Labor court rules employer must offer contract work if site conditions allow, otherwise pays penalty wage.

Kysymys siitä, millaisten edellytysten olemassa ollessa työnantajalla sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalalla oli velvollisuus tarjota työntekijälle työtä tehtäväksi urakalla ja millä edellytyksillä työtä voitiin teettää aikatyönä.

KUULTAVAT Sähköalojen ammattiliitto ry

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry

LAUSUNTO

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliiton ja Sähkö ja telealan työnantajaliiton välisessä 29.9.1995 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B URAKKATYÖ

1 YLEISTÄ

1.1 Urakkatyön perusteet

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 TYÖSTÄ SOPIMINEN

Työn suorittamisesta edellä tarkoitettuna urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1 Sopiminen

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen sopimus (työmaasopimus). Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työryhmän puolesta kärkimies ja työryhmän valtuuttama työntekijä.

Urakkahinnoittelulla tehtävää työtä varten ovat liitot laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Urakkatyöstä sovittaessa on määrättävä vähintään seuraavat asiat:

-urakkaan sisältyvät työt

-suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

-urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

-palkanmuodostusperusteet

-urakan seurantajärjestelmä, sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

3 TYÖMAAN SELVITYS

Ennen urakkatyön sopimista on sopijaosapuolten todettava työmaan tyyppi sekä sen soveltuvuus hinnoittelusääntöihin, seuraavan jaottelun perusteella:

3.1 Uudisrakennustyöt

Uudisrakennuksella tarkoitetaan sähköasennuskohdetta (rakennusta tai rakennelmaa)

-jota aikaisemmin ei ole sähköistetty

-joka rakennetaan tai on rakennettu käyttöpaikalle ja se täyttää urakkahinnoittelun kokonaisurakkaperiaatteen

Pääsääntöisesti kuuluvat uudisrakennustyön piiriin kiinteistöjen sähköverkkoon kuuluvat työt. Rakennelman tai rakennuksen sisältämät varsinaiseen tuotantoon liittyvien laitehankintojen sähköasennustyöt (esim. koneasennukset teollisuuslaitoksissa), voidaan kussakin tapauksessa sopien sisällyttää uudisrakennustyön piiriin.

3.2 Muut urakalla tehtävät työt

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi

-rakennusten tai rakennelmien sähköasennusten saneeraukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-erillisenä työnä tehtävät tuotantoon liittyvät laitehankinnat (esim. koneasennukset teollisuudessa)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

-muut urakalla sovituksi tehtävät työt

4 URAKAN RAJAUS JA URAKKATYÖN EDELLYTYKSET

4.1 Työn rajaus

Urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan pääsääntöisesti määritellä työstä laadituista työmääräyksistä, työselityksistä, piirustuksista tai työmaakohtaisesti osapuolien työmaasopimuksessa erikseen määrittelemistä töistä tai työkokonaisuuksista. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, tulee siitä sopia.

4.2 Suoritusajan rajaus

Työ suoritetaan sovittujen aikarajojen puitteissa yhtäjaksoisesti tai keskeytykset ovat eri suoritusten keskinäisistä sidonnaisuuksista johtuvia, työn normaaliin kulkuun kuuluvia ja ennalta odotettavia. Mikäli edellä mainitusta poiketaan, sen vaikutuksesta on sovittava.

4.3 Ammattitaito

Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.

Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa vastaa työsuoritusten vaativuutta.

4.4 Työvälineet ja aputyöt

Työnantaja asettaa työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia työ- ja apuvälineitä sekä huolehtii riittävistä aputyösuorituksista. Erikoistyö- ja apuvälineiden tarpeista ja käytöstä sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.5 Työnjohto

Työnantaja huolehtii tarpeellisesta työnjohdosta ja työohjeiden antamisesta niin hyvissä ajoin, että eri työvaiheet voidaan työpaikalla järjestellä tarkoituksenmukaisesti.

4.6 Tarvikkeet

Ko. työvaiheiden edellyttämät tarvikkeet ovat käytettävissä tai tarvikehuollon järjestelyistä sovitaan.

5 HINNOITTELUSÄÄNNÖT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.3.1 Mikäli työkohde on työehtosopimuksen tarkoittama uudisrakennus tai muu 9 B alueella urakalla tehtäväksi määriteltävä työ tai urakalla tekemisestä on sovittu, eikä työmaasopimusta urakan rajauksineen ja palkanmuodostusperusteineen ole tehty lainkaan, maksetaan tällaisesta työstä palkkana PKL I:ssä 66,05 markkaa ja PKL II:ssa 63,95 markkaa tehtyä työtuntia kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.5 Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n hinnoittelusääntöihin

Ne yritykset, jotka ovat Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsenyrityksiä, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken.

Työmaakohtaisesti kärkimiehellä työryhmän edustajana on oikeus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvissa asioissa. Mikäli sopimusoikeutta halutaan em. aluetta laajemmaksi, on asiasta sovittava työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Liittojen sopima poikkeus 9 § B:n yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on uudisrakennuskohteissa tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Jos tässä neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt. Vasta tämän jälkeen työnantaja voi päättää, tehdäänkö työ urakkahinnoittelulla vai 5.3.1 kohdan mukaisella palkalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6 Työhinnoittelun peruste

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.6.2 Aikatyö

Mikäli uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkkamuodostusperusteeksi sovitaan aikatyö, on tästä aina tehtävä työmaakohtainen sopimus, josta käy selville pätevä peruste palkkausmuodon valinnalle. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Sähköasentaja Erkki Kirjavainen on vaatinut Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle saamatta jääneitä palkkasaatavia ajalta 16.4. - 5.8.1997 yhteensä 1 550,05 markkaa ja palkkaerille korkoa kanteessa tarkemmin yksilöidyin tavoin.

Lisäksi Kirjavainen on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

Perustelut

Työkohde ja palkkausta koskeneet neuvottelut

Kirjavainen, joka oli vuodesta 1986 alkaen ollut työsuhteessa Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy:hyn, oli 13.3.1997 alkaen työskennellyt sähköasennusten saneerauskohteessa Ahjokatu 6:ssa Jyväskylässä. Kohde oli sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitettu urakalla tehtävä työ.

Työehtosopimuksen mukaan urakkakohteesta oli tehtävä 30 työpäivän kuluessa erityinen työmaasopimus. Jos työmaasopimusta ei ollut tehty lainkaan, maksettiin työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan mukaan palkkana I paikkakuntakalleusluokassa 66,05 markkaa tunnissa. Näistä työehtosopimuksen minimimääräyksistä ei voitu poiketa työntekijän vahingoksi edes työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Kirjavainen oli työkohteen alkaessa 13.3.1997 pyytänyt työnantajalta työmaasopimuksen tekemistä tehdäkseen kohteen urakalla. Työnantaja oli 17.4.1997 esittänyt Kirjavaiselle luonnoksen työmaasopimukseksi. Sopimusluonnos ei kuitenkaan ollut täyttänyt työehtosopimuksen mukaisia ehtoja, minkä vuoksi Kirjavainen ei ollut sitä hyväksynyt. Työnantaja oli esittänyt Kirjavaiselle uuden luonnoksen 28.4.1997 eli työehtosopimuksessa tarkoitetun sopimisajan jo umpeuduttua. Tämäkään luonnos ei ollut täyttänyt työehtosopimuksen määräyksiä. Siltä ajalta kun urakasta oli neuvoteltu, Kirjavainen oli vaatinut 61,90 markan tuntipalkkaa. Sen jälkeen kun urakan neuvotteluaika oli päättynyt, Kirjavainen oli vaatinut työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan mukaisesti 66,05 markan tuntipalkkaa.

Työehtosopimuksen mukainen urakkapalkkaus

Sähköasennusalan työehtosopimukseen osalliset liitot olivat 16.9.1997 allekirjoittaneet asiakirjan, joka sisälsi liittojen välisen yhteisen tulkinnan sähköasennusalan työehtosopimuksessa tarkoitetuista urakkakohteista. Liitot olivat tässä muun muassa todenneet, että työntekijälle oli varattava mahdollisuus työehtosopimuksen 9 § B kohtien 3.1 ja 3.2 mukaisissa töissä suorittaa urakkatyötä. Edelleen asiakirjassa oli todettu, että näistä töistä tuli tehdä työmaasopimus ja että tästä työmaasopimuksesta tuli ilmetä TES 9 § B 2.1 kohdassa tarkoitetut seikat eli muun muassa urakkatyön edellytykset ja palkanmuodostusperusteet. Liitot olivat myös todenneet, että ellei sopimukseen päästy tai se oli jätetty tekemättä, maksettiin edellä mainituista töistä TES 9 § B 5.3.1-kohdan mukainen palkka eli niin sanottu "rangaistuspalkka".

Työehtosopimuksen mukaan urakkatyön edellytysten järjestäminen kuului työnantajan velvollisuuksiin. Työehtosopimuksen 9 § B 3.1-kohdassa tarkoitetut uudisrakennustyöt ja 3.2 kohdan mukaiset muut urakalla tehtävät työt tehtiin urakkapalkalla. Työehtosopimuksen mukaan aluksi tuli selvittää, oliko kohde työehtosopimuksen 9 § B 3-kohdassa tarkoitettu urakkatyönä tehtävä kohde. Jos näin oli, kohteessa sovellettiin työehtosopimuksen 9 § B-kohtaa eli urakkatyötä koskevia määräyksiä. Palkkausmuotona kyseisissä kohteissa oli ensisijaisesti urakkapalkka.

Vain poikkeustapauksissa ja erikseen kirjallisesti sopien ja vain järjestäytyneet työnantajat voivat sopia urakkakohteen tekemisestä aikatyönä. Tämä kävi ilmi työehtosopimuksen 9 § B 5.6.2-kohdasta. Näin ollen urakkakohteen sopiminen aikatyönä tehtäväksi vaati pätevän perusteen. Jotta sopimus olisi pätevä, se oli aina tehtävä kirjallisesti. Muussa tapauksessa sopimus aikatyöstä ei ollut pätevä ja työhön sovellettiin urakkatyötä koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä todetut seikat kävivät ilmi sekä työehtosopimuksesta että työtuomioistuimen tuomiosta nro 1997-75.

VASTAUS

Vaatimukset

Keskus-Sähkö Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Keskus-Sähkö Oy on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Perustelut

Työkohde ja palkan määräytyminen

Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy:n ja Kirjavaisen työsuorituksiin oli kuulunut muun muassa kohteen vanhojen sähköasennusten purkaminen. Purettavia sähköasennustarvikkeita oli käytetty uudelleen tilaajan huonekohtaisesti antamien ohjeiden mukaan. Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy:n kohteessa suorittamiin asennuksiin käyttämistä tarvikkeista oli noin 20 prosenttia ollut edellä mainittuja uudelleen käytettäviä tarvikkeita.

Urakkatyön edellytykset ja urakkapalkkaa koskevien määräysten soveltaminen

Työehtosopimuksen 9 § B 1.1-kohdan mukaan työntekijälle tuli varata mahdollisuus tehdä urakkatyötä, mikäli työn laatu sen salli ja milloin se teknillisesti oli mahdollista. Työ, josta kanteessa oli kysymys, vastasi tyypiltään työehtosopimuksen 9 §:n B 3.2-kohdassa tarkoitettua rakennusten sähköasennusten saneeraustyötä, joka mainitussa työehtosopimuksen kohdassa oli luokiteltu ryhmään "Muut urakalla tehtävät työt".

Nyt esillä olevassa asiassa sekä Kirjavainen että Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy olivat työn aikana olleet yhtä mieltä siitä, että kanteessa tarkoitetun työn osalta urakkatyön edellytyksiä ei ollut.

Työehtosopimuksen 9 § B 2-kohdan mukaan työn suorittamisesta urakkatyönä oli sovittava ennen työn aloittamista ellei se uudisrakennustöissä ollut sopimattakin selvää. Työehtosopimuksen 9 § B 2.1-kohdan mukaan urakkatyöstä tuli tehdä kirjallinen työmaasopimus, jossa oli määriteltävä urakkaan sisältyvät työt, suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso, urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään, palkanmuodostusperusteet, urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus.

Työehtosopimuksen 9 § B 2.1-kohdassa tarkoitettu työmaasopimus tuli tehdä vain silloin, kun työ sovittiin tehtäväksi urakkatyönä. Jos sen sijaan urakkatyön edellytyksiä ei ollut ja työ tämän johdosta tehtiin aikapalkkauksella, ei työehtosopimus edellyttänyt työmaasopimusta tehtäväksi.

Työehtosopimuksen 9 § B 2-kohdasta kävi ilmi, että uudisrakennustöissä urakkatyön tekemisestä ei tarvinnut etukäteen sopia. Sen sijaan työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitetut työt (muut urakalla tehtävät työt) tulivat työehtosopimuksen 9 B 2-kohdan mukaan tehtäviksi urakalla vain, jos niiden osalta sovittiin urakalla tekemisestä. Ellei urakkatyöstä sovittu, sovellettiin työhön aikapalkkausta koskevia määräyksiä.

Työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan mukainen aikapalkka tuli määräyksen mukaan maksettavaksi uudisrakennuksissa tehtävissä sähköasennustöissä, sellaisissa työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitetuissa sähköasennustöissä, jotka oli työehtosopimuksen 9 § B 2.2-kohdan mukaisesti sovittu tehtäväksi urakkapalkalla, ja laadultaan muissa kuin edellä tarkoitetuissa töissä, mikäli työn tekemisestä urakalla oli sovittu ja mikäli mainittujen urakalla tehtäväksi tulevien töiden osalta ei ollut tehty työmaasopimusta, jossa urakan rajaus ja palkanmuodostusperusteet oli määritelty. Edellä mainitun määräyksen mukainen palkkaus ei voinut tulla sovellettavaksi tapauksessa, jossa työtä ei urakkatyön edellytysten puuttumisen vuoksi ollut voitu tehdä urakkatyönä ja josta ei tämän vuoksi ollut ollut mahdollista tehdä työmaasopimusta.

Työehtosopimuksen 9 § B 6.2-kohdan mukaiset työnantajan velvoitteet tulivat sovellettaviksi vasta sen jälkeen, kun ensin oli sovittu, että työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdassa tarkoitettu työ tuli työehtosopimuksen mukaan tehtäväksi urakkatyönä. Kanteessa tarkoitetussa työkohteessa oli ennen työn aloittamista voitu todeta, ettei työtä sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan voitu suorittaa urakkatyönä. Työhön ei siten ollut voitu soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskivat urakkatyön toteutusvaihetta ja velvoittivat osapuolet toimimaan urakkatyötä suoritettaessa tietyllä tavalla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset oli perustettu työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan virheelliseen tulkintaan. Työehtosopimuksen 9 §:n C-kohdan mukaan aikatyönä tehtäväksi sovitusta työstä maksettiin perustuntipalkka. Kirjavaiselle maksettu palkka täytti ja jopa ylitti määrältään työehtosopimuksen määräysten mukaisen tason.

Kanteessa mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa oli ollut kysymys tilanteesta, jossa sähköasennusalan työehtosopimuksen määräyksiä oli sovellettu yrityskohtaisen työehtosopimuksen perusteella. Sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan työehtosopimusta työehtosopimuslain perusteella sovellettavissa yrityksissä voitiin uudisrakennuksen tai muun urakkatyöksi luokiteltavan työn palkanmuodostusperusteeksi sopia aikatyö, jos palkkausmuodon valinnalle oli olemassa pätevä peruste.

Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy on esittänyt, että käräjäoikeus pyytäisi asiassa lausunnon työtuomioistuimelta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Jyväskylän käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa sähköasennusalan työehtosopimuksen tulkintaa koskevista seuraavista kysymyksistä:

a) Onko työnantajan velvollisuus aina työehtosopimuksen 9 § B 3.2 tarkoittamissa töissä (muut urakalla tehtävät työt) järjestää työntekijälle TES:n mukaiset urakkatyön edellytykset; vai

b) Onko työnantajalla TES:n 9 § B 1.1-kohdan ja 9 § Ckohdan nojalla oikeus yksipuolisesti osoittaa TES:n 9 § 3.2-kohdassa tarkoitettu työ tehtäväksi aikapalkkauksella, jos työn osalta ei ole olemassa TES:n 9 § B 4.1-4.6-kohtien mukaisia urakkatyön edellytyksiä ja urakkatyön edellytysten puuttuminen johtuu työnantajasta riippumattomista syistä, joiden vaikutusta työnantaja ei omilla toimenpiteillään voi poistaa? Jos vastaus on kyllä, onko aikapalkkauksesta sovittava TES:n 9 § B 2-kohdan mukaisella kirjallisella työmaasopimuksella?

Onko työntekijälle maksettava työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1-kohdan mukaista aikapalkkaa (66,05 mk/h PKL I, 63,95 mk/h, PKL II) niissä tapauksissa, joissa työehtosopimuksen 9 § B 3.2 tarkoittama työ on osoitettu tehtäväksi aikapalkkauksella työehtosopimuksen 9 § B 4.1-4.6-kohdissa tarkoitettujen urakkatyön edellytysten puuttuessa, eikä työstä ole tehty työmaasopimusta? Kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa oletetaan lisäksi, että urakkatyön edellytysten puuttuminen johtuu työnantajasta riippumattomista syistä, joiden vaikutusta työnantaja ei omilla toimenpiteillään voi poistaa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut sähköasennusalan työehtosopimukseen osallisille Sähköalojen ammattiliitolle ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Edellä mainitut liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

Alalla tehdään sekä aika- että urakkatyötä, palkkatilastojen mukaan noin puoliksi kumpaakin.

Lausunnossa on kyse sähköasennusalan työehtosopimuksen urakkatyömääräysten tulkinnasta. Jotta työehtosopimuksen kysymykseen tulevat määräykset olisivat mahdollisimman helposti ymmärrettävissä, selvitämme aluksi sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B urakkatyömääräyksiä yleisesti.

Liitot ovat aikaisemmin 16.9.1997 antaneet yhteisen tulkinnan sähköasennusalan työehtosopimuksessa tarkoitetuista urakkakohteista, jota tulkintaa jäljempänä täsmennetään ja täydennetään.

Edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten perusteella ratkeaa, onko huolellisen harkinnan jälkeen mahdollista muodostaa työkohteesta urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Työn rajausta koskevat olennaiset määräykset ovat kohdissa 4.1-4.3.

Työehtosopimuksessa on erityisesti lausuttu, että työn suorittamisesta urakkatyönä on sovittava ennen työn aloittamista, ellei se uudisrakennustöissä ole sopimattakin selvää.

Toinen asia on jäljempänä selostettu mahdollisuus työehtosopimuksen solmineen liiton jäsenyrityksellä ja vastaavan erillissopimuksen tehneellä yrityksellä sopia ensisijassa urakalla tehtävä työ tehtäväksi aikatyönä. Voidaan myös sanoa, että jos työnantaja on tarjonnut työntekijöille työmaasopimusta, hän on ilmoittanut olevan mahdollista tehdä työ urakalla.

Korostamme, että ratkaisevaa asiassa on, onko tosiasiassa kysymyksessä olevassa tapauksessa ollut mahdollista edellä mainituin edellytyksin suorittaa rajaus ja näin ollen teettää työ urakalla. Asian luonteesta siis johtuu, että työnantajan on oman etunsa vuoksi selvitettävä asia.

Jos on todettu urakkatyönä tehtäväksi sopivia kokonaisuuksia, työnantaja joutuu työmaasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen täyttämään työehtosopimuksen 6.1 ja 6.2-kohdissa tarkoitetun velvoitteensa, jotta työntekijä voisi tehdä urakkaa. Näitä ovat mainituissa kohdissa tarkoitetut työpiirustukset ja työohjeet, työtelineet ja -välineet, varastotilat, tarviketoimitusten määrittäminen ja tarvikkeiden toimittaminen sekä aputyöt. Mainituissa työehtosopimuksen kohdissa on tarkennettu kohdissa 4.4-4.6 mainittuja, puheena olleita työnantajan velvoitteita työvälineiden ja aputöiden, työnjohdon ja tarvikkeiden osalta. Nämä työnantajan velvoitteet ovat siis käytännön "edellytyksiä" sille, että työntekijä pystyy todella tekemään työn urakalla.

Urakkatyön tekemiseen päädyttäessä yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka lasketaan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakkalaskelma. Urakkalaskelmassa otetaan työehtosopimuksen 9 § B 7-kohdan tarkoittamat lisä- ja muutostyöt huomioon siten, kuin ne on ennen työn tai työvaiheen aloittamista sovittu.

Käräjäoikeuden esittämät kysymykset

Kysymys 1)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Viittaamme edellä jo sanottuun ja toteamme, että lähtökohtana on velvollisuus työehtosopimuksen 9 § B 3.2-kohdan töidenkin osalta varata työntekijälle mahdollisuus tehdä työ urakkatyönä. Työnantaja joutuu siis selvittämään, ovatko em. urakkatyön rajauksen mahdollistavat edellytykset olemassa, ja mahdollistavatko ne laatunsa ja sisältönsä puolesta urakan rajauksen. Jos urakkatyön rajaus on faktatietojen perusteella mahdollista, työmaasopimusta on tarjottava ja työ siis tehdään pääsääntöisesti urakkatyönä.

Jos työ voidaan rajata urakalla tehtäväksi, työnantaja joutuu mm. työehtosopimuksen kohtien 6.1 ja 6.2 edellyttämällä tavalla järjestämään mm. piirustukset ja työohjeet, työtelineet ja -välineet, varastot, tarviketoimituksien määrittämisen ja tarvikkeiden toimittamisen samoin kuin aputyöt. Näiden velvoitteiden toteuttaminen mahdollistaa työntekijälle käytännössä urakkatyön tekemisen. Nämä velvoitteet ovat siis toinen asia kuin niitä edeltävä, edellä puheena ollut urakkatyön rajaus.

Kysymys 1 b)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Olemme jo edellä selostaneet työehtosopimuksen 9 § B 1.1 ja 4 -kohdan tarkoituksen.

Jos työ on rajattavissa urakkatyöksi, työnantajan on tarjottava työmaasopimusta ja työ siis tehdään urakkatyönä. Jos rajaus on mahdollista ja työnantaja on laiminlyönyt työmaasopimuksen tarjoamisen tai tarjonnut työmaasopimusta, mutta kumpainenkaan ei ole - kun sovintoon urakkatyöstä ei ole päästy (9 § B 2) - pyytänyt työehtosopimuksen solmineilta liitoilta neuvotteluapua säädetyssä ajassa, tulee työstä maksettavaksi työehtosopimuksen 5.3.1-kohdassa mainittu aikapalkka.

Jos työkohde selvityksen mukaan ei ole urakkakelpoinen, työmaasopimusta ei tehdä, vaan työ tehdään aikatyönä normaalilla aikatyöpalkalla, johon yleensä kuuluu työkohtaisuuslisä.

Työnantajaliiton jäsenyrityksessä tai vastaavan erillissopimuksen työntekijäliiton kanssa tehneessä yrityksessä on mahdollista sopia työ, joka voidaan rajata ja joka siis yleensä tehdään urakkatyönä (uudisrakennustyö tai kohdassa 3.2 mainittu työ), tehtäväksi aikatyönä. Tällöin asiasta (palkkausmuodon valinnasta) on tehtävä kirjallinen (työtuomioistuimen tuomio 75, antopäivä 29.12.1997) työmaakohtainen sopimus (ei työmaasopimus) työehtosopimuksen 5.6.2-kohdassa mainituin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei siis ole työnantajaliittoon kuulumattomalla yrityksellä, joka ei myöskään ole tehnyt asiasta työntekijäjärjestön kanssa erillissopimusta.

Kysymys 2

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaus

Viittaamme jälleen edellä jo sanottuun ja toteamme uudelleen, että ratkaisevaa asiassa on, voidaanko tehdä urakan rajaus työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla. Viime kädessä selvityksen lopputuloksen oikeellisuus eli onko työ ollut rajattavissa urakkatyöksi saattaa jäädä oikeuden selvitettäväksi. Jos rajaus on mahdollista, työnantajan velvollisuutena on myös täyttää urakan suorittamiselle tarpeelliset velvollisuutensa, kuten työvälineitten asettamisen työntekijöiden käyttöön, tarvikkeiden käyttöön antaminen jne. Nämä eivät siis sinänsä vaikuta kysymykseen voidaanko ja onko työ tehtävä urakalla, vaan ratkaisevaa on se, onko kohde urakkakelpoinen. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Velvollisuus tarjota työ urakalla tehtäväksi

Työnantajan tehtävänä on edellä mainittujen asiakirjojen ja edellytysten perusteella harkita, voidaanko työkohteesta muodostaa urakkatyönä tehtäväksi soveltuvia kokonaisuuksia. Urakkatyön rajauksen kannalta keskeiset määräykset sisältyvät työehtosopimuksen 9 § B kohtiin 4.1-4.3.

Työnantajan on siten kaikissa tapauksissa edellä mainittujen asiakirjojen ja seikkojen avulla pyrittävä selvittämään, ovatko edellytykset urakkatyön rajaamiselle olemassa. Näin on asianlaita myös niissä tapauksissa, joissa työ on tilattu aikatyönä. Siten jos urakkaan sisältyvien töiden rajaus voidaan tehdä, työnantajan on tarjottava työntekijöille tehtäväksi urakkatyötä ja tarjottava työehtosopimuksen edellyttämin tavoin allekirjoitettavaksi työmaasopimusta. Vasta sen jälkeen kun on todettu, että työn rajaaminen urakkatyönä tehtäväksi on mahdollista, on työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöillä on myös edellytykset tehdä työtä urakalla. Nämä työnantajan velvollisuudet käyvät ilmi työehtosopimuksen 9 § B 4.4 - 4.6 -kohdan sekä 6.2 -kohdan määräyksistä.

Käräjäoikeuden esittämät kysymykset

Kysymyksen 1 a osalta työtuomioistuin liittojen lausuntoon viitaten toteaa, että työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitettujen töiden kohdalla työnantajan on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen pääsääntöisesti aina varattava työntekijälle mahdollisuus tehdä työ urakkatyönä, jos urakkatyön rajaamisen mahdollistavat edellä mainitut edellytykset ovat olemassa. Näin ollen työnantajan on aina ensin ratkaistava se, onko työn rajaus mahdollista urakkatyön tekemiseksi. Jos tämä on mahdollista, työnantaja on työehtosopimuksen 9 § B 6.1 ja 6.2 -kohtien määräykset huomioon ottaen velvollinen järjestämään piirustukset, työohjeet, työvälineet ja muut kohdissa mainitut seikat siten, että työntekijällä käytännössä on mahdollisuus tehdä työtä urakkatyönä. Nämä työnantajan velvoitteet tulevat sovellettaviksi siten vasta sen jälkeen, kun on selvitetty mahdollisuudet rajata työ urakkatyöksi.

Kysymyksen 1 b osalta työtuomioistuin liittojen lausuntoon viitaten toteaa, että työehtosopimuksen 9 § B 3.2 -kohdassa tarkoitetun työn työnantaja on velvollinen tarjoamaan urakkatyönä tehtäväksi aina, kun työ on rajattavissa urakkatyöksi. Jos rajaus on mahdollista ja työnantaja on laiminlyönyt työmaasopimuksen tarjoamisen, työnantaja on velvollinen maksamaan työstä työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan mukaisen palkan. Velvollisuus tämän niin sanotun rangaistuspalkan maksamiseen työnantajalla on myös silloin, jos urakkatyön rajaus on mahdollista ja työnantaja on tarjonnut työmaasopimusta, josta ei kuitenkaan ole päästy sopimukseen, eikä kumpikaan osapuoli ole työehtosopimuksen 9 § B 2 -kohdassa mainituin tavoin kääntynyt työehtosopimukseen osallisten liittojen puoleen neuvotteluavun saamiseksi.

Ellei työtä sen sijaan voida rajata urakkatyöksi, tehdään työ aikatyönä aikapalkalla, johon yleensä kuuluu työkohtaisuuslisä. Tällaisessa tapauksessa työmaasopimusta ei tehdä.

Liitot ovat lausunnossaan myös todenneet, missä tapauksessa ja millä tavoin työnantaja voi sopia työehtosopimuksen mukaan pääsääntöisesti urakkatyönä tehtävän työn tehtäväksi aikatyönä. Tältä osin työtuomioistuin viittaa liittojen yhteiseen lausuntoon, josta työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa.

Käräjäoikeuden kysymyksen 2 osalta työtuomioistuin myös viittaa liittojen yhteiseen lausuntoon ja toteaa, että lausuntopyynnössä tarkoitetun työehtosopimuksen 9 § B 5.3.1 -kohdan mukaisen palkan maksuvelvollisuuden kannalta ratkaiseva merkitys on sillä seikalla, voidaanko työkohteen osalta tehdä urakkatyön rajaus edellä esitetyin tavoin. Jos se on mahdollista tehdä, työnantaja on velvollinen huolehtimaan muun muassa työehtosopimuksen 9 § B 4.4 6 -kohdissa tarkoitetuista seikoista, joista muun muassa riippuu se, onko työntekijöillä edellytykset tehdä työtä urakalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.