Labor court orders unions to pay fines for strike actions violating peace obligations and supervisory duties.

Kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavan järjestön toimeenpaneman toimintapäivän tarkoituksena oli ollut painostaa kaupunkia työnantajana ilmoitettuihin irtisanomisiin liittyvissä kysymyksissä. Työntekijöiden osalta työnseisaus oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä kunnallisen yleisen virka-ja työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Viranhaltijoiden kohdalla työnseisauksen tarkoituksena oli ollut vaikuttaa kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuun työnantajalle kuuluvaan oikeuteen päättää virkasuhteiden lakkaamisesta eli sellaiseen asiaan, josta ei voitu sopia virkaehtosopimuksella.

Paikallinen yhdistys oli työnseisauksen toimeenpannessaan syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osallinen työntekijöitä ja viranhaltijoita edustava järjestö ei ollut ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan varmistamiseksi, minkä vuoksi järjestön katsottiin syyllistyneen asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

KANTAJA Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJA Kunta-alan unioni ry

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ry

KUULTAVA Kunta-alan ammattiliitto KTV ry

TUOMIO

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kaarinan kuntaalan ammattiyhdistys KTV:n tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n ja työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1995 1996 6 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen rikkomisesta.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kuntaalan unionin tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n ja Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Työtaistelutoimenpide

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ry oli 30.10.1997 päivätyllä kirjeellä pyytänyt kaupungilta paikallisneuvottelujen käymistä paikallisen yhteistoimintasopimuksen eli niin sanotun Kaarina-sopimuksen perusteella. Neuvottelupyyntö oli koskenut Kaarinan kaupunginvaltuuston 20.10.1997 hyväksymää taloussuunnitelmaa 1998 - 2000, jonka täytäntöönpano tulisi merkitsemään muun muassa henkilöstövähennyksiä.

Paikallisen ammattiyhdistyksen edustajat olivat 6.11.1997 pidetyissä neuvotteluissa esittäneet muun muassa tulevien irtisanomisten korvaamista lomautuksilla ja eläkkeellesiirtymishalukkuuden tiedustelemista kaikilta 53, 54 ja 55 vuotta täyttäneiltä kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä. Kaupungin edustajat olivat suhtautuneet kielteisesti ammattiyhdistyksen edustajien esityksiin ja ilmoittaneet vuoden 1998 talousarvion mukaisen rahoitusvajeen olevan 37 miljoonaa markkaa. Kaupungin edustajien mukaan riittävät ratkaisut kaupungin talousongelmiin olisivat toimintamenojen leikkaukset, tulojen lisäys ja muutokset yhteisöverojen jakoperusteissa. Neuvottelut asiassa oli todettu samana päivänä päättyneiksi.

Paikallinen ammattiyhdistys oli tämän jälkeen lähettänyt jäsenilleen yhdistyksen puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen allekirjoittaman 10.11.1997 päivätyn kirjeen, jossa oli ilmoitettu 18.11.1997 järjestettävästä toimintapäivästä. Kirjeen mukaan tämä tarkoitti poistumista työpaikoilta kello 12 mainittuna päivänä ja kokoontumista Kaarinan torille kello 13 mielenosoitusta varten.

Edellä tarkoitetun kirjeen johdosta Kaarinan kaupunki oli kutsunut paikallisen ammattiyhdistyksen edustajat 11.11.1997 pidettyyn neuvotteluun, jossa kaupungin puolesta oli todettu järjestön suunnitteleman toimenpiteen olevan laiton työtaistelu. Tähän yhdistyksen edustajat olivat todenneet, että toimintapäivä oli mielenilmaisu kaupungin suunnittelemien supistusten ja palvelujen heikkenemisen johdosta. Yhdistyksen edustajat olivat kysyttäessä kuitenkin todenneet, että jos kaupungin edustajat olisivat suostuneet järjestön esityksiin 6.11.1997 pidetyssä neuvottelussa, lakkoa ei olisi tullut. Yhdistyksen edustaja oli myös ilmoittanut, että koska kysymyksessä ei ollut työtaistelu vaan toimintapäivä, ei toimenpiteen toteuttamiseen tarvittu keskusjärjestön lupaa eikä myöskään lakkorajoja koskevien neuvottelujen käyminen ollut tarpeen. Kokouksen lopussa oli kuitenkin sovittu, että lakon ulkopuolelle jäisivät Kaarina-koti ja Kaarinan palolaitos. Lisäksi tekniselle osastolle oli taattu kriisipäivystys.

Ammattiyhdistyksen toimeenpanemaan työtaisteluun oli 18.11.1997 kello 12 - 22 osallistunut yhteensä 205 henkilöä, joista 11 oli ollut virkasuhteisia ja 194 työsuhteisia. Työtaistelu oli toteutettu siitä huolimatta, että Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni olivat paikallisen ammattiyhdistyksen puheenjohtajalle toimittamassaan 13.11.1997 päivätyssä kirjeessä kehottaneet yhdistystä pidättäytymään toimintapäivän järjestämisestä.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n toimeenpanema toimintapäivä oli ollut laiton työtaistelu sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan viranhaltijat eivät saaneet ryhtyä työtaisteluun, joka kohdistui lain 2 §:ssä tarkoitettuihin ei-sopimuksenvaraisiin asioihin. Toimintapäivällä oli pyritty painostamaan Kaarinan kaupunkia luopumaan suunnitelluista taloudellisiin syihin perustuvista henkilöstön irtisanomisista. Työtaistelu oli kohdistunut siten työnantajan harkintavaltaan irtisanomisten yhteydessä. Tämä harkintavallan käyttö eli työnantajalle kuuluva työnjohto-oikeus oli asia, josta ei voitu sopia virkaehtosopimuksin.

Työntekijöiden osalta työtaistelu oli kohdistunut 31.12.1997 asti voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1995 - 1996 yleisen osan 2 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Järjestöjen vastuu työtaistelusta

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ry:n jäsenilleen lähettämästä kirjeestä kävi ilmi, että suunnitellulla toimintapäivällä oli tarkoitus painostaa kaupunkia luopumaan KTV:hen kuuluvien 12 henkilön irtisanomisesta ja että paikallisen yhdistyksen johto oli tietoinen suunnitellun toimintapäivän lainvastaisuudesta. Kirjeessä oli muun muassa todettu, että poikkeuksen toimintapäivään osallistumisen osalta voivat tehdä virkasuhteiset, koska he saattoivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Kirjeen lopussa oli todettu yhdistyksen hallituksen toivovan, että jokainen jäsen osallistuisi tähän mielenilmaisuun.

Paikallinen ammattiyhdistys oli tukenut työnseisausta aktiivisesti myös sallimalla yhdistyksen puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen sekä varapääluottamusmiehen ja luottamusmiehen osallistua työtaisteluun.

Työtaistelun toteuttamistapa oli myös ollut tavallista törkeämpi sen vuoksi, että paikallinen ammattiyhdistys oli lähettänyt päivähoitolasten huoltajille kirjeen, jossa oli pahoiteltu toimintapäivän aiheuttamaa haittaa ja jossa asia oli esitetty aivan kuin yhdistys toimisi päivähoidosta vastaavana tahona. Kirjeen sanamuoto oli myös muotoiltu siten, että siitä saattoi saada sellaisen kuvan, että kysymys oli pelkästään sananvapauden piiriin kuuluvasta pyrkimyksestä vaikuttaa kansalaismielipiteellä kaupungin päättäjiin eikä yhden ammattiyhdistyksen harkitusta lainvastaisesta menettelystä.

Kunta-alan unionin olisi aiotusta toimintapäivästä tiedon saatuaan tullut ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Kunta-alan unionin oli myös täytynyt olla tietoinen siitä, että suunniteltu työtaistelutoimenpide oli laadultaan sellainen, että sen estämiseksi ei riittänyt pelkkä kirjeen tai telefaxin lähettäminen. Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan järjestön lakiin perustuvan valvontavelvollisuuden täyttyminen edellytti järjestön edustajan paikalle menoa ja aktiivisia toimenpiteitä työtaistelun estämiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin Kunta-alan unionin taholta ei ollut ryhdytty.

Vastaavanlaisesta työnjohto-oikeuteen kohdistuneesta työntekijöiden ja viranhaltijoiden työnseisauksesta oli ollut kysymys muun muassa työtuomioistuimen tuomiossa nro 1998-9. Siinä työtuomioistuin oli viitannut muun muassa aikaisempaan tuomioonsa nro 1993-66 ja todennut, että Kunta-alan unioni ei voinut perustellusti vedota järjestön luonteeseen jäsenjärjestöjensä neuvotteluelimenä ja organisaatiotaan koskeviin seikkoihin valvontavastuusta vapautuakseen.

Toimintapäivästä ei ollut tehty kahta viikkoa aikaisemmin työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle. Tämä mainitun lain vastainen menettely tulisi ottaa huomioon hyvityssakon määrään vaikuttavana tekijänä.

Työtaistelun seuraukset

Edellä tarkoitetusta toimintapäivästä oli aiheutunut yleistä sekaannusta ja epätietoisuutta sekä kuntalaisten että kunnan palveluksessa olevan muun henkilöstön parissa, koska paikallisen ammattiyhdistyksen johto oli kieltänyt jäsenistöä ilmoittamasta etukäteen osallistumisestaan työtaisteluun. Koska työnantajan tiedossa ei ollut etukäteen ollut, ketkä viranhaltijat ja työntekijät osallistuisivat työnseisaukseen, ei tilanteeseen ollut pystytty varautumaan etukäteen eikä kunnallisia palveluja ollut voitu tarjota normaalissa laajuudessa. Muun muassa vapaa-aikatoimen laitokset olivat olleet suljettuina työtaistelun alkamisesta lähtien. Pahin tilanne oli ollut lasten päivähoidossa, koska 74 perhepäivähoitajaa oli osallistunut työnseisaukseen.

Kaupunki oli kärsinyt toimintapäivän johdosta tuntuvaa taloudellista vahinkoa menetetyn työajan muodossa. Perhepäivähoitajien osalta kaupunki oli menettänyt työtaistelun vuoksi 354,25 työtuntia ja muiden henkilöstöryhmien osalta yhteensä 449,25 työtuntia. Kaupungilta oli myös muutamassa kymmenessä tapauksessa jäänyt saamatta hoitomaksu iltapäivältä, sillä kaupunki ei ollut perinyt maksua niissä tapauksissa, joissa kaupunki ei ollut pystynyt järjestämään sijaishoitoa lapselle päivähoitajan toimintapäivään osallistumisen johdosta.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ja Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Perusteet

Toimintapäivä ja sen tarkoitus

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n 18.11.1997 järjestämän toimintapäivän tarkoituksena oli ollut näyttää kaupunkilaisille, mitä palvelujen supistaminen käytännössä merkitsi. Tarkoituksena oli siten ollut osoittaa kaupungin viimekätisille päätöksentekijöille eli kaupunkilaisille, minkälaisia seuraamuksia syntyisi, jos kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä vähennettäisiin. Toimintapäivällä ei ollut pyritty kyseenalaistamaan virka- ja työehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa tai oikeaa sisältöä. Kaupungin henkilöstövähennyksiä koskeneiden 6.11.1997 käytyjen neuvottelujen jälkeen paikalliselle ammattiyhdistykselle oli ollut selvää, että kaupunki ei tule muuttamaan päätöstään suunniteltujen irtisanomisten osalta. Kun tämä kaupungin asenne oli ollut tiedossa, ei toimintapäivään ollut liitetty mitään vaatimuksia irtisanomisten suhteen.

Paikallinen ammattiyhdistys ei missään vaiheessa ennen toimintapäivää eikä myöskään toimintapäivän aikana tai sen jälkeen ollut hyväksynyt työnantajan toimeenpanemia irtisanomisia. Virka- ja työehtosopimuksilla tai niihin liittyvällä lainsäädännöllä ei voitu rajoittaa yhdistyksen sananvapautta eikä edellyttää yhtymistä työnantajan näkemyksiin erilaisissa henkilöstömuutoksiin liittyvissä asioissa.

Toimintapäivällä ei ollut pyritty muuttamaan työnantajan tekemiä päätöksiä vaan ilmaisemaan paikallisen yhdistyksen jäsenten näkemykset asiassa. Yhdistyksen tarkoituksena oli ollut järjestää mielenosoitusluonteinen työtaistelutoimenpide. Viranhaltijoiden osalta tämä oli pyritty ottamaan huomioon siten, että 10.11.1997 päivätyssä ilmoituksessa oli todettu, että poikkeuksen osallistumisesta voivat tehdä virkasuhteiset sikäli kuin he saattoivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen osallistumisestaan toimintapäivään.

Toimenpiteen lainvastaisuus

Koska toimintapäivä ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, eikä sillä ollut pyritty painostamaan työnantajaa työehtosopimukseen liittyvässä asiassa, ei kysymys ollut kanteessa tarkoitetusta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Virkasuhteisia oli ohjattu osallistumaan toimintapäivään siten, että he eivät riko velvoitteitaan. Näin ollen tältäkään osin ei ollut kysymys kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kielletystä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Koska kysymys ei ollut ollut työehtosopimuslain tai kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kielletystä työtaistelutoimenpiteestä, ei Kunta-alan unioni ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Paikallisen ammattiyhdistyksen vastuu

Toimintapäivään osallistuneiden kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden määrä oli ilmeisesti noin 200. Yhdistyksen tietojen mukaan toimintapäivän johdosta palkkaa oli pidätetty 183 yhdistyksen jäseneltä, joista kaksi oli virkasuhteisia. Toimintapäivään osallistuneiden joukossa saattoi myös olla sellaisia työntekijöitä, jotka kysymyksessä olevana ajankohtana olivat olleet määräaikaisesti virkasuhteessa.

Kanteessa mainitut yhdistyksen toimihenkilöt olivat osallistuneet työtaisteluun, mutta oikeuskäytännön mukaan varapääluottamusmiehen toiminta sinänsä ei merkinnyt sitä, että yhdistys olisi vastuussa työtaistelutoimenpiteestä. Yhdistyksen toimihenkilöiden osallistumisella toimintapäivään ei tässä yhteydessä ollut merkitystä, sillä yhdistys ei kieltänyt osuuttaan toimintapäivän toimeenpanemiseen.

Yhdistyksessä oli jäseniä yhteensä noin 700, joista noin 300 oli eläkeläisiä tai työttömiä.

Toimintapäivän seurauksista

Paikallisen ammattiyhdistyksen saamien tietojen mukaan lakon seurauksia oli käsitelty kaupunginviraston johtoryhmässä 21.11.1997. Tuolloin oli todettu, että toimintapäivä oli sujunut lähes häiriöttä, eikä kuntalaisten taholta ollut tullut asian johdosta palautetta.

Yhdistyksen tietojen mukaan 73 perhepäivähoitajana työskentelevää yhdistyksen jäsentä oli osallistunut työnseisaukseen. Perhepäivähoitajia kaupungin palveluksessa oli yli 130, joten noin 60 perhepäivähoitajaa oli ollut töissä. Kun lasten vanhempia oli etukäteen informoitu toimintapäivästä, olivat vanhemmat varautuneet tilanteeseen, joten perhepäivähoidon osaltakaan ei ollut esiintynyt suuria ongelmia.

Kaupungille ei ilmeisesti ollut toimintapäivästä aiheutunut vahinkoa eikä haittaa.

Työnantajan menettely

Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että kysymys oli ollut työ- ja virkaehtosopimuslain vastaisesta työtaistelusta, tulisi hyvityssakkojen määrää harkittaessa ottaa huomioon työnantajan menettely henkilöstövähennyksiä koskeneissa paikallisneuvotteluissa 6.11.1997. Kuntasektorilla sovellettava yleissopimus yhteistoimintamenettelystä velvoitti kaupunkia neuvottelemaan ennen irtisanomisia koskevan asian ratkaisemista valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koski. Neuvotteluja ei ollut käyty siten kuin yhteistoimintamenettelyä koskevat määräykset edellyttivät.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelu

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n pyynnöstä on yhdistyksen ja Kaarinan kaupungin edustajien välillä 6.11.1997 pidetyssä neuvottelussa käsitelty kaupunginvaltuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan 1998 - 2000 liittyviä henkilöstövähennyksiä. Kaupungin edustajien torjuttua yhdistyksen puolesta tehdyt esitykset vaihtoehdoiksi henkilöstön irtisanomisille on yhdistys jäsenilleen lähettämässään 10.11.1997 päivätyssä kirjeessä ilmoittanut järjestävänsä 18.11.1997 kello 12 alkaen toimintapäivän. Kirjeessä on muun ohella todettu toimenpiteen tarkoituksena olevan osoittaa mieltä irtisanottavien puolesta ja todettu irtisanomisien tulevan lisääntymään ensi vuonna sekä kehotettu yhdistyksen jäseniä osallistumaan mielenilmaisuun.

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n jäsenet ovat kirjeessä esitetyn mukaisesti poistuneet 18.11.1997 kello 12 alkaen loppupäiväksi työpaikaltaan. Tähän työnseisaukseen on osallistunut yhteensä 205 kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä, joista työsuhteisia on ollut 194 ja loput virkasuhteisia. Työnseisaukseen on osallistunut myös yhdistyksen hallituksen jäseniä ja yhdistyksen asettama pääluottamusmies.

Edellä mainitun työnseisauksen tarkoituksena on ollut painostaa kaupunkia työnantajana kirjeessä mainituissa irtisanomisiin liittyvissä kysymyksissä. Työnseisaus on siten kohdistunut työntekijöiden osalta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Viranhaltijoiden kohdalla lakon tarkoituksena on ollut vaikuttaa kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettuun työnantajalle kuuluvaan oikeuteen päättää virkasuhteiden lakkaamisesta eli sellaiseen asiaan, josta ei voida sopia virkaehtosopimuksella.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja järjestöjen vastuu

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV on työtaistelun toimeenpannessaan syyllistynyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, ja sikäli kuin työtaisteluun on osallistunut virkasuhteisia, myös kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Riittäviä perusteita ei sensijaan ole esitetty sen väitteen tueksi, että ammattiosasto olisi samalla rikkonut myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 6 §:ään perustuvaa työrauhavelvollisuutta.

Kunta-alan unioni kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osallisena on työehtosopimuslain 8 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n nojalla velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset sekä työntekijät ja viranhaltijat pidättäytyvät työtaistelutoimenpiteistä. Kunta-alan ammattiliitto KTV:n puolesta on lähetetty Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:lle 13.11.1997 päivätty kirje, jossa Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni ovat kiinnittäneet paikallisyhdistyksen huomiota siihen, että kyseinen toimenpide voidaan tulkita työtaistelutoimenpiteeksi. Kirjeessä Kuntaalan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni ovat kehottaneet paikallisyhdistystä pidättäytymään toimintapäivän toteuttamisesta. Kun Kunta-alan unionin ei ole edes väitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin varmistaakseen työrauhan säilymisen, on se syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ja Kunta-alan unioni velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Työtuomioistuin pitää jutun laadun ja sen vaatimat toimenpiteet huomioon ottaen kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen korvauksen määränä 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin, 10 §:n ja 20 §:n nojalla Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n ja Kunta-alan unionin maksamaan hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa ja Kunta-alan unionin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Kaarinan kunta-alan ammattiyhdistys KTV ja Kunta-alan unioni velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Määttänen, Koivistoinen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.