Labor court allows collective agreement clause covering all departments for premium pay during holidays.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that a collective agreement clause granting 200% premium pay during holiday periods applies to technical staff across all departments, not just production units. The union argued for broad coverage while employers contended the clause was limited to production areas. The court determined the agreement's text and context did not support a restrictive interpretation, thus validating the union's claim for all departments.
Legislator headnote
AI generatedPaperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirja 10 §:n 2 kohta; Työehtosopimuslain 7 §:n tulkintaperiaatteiden nojalla työehtosopimuksen määräyksiä on tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti, ellei yhteinen tarkoituksena ole rajoittaa soveltamisalaa.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan mukaan päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon klo 22.00:n ja juhannusaaton klo 6.00:n sekä jouluaaton aaton klo 22.00:n ja jouluaaton klo 6.00:n välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan 200 %:lla korotettu palkka peruspalkan sisältyessä kuukausipalkkaan.
Erimielisyydessä oli kysymys siitä, maksetaanko työehtosopimusmääräyksesssä sovittu korotettu palkka kaikilla osastoilla työskenteleville vai vain tuotannollisilla osastoilla työskenteleville teknisille toimihenkilöille. (Ään. oikeudenkäyntikuluista)
KANTAJA Teknisten Liitto TL ry
VASTAAJAT Metsäteollisuus ry
Kymenso Oy
Kymi Paper Oy
Sunila Oy
UPM Kymmene Oyj
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liitto TL:n välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa, paperiteollisuuden runkosopimuksen 19981999 liitteenä olevassa paperi ja puumassateollisuuden palkka ja työaikapöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:
8 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Yleiset määräykset
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 Seisokkiajat Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (17,27,37) keskeytetään työskentely juhannuksen ja joulun johdosta tuotantoon liittyvillä osastoilla lukuunottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:
J u h a n n u k s e n a: Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.
J o u l u n a: Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10 § MUUT TYÖAIKAMUODOT 1 Ellei paikallisesti toisin sovita alkaa työaika tuotantoon liittyvillä osastoilla lauantaisin ja arkipyhien aattoina päivätyössä poikkeuksellisesti klo 6.00 ja päättyy klo 14.00. Tällöin ei ruokataukoa pidetä, mutta varataan tilaisuus aterioida työn aikana.
Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta työaikajärjestelystä myös muilla osastoilla.
2 Arkipyhän sisältävällä viikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Vapaapäiviä päivätyössä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa (25,35) ovat pääsiäislauantai, uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä pääsiäisen ja joulun jälkeinen lauantai, sekä loppiaisen johdosta, mikäli loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi.
Pöytäkirjamerkintä 1: Mikäli tuotantoteknilliset syyt niin vaativat, tehdään päivätyötä myös pääsiäislauantaina, jolloin säännöllinen työaika on 8 tuntia. Työt aloitetaan pääsiäislauantaina päivätyössä poikkeuksellisesti klo 6.00.
Vappu on päivätyssä (15,16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) vapunaatosta klo 14.00 alkaen vapaapäivä.
Päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon klo 22.00:n ja juhannusaaton klo 6.00:n sekä jouluaaton aaton klo 22.00:n ja jouluaaton klo 6.00:n välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan 200 %:lla korotettu palkka peruspalkan sisältyessä kuukausipalkkaan.
Päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) voidaan edellä mainittuna aikana antaa vorovapaa, jolta maksetaan 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaalla tai osastolla työskentelevälle tekniselle toimihenkilölle vuorovapaan ajalta maksettava palkka määräytyy kuitenkin 12 §:n 5. kohdan mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § YLITYÖ- YM. KORVAUKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 Tuotantoon liittyvillä osastoilla maksetaan kaikkina 8 §:n 3. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorotukset.
Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana.
Jos edellä mainituissa tapauksissa on kyseessä toimihenkilön säännöllinen työvuoro, sisältyy palkan perusosa kuukausipalkkaan. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Teknisten Liitto TL on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 2 kohdan pöytäkirjamerkintä 1:n kolmannen kappaleen oikeaksi tulkinnaksi, että päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon kello 22.00:n ja juhannusaaton kello 6.00:n sekä jouluaaton aaton kello 22.00 ja jouluaaton kello 6.00:n välisenä aikana säännöllisellä työajalla työskenteleville teknisille toimihenkilöille on maksettava työnantajaliiton jäsenyrityksissä kaikilla osastoilla 200 prosentilla korotettu palkka peruspalkan sisältyessä kuukausipalkkaan,
- tuomitsee Kymenso Oy:n, Kymi Paper Oy:n, Sunila Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n, Kymenso Oy:n, Kymi Paper Oy:n, Sunila Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 2 kohdan pöytäkirjamerkintä 1:n kolmas kappale oli otettu voimassa olevaan työehtosopimukseen liittojen aikaisemmin hyväksymää neuvottelutulosta muuttaen. Syynä menettelyyn oli ollut se, että Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry olivat teknisten toimihenkilöiden ja työnantajan välisen sopimusratkaisun jälkeen sopineet vappuseisokin poistamisesta ja työnantajaliitto oli halunnut sopia teknisten toimihenkilöiden kanssa samansisältöiset työehtosopimusmääräykset kuin se oli sopinut Paperiliiton kanssa. Neuvottelutuloksen muutoksen yhteydessä runkosopimuksen piirissä työskenteleville teknisille toimihenkilöille oli luvattu työnantajapuolen toimesta samat edut juhannusviikon torstaina kuin Paperiliiton työehtosopimuksessa oli sovittu.
Neuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut ollut esillä, että kyseinen 200 prosentin korotus maksettaisiin vain tuotannollisilla osastoilla työskenteleville toimihenkilöille tai että korotusosan maksaminen edellyttäisi seisokkiluonteista työtä. Vasta myöhemmin määräyksen tultua kesällä 1998 käytännössä sovellettavaksi vastaajat olivat ilmoittaneet, että edellä mainittua määräystä sovellettaisiin vain tuotannollisilla osastoilla työskenteleviin teknisiin toimihenkilöihin. Sopimusmääräyksen sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen. Siinä ei ollut asetettu edellytykseksi korotusten maksamiselle työskentelyä tuotannollisella osastolla. Palkka- ja työaikapöytäkirjan kaikissa kohdissa, joissa edellytyksenä työaikajärjestelyille ja korvausten maksamiselle oli työskentely tuotannollisella osastolla, tämä oli mainittu kyseisessä sopimuskohdassa. Paperiliiton työehtosopimuksen soveltamisalalla maksettiin edellä mainittu korotusosa myös muilla kuin tuotannollisilla osastoilla työskenteleville työntekijöille.
Työnantajaliitto oli liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa vedonnut paperiteollisuuden runkosopimuksen palkka- ja työaikapöytäkirjan 13 §:n 4 kohdan määräyksiin. Tämä tuotannollisia osastoja koskeva korvausmääräys oli sisältynyt jo aiempiin työehtosopimuksiin. Soveltamisalaltaan ajallisesti laajempi vanha sopimusmääräys ei rajoittanut uuden suppeamman sopimusmääräyksen soveltamista.
Kymenso Oy, Kymi Paper Oy, Sunila Oy ja UPM-Kymmene Oyj olivat tietensä rikkoneet työehtosopimusta jättäessään edellä tarkoitetun korotuksen maksamatta juhannusviikon torstaina 18.6.1998 työskennelleille teknisille toimihenkilöille Kymenso Oy:n Anjalankosken, Kymi Paper Oy:n Kuusankosken ja Sunila Oy:n sekä UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tuotantolaitoksilla.
Metsäteollisuus ry oli laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden, kun se oli jättänyt puuttumatta jäsenyritystensä menettelyyn ja päin vastoin tukenut niiden työehtosopimuksen vastaista menettelyä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Metsäteollisuus ry, Kymenso Oy, Kymin Paper Oy, Sunila Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Ne ovat lisäksi vaatineet Teknisten Liitto TL:n velvoittamista korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Teknisiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset neuvoteltiin ja sovittiin aikaisemmin siten, että runkosopimus neuvoteltiin keskusjärjestöjen STK:n ja STTK:n välillä ja sen jälkeen sovittiin alakohtaisista työehtosopimuksista (palkkasopimuksista), joiden liitteinä oli keskusjärjestöjen neuvottelema runkosopimus. Palkkasopimus sisälsi alakohtaiset ohjepalkat sekä alakohtaisia työaikasäännöksiä. Viimeksi mainittuja otettiin palkkasopimukseen, koska oli haluttu, että työntekijöiden ja heidän esimiestensä, tuotannossa työskentelevien työnjohtajien työaikamääräykset olisivat saman sisältöisiä. Kun työehtosopimusten solmiminen usein oli ajoittunut siten, että ensin oli tehty teknisten työehtosopimus ja sen jälkeen työntekijöiden työehtosopimus, työntekijöiden työaikamääräyksiin sovitut edut oli annettu tuotanto-osastojen teknisille jälkikäteen muuttamalla jo allekirjoitettuja työehtosopimuksia.
Alakohtaisia työaikamääräyksiä oli tavanomaista enemmän paperiteollisuuden palkkasopimuksessa johtuen siitä, että runkosopimuksen työaikamääräykset koskivat lähes yksinomaan päivätyötä, kun taas paperiteollisuudessa oli tuotanto-osastoilla paljon vuorotyötä ja erityisesti kolmivuorotyötä.
Kun vuonna 1995 oli siirrytty alakohtaisiin runkosopimuksiin, työehtosopimuksen rakenne oli säilynyt entisenä. Oli siis olemassa alan runkosopimus ja palkkasopimus, jonka nimi ainoastaan muutettiin palkka- ja työaikapöytäkirjaksi. Tuotanto-osastojen työaikamääräykset olivat jääneet palkka- ja työaikapöytäkirjaan. Palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 1 kohta oli otettu paperiteollisuuden työntekijäsopimuksen 6 §:n 9.1 kohdan toisesta kappaleesta ja 10 §:n 2 kohta pöytäkirjamerkintöineen työntekijäsopimuksen 6 §:n 3.1 kohdasta. Näiden samoin kuin kaikkien muidenkin palkka- ja työaikapöytäkirjan työaikamääräysten tarkoituksena oli ollut saada työnjohtajat ja työntekijät samojen työaikamääräysten piiriin. Näin ollen oli selvää, että mainitut työaikamääräykset koskivat ja oli tarkoitettu koskemaan yksinomaan tuotanto-osastoja.
Seisokkiaikojen muuttuessa oli haluttu myös konttoritoimihenkilöitä koskevaan metsäteollisuuden yleissopimukseen ottaa vastaava määräys kuin runkosopimuksen palkka- ja työaikapöytäkirjaan. Kun yleissopimuksessa ei ollut juurikaan tuotanto-osastoja koskevia määräyksiä, oli allekirjoituspöytäkirjaan otettu vastaavalla tavalla rajattu määräys koskemaan tuotanto-osastoja.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Teknisten Liitto TL ja Metsäteollisuus ry ovat 11.12.1997 solmineet paperiteollisuuden runkosopimuksen ja tehneet sen liitteenä olevan paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan. Tämän jälkeen Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ovat sopineet paperiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta, jossa on sovittu vappuseisokin poistamisesta ja juhannus- ja jouluseisokin pidentämisestä vappuseisokkia vastaavalla ajalla. Sovellettavien työaikamääräysten yhtenäistämiseksi Metsäteollisuus ry on tammikuussa 1998 tehnyt Teknisten Liitto TL:lle esityksen siitä, että palkka- ja työaikapöytäkirjaa muutettaisiin seisokki- ja korvausmääräysten osalta paperiteollisuuden työehtosopimusta vastaavalla tavalla. Osapuolten kesken on sittemmin sovittu pöytäkirjan 8 §:n seisokkiaikoja koskevan määräyksen muuttamisesta ja muun muassa juhannusta ja joulua edeltävältä ajalta maksettavaa korotettua palkkaa koskevan määräyksen ottamisesta pöytäkirjan 10 §:n 2 kohdan pöytäkirjamerkintä 1:een.
Erimielisyydessä on ensisijaisesti kysymys siitä, maksetaanko palkka- ja työaikapöytäkirjan viimeksi mainitussa kohdassa sovittu korotettu palkka kaikilla osastoilla työskenteleville vai vain tuotannollisilla osastoilla työskenteleville teknisille toimihenkilöille.
Sopimuksen tulkinta
Riidanalainen pöytäkirjamerkintä liittyy edellä todetuin tavoin palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 2 kohtaan, jossa ei, kuten ei myöskään itse pöytäkirjamerkinnässä soveltamisalaa ole rajattu, toisin kuin saman pykälän 1 kohdassa, nimenomaisesti koskemaan vain tuotantoon liittyviä osastoja.
Viimeksi mainitusta määräyksestä on sovittu korvauksena siitä, että Teknisten Liitto TL on suostunut muuttamaan jo sovittuja seisokkiaikoja. Nämä työaikamuutokset ovat koskeneet vain tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleviä teknisiä toimihenkilöitä, jotka aiemminkin ovat olleet korotetun palkan piirissä. Kun tämän henkilöpiirin laajentamisesta ei nimenomaisesti ole sovittu, Metsäteollisuus ry on ilmoittanut tarkoittaneensa edelleen rajata korotetun palkan maksamisen vain tuotantoon liittyviin toimintoihin. Tätä tarkoitustaan Metsäteollisuus ry ei kuitenkaan ole selvittänyt esittäessään uuden, paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettua määräystä vastaavan pöytäkirjamerkinnän ottamista 10 §:ään.
Konttoritoimihenkilöitä koskevan metsäteollisuuden yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on otettu nyt riidanalaista pöytäkirjamerkintää vastaava määräys siten rajattuna, että se koskee tuotanto-osastoja. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä tällä toisella sopimusalalla tehdyllä rajauksella olevan merkitystä esillä olevan tulkintariidan ratkaisemisessa.
Edellä todettuun viitaten työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut rajoittaa riidanalaisen pöytäkirjamerkinnän soveltamisala koskemaan vain tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleviä teknisiä toimihenkilöitä. Kyseistä määräystä on siten tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Kymenso Oy, Kymi Paper Oy, Sunila Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat menetelleet työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta torstailta 18.6.1998 muilla kuin tuotantoon liittyvillä osastoilla työskennelleille teknisille toimihenkilöille paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 2 kohtaan liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaisen korotetun palkan. Metsäteollisuus ry on tukenut yhtiöiden omaksumaa tulkintaa. Kun kuitenkin työehtosopimuksen tekstiä erityisesti huomioon ottaen sen asiayhteyden, jossa siitä on sovittu, voidaan pitää tulkinnanvaraisena, yhtiöiden ei ole katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei myöskään Metsäteollisuus ry:n ole katsottava laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Työtuomioistuin katsoo, että Metsäteollisuus ry:llä on asian epäselvyyden vuoksi ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin, joten Teknisten Liitto TL:n on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Kymenso Oy:n, Kymi Paper Oy:n, Sunila Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n on edellä todettu menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti. Tähän nähden myös Teknisten Liitto TL:llä on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin yhtiöitä vastaan. Tämän vuoksi ja vaikka mainittuja yhtiöitä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylätty, työtuomioistuin katsoo, että yhtiöiden on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjan 10 §:n 2 kohtaan liittyvän pöytäkirjamerkinnän oikeaksi sisällöksi, että siinä määrättyinä aikoina ja työaikamuodoissa työskenteleville teknisille toimihenkilöille maksetaan kaikilla osastoilla 200 prosentilla korotettu palkka.
Enemmälti kanne hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H.Rautiainen, Niskanen, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen .
Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:
Yhdyn tuomioon muutoin, mutta velvoitan Metsäteollisuus ry:n jutun hävinneenä korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.