Labor court dismissed union claim that partial work months due to contract start/end require overtime pay.

Työntekijäliitto oli vaatinut, että lentoemännillä ja stuerteilla tuli olla oikeus lisä- ja ylityökorvauksiin myös sellaisilta periodeilta, joiden aikana työsuhde oli alkanut tai päättynyt kesken kalenterikuukauden. Riidanalainen kysymys ei ollut ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa, eikä asiasta ollut aiemmin syntynyt erimielisyyttä.

Työehtosopimusmääräyksessä oleva maininta kuukauden jaksosta viittasi siihen, että määräys oli tarkoitettu koskemaan vain täysiä työkuukausia. Osapuolten tarkoitusta vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan työntekijöillä ei ollut oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin vajaaksi yksinomaan työsuhteen alkamisen tai päättymisen johdosta jääneiltä kuukausilta.

Työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne hylätty.

KANTAJA Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys-SLSY ry

VASTAAJAT Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry Finnair Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton, sittemmin Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY:n välisessä Finnair Oy:n lentoemäntiä ja stuertteja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Palkkaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Keskeytyneeltä periodilta (kk:n jakso) lasketaan lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttavat tunnit liitteenä olevien työaikataulukoiden mukaan (liite 5).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä mainitun työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä oli sovellettava myös silloin, kun työsuhde oli alkanut tai päättynyt kesken kalenterikuukauden.

Kantajayhdistys on lisäksi vaatinut Finnair Oy:n tuomitsemista maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen edellä mainitun määräyksen rikkomisesta ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys- SLSY on vielä vaatinut vastaajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

Perusteet

Vuoden 1997 alussa Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys -SLSY oli saanut yllättäen tietään, ettei Finnair Oy ollut korvannut työaikataulukoiden mukaisia lisä- ja ylitöitä, mikäli työsuhde oli alkanut kesken kalenterikuukauden. Syksyllä 1997 kantajaliiton tietoon oli tullut, ettei työaikataulukoita ollut noudatettu myöskään työsuhteen päättyessä kesken kalenterikuukauden.

Yhtiön palkkakonttorista oli ilmoitettu, ettei yhtiön atk-ohjelma tunnistanut vajaaksi kalenterikuukautta, josta osa -alku tai loppu - kuului työsuhteen ulkopuolelle. Sen sijaankalenterikuukauden alkuun, keskelle tai loppuun sijoittuvat opinto-, hoito-, virka- ja vuorotteluvapaat, äitiyslomat ja muut sellaiset vapaat sekä vuosilomat aiheuttivat yhtiön käytännön mukaan taulukoiden soveltamisen.

Työaikataulukot olivat tulleet osaksi työehtosopimusta vuonna 1989, jota ennen niiden kaltaista niin sanottua jyvitysjärjestelmää ei ollut olemassa. Taulukoiden soveltamisesta ei vuonna 1989 ollut keskusteltu. Keskustelua ei toisin sanoen ollut käyty minkäänlaisesta soveltamisrajoituksesta taikka toisaalta siitä, mihin taulukoita oli erityisesti tarkoitus soveltaa.

Työsuhteet alkoivat yleisemmin kalenterikuukauden alussa ja loppuivat kalenterikuukauden lopussa, minkä vuoksi riidanalaisia tilanteita oli lähtökohtaisesti vähän. Mitään vakiintunutta tulkintaa ei näin ollen ollut voinut syntyä. Vakiintunutta tulkintaa ei myöskään voinut syntyä ainoastaan toisen työehtosopimuksen osapuolen yksipuolisin tulkinnoin. Finnair Oy ei ollut ilmoittanut tai tiedottanut kannastaan rajata työaikataulukoiden soveltamisen ulkopuolelle nyt kysymyksenalaisia tilanteita tai muitakaan tilanteita.

Kantajaliitolla oli ollut perusteltu aihe olettaa, että sopimuskohtaa sovellettiin ilman rajoituksia.

Työehtosopimukseen tai työaikataulukkoon ei ollut kirjattu määritelmää keskeytyneestä periodista. Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdasta ainoastaan ilmeni, että periodilla tarkoitettiin kuukauden jaksoa. Työehtosopimuskohdan sanamuoto oli laaja, eikä sanamuodon mukainen tulkinta rajannut tai sulkenut pois minkäänlaisia tilanteita, ei myöskään työsuhteen alku- ja loppujaksoja. Mikäli työsuhteen alku- ja loppukuukauden palkka olisi tarkoitettu maksettavaksi pienempänä kuin muutoin työsuhteen aikana, olisi siitä tullut mainita työehtosopimusmääräyksessä.

Kantajaliiton käsityksen mukaan riidanalaisella työehtosopimuspykälällä oli tarkoitettu kaikkia tilanteita, joissa kalenterikuukausi jäi vajaaksi. Atk-järjestelmän puutteellisuus tai muu tekninen seikka ei voinut olla peruste erotella eri tilanteita. Finnair Oy:n tietojärjestelmän toimivuus oli sen vastuulla. Mitään muuta syytä olla rinnastamatta työsuhteen aikaista poissaoloa ja muuta syytä vajaaseen kuukauteen ei ollut.

Finnair Oy oli tietensä rikkonut tai sen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä. Vastaajayhdistys oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se ei ollut huolehtinut siitä, että yhtiö ei riko työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä.

VASTAUS

Vaatimukset

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Mainitut vastaajat ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Finnair Oy:n lentoemäntiä ja stuertteja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n A1 kohdassa oli sovittu, että säännöllinen työaika on enintään 172 tuntia kuukaudessa ja 46 tuntia toisiaan seuraavan seitsemän kalenterivuorokauden aikana.Tällä määräyksellä oli sovittu lentoemäntien ja stuerttien säännöllinen enimmäistyöaika kuukaudessa. Työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdassa oli lisäksi todettu, että lentoemännille ja stuerteille maksetaan lisätyökorvauksena 5 o/oo peruspalkasta 95:n ja 110:n välisiltä tunneilta ja 10 o/oo peruspalkasta yli 110 tunnin tehdyiltä tunneilta kuukaudessa.

Lisätyökorvausta koskeva määräys oli vanha ja se oli tullut voimaan huomattavasti ennen vuotta 1989, jolloin jyvitysjärjestelmä oli luotu. Lisätyökorvausrajat olivat kiinteät, joten lentoemäntä tai stuertti sai lisätyökorvausta vasta työskenneltyään yli 95 tuntia kuukaudessa riippumatta siitä, oliko hän pois työstä sairauden, äitiysloman tai muun syyn vuoksi. Niin ikään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kesken kalenterikuukauden ei vaikuttanut edellä mainittuihin kiinteisiin rajoihin.

Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys - SLSY oli jättänyt elokuussa 1988 työnantajapuolelle kirjallisesti muutosesitykset työehtosopimuksen uudistamiseksi. Muutosvaatimuksissa työntekijäyhdistys oli esittänyt lukuisia muutoksia työehtosopimukseen. Eräänä muutosvaatimuksena oli ollut sairauspäivien jyvitysjärjestelmän kehittäminen.

Neuvotteluissa oli luotu työaikataulukko, jota oli tarkoitus soveltaa työntekijöiden sairauspoissaolotapauksissa. Neuvotteluissa oli kuitenkin sovittu, että kyseessä olevaa työaikataulukkoa voitiin soveltaa kaikissa poissaolotapauksissa työsuhteen jatkuessa. Tästä oli vallinnut yhteisymmärrys osapuolten välillä. Sen sijaan neuvotteluissa ei ollut sovittu siitä, että työaikataulukkoa sovellettaisiin työsuhteen alkamisen tai päättymisen yhteydessä muodostuviin vajaisiin kuukausiin. Tämä ei ollut ollut edes työntekijäliiton alkuperäisenä vaatimuksena, mikä ilmeni vaatimuksena kirjata ainoastaan sairauspoissaolojen jyvitysjärjestelmä.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdassa oli otettu kantaa ainoastaan työsuhteen jatkuessa tapahtuneisiin periodin keskeytymisiin. Kalenterikuukauden alkuun, keskelle tai loppuun sijoittuvat opinto-, hoito-, virka- ja vuorotteluvapaat, äitiyslomat ja muut sellaiset vapaat sekä vuosilomat aiheuttivat edellä mainittujen taulukoiden soveltamisen. Tällöin työaikataulukoissa suhteutettiin kuukauden tuntimääriin sidotut lisä- ja ylityökorvaukset päiviltään vajaan kuukauden työtuntimääriin.

Edellä mainittua käytäntöä oli noudatettu Finnair Oy:ssä vuodesta 1989 lukien eikä sitä ollut kantajaliiton toimesta aiemmin kiistetty, vaikka vuoden 1989 aikana ja sen jälkeen oli kesken kuukauden alkanut ja päättynyt lukuisia työsuhteita.

Työnantaja oli toiminut työehtosopimuksen mukaisesti katsoessaan, että työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohtaa ei sovelleta niissä tapauksissa, joissa työsuhteen alkaminen tai päättyminen johti vajaaseen kuukauteen. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n vaatimukset sekä työnantajaliittoa että Finnair Oy:tä kohtaan olivat perusteettomia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Lentoemäntiä ja stuertteja koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaan keskeytyneeltä periodilta (kuukauden jaksolta) lasketaan lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttavat tunnit työehtosopimuksen liitteenä olevien työaikataulukoiden mukaan. Näissä taulukoissa kuukauden työtuntimääriin sidotut lisä- ja ylityökorvaukset on suhteutettu työpäiviltään vajaan kuukauden perustuntimäärään. Tehdyn perustuntimäärän (172 tuntia) vähentyessä lisätyö- ja ylityökorvaukseen oikeuttavat tuntirajat (95/110 tuntia) vastaavasti alenevat.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko taulukon mukaan laskettuihin lisätyö- ja ylityökorvauksiin oikeus myös sellaiselta periodilta, jonka aikana työsuhde on alkanut tai päättynyt. Finnair Oy on maksanut tällaiselta periodilta kyseiset korvaukset toteutuneesta perustyöajasta riippumatta vasta, kun säännöllinen työaika on ylittänyt 95 tuntia kuukaudessa.

Työehtosopimuksen syntyhistoria

Esitetyn selvityksen mukaan riidanalainen määräys on otettu ensimmäisen kerran vuoden 1989 työehtosopimukseen edellisenävuonna käytyjen neuvottelujen jälkeen. Näissä neuvotteluissa kantajayhdistys oli aluksi esittänyt jyvitysjärjestelmän ottamista sopimukseen sairauspoissaolojen huomioon ottamiseksi. Neuvotteluissa on kuitenkin päädytty poissaolot tätä laajemmin huomioon ottavaan järjestelmään.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun kantajayhdistyksen entisen puheenjohtajan kertoman mukaan tarkoituksena oli poistaa epäkohta, joka aiheutui siitä, että työntekijä vanhassa järjestelmässä saattoi joutua tekemään 95 tuntia ilman eri korvausta myös siinä tapauksessa, että hän oli ollut esimerkiksi kaksi viikkoa kuukaudesta lomalla, virkavapaalla tai sairaana. Todistajan mukaan neuvotteluissa oli päästy yhteisymmärrykseen siitä, että uuden järjestelmän tulee olla sillä tavalla oikeudenmukainen, että kellään ei voida teettää ilman lisäkorvausta enempää töitä kuin mikä vastaa suhteutettua työaikaa. Tästä periaatteesta ei keskusteluissa ollut esitetty mitään poikkeuksia.

Todistajana niinikään kuultu työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut työnantajaliiton asiamies on vastaavasti kertonut, että työntekijäpuolen lähtökohtana neuvotteluissa oli ollut sairauden aiheuttamien poissaolojen jyvittäminen, mutta neuvottelujen aikana vaatimusta oli laajennettu koskemaan myös vuosilomaa ja muita työehtosopimuksen mukaisia poissaoloja. Neuvotteluissa ei ollut ollut esillä erikseen tilannetta, jossa periodi olisi jäänyt vajaaksi sen johdosta, että työsuhde alkaisi tai päättyisi kesken kalenterikuukauden. Todistajan mukaan neuvotteluissa oli koko ajan puhuttu työaikajaksojen keskeytymisestä työsuhteen sisällä olevien poissaolojen takia.

Finnair Oy:n 7.2.1989 päivätyssä, uusien työaikataulukoiden käyttöönottamista koskevassa sisäisessä tiedotteessa on todettu, että työaikataulukoiden osoittamia lisä- ja ylityökorvauksia määrättäessä otetaan huomioon kaikki sopimusperusteiset poissaolopäivät, niin suunnittelun yhteydessä tiedossa olleet kuin kalenterikuukauden aikana toteutuneetkin. Tämän tiedotteen sisällön on Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:n silloinen puheenjohtaja nimikirjoituksellaan varmentanut.

Soveltamiskäytäntö

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan sellaiset tilanteet, joissa työsuhde on alkanut kesken periodin, ovat olleet tavallisia. Missä määrin tällaisten periodien aikana on tehty lisä- tai ylityöksi luettavaa työtä, on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Todistajana kuullun entisen henkilöstöpäällikön mukaan näissä tilanteissa on joka tapauksessa toimittu edellä mainitussa tiedotteessa annetun ohjeen mukaisesti sopimuksen koko voimassaoloajan.

Osapuolten välillä ei aiemmin ole ollut asiaa koskevia erimielisyyksiä. Todistajana kuultu puheenjohtaja on arvellut tämän johtuneen osittain siitä, että palkkausjärjestelmä on ollut siinä määrin monimutkainen, ettei palkan maksamisen oikeellisuutta ole varsinkaan työsuhteen alussa ollut helppoa tarkastaa. Todistajan mukaan aiemmin ei ilmeisesti myöskään ole työntekijöillä teetetty vajaaksi jääneillä periodeilla töitä siinä määrin, että taulukon mukaan lisätyökorvauksia olisi kuulunut maksaa.

Arviointia

Oikeus lisä- ja ylityökorvauksiin työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi vajaaksi jääneiltä periodeilta ei ole ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa järjestelmästä aikanaan sovittaessa. Myöhemminkään asia ei ole noussut esille ennen nyt kysymyksessä olevaa erimielisyystilannetta. Käytännössä tilanteet, joissa työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken periodin ovat olleet tavallisia. Tarkempaa selvitystä ei kuitenkaan ole esitetty siitä missä määrin tällaisten periodien aikana on teetetty työaikataulukon mukaan korvaukseen oikeuttavaa lisätyötä.

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on ollut alentaa lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavaa tuntirajaa suhteuttamalla se tehtyjen työpäivien määrään. Sopimusneuvotteluista ja sopimuksen voimaansaattamisesta esitetty selvitys osoittaa, että tuolloin on poissaoloista ja niiden vaikutuksista tuntirajaan puhuttaessa tuotu esille nimenomaan työsuhteen kestäessä eri syistä johtuvat poissaolot.

Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta ei ole saatavissa selkeää tukea kummankaan sopijapuolen tulkinnalle. Kuitenkin maininta kuukauden jaksosta viittaa työtuomioistuimen mielestä siihen, että tuolloin olisi tarkoitettu rajata taulukoiden soveltaminen vain täysiin työkuukausiin. Taulukoiden mukaiset poissaolopäivät ovat myös luontevammin ymmärrettävissä poissaoloksi työstä työsuhteen aikana kuin aikana ennen tai jälkeen työsuhteen voimassaolon.

Tarkemmin on jäänyt selvittämättä, missä määrin uuden jyvitysjärjestelmän hallittavuus atk-järjestelmän avulla on ollut vaikuttamassa sopimuksen sisältöön. Joka tapauksessa määräystä näytetään käytännössä sovelletun työnantajaliiton kannan mukaisesti.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen perusteella osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdassa tarkoitettuja työaikataulukoita ei sovelleta tilanteessa, jossa periodi on jäänyt vajaaksi työsuhteen alkamisen tai päättymisen johdosta.

Finnair Oy ei siten ole rikkonut työehtosopimusta jättäessään noudattamatta edellä mainittuja työaikataulukoita tilanteessa, jossa työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken työaikaperiodin. Näin ollen myöskään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt asiassa työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen tulkinnanvaraisuuden johdosta Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan katsoo, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oy jutun voittaessaankin saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Finnair Oy saavat pitääoikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajanasekä Tiitinen, H. Rautiainen, Vänttinen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.