Labor court orders union branch to pay penalty for breach of peace duty regarding strike actions.

Työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetusta työaika muodonmuutoksesta. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Kun lakot ammattiosastontoimikunnan kokousten jälkeen olivat jatkuneet, olisi ammattiosaston ja sen edustajien tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Huomioon ottaen sen, että työntekijät olivat vastalauseena työaikamuodon muutokselle olleet jo aikaisemmin lakossa, olisi pääluottamusmiehellä ennen toisen lakon alkamista työntekijöille pitämässään tiedotustilaisuudessa ollut syytä varoa lakon uusiutuvan ja muistuttaa työrauhavelvollisuudesta. Koska ammattiosaston tai sen edustajien taholta ei ollut ryhdytty edellä mainittuihin toimenpiteisiin, oli ammattiosasto syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA Metsäteollisuus ry

VASTAAJA Paperiliitto ry

KUULTAVA Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä 15.12.1997 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

6.1 Työaikamuodot

Teollisuuslaitoksissa, joissa sovelletaan tätä työehtosopimusta, ovat työaikamuodot seuraavat:

keskeytymätön vuorotyö

tam 37

päivätyö

tam 15, 16

jatkuva 1- ja 2-vuorotyö

tam 17, 27

keskeytyvä 2-vuorotyö

tam 25, 26

keskeytyvä 3-vuorotyö

tam 35, 36

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.8 Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)

6.8.1 Tam 37:n käyttö Tehdasosastoilla, joiden keskeytymätön käynti on teknillisistä syistä välttämätöntä, työskennellään 21 vuoroa viikossa. Paikallisesti voidaan sopia keskeytymättömästä käynnistä myös muilla tehdasosastoilla, milloin se taloudellisesti, tuotannollisesti tai työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.10 Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n ja Paperiliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n ja Paperiliiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla työnantaja oli syksyn 1998 aikana keskustellut muiden ohella työntekijöiden ammattiosaston edustajien kanssa tehtaan tehokkuuden parantamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Yhtiön toimitusjohtaja oli näissä keskusteluissa 21.10.1998 todennut, että mikäli tilauskannan paraneminen ei johda tuotannon määrän lisääntymiseen, joudutaan tuotannossa siirtymään keskeytymättömästä vuorotyöstä eli työaikamuodosta 37 keskeytyvään kolmivuorotyöhön kuutena päivänä viikossa eli työaikamuotoon 36. Koska tilauskannassa ei edellä mainitun keskustelun jälkeen ollut tapahtunut muutosta, tehtaan henkilöstöpäällikkö oli 10.12.1998 ilmoittanut, että tehtaalla siirrytään 1.2.1999 työaikamuotoon 36. Työntekijät olivat ilmoittaneet, että he eivät hyväksy työaikamuodon muuttamista.

Tämän jälkeen iltavuoron työntekijät olivat 10.12.1998 kello 16.30 ryhtyneet lakkoon. Työntekijät olivat ilmoittaneet tulevansa takaisin töihin 12.12.1998 kello 06. Lakko oli päättynyt ilmoitettuna ajankohtana.

Heti lakon alettua henkilöstöpäällikkö oli pyytänyt pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Myös Metsäteollisuus ry:n edustaja oli lakon alkamisen jälkeen samana päivänä kello 17 ollut yhteydessä Paperiliiton edustajaan ja pyytänyt liittoa ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.

Tehtaan iltavuoron työntekijät olivat 21.12.1998 noin kello 21.30 ryhtyneet lakkoon. Seuraavana päivänä työhön ei ollut tullut aamu- eikä päivävuoroon yhtään työntekijää luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä lukuun ottamatta. Henkilöstöpäällikkö oli heti lakon alkamisen jälkeen pyytänyt pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Metsäteollisuus ry:n edustaja oli myös heti lakon alkamisen jälkeen pyytänyt Paperiliiton edustajaa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt asiaa kokouksessaan 22.12.1998. Kokouksen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöpäällikölle, että työt pyritään käynnistämään 23.12.1998 kello 6. Työnantajan edustaja oli tiedustellut pääluottamusmieheltä, voitiinko ammattiosaston taholta taata työrauhan säilyminen. Tähän pääluottamusmies oli ilmoittanut, että hän ei voinut taata työrauhaa jatkossa. Lakko oli päättynyt edellä mainittuna ajankohtana.

Tehtaan vajaasta 200 työntekijästä kumpaankin lakkoon olivat osallistuneet kaikki työvuorossa olleet työntekijät luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä lukuun ottamatta.

Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työaikaa koskevan 6 §:n määräyksiin.

Ammattiosasto oli vastuussa lakoista, koska kaikki tehtaan työntekijät olivat olleet lakossa. Ammattiosasto ei myöskään ollut palauttanut työrauhaa riittävän nopeasti. Ammattiosaston vastuu korostui myös siitä syystä, että lakko oli lyhyen ajan kuluessa uusiutunut. Ammattiosasto ei myöskään ollut ilmoittanut ryhtyneensä mihinkään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.Ammattiosasto oli myös syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, koska pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat 21.10.1998 pidetyssä kokouksessa ilmoittaneet vastustavansa työnantajan suunnittelemaa työaikamuodon muuttamista.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaan Paperiliitolla oli erityinen velvollisuus ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Ensimmäinen lakko oli kestänyt vajaat viisi työvuoroa. Lakko oli uusiutunut runsaan viikon kuluttua ensimmäisen lakon päättymisen jälkeen. Tämä lakko oli kestänyt runsaat neljä työvuoroa. Lakkojen kesto ja uusiutuminen osoittivat, että Paperiliitto ei ollut täyttänyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

VASTAUS

Vaatimukset

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan liiton ja ammattiosaston oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla syksyn 1998 aikana käytyjen tehokkuuden parantamista koskeneiden keskustelujen yhteydessä yhtiön toimitusjohtaja oli 30.9.1998 esittänyt säästöohjelman. Tähän ei ollut sisältynyt työaikamuutoksia. Osastotoimikunnan kokouksessa 21.10.1998 toimitusjohtaja oli todennut, että myös volyymeissä oli jääty jälkeen budjetista. Toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että ellei tilanne parane oleellisesti, on tehtaalla vuodenvaihteessa tarkistettava myös työaikamuodot. Tämän jälkeen työaikamuodoista oli keskusteltu ja keskusteluissa oli ollut esillä myös työaikamuoto 36. Tämä ei kuitenkaan ollut ollut esillä ainoana vaihtoehtona. Työntekijäpuolelta oli jo tuossa vaiheessa tuotu esille työaikamuodon 36 fyysiset, henkiset ja taloudelliset haitat verrattuna työaikamuotoon 37.

Marraskuussa pidetyssä kokouksessa oli todettu kumulatiivisten tappioiden määrät. Kokouksen ulkopuolella henkilöstöpäällikkö oli kertonut tehneensä kirjallisen esityksen yt-neuvottelujen aloittamiseksi 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden siirtämiseksi niin sanottuun työttömyyseläkeputkeen. Työnantaja ei missään vaiheessa ollut suostunut neuvottelemaan työaikamuodoista, vaikka ne selvästi liittyivätkin muihin ratkaisuihin.

Heti kun työnantaja oli saanut vastaukset vapaaehtoista eläkejärjestelyä liittyneeseen kyselyyn, työnantaja oli kutsunut koolle yt-kokouksen ja ilmoittanut siirtymisestä työaikamuotoon 36 tulevan vuoden helmikuun alusta alkaen.

Työntekijät olivat vastustaneet työnantajan suunnittelemaa työaikamuodon muutosta. Kun yt-neuvotteluissa esiin tulleet laskelmat olivat osoittaneet muun muassa sen, että yhtiön tappiot eivät olleetkaan niin sanottujen "vanhojen koneiden" tulosta, vaan uuden linjan käynnistysvaiheen aiheuttamaa miinusta, oli työnantajan päätös koettu epäoikeudenmukaiseksi ja loukkaavaksi. Etenkin ne työntekijät, jotka olivat työskennelleet tehtaalla tarralaminaatin tuotannon aloittamisesta saakka, olivat olleet tyytymättömiä. Työntekijöiden käsityksen mukaan työaikamuodon muutoksella saavutettava kustannussäästö olisi voitu saavuttaa muillakin toimenpiteillä, kuten toimitusjohtajan aiemmat laskelmat työntekijöiden mielestä olivat osoittaneet.

Tieto työnantajan ratkaisusta oli levinnyt tehtaalle nopeasti, koska useat osastotoimikunnan jäsenet olivat siirtyneet kokouksen jälkeen töihin iltavuoroon. Vastalauseena työnantajan päätökselle työntekijät olivat poistuneet tehtaalta 10.12.1998 kello 16.30.

Työnantaja oli vaatinut ammattiosastolta toimenpiteitä työnseisauksen lopettamiseksi. Osaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies sekä pääluottamusmies olivat tulleet tehtaalle samana päivänä hieman ennen kello 17. Ammattiosaston edustajat olivat ryhtyneet soittelemaan ammattiosaston toimikunnan jäsenille ja työntekijöille. Luottamusmiehet olivat myös vuoronvaihtojen aikaan olleet tehtaalla, mutta he eivät olleet saaneet ketään palaamaan töihin. Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut aamulla 11.12.1998, mutta toimikunnan vetoomuskaan ei ollut saanut työntekijöitä palaamaan töihin ennen kanteessa ilmoitettua ajankohtaa. Myös Paperiliiton edustaja oli Metsäteollisuus ry:n edustajan yhteydenoton jälkeen ollut yhteydessä ammattiosaston edustajiin.

Työpaikalla oli 21.12.1998 pidetty viimeinen yt-kokous, jossa muun muassa oli kerrottu eläkejärjestelyyn halukkailletyöntekijöille pidettävästä tiedotustilaisuudesta. Kokouksessa oli käsitelty myös eräitä investointisuunnitelmia.

Pääluottamusmies oli saman päivän iltana saanut tehtaalta kutsun tulla kertomaan viimeisistä tapahtumista työntekijöille. Pääluottamusmies oli ollut tehtaalla noin kello 19 - 19.30. Tuolloin tilanne oli vaikuttanut rauhalliselta eikä puhetta työnseisauksesta ollut ollut. Tämän jälkeen henkilöstöpäällikkö oli noin 21.45 soittanut pääluottamusmiehelle ja ilmoittanut työntekijöiden poistuneen tehtaalta. Pääluottamusmies oli ollut heti yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja he olivat yhdessä päättäneet pitää toimikunnan kokouksen heti aamulla. Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet olivat ryhtyneet kutsumaan työntekijöitä töihin ja he olivat saaneet työt alkamaan 23.12.1998 kello 6.

Metsäteollisuus ry:stä oli edellä mainitun lakon johdosta oltu yhteydessä Paperiliittoon. Paperiliiton edustaja oli tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen. Paperiliitto oli myös lähettänyt ammattiosastolle 22.12.1998 päivätyn telefax-sanoman, jossa ammattiosastoa, sen puheenjohtajaa ja pääluottamusmiestä oli kehotettu välittömästi palauttamaan työehtosopimuksen mukainen tila tehtaalle. Ammattiosasto ja liitto olivat siten työtaistelusta tiedon saatuaan ryhtyneet välittömästi toimenpiteisiin töiden käynnistämiseksi.

Työtaisteluiden syynä oli ollut työaikamuodon muuttamista koskeva työnantajan ilmoitus ja työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen 6 §:ään.

Ammattiosasto ei ollut vastuussa lakoista, koska se oli ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisausten rajoittamiseksi ja töiden käynnistämiseksi välittömästi kummastakin lakosta tiedon saatuaan.

Myös Paperiliitto oli kummankin lakon yhteydessä Metsäteollisuus ry:n yhteydenoton jälkeen ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisausten lopettamiseksi. Paperiliitto oli myös ilmoittanut omista toimenpiteistään Metsäteollisuus ry:lle.

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n jäsenmäärä oli noin 600, joista 250 oli työssäkäyvää jäsentä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla on työnantajan ja muun muassa ammattiosaston edustajien välillä syksyn 1998 aikana käyty keskusteluja tehtaan tehokkuuden parantamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Työnantaja on näissä keskusteluissa esittänyt laatimansa säästöohjelman, jossa yhtenä vaihtoehtona on ollut siirtyminen työaikamuodosta 37 työaikamuotoon 36. Ammattiosaston edustajat ovat ilmoittaneet kielteisen kantansa työaikamuodon muutokseen.

Kun tehtaan tilauskannassa ei syksyn aikana ollut tapahtunut muutoksia, työnantaja on 10.12.1998 pidetyssä ytkokouksessa ilmoittanut siirtymisestä työaikamuotoon 36 tulevan helmikuun alusta lukien. Vastalauseena työnantajan työaikamuodon muuttamista koskevalle ilmoitukselle työntekijät ovat poistuneet tehtaalta 10.12.1998 kello 16.30 ja ilmoittaneet palaavansa työhön 12.12.1998 kello 6. Lakko on päättynyt ilmoituksen mukaisesti.

Työpaikalla 21.12.1998 pidetyn yt-kokouksen jälkeen pääluottamusmies on työntekijöiden pyynnöstä käynyt tehtaalla selvittämässä tilannetta työntekijöille. Pääluottamusmies on poistunut työpaikalta noin kello 19.30. Tämän jälkeen myös iltavuoron työntekijät ovat poistuneet työpaikalta noin kello 21.30. Seuraavana päivänä eri työvuorojen työntekijät ovat jääneet saapumatta työhön. Työt ovat käynnistyneet 23.12.1998 kello 6.

Edellä mainittuihin lakkoihin ovat osallistuneet luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä lukuun ottamatta kaikki lakkoajankohtina työssä olleet vajaat 200 työntekijää.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan ilmoitetusta työaikamuodon muutoksesta. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja -liiton vastuu

Ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ovat heti 10.12.1998 alkaneesta työtaistelusta tiedon saatuaan saapuneet tehtaalle ja ryhtyneet soittamaan työntekijöille ja ammattiosaston toimikunnan jäsenille. Ammattiosaston toimikunta on aamulla 11.12.1998 pitämässään kokouksessa esittänyt vetoomuksen töihin palaamisesta. Työntekijät ovat kuitenkin palanneet työhön vasta lakon alkaessa ilmoittamanaan ajankohtana aamulla 12.12.1998.

Välittömästi sen jälkeen kun pääluottamusmies on 21.12.1998 saanut tiedon lakon alkamisesta uudelleen, hän on ollut yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja sopinut tämän kanssa ammattiosaston toimikunnan kokouksen pitämisestä heti aamulla 22.12.1998. Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet ovat kokouksen jälkeen ryhtyneet kutsumaan työntekijöitä työhön ja työt ovat käynnistyneet aamulla 23.12.1998.

Kun työtaistelut ammattiosaston toimikunnan kokousten jälkeen ovat edelleen jatkuneet ja työntekijät ovat jääneet saapumatta kokouksen jälkeen alkaneisiin työvuoroihin, olisi ammattiosaston ja sen edustajien tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Huomioon ottaen sen, että työntekijät olivat jo aikaisemmin olleet lakossa vastalauseena suunnitellulle työaikamuodon muutokselle, on pääluottamusmiehellä myös 21.12.1998 olleen yt-kokouksen jälkeen työntekijöille pitämässään selvitystilaisuudessa ollut syytä varoa työtaistelun uusiutumista ja muistuttaa työrauhavelvollisuudesta. Kun ammattiosaston tai sen edustajien taholta ei edellä mainittuihin toimenpiteisiin ole ryhdytty, on ammattiosasto syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat työtaisteluiden yhteydessä menetelleet siten, että ammattiosaston voitaisiin katsoa syyllistyneen asiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Paperiliiton edustaja on 10.12.1998 alkaneesta työtaistelusta Metsäteollisuus ry:n edustajalta tiedon saatuaan ollut yhteydessä pääluottamusmieheen, joka on kertonut ammattiosaston toimikunnan olevan kokoontumassa. Koska ammattiosaston toimikunnan jäsenet jo olivat ryhtyneet asiassa toimenpiteisiin, ei Paperiliiton taholta tuossa vaiheessa ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Sen jälkeen kun Paperiliitto on saanut tiedon 21.12.1998 alkaneesta työtaistelusta, on liiton edustaja ollut yhteydessä pääluottamusmieheen. Paperiliitosta on myös 22.12.1998 lähetetty ammattiosastolle, sen puheenjohtajalle ja pääluottamusmiehelle osoitettu kirjallinen kehotus palauttaa työehtosopimuksen mukainen tilanne välittömästi.

Huomioon ottaen lakkojen kestoajan ei Paperiliitolla vallinneissa olosuhteissa ole ollut juurikaan mahdollisuuksia saada työrauhaa palautetuksi nopeammin kuin on tapahtunut. Paperiliitolla ei myöskään ensimmäisen työtaistelun päättymisen jälkeen ole näytetty olleen sellaista erityistä syytä olettaa työtaistelutoimenpiteiden uusiutuvan, että liiton tällä perusteella olisi tullut ryhtyä etukäteen toimenpiteisiin huolehtiakseen työrauhan säilymisestä työpaikalla. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Paperiliitto olisi työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle 16 000 markkaa.

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Paperiliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asian näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Paperiliitto pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H.Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.