Court rules only severance pay reduces employer liability, excluding unemployment benefits and other statutory allowances.

Lomautetun työntekijän irtisanoutuessa tuli irtisanomissuojasopimuksen määräyksen mukaista työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä seikkana ottaa huomioon ainoastaan lomautusilmoitusajan palkka, mutta ei muualla ansaittua palkkaa, työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa tai työntekijälle muunkaan lainsäädännön perusteella tulevia etuuksia.

KUULTAVAT Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry

Rakennusliitto ry

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä vuosina 1990 1993 ja 1994 1996 voimassa olleiden betoniteollisuuden työehtosopimusten osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LOMAUTUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Lomautusilmoitus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus purkaa työsopimus irtisanomisajasta riippumatta.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lomauttamisen päättymistä irtisanoo työsopimuksen, on työntekijällä TSL 42 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutuvasta vahingosta.

Sama oikeus on työntekijällä, joka TSL 42 §:n 1 momentin nojalla irtisanoo työsopimuksensa 200 kalenteripäivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi tapahtuneen lomautuksen jälkeen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä tai jos muusta ei ole sovittu.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Työnantajan vastuu edellä mainituissa tapauksissa määräytyy seuraavasti: Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka ja muualla mahdollisesti ansaittu palkka. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa työnantaja. Tahallaan ansaitsematta jätetyn palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi työtä.

Edellä selostetuissa tapauksissa muualla ansaitun palkan vähentäminen lasketaan

-työnantajan irtisanoessa työsuhteen, työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta irtisanomispäivästä lukien,

-työntekijän itsensä irtisanoutuessa ajalta, jota työnantajan olisi noudatettava, siitä päivästä lukien, jona työntekijä on irtisanonut työsuhteensa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Vaatimukset

Betonimies Matti Antero Hellsten, kirvesmies Tapani Veli Hepomaa, betonimies Raimo Paavo Kalevi Huiman kuolinpesä, betonimies Ilkka Matias Huntsala, kirvesmies Ilkka Frans Olavi Järvinen, kirvesmies Markku Olavi Järvinen, betonimies Teuvo Juhani Kaukiainen, kirvesmies Esa Kalervo Lahtinen, nosturinkuljettaja Heimo Olavi Lanne, betonimies Tommi Valtteri Leskinen, betonimies Heikki Samuel Lindström, raudoittaja Riku Severi Maikola, kirvesmies Mika Tapani Niittumaa, betonimies Pentti Kalevi Paavola ja raudoittaja Pekka Johannes Setälä ovat Rauman Betoni ja Elementti A. Lampola Oy:tä ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatineet kukin korvausta irtisanomisajan palkan osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta ja lomakorvausta sekä odotusajan palkkaa.

Kantajat ovat lisäksi vaatineet edellä mainittujen saatavien vahvistamista valtiota vastaan palkkaturvalain tarkoittamassa mielessä.

Perustelut

Hellsten, Hepomaa, Huima, Huntsala, Ilkka Järvinen, Markku Järvinen, Kaukiainen, Lahtinen, Lanne, Leskinen, Lindström, Maikola, Niittumaa, Paavola ja Setälä olivat työskennelleet eri aikoina alkaneissa toistaiseksi voimassa olleissa työsuhteissa Rauman Betoni ja Elementti A. Lampola Oy:n palveluksessa, kunnes heidät oli lomautettu syksyn 1992 aikana toistaiseksi. Kantajat olivat irtisanoneet työsopimuksensa kirjallisesti 27.9.1996. Heidän työsuhteissaan oli noudatettu betoniteollisuuden työehtosopimusta.

VASTAUS

Vaatimukset

Rauman Betoni ja Elementti A. Lampola Oy on kiistänyt kanteen.

Kiistämisen perusteet

Lomautetulla työntekijällä oli irtisanomissuojasopimuksen nojalla oikeus korvaukseen irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä, mikäli lomautus oli yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään 225 päivää tai 200 päivää 1.1.1996 jälkeen ja työntekijä irtisanoutui työsopimuslain 42 §:n mukaisesti. Irtisanomissuojasopimuksessa ei ollut siirtymäsäännöksiä. Siten ennen 1.1.1996 alkaneen lomautuksen osalta sovellettiin 225 päivän sääntöä, vaikka lomautus jatkuisikin 1.1.1996 jälkeen.

Mikäli yhtiö tuomittaisiin maksamaan korvausta irtisanomisajalta, korvaus voisi olla työsopimuslain 41 a §:n nojalla enintään kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain 42 §:n 3 momentin mukaan työntekijän irtisanoutuessa tällä oli oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menetyksestä samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen. Mikäli yhtiö olisi irtisanonut kantajien työsuhteet 14.12.1994 alkaneen saneerausmenettelyn jälkeen, olisi irtisanomisaika ollut työsopimuslain 41 a §:n mukainen kaksi kuukautta.

Yhtiö voi olla korkeintaan velvollinen korvaamaan kahden kuukauden irtisanomisajan palkan ja sitä vastaavan lomakorvauksen vähennettynä lomautusilmoitusajan palkalla ja muualla mahdollisesti ansaitulla palkalla tai ansiosidonnaisella päivärahalla 90 prosentin osalta, kuten korkeimman oikeuden ratkaisusta nro 1995:215 ilmeni, tai peruspäivärahalla.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Rauman käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, tuleeko irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaista työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä ottaa huomioon lomautusilmoitusajan palkan lisäksi muualla ansaittu palkka, työttömyysturvalain mukainen ansiosidonnainen päiväraha, työttömyysturvalain mukainen päiväraha taikka muuhun lainsäädäntöön perustuva työansion menetys.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Rakennustuoteteollisuus RTT:lle, Rakennusteollisuuden Keskusliitolle ja Rakennusliitolle sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolle ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT ja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojasopimuksen sopimushistoria

24.4.1984 allekirjoitetun irtisanomissuojasopimuksen 22 §:n kohdassa "Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa" nyt lausuntopyynnön kohteena oleva määräys oli seuraavan sisältöinen:

"Työnantajan vastuu edellä mainituissa tapauksissa määräytyy seuraavasti: Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka, muualla mahdollisesti ansaittu palkka sekä lomautusajalta mahdollisesti maksetut työttömyysavustukset ja -korvaukset. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa työnantaja".

Kun työttömyysturvalain 5 §:ään lisättiin 1.3.1992 13. kohta:

"Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada työnantajalta lain tai työehtosopimuksen taikka työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta", muutettiin 14.6.1991 allekirjoitetun irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n kohtaa "Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa". Muutoksen jälkeen työnantajan vastuu määräytyi seuraavasti: "Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka ja muualla mahdollisesti ansaittu palkka". Sovittu muutos astui voimaan yhtä aikaa työttömyysturvalain muutoksen kanssa 1.3.1992.

Työsopimuslain 42 §:n 3 momentin 1.1.1996 voimaan tulleen muutoksen johdosta muutettiin irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n "Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa" -kohdan 4. kappaletta. Muita muutoksia ei sopimustekstiin tehty.

Irtisanomissuojasopimuksen kyseistä muutosta koskevassa keskusjärjestöjen välisessä pöytäkirjassa 15.12.1995 pöytäkirjan 4§:ssä todetaan, että "Sovittiin, että edellä 2 §:ssä mainitun sopimuskohdan kuudes kappale koskee TSL 42 §:n 3 momentin tapauksia vain lomautusilmoitusajan palkan vähentämisoikeuden osalta".

Lausunnot Rauman käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin

Kysymykseen onko muualla ansaittu palkka otettava huomioon työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä toteamme, että varsinaisen irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaisen sopimustekstin mukaan se tulee ottaa huomioon, mutta koska keskusjärjestöjen välisessä irtisanomissuojasopimuksen muuttamista koskevassa 15.12.1995 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on asiasta lausuttu tavalla, jonka tarkoitus on jäänyt meille epäselväksi, katsomme parhaimmaksi, että keskusjärjestöt TT ja SAK, jotka ovat ollet neuvottelu- ja sopijaosapuolina asiassa, lausuvat itse siitä, mitä ovat tarkoittaneet pöytäkirjan tekstillä. Toteamme lisäksi, että Rakennusliitto ry:n kanssa ei myöskään ole asiaa käsitelty missään yhteydessä aiemmin, joten liitoille ei ole syntynyt asiasta yhteistä käytäntöä tai näkemystä.

Kysymyksiin siitä, tuleeko työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä ottaa huomioon työttömyysturvalain mukainen ansiosidonnainen päiväraha tai työttömyysturvalain mukainen päiväraha, toteamme, että irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti niitä ei enää huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä, mutta oikeuskäytännön muututtua Korkeimman oikeuden antaman tuomion (KKO 1995:215) mukaiseksi, ne tulisi mielestämme huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä. Katsomme kuitenkin, että toimivaltaamme ei kuulu lausua lain tai oikeuskäytännön tulkintaan kuuluvista seikoista, joten tältä osin asia mielestämme jää yksinomaan tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvaksi. Sama koskee myös käräjäoikeuden kysymystä vähentääkö muuhun lainsäädäntöön perustuva työansion menetys työnantajan korvausvelvollisuutta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennusliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimushistoria

24.4.1984 allekirjoitetussa STK:n ja SAK:n välisen irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan yleissopimuksen (myöhemmin irtisanomissuojasopimus) 22 §:ssä oli määräys, jonka mukaan työnantajan vastuu työntekijän irtisanoessa työsopimuksen yli 150 päivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi tapahtuneen lomautuksen jälkeen määräytyy seuraavasti:

"Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka, muualla mahdollisesti ansaittu palkka sekä lomautusajalta mahdollisesti maksetut työttömyysavustukset ja -korvaukset. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa työnantaja."

14.6.1991 allekirjoitetulla sopimuksella kyseinen määräys siirtyi irtisanomissuojasopimuksen 18 §:ään.

1.3.1992 voimaan tulleella työttömyysturvalain muutoksella ko. lain 5 §:n 1 momenttiin lisättiin 13. kohta:

"Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada työnantajalta lain tai työehtosopimuksen taikka työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta."

Työttömyysturvalain 5 §:n muutoksen yhteydessä ja siitä johtuen muutettiin myös irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n kyseitä määräyksiä 13.1.1992 allekirjoitetulla sopimuksella ja sovittiin korvausvelvollisuutta vähentävistä eristä seuraavasti:

"Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka ja muualla mahdollisesti ansaittu palkka. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa työnantaja."

Työsopimuslain 42 §:n 3 momentin 1.1.1996 voimaan tulleen muutoksen johdosta muutettiin jälleen myös irtisanomissuojasopimuksen 18 §:ää. Tätä muutosta koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin 15.12.1995. Ensinnäkin pöytäkirjan 2 §:n sisältö on seuraava:

"Sopimuksen 18 §:n kohdan "Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa" sellaisena, kun se on 1.3.1992 voimaan tulleen sopimusmuutoksen jälkeen, neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Sama oikeus on työntekijällä, joka TSL 42 § 3 momentin nojalla irtisanoo työsopimuksensa 200 kalenteripäivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi tapahtuneen lomautuksen jälkeen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä tai jos muusta ei ole sovittu."

15.12.1995 allekirjoitetun pöytäkirjan 4 §:n sisältö on puolestaan seuraava:

"Sovittiin, että edellä 2 §:ssä mainitun sopimuskohdan kuudes kappale koskee TSL 42 §:n 3 momentin tapauksia vain lomautusilmoitusajan palkan vähentämisoikeuden osalta.

22.12.1995 ovat Rakennusliitto ry ja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry sopineet, että betoniteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavaan irtisanomissuojasopimukseen 15.12.1995 sovittuja muutoksia noudatetaan betoniteollisuuden työehtosopimuksen osana 1.6.1996 lukien.

Vastaukset Rauman käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin

Rakennusliitto katsoo, että muualla ansaittua palkkaa ei 15.12.1995 allekirjoitetun pöytäkirjan 4 §:n sanamuodon perusteella tule ottaa huomioon työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä työntekijän itse irtisanoutuessa. Toteamme kuitenkin lisäksi, että otettaessa kyseisen sopimuskohdan muutos osaksi betoniteollisuuden työehtosopimusta, ei liittojen kesken ole nimenomaisesti keskusteltu siitä, mitä SAK ja STK ovat tarkoittaneet pöytäkirjan 4 §:n tekstillä. Asiaa ei myöskään myöhemmin käsitelty, joten liitoille ei ole syntynyt asiassa yhteistä käytäntöä tai tulkintaa.

Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä ei sopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaan tule ottaa työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa taikka muuhun lainsäädäntöön perustuvaa työansion menetystä.

24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa oli tyhjentävä luettelo niistä eristä, mitkä vähensivät työnantajan korvausvelvollisuutta. Tässä työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävässä luettelossa oli lomautusilmoitusajan palkan lisäksi mukana muualla mahdollisesti ansaittu palkka sekä lomautusajalta mahdollisesti maksetut työttömyyskorvaukset ja -korvaukset. "Muuhun lainsäädäntöön perustuvaa työansion menetystä" ei tässä tyhjentävässä luettelossa ole edes koskaan ollut.

1.3.1992 voimaan tulleella muutoksella nimenomaan poistettiin työttömyysavustukset ja -korvaukset korvausvelvollisuutta vähentävistä eristä. Tämän muutoksen jälkeen korvausvelvollisuutta vähentäviksi eriksi jäivät irtisanomissuojasopimuksen mukaan enää lomautusilmoitusajan palkka ja muualla mahdollisesti ansaittu palkka.

Sopimusmääräyksen historia osoittaa yksiselitteisesti, että työntekijän irtisanoutuessa työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävistä eristä sopimusosapuolet ovat halunneet poistaa työttömyysavustukset ja -korvaukset.

Rauman käräjäoikeudessa on vastaaja vedonnut korkeimman oikeuden tuomioon KKO 1995:215. Tällä tuomiolla ei ole mitään tekemistä irtisanomissuojasopimuksen tulkinnan kanssa, koska tuomiossa on kysymys nimenomaan TSL 51 §.n mukaisesta vahingonkorvauksesta eikä nyt esillä olevasta työehtosopimukseen perustuvasta irtisanomisajan palkkaan rinnastettavasta korvauksesta. Tosin korkeimman oikeuden tuomiossakin on todettu, että työnantajan työntekijälle suoritettavasta irtisanomisajan palkan osan korvauksesta ei ole osittainkaan vähennettävä työntekijän saamaa työttömyyspäivärahaa. Korkeinkin oikeus on siis irtisanomisajan palkan ja siihen rinnastettavan korvauksen osalta katsonut, että se ei ole vahingonkorvausta vaan sanktion luontoista korvausta, joka tulee maksettavaksi irtisanomisajan noudattamatta jättämisen vuoksi vahingon määrästä riippumatta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on antanut Rakennusliiton lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon ja lisäksi esittänyt, että muualla ansaittua palkkaa ei 15.12.1995 allekirjoitetun pöytäkirjan 4§:n perusteella tule ottaa huomioon työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä työntekijän itse irtisanoutuessa. Ennen 1.1.1996 voimaan tullutta irtisanomissuojasopimuksen muutosta muualla mahdollisesti ansaittu palkka ja lomautusilmoitusajan palkka vähensivät työnantajan korvausvelvollisuutta. 15.12.1995 oli kuitenkin nimenomaisesti sovittu, että TSL 42§:n 3 momentin tapauksissa työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää enää vain lomautusilmoitusajan palkka.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muualla ansaittu palkka

Työsopimuslain 42 §:n 3 momentin 1.1.1996 voimaan tulleen muutoksen johdosta muutettiin iss:n 18 §:n kohtaa "Työnantajan krovausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa". Sopimuksen sanamuodon mukaan muualla ansaittu palkka vähentää työnantajan korvausvelvollisuutta. Samassa yhteydessä TT:n ja SAK:n välillä kuitenkin allekirjoitettiin 15.12.1995 pöytäkirja, jonka 4 §:ssä todetaan, että irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n kuudes kappale koskee TSL:n 42 §:n 3 momentin tapauksia vain lomautusilmoitusajan palkan vähentämisoikeuden osalta. Muualla ansaittu palkka ei näin ollen tässä tapauksessa vähennä korvausvelvollisuutta.

Työttömyysturvalain mukainen ansiosidonnainen päiväraha ja työttömyysturvalain mukainen päiväraha

Irtisanomissuojasopimuksen sanamuodon mukaisesti niitä ei enää huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä, mutta oikeuskäytännön muututtua korkeimman oikeuden antaman tuomion (KKO 1995:215) mukaiseksi, ne tulisi mielestämme huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä. Katsomme kuitenkin, että toimivaltaamme ei kuulu lausua lain tai oikeuskäytäntöön kuuluvista seikoista, joten tältä osin asia mielestämme jää yksinomaan tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvaksi. Sama koskee myös käräjäoikeuden kysymystä vähentääkö muuhun lainsäädäntöön perustuva työansion menetys työnantajan korvausvelvollisuutta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Muualla ansaitun palkan vähentäminen

Lausuntopyynnössä on ensinnäkin kysytty sitä, tuleeko työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä ottaa huomioon lomautusilmoitusajan palkan lisäksi muualla ansaittu palkka.

Rakennustuoteteollisuus RTT, Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennusliitto ovat antamissaan lausunnoissa viitanneet keskusjärjestöjen väliseen, 15.12.1995 päivättyyn pöytäkirjaan irtisanomissuojasopimuksen muuttamisesta työsopimuslain 38 ja 42 §:ien muuttamisen johdosta. Järjestöjen mukaan muualla ansaitun palkan huomioon ottamista työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä ei ole betoniteollisuuden työehtosopimuksen sopijajärjestöjen välillä käsitelty missään yhteydessä eikä liitoille ole syntynyt asiasta yhteistä käytäntöä tai tulkintaa. Asia on siten tältä osin jäänyt keskusjärjestöjen välisen sopimuksen varaan.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ovat olleet yhtä mieltä siitä, että keskusjärjestöjen 15.12.1995 allekirjoittaman pöytäkirjan 4 §:ää on tulkittava niin, että muualla ansaittua palkkaa ei tule ottaa huomioon työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä.

Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa keskusjärjestöjen yhteisestä tulkinnasta.

Työttömyysturvalain mukaisten päivärahojen vähentäminen

Kuultavina olevat järjestöt ovat olleet yksimielisiä siitä, että irtisanomissuojasopimuksen sanamuodon mukaan työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa tai työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ei huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä tekijänä. Kuitenkin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, Rakennustuoteteollisuus RTT ja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ovat lausunnoissaan katsoneet, että oikeuskäytännön muututtua korkeimman oikeuden antaman tuomion 1995:215 mukaiseksi ne tulisi huomioida työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävinä tekijöinä.

Korkein oikeus on tuomiossaan 1995:215 katsonut, että työntekijän työttömyyskassasta saamat työttömyyspäivärahat on pääosaltaan otettava huomioon työnantajan työntekijälle perusteettomasta lomautuksesta työsopimuslain 51 §:n 1 momentin nojalla suoritettavaa vahingonkorvausta määrättäessä. Sen sijaan työnantajan maksettavasta irtisanomisajan palkan korvauksesta ei tuomion mukaan ole osittainkaan vähennettävä työntekijän saamaa työttömyyspäivärahaa, koska työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan työttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada työnantajalta irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta.

Korkein oikeus on soveltanut työttömyysturvalain 5 §:ää sellaisena, joksi se on muutettu 1.3.1992 voimaan tulleella lailla. Tuon lainmuutoksen johdosta irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n määräystä on vastaavasti muutettu 13.1.1992 allekirjoitetulla sopimuksella siten, että työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävistä seikoista on poistettu lomautusajalta mahdollisesti maksetut työttömyysavustukset ja -korvaukset. Viitattu korkeimman oikeuden tuomio, jossa on nimenomaisesti otettu kantaa työnantajan oikeuteen vähentää työttömyyspäivärahat työnantajan maksettavasta irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta, ei ole muuttanut irtisanomissuojasopimuksen soveltamispiirissä vallinnutta oikeustilaa nyt puheena olevassa suhteessa eikä siitä ole muutoinkaan saatavissa tukea sille, että työttömyyspäivärahat olisi vastoin irtisanomissuojasopimusta huomioitava työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävinä seikkoina.

Muut työnantajan korvausvelvollisuutta mahdollisesti vähentävät seikat

Lausuntopyynnön perusteella on epäselvää, mitä muuhun lainsäädäntöön perustuvalla työansion menetyksellä työnantajan korvausvelvollisuutta mahdollisesti vähentävänä seikkana tarkoitetaan. Kuitenkin työtuomioistuin toteaa, että irtisanomissuojasopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen sanamuodon perusteella työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävät seikat on katsottava tarkoitetun luetella tyhjentävästi, minkä vuoksi muuhun lainsäädäntöön perustuvat, työntekijälle mahdollisesti maksettavat korvaukset, joita työtuomioistuin olettaa lausuntopyynnössä tarkoitetun, eivät vähennä työnantajan nyt kysymyksessä olevaa korvausvelvollisuutta.

Yhteenveto

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaista työnantajan korvausvelvollisuutta vähentävänä seikkana tulee ottaa huomioon ainoastaan lomautusilmoitusajan palkka, mutta ei muualla ansaittua palkkaa, työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa tai työntekijälle muunkaan lainsäädännön perusteella tulevia etuuksia.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Sutela, Leivo ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.