Legislator Case Law & Legislation
TT:1999-17 AI generated

Labor court allows union termination claim where old collective agreement's scope remains valid despite new contract exclusions.

Case Number TT:1999-17
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court allowed the union's claim to terminate the employment contract based on the 1991 collective agreement's termination protection provisions. Although the 1998 collective agreement explicitly excluded termination under Section 43 of the Employment Contracts Act, the court found the parties intended to incorporate the 1991 agreement unchanged with specific exceptions. Consequently, the court held that the 1991 agreement's supplementary guidelines regarding scope and application remained binding, permitting the union to pursue the termination grounds.

Legislator headnote

AI generated

Section 2 of the Collective Agreements Act; Section 1 of the Employment Contracts Act: When parties incorporate a collective agreement into a new collective agreement with specific exceptions, the supplementary guidelines of the original agreement remain applicable unless explicitly modified.

Keywords

AI generated
collective agreement incorporation termination protection scope supplementary guidelines employment contract termination labor dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Section 2 of the Collective Agreements Act
Section 1 of the Employment Contracts Act
Section 43 of the Employment Contracts Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asianosaisliittojen välillä solmittu irtisanomissuojasopimus ei soveltamisalamääräyksensä mukaan koskenut työsopimuksen purkamista. Alalla oli aiemmin sovellettu keskusjärjestöjen välistä irtisanomissuojasopimusta, jonka allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaan keskusjärjestöjen välistä irtisanomissuojasopimusta voitiin soveltaa myös tilanteessa, jossa työsopimus oli purettu. Kun asianosaisliittojen välillä oli sovittu keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen tulevan osaksi asianosaisliittojen välisiä työehtosopimuksia nimenomaisesti mainitun poikkeuksin, oli keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirjan oikeusohjetta edelleen noudatettava.

Työtuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan, oliko työnantajalla, joka oli purkanut työntekijän työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n nojalla, ollut oikeus irtisanoa se irtisanomissuojasopimuksessa mainituilla irtisanomisperusteilla.

KANTAJA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry,

VASTAAJAT Autoliikenteen TYönantajaliitto ry

Porin Lnjat Oy

PÄÄTÖS

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa 1998 1999 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 12.2.1995

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n 14.6.1991 solmiman irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisohjeineen perusteella sopineet seuraavaa:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1.merimieslaissa (423/78) eikä oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitettuja työsuhteita,

2.työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeenluovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1.Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Porin Linjat Oy on menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan linjaautonkuljettaja Veli Vastamäen työsopimuksen.

Kantajaliitto on vaatinut Porin Linjat Oy:n velvoittamista suorittamaan Vastamäelle irtisanomisajan palkkaa 39 000 markkaa ja siihen liittyvää lomakorvausta 5 518 markkaa 74 penniä laillisine viivästyskorkoineen tuomitsemispäivästä lukien ja irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:ien tarkoittamaa korvausta sopimuksen 2 §:n vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän yhteensä 187 200 markkaa laillisine korkoineen tuomitsemispäivästä lukien.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisäksi vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantajaliitto on vielä vaatinut Porin Linjat Oy:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Porin Linjat Oy oli purkanut linja-autonkuljettaja Veli Vastamäen työsopimuksen vastoin työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n määräystä. Koska Porin Linjat Oy:llä ei ollut ollut Vastamäen työsopimusta purkaessaan oikeutta edes irtisanoa Vastamäen työsopimusta, oli työsopimuksen päättämistä pidettävä irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisena.

VASTAUS

Oikeudenkäyntiväite

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Porin Linjat Oy ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta.

Mainitut vastaajat ovat lisäksi vaatineet kantajaliiton velvottamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Asiaa ei voitu käsitellä työtuomioistuimessa, sillä asianosaisliittojen välillä 12.2.1995 solmittu irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen ei koskenut työsopimuksen purkamista. Tämä kävi selvästi ilmi sopimuksen 1 §:n määräyksistä.

Asiassa oli riidatonta, että Vastamäen työsopimus oli purettu työsopimuslain 43 §:n nojalla. Syynä oli ollut Vastamäen rahastustoiminnan väärinkäytöksistä johtuva pysyvä luottamuspula työnantajan ja työntekijän välillä.

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäyntiväite

Työtuomioistuin on ottanut erikseen ratkaistavakseen Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Porin Linjat Oy:n oikeudenkäyntiväitteen. Mainitut vastaajat ovat ennen pääasiaan vastaamista vaatineet työtuomioistuinta jättämään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanteen tutkimatta sen vuoksi, että liittojen välillä 12.2.1995 solmittu irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen ei koske työsopimuslain 43 §:n perusteella tapahtuvaa työsopimuksen purkamista. Kun Veli Vastamäen työsopimus on purettu työsopimuslain mainitun säännöksen nojalla, asian käsitteleminen ja ratkaiseminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Työtuomioistuimen arvioitavana oikeuskysymyksenä on siten tässä yhteydessä, voidaanko irtisanomissuojasopimuksen perusteella tutkia, onko työnantajalla purkaessaan työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n nojalla ollut mainitun irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet irtisanoa työsopimus.

Irtisanomissuojasopimuksen syntyhistoria

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välillä voimassa olleen työehtosopimuksen osana on aiemmin sovellettu silloisen Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 14.6.1991 solmittua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen. Autoliikenteen Työnantajaliitto on eronnut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta ja liittynyt Palvelutyönantajat ry:hyn vuonna 1994.

Palvelutyönantajat ry:n sopimuskentässä ei ole ollut voimassa keskusjärjestöjen välillä solmittua irtisanomissuojasopimusta. Tämän vuoksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat neuvotelleet erillisen aiempaa irtisanomissuojasopimusta vastaavan irtisanomissuojasopimuksen solmimisesta sovellettavaksi osana autoliikenteen työehtosopimuksia.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välille on 12.2.1995 syntynyt linja-autohenkilökunnan työehtosopimus sopijapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Tuon sovintoehdotuksen mukaan työehtosopimuksen osaksi on otettu muun muassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991 siten muutettuna, että 19 §:n työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys kuuluu seuraavasti:

"Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään."

Irtisanomissuojasopimuksen tulkinta

Keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen 14.6.1991 tehtyyn allekirjoituspöytäkirjaan on otettu muun muassa työsopimuksen päättämiseen liittyvää seuraamusjärjestelmää koskevia määräyksiä. Allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 5 momentin mukaan sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 37 a §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:n perusteella. Tämä määräys on sisällöltään vastannut sitä käytäntöä, jonka työtuomioistuin oli jo aiemmin omaksunut tulkitessaan sellaisia vastaavia irtisanomissuojasopimuksia, joihin mainitunlaista nimenomaista määräystä ei ollut sisältynyt.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sopimussihteeriä ja Autoliikenteen Työnantajaliiton osastopäällikköä, jotka ovat osallistuneet vuoden 1995 työehtosopimusneuvotteluihin. Todistajat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että sopijapuolten välillä ei ole ollut erimielisyyttä solmittavasta irtisanomissuojasopimuksesta, vaan se on otettu valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen liittojen yhteisen näkemyksen mukaisena. Edelleen todistajat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että edeltävissä neuvotteluissa ei ollut ollut erikseen esillä, tuleeko allekirjoituspöytäkirja osaksi uutta irtisanomissuojasopimusta. Toisaalta neuvotteluissa ei oltu myöskään tehty esityksiä irtisanomissuojasopimuksen soveltamisalan muuttamisesta eikä sopimuksen muuttamisesta muutoinkaan muulla tavoin kuin mitä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta ilmenee.

Mainittu osastopäällikkö on lisäksi kertonut, että Autoliikenteen Työnantajaliiton tarkoituksena oli tietoisesti jättää sopimatta muista kuin hyväksytyssä sovintoehdotuksessa nimenomaisesti mainituista sopimuksista. Entisen irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirja oli sellainen aiemmin sovellettu sopimus, jonka voimassaolosta ei enää uuden irtisanomissuojasopimuksen yhteydessä sovittu. Todistajan mukaan työnantajaliiton tarkoituksena oli ollut tältä osin muuttaa irtisanomissuojasopimuksen soveltamisalaa. Osapuolten välillä ei kuitenkaan ollut keskusteltu allekirjoituspöytäkirjan kuten ei myöskään muiden aiemmin sovellettujen ja nyt pois jätettyjen sopimusten sopimatta jättämisen merkityksestä.

Valtakunnansovittelijan hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetussalan Työntekijäliitto AKT:n välisten työehtosopimusten osaksi on otettu sellaisenaan muun muassa yleissopimus 15.5.1946 ja luottamusmiessopimus 14.2.1990. Edelleen sovintoehdotuksen mukaan vastaavalla tavalla sopimusten osaksi on otettu muun ohella irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991 edellä todetulla tavalla muutettuna.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta 1991 allekirjoituspöytäkirjoineen on osapuolten ilmoituksen mukaan sovellettu yhtenä sopimuskokonaisuutena osapuolten välillä. Ne muutokset, joita uuteen irtisanomissuojasopimukseen on tarkoitettu tehdä, on nimenomaisesti eritelty hyväksytyssä sovintoehdotuksessa. Jos Autoliikenteen Työnantajaliitolla tässä tilanteessa on ollut tarkoituksena muuttaa irtisanomissuojasopimuksen soveltamisalaa tässä oikeudenkäynnissä esittämällään tavalla, sen olisi tullut tämä tarkoitus tuoda sopimusneuvotteluissa esille. Autoliikenteen Työnantajaliitolla ei ole näytetty olleen perusteltua aihetta myöskään olettaa, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT olisi käsittänyt työnantajaliiton tarkoittaneen muuttaa sopimusta sen soveltamisalan osalta.

Kun sopijapuolet ovat sopineet irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisohjeineen 14.6.1991 ottamisesta osaksi niiden välisiä työehtosopimuksia sellaisenaan sopimuksessa nimenomaisesti mainituin poikkeuksin, työtuomioistuin katsoo, että irtisanomissuojasopimusta sovellettaessa on edelleen noudatettava 14.6.1991 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 5 momentin sisältämää oikeusohjetta. Näin ollen irtisanomissuojasopimuksen perusteella työtuomioistuin on huomioon ottaen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännökset toimivaltainen tutkimaan, onko Porin Linjat Oy:llä, joka on purkanut Vastamäen työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n nojalla, ollut oikeus irtisanoa se irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Porin Linjat Oy:n oikeudenkäyntiväitteen.

Asian jatkokäsittely

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanteen käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Tuulensuu, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Päätös on yksimielinen.