Labor court allows maternity pay under collective agreement when employment history requirement is met.

Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilölle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiyslomansa ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Kun sopijaosapuolten muusta tarkoituksesta ei ollut esitetty riittävää selvitystä, oli sopimusmääräystä tulkittava sen sanamuotoa vastaavalla tavalla. Siten myös hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle jäävälle toimihenkilölle, jonka työsuhde oli jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, tuli maksaa palkka äitiysloman ajalta.

KANTAJA Rautatievirkamiesliitto ry

VASTAAJA Transpoint Oy Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä 22.2.1995 allekirjoitetussa konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

20 § PALKKA SAIRAUDEN JA SYNNYTYSLOMAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan äitiysja vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysloman ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oy VR-Transport Ab:n, nykyisen Transpoint Oy Ab:n, ja Rautatievirkamiesliiton välillä 17.11.1995 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Työehtosopimus 1.11.1995 alkaen noudatetaan 6.6.1995 laaditun pöytäkirjan mukaisesti Oy VR-Transport Ab:ssä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (ALT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välistä konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjetelytoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rautatievirkamiesliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Transpoint Oy Ab:n toimistosihteerillä Helena Herralalla on oikeus työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan mukaiseen äitiysloman palkkaan 16.7.1997 alkaen kolmen kuukauden ajalta.

Rautatievirkamiesliitto on lisäksi vaatinut Transpoint Oy Ab:n velvoittamista korvaamaan Rautatievirkamiesliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Oy VR-Transport Ab, nykyinen Transpoint Oy Ab, ja Rautatievirkamiesliitto olivat 17.11.1995 tehneet työehtosopimuksen, jolla ne olivat eräin poikkeuksin sitoutuneet yhtiössä noudattamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n (jäljempänä ALT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n (jäljempänä ERTO) välistä konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Tämän sopimuksen 20 §:ssä on edelle jäljennetty synnytysloma-ajan palkkaa koskeva määräys.

Herrala oli siirtynyt yhtiön palvelukseen 1.7.1995. Hän oli jäänyt ensimmäisen kerran äitiyslomalle 29.1.1996. Äitiysloman jälkeen hän oli ollut vuosilomalla ajan 9.12.1997 - 21.1.1997 ja jäänyt sen jälkeen hoitovapaalle ajaksi 22.1. - 15.7.1997. Hoitovapaan päätyttyä Herrala oli jäänyt suoraan uudelle äitiyslomalle 16.7.1997. Herralan työsuhde oli yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Yhtiö oli jättänyt maksamatta Herralalle äitiysloma-ajan palkan 16.7.1997 alkaen kolmen kuukauden ajalta. Yhtiön olisi ALT:n ja ERTO:n välisen työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan sanamuodon mukaisesti tullut maksaa Herralalle äitiysloma-ajan palkka myös uudelta äitiyslomalta. Äitiysloma-ajan palkan maksamisen edellytyksenä ei ollut työhön palaaminen hoitovapaalta ennen uutta äitiyslomaa.

ALT:n ja ERTO:n välistä työehtosopimusta vuonna 1986 muutettaessa oli tuolloin voimassa ollut hoitovapaata koskeva uusi lainsäädäntö jo otettu huomioon. Tuolloin kuten ei myöskään sittemmin Oy VR-Transport Ab:n ja Rautatievirkamiesliiton välisessä työehtosopimusneuvottelussa 17.11.1995 ollut ollut esillä äitiysloma-ajan palkkaa koskevan määräyksen sanamuodosta poikkeava tulkinta.

Rautatievirkamiesliiton ja yhtiön välillä 17.8.1998 käydyssä erimielisyysneuvottelussa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Transpoint Oy Ab on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Transpoint Oy Ab on lisäksi vaatinut Rautatievirkamiesliiton velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Herrala oli ensimmäisen äitiysloman jälkeen ollut vuosilomalla ja sen jälkeen hoitovapaalla 15.7.1997 asti. Herrala oli jäänyt uudelle äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta 16.7.1997 palaamatta sitä ennen työhön. Työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan mukainen kolmen kuukauden palkallinen äitiysloman ajanjakso edellytti, että työntekijä palasi työhön ennen uuden äitiysloman alkamista. Koska Herrala ei ollut jäänyt äitiyslomalle työstään, hän ei ollut oikeutettu palkkaan uuden synnytysloman ajalta.

Yhtiön ja Rautatievirkamiesliiton välillä 17.11.1995 käydyssä työehtosopimusneuvottelussa ei yksityiskohtaisia tulkintoja ollut käyty läpi. ALT:n ja ERTO:n välisen sopimuksen kiistanalainen määräys oli ollut asiallisesti samansisältöinen ainakin vuodesta 1979 alkaen. Palkanmaksuaika oli vuoden 1981 työehtosopimuksessa pidennetty nykyiseen kolmeen kuukauteen. Sopimusmääräys oli vuoden 1986 työehtosopimuksessa saanut nykyisen muodon, jossa sana synnytysloma oli lainmuutoksesta johtuen muutettu sanoiksi äitiys- ja vanhempainloma. Työehtosopimusneuvotteluissa määräyksestä alunperin sovittaessa ei ollut voitu ottaa huomioon tilannetta, jossa toimihenkilö jäisi uudelle äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta tai muutoin kuin työstään, koska hoitovapaajärjestelmää ei tuolloin ollut ollut edes olemassa. Työehtosopimusmääräys oli siten tarkoitettu sovellettavaksi tilanteissa, joissa uudelle äitiyslomalle jäätiin vain työstä.

ALT oli kaikessa järjestämässään koulutuksessa ja opastuksessa pitänyt itsestään selvänä edellä kerrottua tulkintaa. Tukea työnantajaliiton kannalle sai myös työtuomioistuimen tuomiosta TT 1988-166. Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö oli ollut työnantajaliiton ohjeistuksen mukainen. ERTO:n oli myös täytynyt tietää työnantajaliiton kannasta. Kanteessa kerrottua tilannetta ei työehtosopimusneuvotteluissa ollut myöhemminkään ollut esillä. Erimielisyysneuvotteluja asiasta ei liittojen välillä myöskään ollut ollut. Esillä olevassa tilanteessa oli kyse eturistiriidasta, jota ei voinut työtuomioistuimen tulkinnalla ratkaista, vaan osapuolten oli siitä keskenään sovittava.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Transpoint Oy Ab:n toimistosihteeri Helena Herrala on aloittanut äitiysloman 29.1.1996. Tämän äitiysloman päätyttyä hän on jäänyt vuosilomalle ja sen jälkeen hoitovapaalle, jonka päätyttyä hän on palaamatta välillä työhön jäänyt 16.7.1997 lukien uudelle äitiyslomalle.

Herralan työsuhteessa on sovellettu Rautatievirkamiesliiton ja Transpoint Oy Ab:n välillä voimassa olevaa työehtosopimusta. Tämän sopimuksen osana noudatetaan ALT:n ja ERTO:n välistä konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Viimeksi mainitun työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan mukaan toimihenkilölle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiyslomansa ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko työnantaja ollut velvollinen kyseisen työehtosopimusmääräyksen perusteella maksamaan palkan Herralalle myös 16.7.1997 alkaneen uuden äitiysloman ajalta.

Työehtosopimuksen tulkinta

Transpoint Oy Ab:n tai sitä työehtosopijapuolena edeltäneen Oy VR-Transport Ab:n ja Rautatievirkamiesliiton välillä ei ole sovittu erityisistä äitiyslomapalkkamääräyksen tulkinnoista, joten asiaa on arvioitava lähinnä sillä perusteella, miten ALT:n ja ERTO:n välisen sopimuksen kyseistä määräystä on tulkittava.

Viimeksi mainitun työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohta on muutettu nykyiseen muotoonsa vuonna 1986, jolloin määräykseen on tehty työsopimuslain muutoksia vastaavat terminologiset muutokset määräyksen asiasisältöön tuolloin puuttumatta. Kanteessa tarkoitettu tilanne ei tuolloin ole ollut neuvotteluissa esillä.

Se, että sopijapuolilla on äitiyslomapalkkamääräyksestä erilaiset tulkinnat, on tullut esille vuonna 1996, kun ALT:n ja ERTO:n edustajat ovat keskustelleet työehtosopimuksen mukaan kokemusvuosilisiä kerryttävistä poissaoloista. Erimielisyys on tuolloin todettu, mutta sitä ei ole sittemmin otettu esille myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan tapaukset, joissa työntekijä on jäänyt uudelle äitiyslomalle palaamatta välillä työhön, ovat olleet konttoritoimihenkilöitä ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä harvinaisia. Hoitovapaasäännösten muututtua työsopimuslaissa niin, että kanteessa tarkoitettu tilanne on tullut alalla mahdolliseksi, on kuitenkin ollut ainakin neljä muuta vastaavaa äitiyslomatapausta. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta ei kaikissa näissä tilanteissa ole tulkittu samalla tavalla. Kolmessa tapauksessa työnantaja ei ole maksanut äitiysloma-ajan palkkaa jälkimmäisen äitiysloman ajalta, mutta yhdessä tapauksessa työnantaja on sen maksanut. Vastaavia tilanteita ei ole ilmoitettu aiemmin esiintyneen Rautatievirkasmiesliiton ja Transpoint Oy Ab:n välisen sopimuksen piirissä.

Vastaajan mukaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT on kaikessa järjestämässään koulutuksessa esittänyt kannan, että määräystä on tarkoitettu sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa uudelle äitiyslomalle jäädään työstä. Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen ERTO:n puheenjohtajan ja ALT:n osastopäällikön kertoman mukaan jäsenneuvonnassaan kumpikin liitto on edustanut omaa, tässä oikeudenkäynnissä esitettyä näkemystä. Asia ei ennen nyt käsiteltävänä olevaa tapausta ole ollut liittojen välillä varsinaisten erimielisyysneuvottelujen kohteena.

Transpoint Oy Ab:n käsityksen mukaan tilanne sopimusalalla on ollut samalla tavalla avoin kuin on todettu asian olleen työtuomioistuimen tuomiossa TT 1988-166, jonka mukaisesti alalla on riidanalaista palkanmaksuvelvollisuutta tulkittu.

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 1997-23 vastaavaa työehtosopimusmääräystä tulkitessaan todennut sopimusmääräyksen tuolla alalla säilyneen muuttumattomana vuodesta 1967 lähtien. Äitiysloman pituutta koskevien sopimusmääräysten muuttumisesta ja vanhempainlomaa koskevien säännösten voimaantulosta huolimatta osapuolet eivät olleet myöhemminkään kanteessa tarkoitetun tilanteen varalta puuttuneet määräykseen, jota oli lähes kolmen vuosikymmenen ajan sovellettu työnantajapuolen ilmoittamalla tavalla. Tuo soveltamiskäytäntö ei ollut voinut kohtuudella jäädä työntekijäpuolelle tuntemattomaksi. Sopimusmääräyksen syntyhistoria ja pitkään jatkunut yhtenäinen soveltamiskäytäntö, johon kantajaliitto ei ollut aiemmin puuttunut, osoittivat, että osapuolten oli täytynyt ymmärtää sopimusmääräyksen tarkoitus samalla, työnantajaliiton esittämällä tavalla. Toimihenkilöllä ei sen vuoksi ollut oikeutta uuden äitiysloman palkkaan palaamatta välillä työhön.

Kun sovellettavan työehtosopimuksen riidanalaisen äitiysloma-ajan palkkamääräyksen sanamuoto on sikäli selvä, ettei se edellytä edellisen äitiysloman jälkeen työhön palaamista palkan maksamisen edellytykseksi uudelta äitiyslomalta, työnantajapuolen asiana olisi ollut esittää neuvotteluissa oma käsityksensä määräyksen soveltamisalan mahdollisista rajoituksista muuttuneessa tilanteessa. Näin ei ole kuitenkaan menetelty siitä huolimatta, että määräystä on uudistetun lainsäädännön johdosta muutoin muutettu. Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen soveltamisesta ei liioin ole näytetty muodostuneen sellaista yhtenäistä, vakiintunutta soveltamiskäytäntöä, jonka voitaisiin katsoa muodostuneen sopijapuolten yhteisesti hyväksymäksi, määräyksen sanamuodosta poikkeavaksi sopimustulkinnaksi. Kun sopijaosapuolten muusta tarkoituksesta ei ole esitetty riittävää selvitystä, on sopimusmääräystä tulkittava sen sanamuotoa vastaavalla tavalla. Herralalla on siten oikeus vaatimaansa äitiysloma-ajan palkkaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Transpoint Oy Ab:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla katsoo, että Rautatievirkamiesliiton tulee jutun voittaessaankin vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Helena Herralalla on oikeus työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan mukaiseen äitiysloman palkkaan 16.7.1997 alkaen.

Rautatievirkamiesliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.