Labor court dismisses union claim that bakery failed to pay senior baker wage due to insufficient apprenticeship history.

Leipurin ei ollut selvitetty työskennelleen työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin vähintään kahta vuotta ammattileipurina. Hänellä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa vanhemman leipurin palkkaan.

Työnantaja ei ollut rikkonut asiassa työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT Elintarviketeollisuusliitto ry Pulla-Pirtti Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.5.1991 allekirjoitetussa leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II PALKAT JA KORVAUKSET

5 § Palkkaryhmittely

Leipomotyöntekijät jaetaan heidän työnsä ja ammattitaitonsa asettamien vaatimusten mukaan seuraaviin palkkaryhmiin:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. palkkaryhmä Leipomotyö kolmen (alallaolo-)vuoden jälkeen (yrityksessä uusi leipomotyötä tekevä työntekijä voidaan sijoittaa kuitenkin neljäksi kuukaudeksi 2. palkkaryhmään.) Ammatityön osatehtävät kolmen vuoden jälkeen. Nuorempi kondiittori 3A. palkkaryhmä Vanhempi leipuri. Taikinantekoa tai paistoa suorittava leipomotyöntekijä kolmen vuoden jälkeen. 4. palkkaryhmä Vanhempi leipuri, joka tekee taikinaa (myös lehtija wienertaikinat) tai paistaa. Vanhempi kondiittori.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattiopin suorittaneet leipurit Koska epäselvyyttä on syntynyt siitä, milloin työntekijä katsotaan ammattileipuriksi, liitot toteavat, että palkkaryhmittelyssä tarkoitettu leipuri on henkilö, joka oppiajan suoritettuaan hallitsee taikinanteon, ylöslyönnin ja paiston. Koska oppiajasta ei aina ole selvästi sovittu on tulkinnoissa lähdettävä siitä, että työntekijä, joka hallitsee em. ammattityöt katsotaan leipuriksi. Leipuri sijoittuu nuorempana leipurina 2. palkkaryhmään ja työskenneltyään siinä 2 vuotta siirtyy vanhempana leipurina 3A. palkkaryhmään. Lisäksi on huomattava, että taikinantekoa tai paistoa suorittavat vanhemmat leipurit siirtyvät suoraan 4. palkkaryhmään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken 23.3.1994 ja 29.9.1995 tehdyissä alan työehtosopimuksissa ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut työtuomioistuinta

- vahvistamaan Pulla-Pirtti Oy:n rikkoneen leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 ja 6 §:n määräyksiä jättäessään maksamatta vanhempana leipurina toimineelle Veijo Uhrelle 4. palkkaryhmän mukaista palkkaa,

- velvoittamaan Pulla-Pirtti Oy:n maksamaan Uhrelle saamatta jääneenä palkkana 1.12.1991 ja 19.10.1997 väliseltä ajalta 96 739,73 markkaa laillisine korkoineen,

- tuomitsemaan Pulla-Pirtti Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Elintarviketeollisuusliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittamaan Elintarviketeollisuusliiton ja PullaPirtti Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Uhre oli työskennellyt Pulla-Pirtti Oy:n palveluksessa 30.11.1987 - 19.10.1997. Hänen tehtäviinsä leipomossa oli kuulunut ruispala-, patonki- ja ranskanleipätaikinoiden tekemistä sekä linjatyöskentelyssä ylöslyöntiä ja paistotehtäviä.

Työsuhteensa alussa Uhre oli ollut leivän ylöslyöntitehtävissä. Kymmenen kuukauden työskentelyn jälkeen hän oli vuoden 1988 aikana päässyt taikinantekijäksi vastaten siitä lähtien leipätaikinoiden tekemisestä. Neljän vuoden oppiajan kuluttua hän oli osannut tehdä kaikkia niitä työtehtäviä, joita vanhemmalta leipurilta vaadittiin.

Uhrelle oli 1.12.1991 lähtien maksettu 3. palkkaryhmän mukaista palkkaa, joka ei ollut täyttänyt työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä ja palkkaa koskevia määräyksiä. Hän oli työsuhteensa neljän ensimmäisen vuoden aikana läpikäynyt työehtosopimuksen 5 §:n soveltamisohjeessa määritellyn asteittaisen etenemisen palkkaryhmissä. Näin ollen hänelle olisi pitänyt jo 1.12.1991 lukien maksaa 4. palkkaryhmän mukaista palkkaa, joten liian pientä palkkaa oli maksettu työsuhteen kuuden viimeisen vuoden ajan.

Toimiessaan vanhempana leipurina Uhre oli aloittanut työt ensimmäisenä leipomossa. Hänen päivittäinen työaikansa oli alkanut aamuyöllä tai jo iltayöstä. Työsuhteen loppupuolella hänen työaikansa oli alkanut jo kello 20 ja 22 välisenä aikana. Tällöin hänen nimenomaisena tehtävänään oli ollut tehdä leipien ja muiden valmistettavien tuotteiden taikinat. Muuta työtä ensimmäisenä leipomossa työskentelevällä ei ollutkaan. Vasta taikinoiden valmistuttua voitiin ryhtyä muihin töihin, kuten ylöslyöntiin ja paistamiseen, joita töitä Uhre oli myös tehnyt.

Yhtiön tulkinta Uhren palkkaryhmästä oli selvästi työehtosopimusmääräyksen vastainen. Taikinaa tai paistoa tekevän vanhemman leipurin palkkaryhmää koskeva määräys ja sen soveltamisohje olivat yksiselitteisiä. Yhtiön menettely oli aiheuttanut Uhrelle 1.12.1991 ja 31.3.1994 välisenä aikana 950 markan menetyksen kunakin työskentelykuukautena. Vastaavasti palkanmenetys oli 1.4.1994 jälkeen ollut 900 markkaa kuukaudessa. Siten häneltä oli jäänyt saamatta peruspalkkaa 64 908,69 markkaa. Kun hän oli tehnyt työtä yöllä, jolloin hänelle oli työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti maksettava 100 prosentilla korotettu palkka ennen kello 6 tehdystä työstä, palkanmenetys niin sanotuilta aamutunneilta oli ollut 32 481,04 markkaa.

Työnantajaliitto oli viimeistään paikallisen erimielisyysmuistion laatimisen yhteydessä 21.10.1997 tullut tietämään jäsenyrityksensä menettelystä Uhren palkkaryhmittelyssä. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt edes liittojen välisissä neuvotteluissa 25.5.1998 minkäänlaisiin toimiin jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaisen menettelyn lopettamiseksi, vaan päin vastoin se oli sitä tukenut. Työnantajaliitto oli näin laiminlyönyt työehtosopimuslaissa säädetyn valvontavelvollisuutensa. Hyvityssakkoa korottavana tekijänä oli otettava huomioon, että työnantajaliitto oli jatkanut laiminlyöntiään vielä 25.5.1998 käytyjen liittoneuvottelujen jälkeenkin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ja Pulla-Pirtti Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto ja Pulla-Pirtti Oy ovat lisäksi vaatineet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä työt jaettiin leipomotöihin ja ammattitöihin. Leipomotyö oli nykyisessä merkityksessään otettu käyttöön 1.12.1984 palkkaryhmittelyuudistuksessa. Myöhemmissä työehtosopimuksissa ei ollut edes esimerkinomaisesti lueteltu leipomotöitä. Leipomotyötä olivat siten muut leipomoissa esiintyvät työt kuin leipomon ammattityöt. Leipomon ammattitöihin kuuluivat taikinanteko, ylöslyönti ja paisto. Ammattitaitoinen työntekijä, josta ryhmittelyssä käytettiin termiä leipuri oli työntekijä, joka oppiajan suoritettuaan hallitsi taikinanteon, ylöslyönnin ja paiston.

Leipurilta edellytettiin monipuolista ammattitaitoa siten, että hän hallitsi leipomon keskeiset ammattitehtävät. Käytännössä tämä edellytti, että työntekijä oli joko oppilasteitse tai käytännön kautta saavuttanut vaadittavan osaamisen ja pystyi suorittamaan mitä tahansa leipomon ammattitehtävää tarvittaessa kohtuullisen uudelleenkoulutus- ja harjaantumisajan jälkeen. Koska työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan saavutettu nuoremman tai vanhemman leipurin pätevyys säilyi työpaikkaa vaihdettaessa, tuli ammattitaitoa arvioida paitsi kyseisen leipomon myös koko alan näkökulmasta.

Oppilaan palkka oli työehtosopimuksessa määritelty siten, että hänelle maksettiin ensin kuusi kuukautta 90 % ja sitten kuusi kuukautta 95 % 1. palkkaryhmän palkasta ja toisena vuonna 1. palkkaryhmän palkkaa. Kahden vuoden kuluttua työntekijä oli nuorempi leipuri ja sijoittui kahdeksi vuodeksi palkkaryhmään 2. Leipomotyöntekijä sijoittui yhdeksi vuodeksi palkkaryhmään 1., sitten kahdeksi vuodeksi palkkaryhmään 2. ja kolmen vuoden jälkeen palkkaryhmään 3. Soveltamisohjeen tekstiä "koska oppiajasta ei ole aina selvästi sovittu" ei voida lukea niin, että jälkeen päin laskettaisiin työsuhteen alusta kaksi vuotta oppiajaksi ja sitten kaksi vuotta nuoremmaksi leipuriksi.

Pulla-Pirtti Oy:ssä valmistettiin kaikkia perinteisiä leipomotuotteita. Leipomossa oli koulutettu oppilaita ammattileipureiksi. Oppiaikanaan oppilaat olivat työskennelleet leipomon kaikilla osastoilla ja siten oppineet monipuolisesti kaikki leipomossa esiintyvät työt. Näin ollen myös muilta kuin nimenomaan oppilaiksi otetuilta oli edellytettävä yhtä laajan ammattitaidon hankkimista kuin oppilailta. Muussa tapauksessa työntekijät samassa yrityksessä olisivat eriarvoisessa asemassa keskenään.

Uhre oli työskennellyt koko työsuhteensa ajan yhtiön ruokaleipäosastolla, jossa leipiä valmistettiin kolmella eri ruokaleipälinjalla. Työsopimuksen mukaan työtehtäviin oli kuulunut kaikki leipomotyö. Hänellä ei ollut ollut aikaisempaa kokemusta alalta ja hänet oli sijoitettu palkkaryhmään 1. Hänen kanssaan ei ollut sovittu ryhtymisestä oppilaaksi eikä hänen palkkauksensa siis seurannut oppilaan etenemistä palkkaryhmissä.

Uhre oli aloittanut työskentelynsä yhtiössä aputyöntekijänä ruokaleipäosastolla. Hän oli työskennellyt toisen työntekijän apuna aluksi muun muassa siirtelemällä sämpyläkoneelta peltejä paistoa varten pinnavaunuun, suorittamalla koneiden putsausta ja siivousta sekä työskentelemällä ylöslyöntikoneella toisen työntekijän apuna. Uhre ei ollut vastannut ylöslyöntikoneen hoidosta ja säädöistä, vaan hän oli lähinnä valvonut, että kone toimi häiriöttömästi. Hän ei ollut suorittanut itsenäisesti ylöslyöntiä. Myöhemmin Uhre oli siirtynyt työskentelemään leiväntekijänä limppulinjalla. Tässä työssä hän ei ollut tehnyt taikinoita, vaan hän oli avustanut taikinantekijää hakemalla esimerkiksi tavaraa ja siirtelemällä taikinapatoja. Hän oli työskennellyt myös pala- ja punnituskoneella, jonka toiminnasta vastuu oli taikinantekijällä.

Uhre ei ollut suorittanut paistamista ennen joulukuuta 1996. Hänen ryhtyessään tekemään ranskanlinjan taikinat itsenäisesti hän oli hoitanut myös palaleipien taikinat eteenpäin linjalle ja niin sanotun kippaamisen koneelle, joka ylöslöi, nostatti ja siirsi tuotteet kiertoarinauunille. Kiertoarinauunilla leivät siirtyivät liikkuvalla arinalla etukäteen ohjelmoidulla tavalla eteenpäin ja automaattisesti pois uunista. Tehtävässään Uhre oli joutunut kääntämään yhdestä nappulasta uunin päälle. Kaikki säädöt palaleipiä varten oli suorittanut edellisen päivän paistaja. Ranskanleivän ja muiden tuotteiden paistoa varten oli tullut jo varsinainen paistaja, joka oli hoitanut säädöt niitä tuotteita varten. Uhre ei ollut työskennellessään ranskanlinjalla suorittanut palaleipienkään osalta palkkaryhmittelyn tarkoittamaa paistajan tehtävää. Se, että Uhre joulukuusta 1996 alkaen oli laittanut uunin päälle palaleipien paistoa varten, ei osoittanut ammattitaitoa paistossa.

Uhre ei ollut työsuhteensa aikana missään vaiheessa saavuttanut vanhemman leipurin pätevyyttä eikä hänen palkkaryhmänsä siten voinut olla palkkaryhmä 4. Yhtiö ei näin ollen ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Yhtiö oli tiedustellut asiaa työnantajaliitosta ja noudattanut liiton ohjetta.

Työnantajaliitolle ei ollut toimitettu 21.10.1997 laadittua paikallista erimielisyysmuistiota. Työnantajaliitolla ei ollut ollut mitään syytä epäillä työnantajan selvityksen paikkansa pitävyyttä. Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan

Koska Uhre ei ollut ollut yhtiössä ollessaan 4. palkkaryhmän tarkoittama vanhempi leipuri, suoritusvaatimus oli perusteeton. Jos Pulla-Pirtti Oy kuitenkin katsottaisiin velvolliseksi maksamaan korvausta Uhrelle, tulee sitä alentavana seikkana ottaa huomioon oppilasta nopeampi eteneminen palkkaryhmissä. Uhrelle oli maksettu neljänä ensimmäisenä vuonna palkkaa yli työehtosopimuksen vähimmäismäärän yhteensä noin 25 000 markkaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Veijo Uhre on työskennellyt Pulla-Pirtti Oy:n Oulussa sijaitsevassa leipomossa aluksi eri tehtävissä ja sittemmin lähinnä taikinantekijänä niin sanotulla ranskanlinjalla. Hänelle on kanteessa kysymyksessä olevana aikana maksettu työehtosopimuksen 3. palkkaryhmän mukaista palkkaa.

Leipomoiden työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä leipomotyöntekijät on tehtävien, ammattitaitovaatimusten ja kokemusvuosien perusteella sijoitettu palkkaryhmiin 1, 2, 3 ja 3A. Ammattityöntekijöiksi katsottavat leipurit on sijoitettu vastaavasti palkkaryhmiin 2, 3A ja 4.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Veijo Uhren tehtävät olleet 1.12.1991 jälkeen sellaisia vanhemman leipurin tehtäviä, joista hänelle olisi tullut maksaa työehtosopimuksen 4. palkkaryhmän mukainen palkka.

Palkkaryhmä 4:n soveltamisala

Työehtosopimuksen mukaan neljänteen palkkaryhmään kuuluu muun muassa vanhempi leipuri, joka tekee taikinaa (myös lehti- ja wienertaikinat) tai paistaa. Muutoin vanhempi leipuri kuuluu palkkaryhmään 3 A.

Vanhemman leipurin palkkaryhmiin edetään työskentelemällä kaksi vuotta nuorempana ammattileipurina. Nuoremmaksi leipuriksi pätevöidytään alalla yleensä ammattikoulutuksen tai oppiajan kautta, mutta vaadittava ammattitaito voidaan hankkia myös työkokemuksen kautta. Ammattileipurilta edellytetään myös viimeksi mainitussa tapauksessa, että hän hallitsee leipomon keskeiset tehtävät eli taikinanteon, ylöslyönnin ja paiston.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n sopimussihteeri on todistajana kertonut, että paistajalla on työehtosopimuksessa tarkoitettu henkilöä, joka paistaa erilaisissa uuneissa. Tällöin edellytetään, että työntekijä hallitsee uunien tarvittavat säädöt ja paistoajat. Tämän tehtävän edellyttämän ammattitaidon hankkimiseksi ei ole riittävää, että työntekijä esimerkiksi kahvituntien aikana valvoo paistamista, vaan työntekijän on pystyttävä toimimaan niin, että uunista valmistuu myyntikelpoisia tuotteita. Edelleen todistajan mukaan työntekijällä tulee olla sellainen perustaito taikinan tekemiseen, että hän sen perusteella kykenee tarvittaessa valmistamaan erilaisia taikinoita. Kolmas työvaihe, joka ammattileipurin on hallittava, on ylöslyönti, jossa taikinasta käsin tai koneellisesti muotoillaan leivottava tuote.

Edelleen todistajan mukaan kaksi vuotta ammattileipurina työskennellyt henkilö, joka suorittaa joko paistoa tai taikinantekoa, siirtyy suoraan palkkaryhmään 4. Tällöin ei siten edellytetä, että hän tekisi edelleen kaikkia leipomon keskeisiä töitä, jotka hänen edellä todetun mukaisesti on kuitenkin hallittava. Ylöslyöntiä ei ole pidetty aivan yhtä vaativana työnä kuin paistoa tai taikinantekoa ja tämän vuoksi vain ylöslyöntityötä tekevä vanhempi leipuri kuuluu palkkaryhmään 3 A.

Edellä mainittu todistaja samoin kuin työtuomioistuimessa todistajana kuultu Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja ovat kertoneet, että ilman ammattikoulutusta tai oppilaskoulutusta leipurin ammattiin ei edetä tietyssä aikataulussa. Ammatinhallinta todetaan sitä kautta, että henkilö tekee tai on tehnyt edellä mainittuja leipomon keskeisiä tehtäviä. Mistään erityisestä menettelystä ei ole sovittu sen toteamiseksi, että henkilö tietystä ajankohdasta lähtien riittävästi hallitsee kyseiset tehtävät, vaan asia on työntekijän vaatimuksesta käsiteltävä työpaikalla ja ratkaistava tarvittaessa työehtosopimuksen mukaista neuvottelutietä.

Mainitun toimitusjohtajan mukaan soveltamisohjeessa ei ole ollut tarkoituksena sopia mistään vaihtoehtoisesta etenemistiestä, jonka mukaan määrätyn ajan kuluttua edettäisiin vanhemmaksi leipuriksi samalla tavalla automaattisesti kuin ammattikoulutuksen tai oppilasjärjestelmän kautta. Tarkoitus on ollut sopia palkkauksesta niissä tilanteissa, joissa alalla pitkään työskennelleen työntekijän todetaan jossakin vaiheessa hallitsevan leipomon keskeiset työt niin, että hänet on ammattitaitonsa ja työtehtäviensä puolesta kohtuullista rinnastaa ammattileipuriin.

Yhteenvetona esitetystä näytöstä työtuomioistuin toteaa, että erona työehtosopimuksessa tarkoitettuihin leipomotyöntekijöihin ammattileipurin tulee hallita leipomon keskeisten tehtävien kokonaisuus, joka käsittää taikinanteon, ylöslyönnin ja paiston. Jos henkilö ei ole tätä ammattitaitoa hankkinut ammattikoulutuksen tai oppilaskoulutuksen kautta, hänen on työskentelemällä käytännössä näissä tehtävissä osoitettava vastaava ammatin hallinta. Näin ollen pätevöityminen ammattileipuriksi ei tällöin tapahdu automaattisesti tietyn työskentelyajan jälkeen eikä missään tapauksessa aikaisemmin kuin oppilaskoulutuksen kautta. Työtuomioistuimen mielestä soveltamisohjetta on kuitenkin tulkittava niin, että sen jälkeen, kun leipomotyöntekijä on todettu ammattitaitoiseksi leipuriksi, hänellä on oikeus vanhemman leipurin palkkaukseen viimeistään kahden vuoden kuluttua toteamisesta. Jos hän tällöin suorittaa taikinantekoa tai paistoa, hän kuuluu 4. palkkaryhmään.

Uhren työtehtävät

Kanteessa on lähdetty siitä, että Uhre on saavuttanut vanhemman ammattileipurin pätevyyden työskenneltyään neljä vuotta Pulla-Pirtti Oy:n palveluksessa.

Todistajana kuultu, Uhren kanssa samaan aikaan PullaPirtti Oy:n ruokaleipäosastolla työskennellyt leipuri on kertonut, että hän oli tehnyt Uhren tehtäviä vastaavia tehtäviä muilla linjoilla. Uhre oli todistajan kertoman mukaan työskennellyt ranskanlinjan lisäksi joskus myös rieskalinjalla. Hän oli tehnyt erilaisia taikinoita, mutta ruisleipätaikinassa tarvittavat raskit oli todistaja tehnyt. Todistajalle oli maksettu 3. palkkaryhmän mukaista palkkaa, joka kuitenkin oli myöhemmin Uhren työsuhteen jo päätyttyä korotettu 4. palkkaryhmään niin sanottuna hyvän miehen lisänä. Todistajan mukaan Pulla-Pirtti Oy:ssä muut 4. palkkaryhmään kuuluvat leipurit olivat joko ammattikoulun käyneitä tai yhtiön palvelukseen oppisopimuksen kautta tulleita työntekijöitä.

Todistajana niinikään kuultu Pulla-Pirtti Oy:n työnjohtaja on kertonut Uhren tulleen aluksi työhön automaattikoneella pellille nostajaksi ja sen jälkeen hän oli siirtynyt leipomon aputöihin. Taikinantekijän apulaisena Uhre oli työskennellyt vuoteen 1996, jolloin hän oli ryhtynyt yksin tekemään kyseistä työvuoroa ranskanleipälinjalla. Uhre oli tehnyt ranskanlinjan taikinoita, mutta hän ei hallinnut ruisleipätaikinan, reikäleipätaikinan tai munkkitaikinoiden tekemistä. Myöskään kahvileipien tekemiseen Uhre ei ollut osallistunut. Pulla-Pirtti Oy:ssä tehdään noin 50 eri taikinaa. Niistä Uhre oli tehnyt noin 10 taikinaa. Jotkut taikinoista, kuten esimerkiksi raskipohjataikinat, vaativat erityistä ammattitaitoa ja osaamista, jota Uhrella ei ollut.

Mainittu työnjohtaja on edelleen kertonut, että Uhre on työskennellyt itsenäisesti ranskanlinjalla vasta vuodesta 1996, josta lähtien hän on tehnyt tarvittavat taikinat. Tällöinkään hän ei toiminut varsinaisesti paistajana, joskin hän on paistanut palaleivät paistajan edellisenä päivänä asettamien säätöjen mukaan. Esimerkiksi ranskanleivät on paistanut työvuoroon Uhrea myöhemmin tullut varsinainen paistaja.

Esitetty selvitys osoittaa, että Uhre on Pulla-Pirtti Oy:n palveluksessa työskennellyt ylöslyönnissä, joka tässä leipomossa on tapahtunut pääasiallisesti koneellisesti. Sen lisäksi hän on työskennellyt taikinantekijänä, jota työtä hän on tehnyt itsenäisesti ainakin vuodesta 1996 lähtien. Niin ikään hän on ainakin jossakin määrin myös paistanut tuotteita samasta ajankohdasta lukien. Sensijaan on jäänyt näyttämättä, että hän tätä aikaisemmin ja siten myöskään ennen kannevaatimusten lähtökohtana olevaa vuotta 1991 olisi työskennellyt työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla paistajana.

Oikeudellinen arviointi

Työehtosopimuksen palkkaryhmämääräyksen mukaan vanhemmalta leipurilta edellytetään kahden vuoden työskentelyä nuorempana leipurina sen jälkeen kun hän oppiajan suoritettuaan hallitsee leipomoalan keskeiset tehtävät taikinanteon, ylöslyönnin ja paiston. Työehtosopimuksen palkkaryhmämääräyksen soveltamisohjeen mukaan vastaavia periaatteita on sovellettava sen jälkeen, kun työntekijän on muutoin todettu hallitsevan mainitut ammattityöt ja hänet katsotaan leipuriksi.

Uhren ei ole näytetty työskennelleen paistajana ennen joulukuun alkua 1991, josta lukien kanteessa on vaadittu Uhrelle vanhemman leipurin palkkaa. Itsenäisesti työskenteleväksi taikinantekijäksi Uhre on siirtynyt vuonna 1996, jolloin hänellä on ollut valmius tehdä huomattava osa Pulla-Pirtti Oy:ssä valmistettavista leipätaikinoista. Sen sijaan paistajana Uhre ei ole toiminut ennen vuotta 1996. Edellä lausutun huomioon ottaen Uhren ei voida katsoa hallinneen vaadittavaa tehtäväkokonaisuutta ainakaan ennen mainittua vuotta 1996. Kun vanhemman leipurin palkkaryhmä edellyttää työehtosopimuksen mukaan vähintään kahden vuoden työskentelyä ammattileipurina, ei Uhre ole voinut saavuttaa oikeutta vanhemman leipurin palkkaukseen ennen työsuhteensa päättymistä 19.10.1997.

Pulla-Pirtti Oy ei siten ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään maksamatta Uhrelle neljännen palkkaryhmän mukaista palkkaa. Näin ollen myöskään Elintarviketeollisuusliitto ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Kanteessa esitetyt vahvistus-, suoritus- ja hyvityssakkovaatimukset ovat siten perusteettomia.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliiton ja Pulla-Pirtti Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu arvonlisäveroineen yhteensä 29 795,10 markkaa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on paljoksunut esitettyä vaatimusta katsoen kohtuulliseksi korvauksen määräksi 5 000 markkaa ottaen erityisesti huomioon, että asiaa on hoitanut Elintarviketeollisuusliiton palveluksessa oleva lakimies.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvauksen tulee vastata kustannuksia, jotka ovat kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Ottaen huomioon asian laadun, sen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet todelliset kustannukset työtuomioistuin pitää kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen korvauksen määränä 9 500 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliiton ja Pulla-Pirtti Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 9 500 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Sutela, K. Rautiainen, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.