksen tuotantopuolen työskentelyyn. Elintarviketeollisuudessa määräystä oli tulkittava samalla tavalla.

Asiasta oli käyty paikalliset ja liittotason neuvottelut pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto, jonka lausumaan Leiras Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto on lisäksi vaatinut Teknisten Liitto TL:n velvoittamista korvaamaan Elintarviketeollisuusliiton ja Leiras Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kiistämisen perusteet

Leiras Oy:ssä oli noudatettu Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ry:n ja STTK:n teollisten toimialojen ammattijärjestö STTK-T ry:n välistä runkosopimusta aina siihen asti kunnes kaikki ETTL:n piirissä noudatetut kolme työehtosopimusta oli 1993 yhdistetty elintarviketeollisuuden teknisiä toimihenkilöitä koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimuksen juhlapyhäkorvauksia koskeva määräys oli alunperin otettu vuoden 1988 työehtosopimusneuvotteluissa elintarviketeollisuuden palkkasopimukseen työnantajaliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen elintarvikealojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen mukaisena.

Elintarviketeollisuuden työntekijäsopimuksen pitkäaikaisena tulkintana oli ollut, että jatkuvassa kaksivuorotyössä yrityksen toiminta jatkui viikon kaikkina päivinä kahdessa vuorossa. Jatkuvuus kaksivuorotyössä tarkoitti samaa kuin keskeytymättömyys kolmivuorotyön osalta. Työtä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa kaksivuorotyössä 16 ja kolmivuorotyössä 24 tuntia päivässä. Muunlaisesta tulkinnasta ei ollut keskusteltu tai sovittu työehtosopimusneuvotteluissa toimihenkilöiden kanssa. Jatkuvan kaksivuorotyön osalta ei ollut erityismäärittelyä tai määräystä toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Tulkinnan tuli olla sama molempien sopimusten kohdalla. Määräystä ei tulkittu siten, että henkilö, joka työsuhteensa aikana jatkuvasti teki kaksivuorotyötä, tulisi juhlapyhäkorvausmääräyksen piiriin, vaikka tuotanto ja toiminta keskeytyi työviikon kuluessa.

Laboranttien työtuntijärjestelmässä oli jatkuvasti jaksoja, joista puuttuivat vuorot joko kokonaan tai iltavuoro, joka seuraisi työaikalain edellyttämällä tavalla aamuvuoroa. Vuorojen tuli päivittäin vaihtua ja muuttua. Jotta kysymyksessä olisi jatkuva kaksivuorotyö tulisi vuoroja olla kaikkina viikonpäivinä kaksi. Merkitystä ei ollut sillä, että yksittäinen henkilö työskenteli ajoittain seitsemänäkin päivänä viikossa ja mahdollisesti juhlapyhänäkin. Yhtiön kemian tehtaan analyyttisen laadun valvonnan laboratoriossa Myllysen ja Tehnun työssä ei toiminta jatkunut lauantain ja sunnuntain aikana 16 tuntia tai tehty kahta vuoroa. Sen lisäksi oli muitakin pidempiä jaksoja, jolloin kaksivuorotyö keskeytyi kokonaan. Tässä toiminta erosi työehtosopimuksen mukaisesta jatkuvasta kaksivuorotyöstä.

Yhtiön kemian tehtaan analyyttisen laboratorion laboranttien lisäksi myös kemian tehtaan kunnossapitomiehet olivat vuoden 1995 aikana siirtyneet noudattamaan edellä kuvatunlaista työaikamuotoa. Heihin sovellettiin alan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa olevaa juhlapyhäkorvausmääräystä. Heidän työtuntijärjestelmänsä oli alkanut samoihin aikoihin vuonna 1995 ja rakentunut samalla tavalla kuin laboranteilla. He tekivät vastaavanlaisia työvuoroja. Heille ei ollut maksettu juhlapyhäkorvausta eivätkä he olleet sitä vaatineet.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Leiras Oy:n kemiantehtaan analyyttisen laadunvalvonnan laboratorion laborantit ovat vuodesta 1995 työskennelleet työaikamuodossa, jossa on tehty kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa arkipäivisin ja lisäksi päivätyötä viikonloppuisin.

Sovellettavan työehtosopimusmääräyksen mukaan teetettäessä sopimuksessa mainittuina juhlapyhinä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa kaksivuorotyötä maksetaan teknisille toimihenkilöille 200 prosentilla korotettu palkka sopimuksessa tarkemmin sovitulta ajalta.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko toimihenkilöiden katsottava työskennelleen juhlapyhäkorvausmääräyksessä tarkoitetulla tavalla jatkuvassa kaksivuorotyössä myös edellä todetussa tilanteessa, jossa toimihenkilöt ovat sinänsä työskennelleet säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä, mutta kaksivuorotyötä on tehty vain viitenä päivänä viikossa.

Juhlapyhäkorvausmääräyksen syntyhistoria

Juhlapyhäkorvausmääräys on otettu elintarviketeollisuuden teknisiä toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimuspöytäkirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1988. Määräys on sittemmin vuonna 1993 elintarvikealan työehtosopimuksia yhdistettäessä siirretty elintarviketeollisuuden teknisiä toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Teknisten Liitto TL on vuoden 1988 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt Työnantajain Yleisen Ryhmän kanssa sovittavaan palkkasopimukseen otettavaksi seuraavansisältöisen juhlapyhäkorvausmääräyksen, jota sovellettaisiin kaikilla palkkasopimuksen piiriin kuuluvilla sopimusaloilla:

"Uudenvuoden-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, kristuksen taivaaseenastumis-, helluntain valmistus-, varsinaisena helluntaipäivänä, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyyspäivänä sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille työssä oleville 200 % korotettu palkka, mihin sisältyy sunnuntaityökorvaus. Mainittujen päivien aattoina maksetaan iltaja yövuoroissa työskenteleville vuorotyöntekijöille, sekä säännöllistä ilta- ja yötyötä tekeville työntekijöille 100 % korotettu palkka ja aamuvuorossa työskenteleville vuorotyöntekijöille 50 % korotettu palkka joihin kumpaankaan ei sisälly sunnuntai- eikä ylityökorvausta."

Esitys on vastannut sisällöltään pääpiirteissään Teknisten Liitto TL:n ja Työnantajain Yleisen Ryhmän välillä kemian teollisuudessa aiemmin sovittua juhlapyhäkorvausmääräystä. Työtuomioistuimessa todistajana kuullun kantajaliiton neuvottelupäällikön kertoman mukaan nyt kysymyksessä oleville sopimusaloille oli tarkoitus hakea samantasoista ratkaisua, jolloin tehtäessä työtä kyseisinä juhlapyhinä korvaustaso olisi työaikamuodosta riippumatta aina sama.

Yhteys työntekijäsopimuksiin on nimenomaisesti ollut esillä työehtosopimusneuvottelujen eri vaiheissa. Edellä mainitun neuvottelupäällikön mukaan neuvotteluissa ei ollut epäselvää, että korvattavat juhlapyhät määräytyivät alan työntekijäsopimuksen mukaan. Neuvotteluihin työnantajapuolelta osallistunut Työnantajain Yleisen Ryhmän silloinen apulaisjohtaja on vastaavasti kertonut, että myös liittojen välisissä neuvotteluissa oli puolin ja toisin varmistettu, että asia ratkaistaan alan työntekijäsopimuksen pohjalta.

Elintarviketeollisuudessa teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuspöytäkirjan ja työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen juhlapyhäkorvausmääräykset ovat poikenneet toisistaan siinä suhteessa, että työntekijäsopimuksessa määräykset on kirjoitettu suositusluonteisiksi, kun ne teknisten sopimuksessa ovat velvoittavassa muodossa. Myös korvausmääräysten rakenne on erilainen, mutta sisällöltään ne ovat olleet samanlaiset ja koskeneet kummassakin sopimuksessa työskentelyä pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä ja jouluna keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tai jatkuvassa kaksivuorotyössä.

Todistajina kuultujen vastaajaliiton edustajina sopimusneuvotteluihin osallistuneiden johtajien kertoman mukaan työntekijäsopimuksen juhlapyhäkorvausmääräysten suositusluonteisuudella ei käytännössä ollut merkitystä, koska sopimuksen tarkoittamissa tilanteissa korvaus oli aina maksettu. Tämän vuoksi vastaava määräys toimihenkilösopimukseen on otettu velvoittavassa muodossa.

Sopimusmääräyksen syntyhistoriasta esitetty selvitys osoittaa, että sopijapuolten tarkoituksena on ollut sopia teknisten toimihenkilöiden oikeudesta juhlapyhäkorvaukseen vastaavan sisältöisenä, kuin mitä elintarviketeollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa oli suositusluonteisesti sovittu ja tosiasiallisesti käytännössä noudatettu.

Juhlapyhäkorvausmääräyksen soveltamisalasta

Määräyksen sanamuodon mukaan juhlapyhäkorvaus tulee maksettavaksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jatkuvassa kaksivuorotyössä työskenteleville teknisille toimihenkilöille. Soveltamisalan rajaus on samanlainen kuin alan työntekijäsopimuksessa.

Jatkuvan kaksivuorotyön käsitettä ei ole määritelty työaikalaeissa eikä myöskään mainituissa työehtosopimuksissa. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan tämä käsite on otettu elintarviketeollisuuden työntekijöiden työehtosopimukseen vuonna 1982. Työntekijäpuolelta oli esitetty tuolloin juhlapyhäkorvausmääräyksen soveltamisalan laajentamista keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä keskeytymättömään kaksivuorotyöhön. Todistajina kuultujen työnantajaliiton johtajien mukaan neuvotteluissa oli kuitenkin todettu, ettei kaksivuorotyö käsitteellisesti voi olla keskeytymätöntä samalla tavalla kuin kolmivuorotyö, vaikka sitä tehtäisiin kaikkina viikonpäivinä. Tämän vuoksi sana keskeytymätön oli kaksivuorotyön osalta korvattu sanalla jatkuva. Myös määräystä käytännössä sovellettaessa jatkuvuudelta on kaksivuorotyössä edellytetty samaa kuin keskeytymättömyydeltä kolmivuorotyössä eli kaksivuorotyötä on tullut tehdä seitsemänä päivänä viikossa.

Kantajaliiton neuvottelupäällikkö on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että myös hänen näkemyksensä mukaan keskeytymättömällä ja jatkuvalla kaksivuorotyöllä tarkoitetaan samaa asiaa. Jatkuvassa kaksivuorotyössä tehdään työtä seitsemänä päivänä viikossa ilman, että työnteko keskeytyy viikonlopun ajaksi. Keskeytyvässä työaikajärjestelmässä työnteko keskeytyy viikonlopuksi tai vähintään sunnuntaiksi. Todistajan mukaan Leiras Oy:n nyt kysymyksessä olevaa työaikajärjestelmää oli pidettävä jatkuvana kaksivuorotyönä, koska samat työntekijät työskentelevät seitsemänä päivänä viikossa työvuorojen vaihtuessa etukäteen vahvistetun työvuorojärjestyksen mukaisesti.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Leiras Oy:n kemian tehtaan kunnossapitomiehet ovat vuodesta 1995 lähtien olleet vastaavanlaisessa työaikajärjestelmässä kuin laadunvalvonnan laboratorion laborantit. Heihin on sovellettu elintarviketeollisuuden työntekijöiden työehtosopimusta. Sen perusteella työaikajärjestelmää ei ole tulkittu jatkuvaksi kaksivuorotyöksi eikä kunnossapitomiehille tämän vuoksi ole maksettu sopimuksessa tarkoitettuja juhlapyhäkorvauksia.

Oikeudellinen arviointi

Otettaessa juhlapyhäkorvausmääräys teknisten työehtosopimuspöytäkirjaan sopijapuolille on ollut selvää, että se vastaa asialliselta sisällöltään työntekijäsopimuksen vastaavaa määräystä. Niinikään on pidettävä selvänä, että vaikka sopimusmääräyksen tarkemmasta sisällöstä ja tulkinnasta ei ennen sopimuksen tekemistä ole keskusteltu sopijapuolten välillä, Teknisten Liitto TL:n neuvotteluedustajat ovat jo sopimusmääräyksen sanamuodon perusteella ymmärtäneet, että vuorotyötä tekevien teknisten toimihenkilöiden oikeutta juhlapyhäkorvaukseen oli sopimuksessa tarkoitus rajoittaa koskemaan vain tiettyjä työaikamuotoja ja myös, että korvausta ei ollut maksettava keskeytyvissä työaikamuodoissa.

Kanteessa mainittujen laboranttien työaikamuoto on todistajien kertoman mukaan alalla harvinainen. Sitä voidaan pitää siinä mielessä jatkuvana, että työ ei ole keskeytynyt viikonloppuna, vaan samat henkilöt ovat tehneet sitä kaikkina viikonpäivinä. Kuitenkaan kaksivuorotyötä ei ole tehty jatkuvasti, vaan laborantit ovat viikonloppuisin työvuorossa ollessaan työskennelleet vain aamuvuorossa. Tuotantopuoli on tuolloinkin työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Osapuolten on näytetty tarkoittaneen työehtosopimusmääräyksestä sopiessaan jatkuvalla työaikamuodolla samaa kuin keskeytymättömällä työaikamuodolla. Oikeuskäytännössä keskeytymättömän kolmivuorotyön on katsottu edellyttävän työskentelyä kaikkina viikonpäivinä kolmessa vuorossa. Vastaavasti keskeytymättömän/jatkuvan kaksivuorotyön voidaan katsoa edellyttävän työskentelemistä kaikkina viikonpäivinä kahdessa vuorossa. Osapuolten muusta tarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä.

Työehtosopimuksessa on oikeus juhlapyhäkorvaukseen nimenomaisesti rajoitettu koskemaan työskentelyä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tai jatkuvassa kaksivuorotyössä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että myöskään kysymyksessä olevien laboranttien työaikajärjestelmän osalta olisi perusteita poiketa määräyksen sanamuotoa vastaavasta, myös työntekijäsopimuksen soveltamisessa omaksutusta tulkinnasta.

Leiras Oy:n kanteessa mainittujen laboranttien työtä ei ole tehty viikonloppuisin kahdessa vuorossa eivätkä he näin ollen ole työskennelleet työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetussa jatkuvassa kaksivuorotyössä. Heillä ei siten ole oikeutta mainitun sopimusmääräyksen mukaiseen juhlapyhäkorvaukseen, minkä vuoksi kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on perusteeton.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen juhlapyhäkorvausmääräyksen tulkintaa riidanalaisessa työaikamuodossa voidaan pitää siinä määrin epäselvänä, että Teknisten Liitto TL:llä on ollut perusteltua aihetta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n säännöksen on perusteltua, että Elintarviketeollisuusliitto ja Leiras Oy jutun voittaessaankin vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Elintarviketeollisuusliitto ja Leiras Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mansikkamäki, Sutela, K. Rautiainen, Palomäki ja Porttila jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.