Labor court dismisses union fines for threatening employer with strike over security system installation.

Ammattiosaston toimikunta oli päättänyt, että työntekijät eivät tule ottamaan käyttöön uusia, tehdasalueen portille asennettavia kulunvalvontalaitteita. Ilmoituksella oli pyritty painostamaan työnantajaa luopumaan kulunvalvonnan järjestämisestä suunnitellulla tavalla. Kun kulunvalvonan järjestäminen tehdasasalueelle oli työnantajan työnjohtooikeuden piiriin kuuluvaa toimintaa, ammattiosaston ilmoitus muodosti työtaistelutoimenpiteen, joka kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työnantaja ei ollut menetellyt epäasiallisesti eikä muutoinkaan kielletyllä tavalla painostanut työntekijöitä ilmoittaessaan saattavansa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työnantajayhtiö ei siten ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA Metsäteollisuus ry Paperiliitto ry

VASTAAJAT Paperiliitto ry Metsäteollisuus ry

KUULTAVAT Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ry

Raflatac Oy

TUOMIO

METSÄTEOLLISUUS RY:N KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja sen Tampereen osaston n:o 50 tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton ja sen Tampereen osaston n:o 50 velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla on ollut tarkoitus uusia kulunvalvontajärjestelmä 1.6.1999 alkaen. Uuden järjestelmän avulla on tavoitteena saada tiedot reaaliaikaisesti tehdasalueella olevista henkilöistä ja ajoneuvoista. Tavoitteena on myös rajoittaa asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen kulkua tehdasalueella.

Järjestelmän uusinnan myötä asennettaisiin etälukulaitteella varustettu ajoneuvoportti ja kulunvalvontalaitteella varustettu henkilökulkupyöröportti sekä eräitä tehtaan sisäisiä tilavalvontalaitteita. Tehtaan henkilöstö joutuu järjestelmän valmistuttua avaamaan henkilökulkupyöröportin henkilökohtaisella avaimenperään kiinnitetyllä pienikokoisella tunnustimella. Henkilön käyttäessä tunnistintaan kulunvalvontalukijalta siirtyy henkilökohtainen tunnustieto kulunvalvontajärjestelmän tiedostoon.

Uusi kulunvalvontajärjestelmä merkitsisi muutosta vallitsevaan tilanteeseen siinä suhteessa, että henkilökulkuportti ei aiemmin ole ollut lukittuna. Varsinainen työajan tarkkailu ei sensijaan muuttuisi. Työntekijät kirjaavat vastaisuudessakin itsensä sisään ja ulos käyttäen aiemmin sovitun mukaisesti työskentelytilojensa läheisyydessä sijaitsevia erillisiä ajantarkkailulaitteita.

Tehtaan työntekijät ovat vastustaneet kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa tarpeettomana ja haitallisena. Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 oli tiedotuslehtensä maaliskuussa julkaistussa numerossa ilmoittanut ammattiosaston toimikunnan päättäneen, että portin laitteita ei oteta käyttöön.

Ilmoitus, että työntekijät tulevat kieltäytymään kulunvalvontajärjestelmän käyttöönotosta oli uhkaus työtaistelusta. Tämä uhkaus sinällään oli jo työtaistelutoimenpide. Uhkaus oli esitetty ensimmäisen kerran jo syksyllä 1998. Ammattiosaston päätös aiheutti tehtaalla epätietoisuutta ja vaikeutti kulunvalvontajärjestelmän uudistushanketta.

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 oli pyrkinyt edellä mainitulla päätöksellään estämään työnantajaa käyttämästä sille työnjohto-oikeuden perusteella kuuluvaa päätöksenteko-oikeutta ja toimeenpanovaltaa. Ammattiosaston päätös oli työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 5 §:n 1 kohtaan kohdistuva työtaistelutoimenpide.

Ammattiosasto vastasi työtaistelusta, koska oli tehnyt siitä päätöksen.

Asiasta oli neuvoteltu Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä tammikuussa 1999 yhteisymmärrykseen pääsemättä. Metsäteollisuus ry:n asiamies oli ollut ammattiosaston päätöksen johdosta yhteydessä Paperiliiton edustajiin jälleen 16. ja 17.3.1999. Paperiliittoa oli sen jälkeen myös kirjallisesti vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin kieltäytymispäätöksen peruuttamiseksi.

Ammattiosasto ja Paperiliitto olivat olleet haluttomia ryhtymään toimenpiteisiin ammattiosaston tekemän päätöksen peruuttamiseksi. Paperiliiton palkkasihteeri oli puhelimitse ilmoittanut 7.4., että Paperiliitto ei aio muuttaa aiemmin ilmoittamaansa kantaa.Paperiliitto ei siten ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin ammattiosaston tekemän päätöksen purkamiseksi. Päin vastoin se oli tukenut pääluottamusmiestä ja ammattiosastoa. Se oli näin laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Paperiliitolle tuomittavaa hyvityssakkoa määrättäessä tuli ottaa huomioon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan tehostettua työrauhavelvollisuutta koskeva 13. kohdan määräys.

PAPERILIITON VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto, jonka lausumaan sen Tampereen osasto n:o 50 on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehdas oli ilmoittanut ottavansa käyttöön sovitun työajan tarkkailujärjestelmän lisäksi kulunvalvontajärjestelmän. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan suunnitelmia, koska niistä aiheutuisi ylimääräistä haittaa.

Asiasta oli keskusteltu myös Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton edustajien välillä. Paperiliiton käsityksen mukaan riidassa ei ollut kysymys työehtosopimuksen soveltamisesta, koska työehtosopimukseen ei sisältynyt määräyksiä kulunvalvonnasta. Paikallisen työnantajan kannan mukaan työaika alkoi ja päättyi työehtosopimuksen mukaisesti tehdassalissa sijaitsevien kellokorttilaitteiden leimauksella. Näiden laitteiden uusimista työntekijät eivät vastustaneet. Riidassa oli kysymys siitä, miten työnantaja järjesti omaisuutensa vartioinnin.

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla ei ollut käynnissä työntekijöiden työtaistelua. Työntekijät tekivät normaaleja työtehtäviään sovitun työajan tarkkailujärjestelmän puitteissa.

Työntekijöiden kieltäytyminen ottamasta käyttöön kulunvalvontajärjestelmää ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen. Työnjohto-oikeus ei voinut ulottua työajan ulkopuolelle. Ammattiosasto ei ollut myöskään pyrkinyt estämään työnantajaa käyttämästä sille kuuluvaa työnjohto-oikeutta. Työajan tarkkailu toimi koko ajan sopimuksen mukaisesti. Paperiliitolla ei siten ollut velvollisuutta puuttua tältä osin ammattiosaston toimintaan.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli 537, joista työssä käyviä oli noin puolet.

PAPERILIITON KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Raflatac Oy:n ja Metsäteollisuus ry:n velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Raflatac Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla oli voimassa 1.10.1976 solmittu sopimus työajan tarkkailusta kellokorttia käyttäen, jonka perusteella tehtaalla oli sovittu myös uudet kausipalkat. Työajan tarkkailu sovitulla järjestelmällä jatkui edelleen käytännössä samanlaisena.

Työnantaja oli työnjohto-oikeuteensa vedoten yrittänyt pakottaa työntekijät ottamaan käyttöön uuden kulunvalvontajärjestelmän. Työntekijät olivat ilmoittaneet kieltäytyvänsä tästä vedoten siihen, että työajan tarkkailu oli jo järjestetty työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja oli tämän johdosta ryhtynyt painostamaan työntekijöitä. Työnantaja oli näin halunnut ulottaa työnjohto-oikeutensa yli työntekijöiden sovitun työajan.

Kun kulunvalvonnasta syntyneen riidan johdosta Metsäteollisuus ry:n nostama haaste oli saapunut Paperiliittoon tiedoksi, oli Paperiliitto vakuuttunut siitä, että työnantaja oli ryhtynyt Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla työtaisteluun. Tämän vuoksi Paperiliitto oli vaatinut kirjallisesti Metsäteollisuus ry:tä ryhtymään toimiin tilanteen palauttamiseksi normaaliksi Tampereen tehtaalla. Metsäteollisuus ry oli puhelimitse ilmoittanut 26.4.1999, että työnantajan toiminta oli asiassa laillista.

Raflatac Oy oli aloittanut työtaistelun, koska se oli ryhtynyt painostamaan Tampereen tehtaan työntekijöitä. mieleiseensä ratkaisuun kulunvalvonta-asiassa Työnantajan työtaistelutoimenpiteen muodosti se, että työnantaja oli toistuvasti ilmoittanut vaativansa työntekijöille uhkasakkoja ja uhannut viedä asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Metsäteollisuus ry olisi sen sijaan, että se oli nostanut työrauhakanteen, voinut saattaa kulunvalvonnan käyttöönotosta syntyneen riidan työtuomioistuimen ratkaistavaksi tulkintakanteella. Metsäteollisuus ry oli hyväksynyt käytännössä työnantajan menettelyn.

Kulunvalvonnan järjestämisen perusteena ilmoitettu työturvallisuusriski oli työnantajan kannalta liioiteltu. Tehtaan portilla oli vahti ja uudessakin järjestelmässä kyseinen vahti tulisi säilymään tavaraliikennettä valvomassa. Kulunvalvonnassa tulisi olemaan kaksinkertainen järjestelmä. Pyöröportin käyttäminen tulisi aiheuttamaan hankaluuksia ja turhia erimielisyyksiä. Portista saattoi mennä kerrallaan vain yksi työntekijä, joten portille saattoi muodostua jonoja. Kaksinkertaisen kontrollin välttämiseksi työajan tarkkailu voitaisiin laittaa kulunvalvonnan yhteyteen ja erilliset leimauspisteet tehtaalla lopettaa.

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA RAFLATAC OY:N VASTAUS PAPERILIITON KANTEESEEN

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Raflatac Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja Paperiliiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Raflatac Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koska kulunvalvonnan järjestäminen niin tehtaan omien työntekijöiden kuin muidenkin tehdasalueella asioivien turvallisuuden varmistamiseksi oli työnantajan vastuulla ja koska työntekijät olivat ilmoittaneet vastustavansa kulunvalvonnan käyttöönottamista, oli työnantajalla ollut perusteltu aihe saattaa erimielisyysasia työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Metsäteollisuus ry:n kanne Paperiliittoa ja sen ammattiosastoa vastaan ei voinut muodostaa kiellettyä painostustoimenpidettä.

Se, ettei jostain yksittäisestä asiasta ollut erikseen työehtosopimuksessa määräystä, ei tarkoittanut sitä, etteikö työnantaja voisi siitä päättää. Työnantaja oli vastuussa tehdasalueen järjestyksestä ja turvallisuudesta. Näiden varmistamiseksi työnantajalla oli oikeus ja velvollisuus valvoa ja saada tieto siitä, keitä tehdasalueella kulloinkin oleskeli. Tämä oli olennaisen tärkeätä muun muassa suuronnettomuustilanteissa. Raflatac Oy:n tehtaalla esimerkiksi maakaasun käyttäminen muodosti onnettomuusriskitekijän, jonka huomioon ottaminen oli työnantajan vastuulla.

Työnantaja saattoi työnjohto-oikeuden nojalla antaa työntekijöitä sitovia määräyksiä muun muassa kulkuporteista ja -reiteistä. Työsuhteesta johtuen työntekijät olivat velvollisia noudattamaan näitä määräyksiä sekä saapuessaan että poistuessaan tehdasalueelta, riippumatta siitä, olivatko he jo leimanneet kellokortin vai eivät.

Työnantajan työnjohto-oikeus ja työntekijän lojaalisuusvelvollisuus eli velvollisuus ottaa huomioon työnantajan etu ulottui monissa tapauksissa sekä työpaikan että työajan ulkopuolelle. Työehtosopimus ei sisältänyt tarkkoja rajoja työnjohto-oikeuden käyttämiselle. Työntekijän tuli myös vapaa-aikanaan ottaa huomioon työnantajan etu. Esimerkiksi sopimaton käyttäytyminen vapaa-aikanakin saattoi oikeuttaa työnantajan ryhtymään kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Päihtyneenä esiintyminen tehdasalueella saattoi muodostaa työsuhteen päättämisperusteen, tapahtui se sitten työntekijän työ- tai vapaa-aikana.

Kulunvalvonnan järjestäminen ei aiheuttanut haittaa työnteolle. Työntekijältä kului vain muutamia sekunteja portin avaamiseen. Portilla ei voinut syntyä jonoja, sillä työntekijät tulivat töihin porrastetusti. Ainoa muutos Raflatac Oy:n tehtailla oli se, että työntekijät joutuisivat itse avaimella avaamaan portin, joka aikaisemmin oli ollut auki. Oikeus tällaisen järjestelyn toteuttamiseen oli yksipuolisesti työnantajalla työnjohto-oikeuden nojalla. Kieltäytyessään hyväksymästä järjestelyä ja ottamasta sitä käyttöön olivat työntekijät syyllistyneet työtaisteluun.

Ketään työntekijää ei ollut asiassa painostettu, kenenkään palkkaetuihin ei ollut ilmoitettu puututtavan eikä ketään ollut uhattu jättää työpaikan ulkopuolelle, jos uutta avainta ei käytetä. Myöskään kenenkään työsuhteeseen ei ollut uhattu puututtavan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Tapahtumat

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla on syksystä 1998 alkaen neuvoteltu tehdasalueen kulunvalvonnan järjestämisestä. Työnantajan tarkoituksena on ollut ottaa käyttöön 1.6.1999 alkaen kulunvalvontajärjestelmä, jonka osana tehtaan portille asennetaan muun muassa pyöröportti, jonka jokainen tehtaan henkilöstöön kuuluva joutuu avaamaan henkilökohtaisella näyttötunnistimella. Työnantajan ilmoituksen mukaan uusilla kulunvalvonnan järjestelyillä on pyrkimys turvallisuussyistä ja erityisesti mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle saada tarkka tieto tehdasalueella kulloinkin olevista henkilöistä ja ajoneuvoista.

Tehtaalla on vuonna 1976 sovittu kellokortteihin perustuvan työajan tarkkailujärjestelmän käyttöönottamisesta. Samalla on sovittu järjestelmän käyttöönottamisen vaikutuksista kausipalkkoihin. Sama työajan tarkkailujärjestelmä on edelleen käytössä, eikä uuden kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottamisella ole yhteyttä palkanmaksun perusteena olevan työajan tarkkailuun.

Tehtaan työntekijät ovat vastustaneet kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa pitäen sitä hankalana ja tarpeettomana kaksinkertaisena työajan tarkkailujärjestelmänä. Työntekijöiden käsityksen mukaan portilla tapahtuva työajan tarkkailu oli sinänsä mahdollista, jos työaika ja sen mukaisesti myös palkanmaksu määräytyisivät portin kautta kulkemisen perusteella sen sijaan, että työaika nykyisin määräytyy tehdassaleissa olevien leimauslaitteiden merkintöjen mukaan.

Paperiliiton Tampereen osaston n:o 50 toimikunta on loppuvuodesta 1998 päättänyt, että työntekijät eivät tule ottamaan uutta kulunvalvontajärjestelmää käyttöön. Sama kanta on myöhemmin tullut esille työpaikalla asiasta neuvoteltaessa. Ainakin helmikuussa 1999 työnantajan edustajat ovat tällaisen neuvottelun yhteydessä ilmoittaneet katsovansa työntekijöiden menettelyn työtaisteluksi ja saattavansa asian tarvittaessa ratkaistavaksi työtuomioistuimessa. Samalla on tuotu esiin mahdolliset sakkoseuraamukset.

2. Metsäteollisuus ry:n kanne

2.1. Työtaistelutoimenpide

Työntekijät ovat edellä todetuin tavoin vastustaneet uuden kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottamista. Painostaakseen työnantajaa luopumaan valmisteilla olevasta järjestelmästä tai vaihtoehtoisesti nykyisestä työajan tarkkailujärjestelmästä työntekijät ovat ilmoittaneet etukäteen kieltäytyvänsä käyttämästä uusia tehdasalueen portille asennettavia laitteita. Ilmoituksella on pyritty vaikuttamaan työnantajan jo käynnistämiin, uuden järjestelmän käyttöönottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Toisaalta työntekijät eivät ole esittäneet perusteita, jotka oikeuttaisivat kieltäytymään noudattamasta työnantajan työnjohto-oikeutensa puitteissa antamia määräyksiä.

Painostustarkoituksessa tehtyä ilmoitusta on tässä tapauksessa jo sellaisenaan pidettävä työtaistelutoimenpiteenä.

2.2. Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus muun muassa määrätä työn johtamisesta. Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin on katsottava kuuluvan muun ohella työpaikan työturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet ja sen osana tarvittavan valvonnan järjestäminen. Tämän toteuttamiseksi työnantajalla on oikeus valvoa myös työntekopaikan alueella tapahtuvaa liikkumista.

Uhkaus kieltäytyä kulunvalvontalaitteiden käytöstä on siten työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen mainittuun työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

2.3. Järjestöjen vastuu työtaistelun toimeenpanemisesta

Paperiliiton Tampereen osaston n:o 50 toimikunta on kokouksessaan päättänyt, että uusia kulunvalvontalaitteita ei oteta käyttöön. Tämä päätös on julkaistu osaston tiedotuslehden vuoden 1999 ensimmäisessä numerossa. Ammattiosasto on työtaistelun toimeenpannessaan rikkonut työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden.

Paperiliitto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin ammattiosastonsa kannan muuttamiseksi. Se on päinvastoin tukenut kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottamisesta kieltäytymistä vetoamalla siihen, että tehtaalla on käytössä työehtosopimuksen mukainen työajan tarkkailujärjestelmä, ja että työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä kulunvalvonnasta. Paperiliiton olisi kuitenkin tullut havaita ammattiosaston päätöksen rikkovan työrauhavelvollisuutta ja ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tämän laiminlyödessään Paperiliitto on samalla laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

3. Paperiliiton kanne

Paperiliitto on kanteessaan katsonut, että Raflatac Oy on Tampereen tehtaalla ryhtynyt työtaisteluun laajentamalla työnjohto-oikeuden työehtosopimuksessa ja paikallisesti sovittua laajemmaksi koskemaan työajan ulkopuolelle jäävää aikaa ja uhkaamalla saattaa kulunvalvontajärjestelmästä syntyneen riidan työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja samoin uhkaamalla sakkoseuraamuksilla.

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu Raflatac Oy:n Tampereen tehtaan pääluottamusmiestä, joka on kertonut työnantajan ilmoittaneen syksyllä 1998, että mikäli joku työntekijä tulee kieltäytymään kulunvalvontajärjestelmän käyttöönotosta, tullaan häntä kohtaan ryhtymään toimenpiteisiin. Todistajan kertoman mukaan työnantaja on helmikuussa 1999 ilmoittanut, että kulunvalvontalaitteet tullaan asentamaan ja mikäli niitä ei oteta käyttöön, asia tullaan viemään työtuomioistuimeen työtaistelutoimenpiteenä ja työtuomioistuin tulee langettamaan uhkasakkoja niin kauan, kunnes laitteet otetaan käyttöön.

Työnantajan päätös järjestää tehdasalueen kulunvalvonta kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työntekijöillä ei ole ollut asiallisia perusteita vastustaa uuden kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottamista. Työnantajan ilmoittaessaan, että riidanalainen asia saatetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ei ole näytetty menetelleen epäasiallisesti, eikä muutoinkaan painostaneen työntekijöitä työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla työnantajan kannan mukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

Raflatac Oy ei siten ole ryhtynyt työtaisteluun eikä Metsäteollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

4. Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ja Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ovat jutun hävitessään velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen aiheuttamat kustannukset kohtuullisena korvauksena on pidettävä 4 000 markkaa.

Samoilla perusteilla Paperiliiton on korvattava Metsäteollisuus ry:n ja Raflatac Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Korvauksen kohtuullisena määränä on tältä osin pidettävä 2 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ry:n ja Paperiliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, Paperiliiton Tampereen osaston n:o 50 ry työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa ja Paperiliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä myös 5 000 markkaa.

Paperiliitto ry:n kanne hylätään.

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ry ja Paperiliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.

Lisäksi Paperiliitto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Raflatac Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Tuomituille oikeudenkäyntikulujen korvauksille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Tuulensuu, Vänttinen, Orpana ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.