Union dismissed union's claim that employer violated collective agreement by refusing to negotiate local agreements with union representatives.

Liitto oli erottuaan energiayhteisöjen työehtosopimuksen solmineen järjestön jäsenyydestä sopinut valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta omasta työehtosopimuksesta työnantajayhdistyksen kanssa. Sopimuksen mukaan liiton jäsenillä oli oikeus valita työpaikan työntekijöiden keskuudesta luottamusmies, joka edustaa toimihenkilöitä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä sekä osallistuu heitä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin.

Tuomiossa on ollut kysymys työehtosopimuksen mukaisen paikallisen neuvottelu- ja sopimisoikeuden sisällöstä ja laajuudesta. Työntekijäliiton luottamusmiehillä katsottu olevan oikeus neuvotella paikallisesti sovittavista asioista työehtosopimuksen mukaisesti sekä silloin, kun sovittavat asiat koskevat vain liiton jäseniä että myös silloin, kun ne koskevat heitä muiden ohella.

Työehtosopimuksella ei ollut sovittu hyvityssakkoseuraamuksen alaisesta velvollisuudesta neuvotella tai solmia sopimuksia. Yhtiö ei siten ollut kieltäytyessään solmimasta paikallista työehtosopimusta rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä työnantajayhdistys ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KANTAJA Suomen Konepäällystöliitto ry

VASTAAJAT Energia-alan työnantajayhdistys ry Vantaan Energia Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiaalan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton kesken 1.4.1998 solmitussa työehtosopimuksessa 1998 1999 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Energia-alan Työnantajayhdistys ry ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry sekä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry ovat tehneet energiayhteisöjen työehtosopimuksen 1998 1999.

Energia-alan Työnantajayhdistysten jäsenten palveluksessa oleviin Suomen Konepäällystöliiton jäseniin sovelletaan edellisessä kappaleessa mainitun sopimuksen mukaisia työehtoja mainitun sopimuksen voimassaoloajan.

2. Edellä tarkoitetuissa yrityksissä olevilla Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä on oikeus valita työpaikan työntekijöiden keskuudesta luottamusmies, joka edustaa edellä tarkoitettuja toimihenkilöitä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä sekä osallistuu heitä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin.

3. Energia-alan Työnantajayhdistys ry noudattaa edellä mainittuihin jäseniin myös koulutussopimusta sellaisenaan sekä yhteistoimintamenettelyä ja työsuojeluyhteistyön osalta vakiintuneita käytäntöjä ja menettelytapoja. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Energia-alan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton kesken on 1.4.1998 työehtosopimuksin vuosiksi 1998 - 1999 sovittu, että edellä mainitun työnantajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin Suomen Konepäällystöliiton jäseniin noudatetaan paikallisesta sopimisesta Energia-alan työnantajayhdistyksen ja sen sopijapuolina olleiden työntekijäjärjestöjen kesken energia-alalla syntynyttä paikallisen sopimisen tapaa ja voimassa olevan Energia-alan työnantajayhdistyksen ja sen jäsenyhteisöjen palkansaajia edustavien järjestöjen välisen neuvottelumenettelysopimuksen 4 §:stä ilmeneviä oikeusohjeita,

- vahvistaa, että Suomen Konepäällystöliitto tai sen jäsenet luottamusmiehen edustamina ovat neuvottelu- ja sopijapuoli tehtäessä paikallinen työehtosopimus Vantaan Energia Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työehdoista, kun sopimus koskee myös Suomen Konepäällystöliiton jäseniä,

- tuomitsee Energia-alan työnantajayhdistyksen maksamaan kantajayhdistykselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- tuomitsee Vantaan Energia Oy:n maksamaan kantajayhdistykselle hyvityssakkoa edellä mainitun työehtosopimuksen rikkomisesta, ja

- velvoittaa vastaajat korvaamaan Suomen Konepäällystöliiton oikeudenkäyntikulut asiassa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Energia-alan työnantajayhdistys, Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry sekä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry olivat solmineet energiayhteisöjen työehtosopimuksen vuosiksi 1998 1999. Sopimus oli valtakunnallinen ja sitä sovellettiin Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöjen työsopimussuhteisiin työntekijöihin. Käytännössä sopimusta sovellettiin kuntien omistamien osakeyhtiömuotoisten energiayhteisöjen työntekijöiden työsuhteissa. Työehtosopimuksen liitteenä ja osana oli muun muassa 28.2.1995 tehty sopimus energia-alan neuvottelumenettelystä, jonka 4 §:ssä säänneltiin menettelytavat paikallisten työehtosopimusten tekemiselle.

Suomen Konepäällystöliitto oli ennen vuotta 1998 ollut sidottu energiayhteisöjen työehtosopimukseen KTN:n jäsenenä. Suomen Konepäällystöliitto oli eronnut KTN:n jäsenyydestä loppuvuodesta 1997, minkä vuoksi se ei ollut tullut suoraan sidotuksi energiayhteisöjen työehtosopimukseen 1998 - 1999. Suomen Konepäällystöliitto ja Energia-alan työnantajayhdistys olivat sittemmin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen perusteella solmineet 1.4.1998erillisen työehtosopimuksen Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelevien Suomen Konepäällystöliiton jäsenten työehdoista vuosiksi 1998 1999.

Ennen edellä mainitun sovintoesityksen hyväksymistä oli käyty osapuolten kesken erillinen keskustelu paikallisen sopimismahdollisuuden sisällyttämisestä tehtävään työehtosopimukseen. Tuossa valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan kirjatussa keskustelussa oli todettu, että paikallisia sopimuksia voidaan edelleen solmia noudatetun käytännön mukaisesti ja että luottamusmiehet, jotka osallistuvat sovintoehdotuksen tarkoittamalla tavalla paikallisiin sopimusneuvotteluihin, voivat myös allekirjoittaa niissä syntyviä sopimuksia. Työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevan keskustelun ja sovintoesityksen täydentämisen jälkeen osapuolet olivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoesityksen työehtosopimukseksi.

Vantaan Energia Oy oli käynyt neuvottelut ja tehnyt paikallisen työehtosopimuksen vuosiksi 1998- 1999 Vantaan Energialaitoksen Työntekijät ja Toimihenkilöt KTV ry:n, KTN:n Vantaan Energia Oy:n paikallisyhdistys ry:n sekä Vantaan Energia Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa. Paikallinen työehtosopimus oli perustunut valtakunnalliseen energiayhteisöjen työehtosopimukseen 1998 - 1999.

Suomen Konepäällystöliitolla oli Energia-alan työnantajayhdistyksen kanssa 1.4.1998 tehdyn työehtosopimuksen perusteella neuvottelu- ja sopijapuolen asema edellä mainitunlaista paikallista työehtosopimusta tehtäessä. Tämä valtakunnallinen työehtosopimus velvoitti Vantaan Energia Oy:tä, joka oli Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsen. Vantaan Energia Oy oli kuitenkin kieltäytynyt neuvottelemasta paikallisen työehtosopimuksen tekemisestä Suomen Konepäällystöliiton jäsenille. Perusteluina yhtiö ja Energia-alan työnantajayhdistys olivat ilmoittaneet, että 1.4.1998 tehdyllä työehtosopimuksella oli sovittu, että Suomen Konepäällystöliiton jäseniin sovellettaisiin voimassa olevan energiayhteisöjen työehtosopimuksen määräyksiä eikä Suomen Konepäällystöliitolla ollut oikeutta neuvotella paikallisista sopimuksista.

Paikallinen neuvottelu- ja sopimisoikeus oli Suomen Konepäällystöliitolle tärkeä, koska energiayhteisöjen työehtosopimuksen piirissä oli jo aiemmin muodostunut laaja käytäntö sopia paikallisia työehtosopimuksia. Työehtosopimusta ei olisi 1.4.1998 syntynyt, jos paikallisista sopimusoikeuksista ei olisi päästy yksimielisyyteen. Energia-alan työnantajayhdistys oli työehtosopimusta solmittaessa tiennyt edellä mainittujen paikallisten sopimusoikeuksien periaatteellisen tärkeyden ja merkityksen Suomen Konepäällystöliitolle. Työnantajayhdistys oli myös tiennyt, että Suomen Konepäällystöliitto oli ottanut paikallista sopimista koskevan asian neuvotteluissa esille liiton paikallisten työehtosopimusoikeuksien toteamiseksi.

Energiayhteisöjen työehtosopimuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä valtaosaan sovellettiin valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvaa paikallista työehtosopimusta. Paikalliset työehtosopimukset oli tehty muun muassa Espoon Sähkö Oy:ssä, Vantaan Energia Oy:ssä, Turku Energia Oy:ssä, Kotkan Energia Oy:ssä ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä.

Paikallisten työehtosopimusten tekemiskäytäntö oli muotoutunut vuosien mittaan. Työntekijöitä paikallisissa työehtosopimuksissa olivat edustaneet valtakunnallisen työehtosopimuksen työntekijäjärjestöt tai niiden alayhdistykset. Sopimiskäytäntö oli kirjattu energiayhteisöjen työehtosopimuksen neuvotteluoikeuksia määrittävään neuvottelumenettelysopimukseen. Sopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan paikallisen sopimuksen sopijapuolina olivat toisaalta Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenyhteisö ja toisaalta sopijajärjestö tai sen alayhdistys, joiden jäseniä asia koski.

Vantaan Energia Oy:n tapauksessa paikallinen työehtosopimus saattoi siten syntyä vain niin, että työntekijäpuolella allekirjoittajina olivat valtakunnallisen sopimuksen sopijajärjestöt tai niiden alayhdistykset. Suomen Konepäällystöliitto oli mainitun sopijajärjestön asemassa tehtyään 1.4.1998 valtakunnallisen energia-alan työehtosopimuksen Energia-alan työnantajayhdistyksen kanssa.

Sopimusneuvotteluissa Energia-alan työnantajayhdistys oli Suomen Konepäällystöliiton kysymyksen johdosta nimenomaisesti todennut, että paikallisia työehtosopimuksia voitiin edelleen tehdä ja että tarkoituksena ei ollut puuttua tähän käytäntöön. Työnantajayhdistyksen kanta, että Suomen Konepäällystöliitolla ei olisikaan paikallisia sopimisoikeuksia, oli ristiriidassa 1.4.1998 ilmoitetun ja sovitun kanssa. Ilmoitus 1.4.1998 paikallisesta sopimisoikeudesta olisi työnantajayhdistyksen tulkinnan mukaan ollut täysin merkityksetön ja irrallinen. Työnantajayhdistyksen tulkintaa eivät tukeneet 1.4.1998 neuvottelussa tehdyt ilmoitukset tai neuvottelusta laadittu pöytäkirja.

Käytännössä Suomen Konepäällystöliitto oli tehnyt nyt esillä olevan kaltaiset paikalliset työehtosopimukset kuluvalle sopimuskaudelle Espoon Sähkö Oy:ssä, Turku Energia Oy:ssä, Kotkan Energia Oy:ssä ja Salpakankaan Lämpö Oy:ssä. Solmimiskäytäntö tuki Suomen Konepäällystöliiton tulkintaa 1.4.1998 tehdyn työehtosopimuksen sisällöstä.

Energia-alan työnantajayhdistys oli työehtosopimuslain 8 - 10 §:n nojalla velvoitettava maksamaan kantajayhdistykselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, kun se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin Vantaan Energia Oy:n suhteen neuvotteluvelvollisuuden toteuttamiseksi.

Vantaan Energia Oy oli ollut tietoinen valtakunnallisen työehtosopimuksen paikallista työehtosopimusta koskevan neuvottelu- ja sopimisvelvoitteen oikeasta sisällöstä. Koska Vantaan Energia Oy oli tahallisesti rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, oli se tuomittava maksamaan kantajalle hyvityssakkoa.

Asiassa oli käyty paikallisneuvottelut 20.5.1998 ja keskusneuvottelut 17.8.1998 pääsemättä yhteisymmärrykseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energia-alan työnantajayhdistys ja Vantaan Energia Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä kaikilta osin ja Suomen Konepäällystöliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Energia-alan työnantajayhdistys oli perustettu 4.3.1994. Ensimmäinen energia-alan neuvottelumenettelysopimus oli allekirjoitettu 6.6.1994 ja ensimmäinen työehtosopimus puolestaan 5.2.1995. Sopijapuolina näissä sopimuksissa ja mainittujen ajankohtien jälkeen solmituissa uusissa ja uudistetuissa sopimuksissa olivat olleet toisaalta Energia-alan työnantajayhdistys ja toisaalta Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry (alkuaikoina AKAVA ry), Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry (kaksi viimeksi mainittua alkuaikoina Kunta-alan unioni ry:n kautta). Suomen Konepäällystöliitto oli ollut neuvotteluissa edustettuna aina 9.12.1997 asti Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n kautta sen jäsenjärjestönä.

Suomen Energia-alan työnantajayhdistys ja Suomen Konepäällystöliitto olivat käyneet 16.3.1998 asti neuvotteluja työehtosopimusriidan ratkaisemiseksi piirisovittelijan johdolla. Näissä neuvotteluissa olivat olleet läsnä myös Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n, Kunta-alan ammattiliitto KTV:n, Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n edustajat. Piirisovittelijan tekemän ratkaisuehdotuksen Suomen Konepäällystöliitto oli kuitenkin hylännyt. Suomen Konepäällystöliiton annettua 20.3.1998 työtaistelua koskevan ilmoituksen neuvotteluja oli jatkettu valtakunnansovittelijan johdolla. Työriita oli päättynyt 1.4.1998 valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen tultua hyväksytyksi.

Sovintoneuvotteluissa ei missään vaiheessa mikään osapuoli ollut viitannut energia-alan neuvottelumenettelysopimuksen 4 §:ään, jota ei myöskään mainittu valtakunnansovittelijan 1.4.1998 päivätyssä pöytäkirjassa tai sovintoehdotuksessa.

Kuten valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa todettiin, Suomen Konepäällystöliiton jäsenien valitsemalla työpaikan luottamusmiehellä oli muun muassa oikeus osallistua heitä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin. Sovintoehdotuksessa ei sen sijaan todettu, että luottamusmiehellä olisi oikeus allekirjoittaa paikallinen työehtosopimus. Luottamusmiehellä oli oikeus osallistua paikallisiin sovintoneuvotteluihin lisäksi vain kysymyksissä, jotka koskivat ainoastaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniä.

Yksityisen puolen kanssa samaan aikaan käydyissä kuntasektorin sovintoneuvotteluissa oli päädytty erilaiseen lopputulokseen. Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 3 momentin nojalla Kunnallinen työmarkkinalaitos saattoi neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia muidenkin kuin pääsopijapuolten kanssa sellaisilla erityisaloilla, joilla työntekijät olivat järjestäytyneet muihin kuin pääsopijajärjestöjen alayhdistyksiin.

Valtakunnansovittelijan 2.4.1998 allekirjoittamassa valtakunnansovittelijan pöytäkirjan 3§:ssä oli todettu, että paikallisia sopimuksia voitiin edelleen solmia ja että tarkoituksena ei ollut puuttua tähän käytäntöön. Pöytäkirjan käytäntö -sanalla oli tarkoitettu yksinomaan viitata Espoon Sähkö Oy:n käytäntöön, koska siellä oli sovittu paikallisia työehtosopimuksia 1970-luvun puolivälistä siten, että pääsopijapuolet eivät olleet kyseenalaistaneet Suomen Konepäällystöliiton osallistumista paikallisneuvotteluihin. Kaikki muut paikalliset sopimukset oli tehty noudattaen kirjaimellisesti neuvottelumenettelysopimuksen 4 §:n 2 kohtaa. Koska Suomen Konepäällystöliitto oli ollut Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n jäsen 9.12.1997 asti, oli Suomen Konepäällystöliitto ollut muissa kuin Espoon Sähkö Oy:n paikallisneuvotteluissa tähän asti edustettuna neuvottelujärjestönsä kautta.

Kuten valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan oli kirjattu, Energia-alan työnantajayhdistyksen edustajat olivat todenneet, että luottamusmiehet saattoivat, osallistuessaan vain Suomen Konepäällystöliiton jäseniä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin, myös allekirjoittaa niissä syntyviä sopimuksia.Tämän tyyppinen paikallinen sopiminen Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenyhteisön ja Suomen Konepäällystöliiton välillä tuli kysymykseen esimerkiksi Kotkan Energia Oy:ssä silloin, kun kysymys oli vuoromestareista, jotka olivat kaikki Suomen Konepäällystöliiton jäseniä. Niinikään Vantaan Energia Oy kävi neuvotteluja voimalaitoksen vuoromestareiden kanssa. Vantaan Energia Oy:ssä vireillä olevat neuvottelut liittyivät työaikalain 21 §:n mukaiseen vuorojen aloitus- ja lopetustöiden järjestämiseen. Kaikki työntekijät, joita kysymys aloitus- ja lopetustöiden järjestämisestä koski, kuuluivat Suomen Konepäällystöliittoon.

Turku Energia Oy:ssä sovittaessa 15.5.1998 työehtosopimusten allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä sekä Suomen Konepäällystöliiton luottamusmiesten asemasta tulevissa sopimusneuvotteluissa ei ollut ollut tarkoituksena muuttaa sen enempää vallitsevaa käytäntöä kuin toimia sen vastaisesti, mitä 1.4.1998 oli sovittu.

Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä oli edellä todetun mukaisesti oikeus valita työpaikan työntekijöiden keskuudesta luottamusmies. Tämä saattoi kuitenkin osallistui vain sellaisiin Suomen Konepäällystöliiton jäseniä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin, joilla ei ollut sen paremmin suoranaista kuin seurannaisvaikutustakaan muiden järjestöjen jäseniin. Tällöin luottamusmies saattoi myös allekirjoittaa neuvotteluissa syntyviä sopimuksia.

Energia-alan työnantajayhdistys ei ollut esillä olevassa asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, eikä Vantaan Energia Oy rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Energia-alan työnantajayhdistys on vuodesta 1995 solminut energiayhteisöjen työehtosopimuksen Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n, Kunta-alan ammattiliitto KTV:n, Tekniikan Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n sekä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n kanssa. Suomen Konepäällystöliitto on ollut näihin työehtosopimuksiin sidottu KTN:n jäsenenä. Tämä jäsenyys on päättynyt joulukuussa 1997, joten Suomen Konepäällystöliitto ei jäsenyytensä perusteella ole enää ollut sidottu mainittujen sopijatahojen väliseen energiayhteisöjen työehtosopimukseen 1998-1999.

Suomen Konepäällystöliitto on sittemmin maaliskuussa 1998 pyrkinyt piirisovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa yhtymään työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla energiayhteisöjen työehtosopimukseen ja samojen osapuolten välillä solmittuun neuvottelumenettelysopimukseen. Mainittujen työehtosopimusten sopijapuolet eivät kuitenkaan ole tähän suostuneet.

Suomen Konepäällystöliiton jätettyä työtaisteluvaroituksen neuvotteluja on jatkettu valtakunnansovittelijan johdolla. Energia-alan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton välille on 1.4.1998 syntynyt työehtosopimus mainittujen osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Tämä työehtosopimus on sisällöltään ja voimassaoloajaltaan vastannut energiayhteisöjen työehtosopimusta 1998-1999.

Valtakunnansovittelijan hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaan Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin Suomen Konepäällystöliiton jäseniin sovelletaan energiayhteisöjen työehtosopimuksen 1998 - 1999 mukaisia työehtoja mainitun sopimuksen voimassaoloajan. Lisäksi sopimuksen piiriin kuuluvissa yrityksissä Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä on oikeus valita työpaikan työntekijöiden keskuudesta luottamusmies, joka edustaa edellä tarkoitettuja toimihenkilöitä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä sekä osallistuu heitä koskeviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin.

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa on sen 3 §:ssä seuraavat toteamukset:

"Tehtyjen kysymysten johdosta totesivat Energia-alan työnantajayhdistyksen neuvottelijat, että paikallisia sopimuksia voidaan edelleen solmia ja että tarkoituksena ei ole puuttua tähän käytäntöön. Lisäksi työnantajapuoli totesi, että kun luottamusmiehet osallistuvat sovintoehdotuksen 2. kohdan tarkoittamalla tavalla paikallisiin sopimusneuvotteluihin, he myös voivat allekirjoittaa niissä syntyviä sopimuksia."

Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, onko työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella Suomen Konepäällystöliiton asettamilla luottamusmiehillä oikeus neuvotella ja allekirjoittaa vain sellaisia paikallisia sopimuksia, jotka koskevat yksinomaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniä vai onko heillä oikeus neuvotella ja sopia myös sellaisista paikallisista sopimuksista, jotka koskevat muitakin kuin pelkästään Suomen Konepäällystöliiton jäseniä.

Työehtosopimuksen tarkoitus ja tulkinta

Sopimusneuvotteluihin osallistunut Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja on kertonut, että vuodesta 1995 lähtien on ollut voimassa niin sanottu runkosopimus ja sen lisäksi on eri paikkakunnilla tehty enemmän tai vähemmän kattavia paikallisia sopimuksia. Suomen Konepäällystöliiton erottua KTN ry:stä liitto pyrki solmimaan oman sopimuksen Energia-alan Työnantajayhdistyksen kanssa. Kun työnantajapuoli ei ollut tähän halukas, pyydettiin valtakunnansovittelijalta asiassa neuvotteluapua. Neuvotteluja käytiin sittemmin piirisovittelijan johdolla ja niihin osallistui palkansaajapuolelta Suomen Konepäällystöliiton lisäksi neuvottelumenettelysopimuksen solmineet pääsopijajärjestöt. Nämä neuvottelut päättyivät kuitenkin tuloksettomina ja Suomen Konepäällystöliitto jätti tämän jälkeen työtaisteluvaroituksen.

Vastaavalla tavalla neuvottelujen kulusta ovat työtuomioistuimessa todistajina kuultuina kertoneet muut Suomen Konepäällystöliiton puolelta työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet edustajat. He ovat olleet myös yksimielisiä siitä, että valtakunnansovittelijan pöytäkirja on sisällöltään vastannut asiasta käytyä keskustelua.

Neuvotteluihin osallistunut Vantaan Energia Oy:n aiemmin KTN:läisten ja sittemmin Suomen Konepäällystöliiton jäsenten pääluottamusmies on kertonut, että Vantaan Energia Oy:ssä on ollut tapana solmia oma paikallinen ja kattava työehtosopimus, jota solmittaessa on soveltuvin osin noudatettu neuvottelumenettelysopimuksen määräyksiä. Hän oli allekirjoittanut KTN ry:n puolesta paikallisen sopimuksen tammikuussa 1998. Sen jälkeen, kun Suomen Konepäällystöliitto oli saanut oman työehtosopimuksensa, todistaja oli esittänyt Vantaan Energia Oy:n yrityspalvelujohtajalle paikallisen sopimuksen allekirjoittamista Suomen Konepäällystöliiton kanssa. Henkilöstöpäällikkö ei ollut kuitenkaan tähän suostunut, joten Konepäällystöliiton jäsenten ja työnantajan välillä ei yritystasolla ollut voimassa olevaa työehtosopimusta.

Energia-alan työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja on puolestaan todistajana kertonut, että piirisovittelijan johtamissa neuvotteluissa Suomen Konepäällystöliitto oli vaatinut neuvottelumenettelysopimuksen mukaisia oikeuksia. Muut sopijajärjestöt eivät olleet olleet tähän näissä neuvotteluissa valmiita suostumaan eikä työnantajayhdistyskään voinut vaatimukseen suostua neuvottelumenettelysopimusta rikkomatta. Sinänsä työnantajapuoli oli valmis soveltamaan Suomen Konepäällystöliiton jäseniin samoja työsuhteen ehtoja kuin sopimuksen piirissä jo olleiden järjestöjen jäseniin. Tähän myös palkansaajapuolen muut sopijajärjestöt olisivat suostuneet.

Mainittu toimitusjohtaja on vielä kertonut, että neuvotteluissa mahdollisesti keskusteltiin siitä, että luottamusmies saa neuvotella ja allekirjoittaa paikallisen sopimuksen, mutta tällöin työnantajapuolelta tarkoitus oli rajata tämä koskemaan sellaisia sopimuksia, jotka koskevat vain Suomen Konepäällystöliiton jäseniä. Missään nimessä tarkoitus ei ollut antaa Suomen Konepäällystöliitolle neuvottelumenettelysopimuksen mukaista sopimisoikeutta. Todistajan mukaan Suomen Konepäällystöliiton luottamusmiehillä ei ollut edes neuvotteluoikeutta silloin kun kysymys oli asioista, jotka koskivat Suomen Konepäällystöliiton jäsenten ohella myös muita henkilöstöryhmiä. Sen sijaan heillä oli mahdollisuus jälkeenpäin hyväksyä jo syntynyt paikallinen sopimus.

Vantaan Energia Oy:n yrityspalvelujohtaja on todistajana kertonut työehtosopimusneuvottelujen kulusta samalla tavalla kuin edellä mainittu toimitusjohtaja. Todistajan mukaan Vantaan Energia Oy:n piirissä Suomen Konepäällystöliiton luottamusmiehillä on sama asema kuin muillakin luottamusmiehillä. Kuitenkin silloin, kun puhutaan työehtosopimuksen muuttamisesta, täydentämisestä tai siitä poikkeamisesta, neuvotteluun ei voida ottaa neuvottelumenettelysopimuksen mukaan Konepäällystöliiton edustajia. Vain silloin jos asia koskee ainoastaan sellaista työtä tai sellaisia henkilöitä, jotka ovat Suomen Konepäällystöliiton jäseniä, heidän edustajansa ovat neuvottelussa mukana. Niissä tilanteissa, joissa neuvoteltava asia koskee useamman yhdistyksen jäseniä, paikallinen sopimus tehdään neuvottelumenettelysopimuksen mukaisesti ja Suomen Konepäällystöliiton edustajilla on mahdollisuus myöhemmin hyväksyä tämä sopimus noudatettavaksi myös Suomen Konepäällystöliiton jäsenten työsuhteissa.

Työtuomioistuin toteaa, että Energia-alan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton välille on 1.4.1998 syntynyt työehtosopimus, joka on ollut rinnakkainen mainitun työnantajayhdistyksen ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n, Kunta-alan ammattiliitto KTV:n, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n sekä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n kesken aiemmin solmitun energiayhteisöjen työehtosopimuksen 1998 - 1999 kanssa. Tuossa yhteydessä ei ole edellä todistajankertomuksista ilmenevistä syistä nimenomaisesti sovittu, että alalla sovelletun neuvottelumenettelysopimuksen periaatteita paikallisesta sopimisesta sovellettaisiin myös Energia-alan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton solmiman sopimuksen piirissä. Sopimukseen on otettu vain edellä todetut paikallista sopimista koskevat määräykset.

Tulkintariita koskee siten viime kädessä sitä, minkä laajuisia ovat Suomen Konepäällystöliittoa edustavien luottamusmiesten valtuudet paikallisista sopimuksista neuvoteltaessa. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että sopijapuolten tarkoituksena ei ole ollut rajata Suomen Konepäällystöliiton tai sen luottamushenkilöiden neuvottelu- ja sopimisoikeutta koskemaan yksinomaan Espoon Sähkö Oy:tä. Neuvotteluoikeus on kuultujen todistajien mukaan Suomen Konepäällystöliiton asettamilla luottamushenkilöillä lisäksi ainakin silloin, kun kysymyksessä on palvelussuhteesta muihin työnantajiin ja paikallinen sopimus koskee vain mainitun liiton jäseniä.

Valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen tarkoitusta on selvennetty osapuolten välillä ennen sovintoehdotuksen hyväksymistä käydyssä keskustelussa. Valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan otetut edellä tarkoitetut toteamukset, joita sellaisenaan ei ole pidettävä työriitojen sovittelusta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna työriidassa aikaansaatuna sovintona, osoittavat tarkoituksena olleen, että luottamusmiehet voivat myös sopia niistä asioista, joista he voivat paikallisesti neuvotella.

Alalle on muodostunut edellä omaksutun tulkinnan mukaista käytäntöä. Esimerkiksi Turku Energiassa Suomen Konepäällystöliiton luottamusmies on sopinut paikallisen työehtosopimuksen soveltamisesta sellaisenaan myös Suomen Konepäällystöliiton jäseniin. Sopijapuolena ollut Turku Energian toimitusjohtaja toimii myös Energia-alan työnantajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Työtuomioistuimen kannanotot esitettyihin vaatimuksiin

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Energiaalan työnantajayhdistys ja Suomen Konepäällystöliitto 1.4.1998 syntyneen työehtosopimuksen sopijapuolina olisivat sopineet noudatettavaksi neuvottelumenettelysopimuksen 4 §:stä ilmeneviä oikeusohjeita, joten paikallisen sopimisoikeuden laajuus määräytyy yksinomaan hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaisesti.

Edellä todetun mukaisesti osapuolten välillä on sovittu, että Suomen Konepäällystöliitto on sopijapuoli solmittaessa paikallisia sopimuksia Energia-alan työnantajayhdistyksen jäsenyritysten kanssa. Espoon Sähkö Oy:n kanssa tehtävät sopimukset neuvotellaan ja allekirjoitetaan aikaisemman käytännön mukaisesti siten kuin liiton edustamisesta on muutoinkin määrätty. Muilta osin neuvotteluja sopimisvaltuudet on Suomen Konepäällystöliiton asettamilla luottamushenkilöillä 1.4.1998 tehdyn sopimuksen mukaan. Nämä valtuudet heillä on silloin, kun sovittavat asiat koskevat vain Suomen Konepäällystöliiton jäseniä tai heitä muiden ohella.

Neuvottelumenettelyä koskeviin sopimusmääräyksiin ei tavallisesti liity työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetun hyvityssakkoseuraamuksen alaista velvollisuutta ryhtyä neuvotteluihin tai solmia sopimuksia. Myöskään tässä tapauksessa riidanalaisista määräyksistä, joilla on vain perustettu neuvottelu- ja sopimisvaltuudet, ei seuraa tällaista oikeudellista velvollisuutta. Siten Vantaan Energia Oy ei ole rikkonut Energia-alan työnantajayhdistyksen ja Suomen Konepäällystöliiton välisen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevia määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiön kieltäydyttyä solmimasta paikallista työehtosopimusta Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöä edustavan luottamusmiehen kanssa. Samasta syystä myöskään Energia-alan työnantajayhdistyksen ei ole katsottava laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen työtuomioistuin pitää perusteltuna, että jutun asianosaiset puolin ja toisin vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Suomen Konepäällystöliitto ry on yhdistystä edustavan luottamushenkilön välityksellä neuvottelu- ja sopijapuoli tehtäessä liiton ja Energia-alan työnantajayhdistyksen välisen työehtosopimuksen perusteella paikallisia sopimuksia Vantaan Energia Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työehdoista, kun sopimus koskee Suomen Konepäällystöliitto ry:n jäseniä.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Tuulensuu, Vänttinen, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.