Employer must offer contract work if feasible; time work applies only when contract work is impossible.

Kysymys siitä, millaisten edellytysten olemassa ollessa työnantajalla sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalalla oli velvollisuus tarjota työntekijälle työtä tehtäväksi urakalla ja millä edellytyksillä työtä voitiin teettää aikatyönä.

KUULTAVAT Sähköalojen ammattiliitto ry,

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliiton ja Sähkö- ja telealan työnantajaliiton välisessä 29.9.1995 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV

TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B

URAKKATYÖ

1 YLEISTÄ

1.1 Urakkatyön perusteet

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 TYÖSTÄ SOPIMINEN

Työn suorittamisesta edellä tarkoitettuna urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Sopiminen

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen sopimus (työmaasopimus). Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työryhmän puolesta kärkimies ja työryhmän valtuuttama työntekijä.

Urakkahinnoittelulla tehtävää työtä varten ovat liitot laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Urakkatyöstä sovittaessa on määrättävä vähintään seuraavat asiat:

-urakkaan sisältyvät työt

-suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

-urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

-palkanmuodostusperusteet

-urakan seurantajärjestelmä, sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

3 TYÖMAAN SELVITYS

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin, seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Uudisrakennuksella tarkoitetaan sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa)

-jota aikaisemmin ei ole sähköistetty

-joka rakennetaan tai on rakennettu käyttö paikalle ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

Pääsääntöisesti kuuluvat uudisrakennustyön piiriin kiinteistöjen sähköverkkoon kuuluvat työt. Rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa), voidaan kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin.

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi

-rakennusten tai rakennelmien sähköasennusten saneeraukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-erillisenä työnä tehtävät tuotantoon liittyvät laitehankinnat (esim. koneasennukset teollisuudessa)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 URAKAN RAJAUS JA URAKKATYÖN EDELLYTYKSET

4.1 Työn rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan pääsääntöisesti määritellä työstä laadituista työmääräyksistä, työselityksistä, piirustuksista tai työmaakohtaisesti osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemistä töistä tai työkokonaisuuksista. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, tulee siitä sopia.

4.2 Suoritusajan rajaus

Työ suoritetaan sovittujen aikarajojen puitteissa yhtäjaksoisesti tai keskeytykset ovat eri suoritusten keskinäisistä sidonnaisuuksista johtuvia, työn normaaliin kulkuun kuuluvia ja ennalta odotettavia. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, sen vaikutuksesta on sovittava.

4.3 Ammattitaito

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

4.4 Työvälineet ja aputyöt

Työnantaja asettaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä sekä huolehtii riittävistä aputyösuorituksista. Erikoistyö- ja apuvälineiden tarpeista ja käytöstä sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.5 Työnjohto

Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden antamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti.

4.6 Tarvikkeet

Ko. työvaiheiden edellyttämät tarvikkeet ovat käytettävissä tai tarvikehuollon järjestelyistä sovitaan.

5 HINNOITTELUSÄÄNNÖT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.3.1 Mikäli työkohde on työehtosopimuksen tarkoittama uudisrakennus tai muu 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävä työ tai urakalla tekemisestä on sovittu, eikä työmaasopimusta urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperusteineen ole tehty lainkaan, maksetaan tällaisesta työstä palkkana PKL I:ssä 66,05 markkaa ja PKL II:ssa 63,95 markkaa tehtyä työtuntia kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.5 Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsenyrityksiä, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on uudisrakennuskohteissa tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi päättää, tehdäänkö työ urakkahinnoittelulla vai 5.3.1 kohdan mukaisella palkalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6 Työhinnoittelun peruste

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkkamuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Sähköasentajat Tenho Aroalho, Jari Kurtti, Jukka Malkavaara, Harri Nyman, Atte Rimpiläinen ja Kimmo Turunen ovat Sähköarina Lahti Oy:tä ja Suomen valtiota vastaan Lahden käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa vaatineet saamatta jäänyttä palkkaa, lomakorvausta, korvausta työajan lyhennysvapaasta sekä odotusajan palkkaa Aroalho yhteensä 13 469,93 markkaa, Kurtti 11 860,16 markkaa, Malkavaara 14 895,28 markkaa, Nyman 8 024,77 markkaa, Rimpiläinen 15 799,97 markkaa ja Turunen 13981,86 markkaa korkolain mukaisine korkoineen kanteessa mainituista eräpäivistä lukien.

Edellä mainitut kantajat ovat lisäksi vaatineet Sähköarina Lahti Oy:n velvoittamista korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Aroalho, Kurtti, Malkavaara, Nyman, Rimpiläinen ja Turunen ovat lisäksi vaatineet edellä mainittujen saatavien vahvistamista valtiota vastaan palkkaturvalain tarkoittamassa mielessä.

Perustelut

Työsuhteet ja palkkauksesta sopiminen

Aroalho, Kurtti, Nyman, Rimpiläinen ja Turunen olivat huhtikuun ja joulukuun 1996 välisenä aikana olleet eripituisissa määräaikaisissa työsuhteissa Sähköarina Lahti Oy:hyn. Malkavaara oli yhtiön palveluksessa edelleen. Kantajat olivat tehneet sähköasennustyötä yhtiön Kiinteistö Oy Lahden Virkamiestalot -nimisessä saneerauskohteessa. Kantajien työsuhteissa oli noudatettu sähköasennusalan työehtosopimusta.

Edellä mainittu työkohde oli ollut työehtosopimuksen 9 §:n B 3.2. -kohdassa tarkoitettu urakkatyökohde. Sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan urakkakohteesta oli tehtävä työmaasopimus 30 päivän kuluessa työn aloittamisesta. Mikäli työmaasopimusta ei tehty, työnantajan oli maksettava työntekijöille työehtosopimuksen 9 §:n B 5.3.1-kohdan mukaista eli 63,95 markan suuruista tuntipalkkaa. Työnantaja oli kuitenkin maksanut kantajille kyseisellä työmaalla tehdyiltä työtunneilta tuntipalkkaa, joka oli alittanut mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitetun palkan noin 8 - 17 markalla tunnissa. Tästä johtuen myös maksetut lomakorvaukset ja työajan lyhennyskorvaukset olivat olleet pienempiä kuin mitä työntekijöillä olisi ollut oikeus saada.

Työn alkaessa yhtiön toimitusjohtaja oli antanut työntekijöille määräyksen, että heidän tuli merkitä työtunnit urakkasarakkeeseen. Työnantajan määräämä tuntilappujen täyttötapakin osoitti, että työnantaja oli ymmärtänyt työmaan urakkakohteeksi. Työnantajan ja sähköasentajien välillä ei ollut työsopimuksella eikä muutoinkaan missään vaiheessa sovittu siitä, että työtä työkohteessa tehtäisiin aikatyönä. Tällainen sopimus olisi joka tapauksessa ollut työehtosopimuksen vastaisena pätemätön. Kantajat olivat merkinneet tehdyt työtunnit urakkasarakkeeseen ja myös tehneet työtä urakkavauhdilla olettaen saavansa siitä urakkapalkan. Työnantaja ei ollut työn kestäessä väittänyt, että kysymyksessä ei olisi urakkatyö.

Urakkatyön edellytykset

Työnantaja ei voinut vedota siihen, että urakkatyön edellytyksiä ei työmaalla ollut ollut. Muun muassa työehtosopimuksen 9 §:n B 4- ja 6 -kohdista kävi ilmi, että työnantajan velvollisuutena oli urakkatyön edellytysten järjestäminen. Koska työnantaja oli voinut tehdä urakkasopimuksen tilaajan kanssa, ei työnantaja voinut perustellusti vedota siihen, että työnantajasta riippumattomasta syystä kohde oli sellainen, että urakkatyön tekeminen ei ollut ollut mahdollista. Muun muassa työkohteen tarkoista sähkötyöselityksistä kävi ilmi, että esteitä urakkatyön tekemiselle ei ollut ollut. Sähkötyöselityksissä oli nimenomaan mainittu työpiirustuksista, joten työnantaja ei voinut vedota esimerkiksi tällaiseen puutteellisuuteen esteenä urakkatyöstä sopimiselle. Työehtosopimuksen 9 § B 6 -kohdasta kävi ilmi, että työmaan tarvikehuolto ja aputyöt olivat sellaisia asioita, joiden järjestäminen kuului työnantajan velvollisuuksiin. Merkitystä ei ollut sillä, asettiko työnantaja aputöihin omia vai tilaajan työntekijöitä.

Kannevaatimusten määrät

Silloin kun kysymyksessä oli uudisrakennustyömaa tai muu urakalla tehtävä kohde ja työnantaja kieltäytyi työmaasopimuksen tekemisestä, työntekijöillä oli oikeus valita joko työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan mukainen niin sanottu rangaistuspalkka tai urakan laskemisen jälkeen työn tuottavuuden mukainen palkka. Työehtosopimuksen mukaan takuupalkkaa käytettiin silloin, kun työmaasopimus oli tehty, mutta työ ei tuottanut takuupalkkaa enemmän. Nyt esillä olevassa tapauksessa työmaasopimusta ei ollut tehty, joten palkkana oli käytettävä rangaistuspalkkaa.

Aikatyöstä sopiminen

Työehtosopimuksen 9 § B 3. -kohdassa tarkoitetut uudisrakennustyöt ja muut urakalla tehtävät työt tehtiin urakkapalkalla. Työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2 -kohdassa oli sovittu poikkeus tästä periaatteesta. Sen mukaan urakkakohteen sopiminen aikatyönä tehtäväksi vaati pätevän perusteen. Jotta sopimus olisi pätevä, se oli tehtävä aina kirjallisesti. Muussa tapauksessa sopimus ei ollut pätevä ja työhön tuli soveltaa työehtosopimuksen urakkatyötä koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2 -kohdan määräys ei myöskään voinut tulla nyt sovellettavaksi, koska työnantaja oli järjestäytymätön.

Palkkavaatimuksista

Edellä mainittuja saatavia oli haettu palkkaturvana. Työnantaja oli kiistänyt saatavat, minkä vuoksi Hämeen työvoimapiirin toimisto oli 1.4.1997 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen ja osoittanut hakijat nostamaan kanteen työnantajaa ja valtiota vastaan.

Sähköalojen ammattiliiton aluesihteeri oli käynyt asiasta työnantajan kanssa puhelinneuvottelut 6.11.1996. Neuvotteluissa toimitusjohtaja oli myöntänyt, että kysymyksessä oli urakkatyökohde. Toimitusjohtajan mukaan asia oli ollut kunnossa, vaikka työmaasopimusta ei ollut tehty. Työntekijäliiton aluesihteeri oli vaatinut työntekijöille työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan mukaista palkkaa, koska työmaa oli selvä urakkatyökohde eikä työmaasopimusta ollut tehty. Heti näiden neuvottelujen jälkeen työnantaja oli lähettänyt kärkimiehenä toimineelle Malkavaaralle esityksen työmaasopimukseksi. Esitys ei ollut sisältänyt työehtosopimuksen edellyttämiä välttämättömiä työmaasopimuksen tietoja. Esityksen palkkaehdot olivat alittaneet työehtosopimuksen mukaisen ansiotason. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet luonnosta sopimukseksi. Työmaasopimuksen tarjoaminen osoitti kuitenkin, että työnantajakin oli myöntänyt kohteen urakkatyökohteeksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Sähköarina Lahti Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Yhtiö on lisäksi vaatinut kantajien velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työsuhteen ehdoista sopiminen

Sähköarina Lahti Oy:n ja kantajien välillä kirjallisesti tehdyissä työsopimuksissa oli sovittu sähköasennustöiden tekemisestä aikatyönä sopimuksista ilmenevällä tuntipalkalla. Tämä sopimus sitoi kantajia. Kysymyksessä olleessa peruskorjaustyökohteessa sähköasennustyöt oli osoitettu tehtäviksi aikatyönä urakkatyön edellytysten puuttumisen takia. Vasta kun työkohteen sähkötyöt oli jo lähes tehty, oli kärkimiehenä toiminut Malkavaara esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan työt pitäisikin tehdä urakkatyönä. Työtuntien merkintätapa tuntilappuihin ei ratkaissut, oliko työmaa urakkakohde vai ei. Työnantajan edustaja ei myöskään ollut työntekijäliiton aluesihteerin kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä todennut, että kysymyksessä olisi urakkatyökohde. Sen sijaan toimitusjohtaja oli todennut, että tilaajan ja sähköurakoitsijan välillä oli solmittu urakkasopimus kohteen sähkötöiden suorittamisesta. Työnantaja ei ollut myöskään tehnyt esitystä työmaasopimukseksi.

Työsopimukset työnantajan ja kysymyksessä olevien työntekijöiden välillä olivat olleet yksimieliset ja palkkausperusteeksi oli sovittu työehtosopimuksen 9 §:n C- ja D- kohdat, joiden mukaan tavallisena aikatyönä tehtäväksi sovitusta työstä maksettiin perustuntipalkka. Jos sen sijaan sovittiin työn tekemisestä urakkana, oli siitä työehtosopimuksen mukaan sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ollut sopimattakin selvää (tes 9 § B 2).

Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohta edellytti, että kohdassa mainituista töistä oli tehtävä työmaasopimus, jossa urakkatyön laajuus rajattiin ja palkanmuodostusperuste vahvistettiin. Työmaasopimus oli tehtävä vain silloin, kun työ tehtiin urakkatyönä. Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohtaa oli tarkoitettu sovellettavaksi tilanteissa, joissa toinen osapuoli ei vaatimuksesta huolimatta ollut suostunut tekemään työmaasopimusta, vaikka työ täytti urakkatyön edellytykset. Nämä säännökset eivät voineet syrjäyttää työnantajan ja työntekijän aikatyöstä tekemää pätevää sopimusta.

Urakkatyön edellytysten puuttuminen

Kiinteistö Oy Lahden Virkamiestalot -työmaa oli useasta kokonaan Sähköarina Lahti Oy:stä riippumattomasta syystä ollut sellainen, että urakkatyön tekeminen siellä ei ollut ollut mahdollista. Tämän vuoksi työn tekemisestä urakalla ei ollut voitu sopia eikä laatia työehtosopimuksessa tarkoitettua työmaasopimusta. Työmaa oli ollut saneerauskohde eikä sähköasennustöiden tekeminen saneerauskohteessa tehnyt työmaasta automaattisesti urakkatyökohdetta. Urakkatyön edellytysten puuttuminen oli johtunut yksinomaan työn luonteesta ja olosuhteista. Sähköarina Lahti Oy ei ollut voinut itse vaikuttaa asiaan siten, että kysymyksessä olevat edellytykset olisivat täyttyneet.

Työn rajaus

Työehtosopimuksen 9 § B 4.1 -kohdan mukaan urakalla tehtävä työ täytyi voida rajata. Kohteen sähkötyöselityksestä ilmeni, että kohteen tarkan työmäärän arvioiminen suunnitelmien perusteella ei ollut ollut mahdollista. Sähkötyöselityksen hankintatietojen esitiedoista ilmeni sähkötöiden luonne. Vaatimukset vanhan ja uuden materiaalin yhdistämisestä tekivät myös sopimisen urakkatyöstä mahdottomaksi. Tämä ilmeni myös hankintatiedoista.

Koska työtä koskevat piirustukset ja suunnitelmat olivat olleet puutteellisia ja vanhojen tarvikkeiden käyttökelpoisuus epävarmaa, oli urakkatyöstä sopiminen ollut mahdotonta. Työehtosopimuksen 9 § B 6.2.1 -kohdassa korostettiin tarpeellisten työpiirustusten ja työselitysten merkitystä.

Työn rajaus: työmaan kesto ja muiden asentajien työpanos

Malkavaara ja Aroalho olivat tehneet ensimmäisinä työmaalla työtä aikapalkkauksella. Palkkausperusteen osalta oli jo tässä vaiheessa syntynyt työmaata koskeva käytäntö. Kun muut kantajat vuorollaan olivat liittyneet työntekijäkuntaan, heidän kanssaan oli tehty kirjalliset sopimukset sähkötyön tekemisestä työmaalla aikapalkalla syntyneen käytännön mukaisesti.

Työmaan tarvikehuolto ja aputyöt

Yksi olennainen urakkatyön edellytys oli työehtosopimuksen mukaan työmaan sujuvuus ja "ennalta-arvattavuus". Urakkatyössä oli asentajien kannalta tärkeää, ettei aikaa mennyt tarvikkeiden etsiskelyyn tai joidenkin aputöiden tekemiseen. Työehtosopimuksen 9 § B 4.4 -kohdassa edellytettiin, että työnantaja asetti työtekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä ja huolehti riittävistä aputyösuorituksista ja että välineiden tarpeista ja käytöstä sovittiin erikseen. Työehtosopimuksen 9 § B 6.1 -kohdassa tarvikehuollon merkitystä urakkatyössä oli myös korostettu toteamalla, että asennustarvikkeiden toimittamisen tuli tapahtua oikea-aikaisesti, jolloin työntekijä voi välttyä aikatappioilta.

Tarvikehuollon osalta työmaakohde oli ollut poikkeuksellinen. Sähkötyöselityksestä ilmeni, että uusia tarvikkeita oli jouduttu asentamaan ja liittämään vanhoihin kiinteistössä jo oleviin mahdollisuuksien mukaan. Tämä osoitti, ettei kohde ollut tarvikehuollon osalta ollut "ennalta-arvattavissa", koska vanhojen asennusten käyttömahdollisuus oli käynyt ilmi vasta työn edetessä.

Työnantaja ei työn luonteen ja työmaan olosuhteiden vuoksi ollut voinut huolehtia työehtosopimuksen edellyttämistä riittävistä aputyösuorituksista. Sähkötyöselityksestä muun muassa ilmeni, että kaikki sähköurakkaan liittyvät työt, joita ei ollut rakennusaputyöliitteessä määrätty pääurakoitsijan suoritettaviksi, kuuluivat urakoitsijalle. Sähkötyöselityksen liitteessä oli lueteltu pääurakoitsijalle sähkötöistä aiheutuvat lukuisat työt ja velvoitteet, joista voitiin mainita betoni-, metalli-, muuraus-, elementti-, puu- sekä kalustotyöt ynnä muut työt ja velvoitteet.

Koska tilaaja oli antanut kaikkien aputyösuoritusten hoitamisen pääurakoitsijalle, Sähköarina Lahti Oy ei ollut voinut huolehtia aputyösuoritusten riittävyydestä ja sujuvuudesta urakkatyön edellytysten mukaisesti, vaan yhtiö oli tältä osin ollut riippuvainen kohteen pääurakoitsijasta ja tämän tavasta hoitaa aputyöt.

Työehtosopimuksen mukainen urakkatyö

Jotta työ tulisi työehtosopimuksen mukaan tehtäväksi urakkatyönä, oli työehtosopimuksessa mainittujen kahden edellytyksen täytyttävä. Työn tuli ensinnäkin olla laadultaan työehtosopimuksen 9 § B 3.1 -kohdassa tarkoitettua uudisrakennustyötä tai työehtosopimuksen 9 § 3.2 -kohdassa määriteltyä muuta työtä. Lisäksi työn suorittaminen urakkatyönä edellytti, että urakkatyön tekemiselle oli olemassa tekniset edellytykset. Työtä kanteessa tarkoitetussa työkohteessa aloitettaessa oli voitu todeta, että työtä ei työehtosopimuksen mukaan voitu suorittaa urakkatyönä. Jotta työehtosopimuksen mukaiset työnantajalle kuuluvat velvoitteet urakkatyön edellytysten järjestämisestä voisivat tulla sovellettaviksi, oli ensin sovittava siitä, että työ tuli työehtosopimuksen mukaan tehtäväksi urakkatyönä. Työehtosopimukseen ei perustunut sellainen kanta, että työnantajan tuli järjestää urakkatyön edellytykset.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton 13.6.1995 päivätyssä menettelyohjeessa urakkatyötä koskevien määräysten soveltamista oli kuvattu seuraavasti:

Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse sopimukseen työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitetusta urakkatyöstä maksettavasta palkasta menetellään seuraavasti:

1. Työnantaja esittää laskelman työn vaatimasta tuntimäärästä. Urakka työstä maksettavan palkan määrä saadaan, kun TES 9 B 5.2 -kohdassa tarkoitettu urakan tavoitepalkka kerrotaan em. laskelman mukaisella tuntimäärällä.

2. Ellei työntekijä hyväksy työtä tehtäväksi urakkatyönä em. suuruisella palkkauksella, maksetaan työstä TES 9 B 5.3 mukaista takuupalkkaa.

Mainitun menettelyohjeen perusteella työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitetuissa töissä "Muut urakalla tehtävät työt" työnantaja oli velvollinen maksamaan työehtosopimuksen 9 § 5.3 -kohdan mukaista palkkaa, jos työmaasopimus urakkatyöstä jäi syntymättä sen johdosta, että osapuolet eivät päässeet sopimukseen urakkatyöstä maksettavasta palkasta. Nyt esillä olevassa asiassa oli ollut kysymys juuri työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitetusta työstä. Näin ollen perusteeton oli se tulkinta, että työehtosopimuksen 9 §:n B 5.3.1 -kohdan mukainen palkka olisi vaihtoehtona urakan laskemisen jälkeen todetulle työn tuottavuuden mukaiselle palkalle, kun työnantaja kieltäytyi työmaasopimuksen tekemisestä.

Kannevaatimusten määristä

Kanteessa maksettavaksi vaadittu tuntipalkka oli suurempi kuin mitä työehtosopimus edellyttäisi urakan takuupalkkana maksettavaksi, vaikka urakkatyön edellytysten katsottaisiinkin olleen olemassa. Korvauksen lähtökohtana tuli olla se, että työntekijät saatettiin samaan asemaan, missä he olisivat olleet, jos asiassa olisi menetelty työehtosopimuksen mukaan. Tällöin oli otettava huomioon määräys urakan takuupalkasta (TES 9 § B 5.3). Edellä esitetyn huomioon ottaen kaikille kantajille maksetut tuntipalkat olivat olleet suurempia, mitä he työehtosopimukseen perustuen olisivat enimmillään voineet vaatia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Lahden käräjäoikeus on 23.4.1998 päivätyllä kirjeellä pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista sähköasennusalan työehtosopimuksen tulkintaa koskevista kysymyksistä:

1. Sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 1.1 määräys kuuluu: "Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

- Kantajan tulkinnan mukaan kanteessa on kysymyksessä TES 9 § B 3.2 mukainen "Muut urakalla tehtävät työt" (sähköasennusten saneeraukset), joka on urakkakohde eikä teknillisten edellytysten tarvitse olla olemassa vaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia niiden täyttymisestä.

- Vastaajan mukaan teknilliset edellytykset eivät kyseisessä kohteessa ole työnantajasta riippumattomista syistä mahdollistaneet urakointia.

a) Onko molempien edellytysten täytyttävä, jotta kyse on urakkatyöstä?

b) Kuuluuko työnantajan työsuhteen ehtojen yleisen tulkintaetuoikeuden piiriin ratkaista onko urakkatyö teknillisesti mahdollista (ks. myös kysymys 4a)

2. Muodostaako rakennuttajasta johtuva ennakkosuunnitelmien puutteellisuus TES 9 § B 3.2 tarkoittamassa saneerauskohteessa, jossa osana aikaansaatavaa työntulosta hyödynnetään rakennuksen vanhoja sähköasennuksia, TES 9 § B 1.1 ja 4.1 -kohtien mukaan esteen työn suorittamiselle urakkatyönä?

3. Voiko aikaisemmin asennettujen vanhojen asennusmateriaalien yhdistäminen uusiin sähköasennuksiin em. kohteessa muodostaa TES 9 § B 1.1 -kohdassa tarkoitetun teknisen syyn, joka estää työn tekemisen urakkatyönä?

(Kohdissa 2 ja 3 mainitut ennakkosuunnitelmien puutteellisuus ja asennusmateriaalien yhdistäminen ilmenevät vastaajan käsityksen mukaan vastauksesta 3.7.1997 sivut 8 - 12 sekä sähkötyöselityksestä kirjallinen todiste V 11)

a) Onko työnantajalla TES 9 § 1.1 -kohdan ja 9 § C -kohdan nojalla oikeus yksipuolisesti osoittaa TES 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitettu työ tehtäväksi aikapalkkauksella, jos työn osalta ei ole olemassa TES 9 § B 4.1.-4.6 -kohtien mukaisia urakkatyön edellytyksiä, ja urakkatyön edellytysten puuttuminen johtuu työnantajasta riippumattomista syistä, joiden vaikutusta työnantaja ei voi omilla toimenpiteillään poistaa?

b) Onko aikapalkkauksesta tällöin sovittava TES 9 § B 2 -kohdan mukaisella kirjallisella työmaasopimuksella?

c) Minkä työehtosopimuskohdan mukaan määräytyy tällöin maksettavan palkan suuruus ja mikä palkan suuruus tällöin on?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut sähköasennusalan työehtosopimukseen osallisille Sähköalojen ammattiliitolle ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Edellä mainitut liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

Alalla tehdään sekä aika- että urakkatyötä, palkkatilastojen mukaan noin puoliksi kumpaakin.

Lausunnossa on kyse sähköasennusalan työehtosopimuksen urakkatyömääräysten tulkinnasta. Jotta työehtosopimuksen kysymykseen tulevat määräykset olisivat mahdollisimman helposti ymmärrettävissä, selvitämme aluksi sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B urakkatyömääräyksiä yleisesti.

Liitot ovat aikaisemmin 16.9.1997 antaneet yhteisen tulkinnan sähköasennusalan työehtosopimuksessa tarkoitetuista urakkakohteista, jota tulkintaa jäljempänä täsmennetään ja täydennetään.

Edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten perusteella ratkeaa, onko huolellisen harkinnan jälkeen mahdollista muodostaa työkohteesta urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Työn rajausta koskevat olennaiset määräykset ovat kohdissa 4.1-4.3.

Työehtosopimuksessa on erityisesti lausuttu, että työn suorittamisesta urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

Toinen asia on jäljempänä selostettu mahdollisuus työehtosopimuksen solmineen liiton jäsenyrityksellä ja vastaavan erillissopimuksen tehneellä yrityksellä sopia ensisijassa urakalla tehtävä työ tehtäväksi aikatyönä. Voidaan myös sanoa, että jos työnantaja on tarjonnut työntekijöille työmaasopimusta, hän on ilmoittanut olevan mahdollista tehdä työ urakalla.

Korostamme, että ratkaisevaa asiassa on, onko tosiasiassa kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut mahdollista edellä mainituin edellytyksin suorittaa rajaus ja näin ollen teettää työ urakalla. Asian luonteesta siis johtuu, että työnantajan on oman etunsa vuoksi selvitettävä asia.

Jos on todettu urakkatyönä tehtäväksi sopivia kokonaisuuksia, työnantaja joutuu työmaasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen täyttämään työehtosopimuksen 6.1 ja 6.2-kohdissa tarkoitetun velvoitteensa, jotta työntekijä voisi tehdä urakkaa. Näitä ovat mainituissa kohdissa tarkoitetut työpiirustukset ja työohjeet, työtelineet ja -välineet, varastotilat, tarviketoimitusten määrittäminen ja tarvikkeiden toimittaminen sekä aputyöt. Mainituissa työehtosopimuksen kohdissa on tarkennettu kohdissa 4.4-4.6 mainittuja, puheena olleita työnantajan velvoitteita työvälineiden ja aputöiden, työnjohdon ja tarvikkeiden osalta. Nämä työnantajan velvoitteet ovat siis käytännön "edellytyksiä" sille, että työntekijä pystyy todella tekemään työn urakalla.

Urakkatyön tekemiseen päädyttäessä yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka lasketaan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakkalaskelma. Urakkalaskelmassa otetaan työehtosopimuksen 9 § B. 7-kohdan tarkoittamat lisä- ja muutostyöt huomioon siten, kuin ne on ennen työn tai työvaiheen aloittamista sovittu.

Käräjäoikeuden esittämät kysymykset

Kysymys 1)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Viittaamme edellä lausumaamme työehtosopimuksen 9 § B 1.1 määräyksen merkityksen osalta. Ratkaisevaa sen suhteen, onko työtä tarjottava tehtäväksi urakkatyönä on, onko työehtosopimuksen 9 § B 4.1-4.3 -kohdan tarkoittamalla tavalla työ rajattavissa urakkatyönä tehtäväksi vai ei. Jos rajaus voidaan tehdä, työnantajan on tarjottava työmaasopimusta urakkatyöstä työntekijöille. Työnantaja joutuu selvittämään, onko rajaus mahdollista ja ratkaisemaan kysymyksen. Hän myös vastaa viime kädessä oikeudessa ratkaisunsa oikeellisuudesta. Jos rajaus on objektiivisesti tarkastellen mahdollista, työnantajan on tarjottava työmaasopimusta eli työn tekemistä urakalla.

Kysymys 2

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Se seikka, että osana aikaansaatavaa työn tulosta hyödynnetään rakennuksen vanhoja sähköasennuksia, ei sinällään estä työn rajaamista urakkatyöksi.

Kysymys 3

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pelkästään tämä syy ei voi olla urakkatyön tekemisen esteenä. Liittojen käsityksen mukaan asiakirjoista, joihin kysymyksessä on viitattu, selviää mm. sähkötyöselityksen osoittavan suhteellisen tavallista suunnittelua eikä se sinällään liittojen käsityksen mukaan estä työn rajaamista ja urakkatyönä teettämistä.

Kysymys 4

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Jos työnantaja ei voi työn osalta tehdä työehtosopimuksen tarkoittamaa rajausta, työmaasopimustakaan urakkatyön tekemiseksi ei tehdä, vaan työ tehdään työntekijöiden normaalilla aikapalkalla, joka on perustuntipalkka tai perustuntipalkka lisättynä työkohtaisuuslisällä. Työmaasopimusta aikapalkkauksesta ei siis solmita.

Jos työkohde on rajattavissa urakkatyönä tehtäväksi ja työnantaja on laiminlyönyt työmaasopimuksen tarjoamisen tai tarjonnut työmaasopimusta, mutta kumpainenkaan ei ole - kun sovintoon urakkatyöstä ei ole päästy (9 § B 2) - pyytänyt työehtosopimuksen solmineilta liitoilta neuvotteluapua säädetyssä ajassa, työnantajan on maksettava työehtosopimuksen 5.3.1 -kohdassa mainittu aikapalkka.

Työehtosopimuksen solmineen liiton jäsenyrityksissä tai vastaavassa erillissopimuksen työntekijäliiton kanssa tehneessä yrityksessä on mahdollista sopia urakkatyöksi rajautuva työ, (uudisrakennustyö tai kohdassa 3.2 mainittu työ), tehtäväksi aikatyönä. Tällöin asiasta (palkkamuodostusperusteesta) on tehtävä kirjallinen (työtuomioistuimen tuomio 75, antopäivä 29.12.1997) työmaakohtainen sopimus (ei siis työmaasopimus) työehtosopimuksen 5.6.2 -kohdassa mainituin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei siis ole työnantajaliittoon kuulumattomalla yrityksellä, joka myöskään ei ole tehnyt asiasta työntekijäjärjestön kanssa erillissopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Velvollisuus tarjota työ urakalla tehtäväksi

Työnantajan tehtävänä on edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten pohjalta harkita, voidaanko työkohteesta muodostaa urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Urakkatyön rajauksen kannalta keskeiset määräykset sisältyvät työehtosopimuksen 9 § B kohtiin 4.1 - 4.3.

Työnantajan on siten kaikissa tapauksissa edellä mainittujen asiakirjojen ja seikkojen avulla pyrittävä selvittämään, ovatko edellytykset urakkatyön rajaamiselle olemassa. Näin on asianlaita myös niissä tapauksissa, joissa työ on tilattu aikatyönä. Siten jos urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan tehdä, työnantajan on tarjottava työntekijöille tehtäväksi työtä urakkatyönä ja tarjottava työehtosopimuksen edellyttämin tavoin allekirjoitettavaksi työmaasopimusta. Sen jälkeen kun on todettu, että työn rajaaminen urakkatyönä tehtäväksi on mahdollista, on työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöillä on myös edellytykset tehdä työtä urakalla. Nämä työnantajan velvollisuudet käyvä ilmi työehtosopimuksen 9 § B 4.4 - 4.6 -kohdan sekä 6.2 -kohdan määräyksistä.

Käräjäoikeuden kysymykset

Käräjäoikeuden kysymyksen 1 johdosta työtuomioistuin toteaa, että sähköasennusalan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat edelle jäljennetyssä lausunnossaan todenneet kysymyksessä tarkoitetusta 9 § B 1.1 -kohdan määräyksestä, että se ei kata kaikkia sähköasennustöitä vaan koskee töitä, jotka ovat rajattavissa kokonaisuuksiksi. Edellä on jo selvitetty niitä seikkoja, joiden perusteella työnantajan tulee harkita, ovatko mahdollisuudet työn rajaamiselle urakalla tehtäväksi olemassa. Velvollisuus tarjota työtä urakalle tehtäväksi työnantajalla on siten niissä tilanteissa, joissa tällainen työn rajaus voidaan tehdä. Lausunnossaan liitot ovat todenneet, että urakan rajausmahdollisuuden selvittäminen kuuluu työnantajalle. Työnantaja myös päättää ja ratkaisee sen, onko työn rajaus urakkatyöksi mahdollista. Työtuomioistuin viittaa kysymyksen osalta liittojen lausunnossaan esittämään, josta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa.

Kysymyksen 2 osalta työtuomioistuin liittojen yksimielisen kannan mukaisesti toteaa, että se seikka, että työn tuloksen aikaansaamiseksi käytetään osaksi hyödyksi rakennuksen vanhoja sähköasennuksia, ei sinänsä estä työn rajaamista urakkatyöksi. Ennakkosuunnitelmissa joiltakin osin mahdollisesti oleva puute ei aina kaikissa tapauksissa myöskään välttämättä muodosta estettä työn tarjoamiselle urakkatyönä tehtäväksi. Tältä osin työtuomioistuin viittaa siihen, mitä jo edellä on todettu seikoista, joiden perusteella urakan rajausmahdollisuus harkitaan ja mahdollisista puutteellisuuksista harkinnan perusteena olevissa asiakirjoissa. Käräjäoikeudessa esitettävästä näytöstä riippuu, ovatko ennakkosuunnitelmissa olevat puutteet sellaisia, että ne mahdollisesti estävät urakan rajauksen ja siten työn teettämisen urakkatyönä.

Kysymyksen 3 osalta työtuomioistuin lausuntonaan viittaa liittojen yhteiseen kannanottoon, josta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa.

Kysymyksen 4 osalta työtuomioistuin liittojen lausunnossaan esittämän mukaisesti toteaa, että mikäli kysymys on työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa mainitusta työstä, mutta työn rajaaminen urakkatyönä tehtäväksi ei kuitenkaan ole mahdollista eli edellytyksiä työn teettämiselle urakalla ei ole, tehdään työ aikatyönä. Työstä ei tehdä tällöin työmaasopimusta. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan perustuntipalkka tai perustuntipalkka korotettuna työkohtaisuuslisällä.

Jos sen sijaan kysymyksessä tarkoitettu työ on rajattavissa urakkatyöksi, on työnantaja velvollinen tarjoamaan työtä urakalla tehtäväksi ja tarjoamaan työmaasopimusta. Työmaasopimuksen solmimatta jäämisen seuraamuksista ja mahdollisuudesta sopia urakkatyöksi rajattavissa oleva työ tehtäväksi aikatyönä työtuomioistuin viittaa liittojen lausunnossa esitettyyn.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.