Labour Court dismisses appeal; court lacks jurisdiction to decide on collective agreement applicability in labour leasing cases.

Kysymys siitä, mitä työehtosopimusta oli sovellettava tilanteessa, jossa työvoiman vuokrausalalla toimivan yrityksen palveluksessa oleva työntekijä oli vuokrattuna työntekijänä työskennellyt betoninkuljetusauton kuljettajana kuljetusalalla toimivan liikkeen palveluksessa.

Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta lausuntoasiassa.

KUULTAVAT Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Kaupan Työnantajaliitto KTL ry Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 17.10.1995 allekirjoitetussa kuormaautoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetuskalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia liittojen välillä sovitulla tavalla:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 sekä AKT/ALT 9.5.1972 12.2.1995 sovittuine muutoksineen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkat

1.1.11.1995 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Täysperävaununkuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puoliperävaununkuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kuorma-auton-, pumppuauton- ja pyöräkuormaajan kuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilö- ja pakettiautonkuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autonapumies = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 20.12.1994 solmitussa kaupan automiesten työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tällä sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Autonkuljettaja Pekka Kalevi Rantanen on Liikepalvelu Firisto Oy:tä vastaan Lohjan käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa kertonut olleensa Liikepalvelu Firisto Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsopimussuhteessa betoniautonkuljettajana 29.4.1996 alkaen. Palkkaa hänelle oli luvattu maksaa 2 000 markkaa kuukaudessa ja 10 prosenttia auton tuotosta, josta ensin vähennettiin arvonlisävero. Rantanen oli hyväksynyt palkan sillä ehdolla, että palkka olisi vähintään auto- ja kuljetusalan työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa vastaava määrä. Autoilija Hans Hindersson, joka oli ottanut Rantasen Liikepalvelu Firisto Oy:n puolesta töihin, oli ilmoittanut Rantasen kanssa sovitun palkan ylittävän huomattavasti työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan.

Vasta ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä Rantanen oli saanut tietää olleensakin Liikepalvelu Firisto Oy:n palveluksessa niin sanottuna vuokratyöntekijänä. Tuohon saakka Rantanen oli olettanut olevansa Hinderssonin tai hänen yhtiönsä palveluksessa, koska Hindersson ei Rantasen työhön palkatessaan ollut puhunut todellisesta työnantajasta mitään. Sittemmin oli osoittautunut, että Hindersson oli vuokrannut Rantasen työpanoksen Liikepalvelu Firisto Oy:ltä, joka myös hoiti Hinderssonin kirjanpito- ja tiliasioita.

Kuljetus Hinderssonin ja Oy Lohja Rudus Ab:n välisen kuljetussopimuksen mukaan betoniauton ja sen kuljettajan tuli olla valmiina Oy Lohja Rudus Ab:n betoniasemalla aamuisin kello 6.30, minkä jälkeen työnjohto ja -valvonta siirtyivät betoniaseman työnjohtajalle. Käytännössä työnteko oli tapahtunut betoniaseman työnjohtajan johdon ja valvonnan alaisena hänen määrätessään, mihin Rantasen piti kuljettaa auton lasti.

Rantasen työsuhteessa olisi tullut soveltaa paitsi työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia myös työsopimuslain 17 §:n perusteella alan valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta. Tämä työehtosopimus oli Rantasen kohdalla ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä solmittu työehtosopimus.

Kun Rantanen työsuhteensa alussa oli keskustellut Hinderssonin kanssa palkkauksesta, oli keskustelussa tullut esille, että palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Puhetta ei ollut ollut siitä, että kysymys olisi ollut nimenomaan autoalan työehtosopimuksesta. Tämä oli kuitenkin Rantasen käsityksen mukaan ollut kummallekin osapuolelle itsestäänselvyys, koska Hindersson oli autoalan yrittäjä ja Rantanen autonkuljettaja.

Liikepalvelu Firisto Oy ei ollut järjestäytynyt työnantaja. Yhtiö ei siten työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti ollut sidottu mihinkään tiettyyn työehtosopimukseen niin sanotun normaalisitovuuden perusteella. Kaupparekisteritietojen mukaan yhtiön päätoimialana oli työvoiman vuokraus. Kaupparekisteristä kävi nimittäin ilmi, että yhtiön toimialana oli pitää palveluksessaan eri alojen työvoimaa sekä vuokrata näitä henkilöitä tilapäistä työvoimaa tarvitsevien käyttöön.

Henkilöstön vuokraustoimintaa harjoittavien yritysten osalta ei tähän mennessä ilmeisesti ollut vielä ratkaistu, tuliko niiden välittämiin työntekijöihin soveltaa jotakin työehtosopimusta ja jos tuli, mitä ja millä perusteilla.

Apulaisprofessori Martti Kairinen oli työvoiman vuokraustoimintaa ja etenkin ravintola-alalla esiintyvän niin sanotun extraaja- työvoiman vuokraustoiminnan juridisia ongelmia koskevassa asiantuntijalausunnossaan ottanut kantaa muun muassa siihen, miten työvoiman vuokraustoimintaa harjoitettaessa työehtosopimuksia tuli soveltaa. Lausunnossa oli muun muassa todettu, että työvoiman vuokraustoimintaa harjoittavat yritykset eivät olleet työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla sidottuja mihinkään kollektiivisopimukseen normaalisitovuusjärjestelmän kautta. Tällaisessa tilanteessa oli selvitettävä, oliko kyseinen vuokrausyhtiö sidottu johonkin työehtosopimukseen niin sanotun yleissitovuuden kautta työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välinen kuorma-autoalan työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu asianomaisen alan valtakunnallinen yleiseksi katsottava työehtosopimus.

Rantasen suorittamassa työssä oli ollut Kairisen lausunnossa todetun tavoin kysymys osittain jakaantuneesta työsuhteesta, jossa työskentely oli tosiasiassa tapahtunut muodollisesta työnantajasta erillisessä paikassa (betonin kuljettaminen betoniaseman asiakkaille kuljetusliikkeen eli Hinderssonin direktiovallan alaisena). Näin ollen oli perusteltua arvioida myös "asianomaista alaa" yleissitovuuskriteerinä sen tosiasiallisen työn mukaan, jota Rantanen oli suorittanut. Palkka ja työ olivat lähtökohtaisesti sidoksissa keskenään. Yleissitovuussäännöksen keskeisenä tarkoituksena oli määrittää ennen muuta vähimmäispalkkaehdot työssä. Näin ollen vuokratyön kannalta asianomaista alaa oli tarkasteltava vuokrausliikkeen alan sijasta käyttäjäsubjektin ja vuokratyötä tekevän työntekijän kannalta.

Kuljetusalan henkilöstöpalveluja tarjonnut Liikepalvelu Firisto Oy olisi halutessaan voinut järjestäytyä alan työnantajaliittoon ja vastaavasti Rantanen olisi voinut järjestäytyä alan työntekijäliittoon. Vuokratyötä tekevää työntekijää varten ei edes ollut olemassa omaa ammattiliittoa. Kuorma-autoalan työehtosopimuksessa ei sen soveltamispiiristä myöskään ollut suljettu pois vuokratyötä tekeviä autonkuljettajia.

Kuljetusalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta oli viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua. Tilanne tällä hetkellä kuitenkin oli se, että niin työnantajakuin työntekijäliitot kuin myös sosiaali- ja terveysministeriö olivat sitä mieltä, että kuorma-autoalan työehtosopimus oli yleissitova. Sosiaali- ja terveysministeri oli antanut työsuojelupiireille asiaa koskevan tiedotteen.

Rantanen oli joutunut olemaan poissa työstä sairauden takia 17. - 24.9.1996. Sairaudestaan hän oli ilmoittanut asianmukaisesti betoniaseman työnjohtajalle ja Kuljetusliike Hinderssonin edustajalle. Kun Rantanen 18.9.1996 lääkärissäkäynnin yhteydessä oli mennyt viemään sairauslomatodistusta ja tuntilistoja Liikepalvelu Firisto Oy:hyn, oli yhtiön edustaja ilmoittanut yhtiön irtisanoneen hänen työsopimuksensa. Perusteena työsuhteen päättämiselle hän oli ilmoittanut luvattoman työstä poissaolon. Lisäksi hän oli väittänyt Rantasen syyllistyneen autoilija Hinderssonin luottokortin väärinkäyttämiseen. Rantanen ei kuitenkaan ollut ollut luvattomasti poissa työstä, eikä hän myöskään ollut syyllistynyt luottokortin väärinkäyttämiseen.

Liikepalvelu Firisto Oy:n hallitus oli sittemmin Rantasen sairausloman päätyttyä purkanut Rantasen työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n 6. kohdan perusteella niillä purkuperusteilla, jotka oli mainittu hallituksen kokouksen pöytäkirjassa.

Rantanen on kanteessa tarkemmin yksilöidyin tavoin vaatinut Liikepalvelu Firisto Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle edellä tarkoitetut saatavat ja sen lisäksi korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTAUS

Liikepalvelu Firisto Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiöjärjestyksessä yhtiön toimiala on määritelty seuraavasti: "Yhtiön toimialana on pitää palveluksessaan eri alojen työvoimaa, sekä vuokrata näitä henkilöitä tilapäistä työvoimaa tarvitsevien käyttöön. Lisäksi yhtiö suorittaa kirjanpito-, verotus- ja muita toimistopalveluja sekä harjoittaa henkilöstövalintakonsultointia. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita toimitiloja sekä kiinteistöjä ja vuokrata näitä tiloja edelleen toimeksiantajiensa käyttöön."

Yhtiö oli toimialansa puitteissa tehnyt Kuljetus Hans Hindersson -nimisellä toiminimellä kuljetuspalveluita suorittavan liikennöitsijä Hans Hinderssonin kanssa palvelusopimuksen, jonka perusteella Liikepalvelu Firisto Oy oli palkannut Rantasen määräaikaiseen työsuhteeseen autonkuljettajaksi suorittamaan betonin ajoa Hinderssonin omistamalla autolla.

Hindersson oli Lohjan KTK-osuuskunta -nimisen yhteisön jäsen. Lohjan KTK -osuuskunta puolestaan oli tehnyt Lohja Oy Rudus Betonin kanssa kuljetussopimuksen. Kuljetussopimus sitoi KTK:n kautta Hinderssonia, joka sopimuksen perusteella oli sitoutunut kuljetusliikkeenä varsin ankariin ehtoihin Rudukseen nähden sopimuksen irtisanomisen uhalla.

Rantaselle oli selvitetty sekä Hinderssonin että Liikepalvelu Firisto Oy:n toimesta vallinnut tilanne. Työnantajana oli toiminut siten Liikepalvelu Firisto Oy, joka oli maksanut Rantasen palkan, ennakonpidätyksen ja säädetyt työnantajamaksut. Liikepalvelu Firisto Oy puolestaan oli laskuttanut sovitun veloituksen mukaan Hinderssonia. Kuten Rantaselle oli selvitetty, oli hänen tullut käytännössä työskennellä Hans Hinderssonin opastuksen, johdon ja valvonnan alaisena.

Käytännössä tämäntyyppisiä työsopimuksia tehtiin niin sanottuna toimialapalveluna erityisesti juuri silloin, kun kysymyksessä oli lyhyt työsuhde.

Koska Rantanen oli ollut Liikepalvelu Firisto Oy:n palveluksessa, eikä yhtiön toimialana ollut ollut kuljetustoiminta, ei Rantaseen ollut sovellettava Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välillä solmittua kuljetusalan työehtosopimusta.

Yhtiön toimiala oli sellainen, että sitä ei koskenut mikään yleissitova työehtosopimus. Riidatonta oli, että tilitoimistoilla ei ollut yleissitovaa työehtosopimusta. Myöskään työvoiman vuokrausta harjoittavilla yrityksillä ei ollut tällaista sopimusta.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät työehtosopimuksen soveltamiskysymykset olivat olleet laajasti esillä julkisuudessa syksyllä 1997. Muun muassa syksyllä 1997 käytyjen tuloneuvottelujen yhteydessä oli ulkopuolisen työvoiman käytön osalta tiedotusvälineissä ollut esillä seuraavan sisältöisiä otsikoita: "SAK:n tavoitteita: vuokra-, alihankinta-, osa- ja määräaikaisille töille pelisäännöt". Työnantajien tavoitteet olivat olleet esillä muun muassa seuraavasti: "Ei rajoituksia vuokratyölle ja alihankinnalle." Näistä työnantaja- ja työntekijäpuolen tavoitteista näkyi selvästi, että molemmat tahot olivat yhtä mieltä siitä, että voimassa olevat työehtosopimukset eivät koskeneet vuokramiehiä ja alihankkijan palveluksessa olevia työntekijöitä.

Koska yhtiö ei ollut ollut velvollinen soveltamaan Rantasen työsopimukseen kanteessa tarkoitettua työehtosopimusta, olivat kanteessa tähän sopimukseen perustetut palkkaukseen liittyvät vaatimukset perusteettomia.

Rantanen ei myöskään ollut työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa vaan nimenomaisesti määräaikaiseksi sovitussa työsuhteessa. Yhtiöllä oli ollut myös esittämillään perusteilla oikeus Rantasen oman menettelyn johdosta purkaa hänen työsopimuksensa, minkä vuoksi Rantasella ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen työsopimuksen päättämisen perusteella.

Liikepalvelu Firisto Oy on kiistänyt kaikilta osin kanteen perusteettomana ja vaatinut sen hylkäämistä. Yhtiö on lisäksi vaatinut Rantasen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

TODISTELU

Käräjäoikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Liikepalvelu Firisto Oy:n toimitusjohtajaa, jonka mukaan yhtiön kaupparekisteriin merkitty toimiala oli oikea. Yhtiön toiminta muodostui kahdesta osa-alueesta, joista toinen oli tilitoimistoon liittyvät toiminnat ja toinen työvoiman vuokraustoiminta. Yhtiö oli aikanaan perustettu vuokraustoiminnan harjoittamiseksi, mutta kun se ei ollut osoittautunut yksistään kannattavaksi, oli toiminta laajentunut nimenomaan tilitoimiston puolelle. Yhtiön päätoimiala oli nykyään tilitoimistotoiminta ja vuokratyöntekijät olivat olleet pääasiassa hallinnon töitä tekeviä työntekijöitä. Hallinnolla ymmärrettiin muun muassa kirjanpitoon, puhtaaksikirjoitukseen, laskutukseen ja puhelinvaihteen hoitoon liittyviä töitä. Myös kuljetuspuoleen liittyviin töihin oli välitetty vuokratyöntekijöitä ja näissä töissä oli ollut vuokratyöntekijöitä jo ennen Rantasta. Tällaiset vuokratyöntekijät saattoivat olla työsuhteessa päivän, viikon tai kuukauden.

Vuokratyöntekijöitä vuositasolla yhtiön palveluksessa oli ehkä noin yksi. Enintään tällaisia vuokratyöntekijöitä saattoi olla kolme samanaikaisesti jonkun tietyn ajan. Vuositasolla laskettuna voi olla, ettei vuokratyöntekijöiden määrä ollut edes yhtä. Vuonna 1996 yhtiön palveluksessa oli ollut Rantasen lisäksi ainakin yksi toinen työntekijä, joka oli ollut työssä kuljetusalalla. Viimeisen kolmen vuoden aikana työvoiman vuokraajia oli ollut ehkä alle kymmenen. Kuljetusalalla Hinderssonin lisäksi oli ollut muitakin työvoiman vuokraajia. Vuonna 1996 hallinnonalan toimeksiantoja oli ollut enemmän kuin kuljetusalan toimeksiantoja.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Lohjan käräjäoikeus on 18.2.1998 päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, määräytyvätkö Liikepalvelu Firisto Oy:n ja Rantasen välisen työsuhteen ehdot jommankumman kyseisessä jutussa esille tulleen työehtosopimuksen eli

1. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y.:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaan (1995 - 1998) ja myönteisessä tapauksessa, onko ko. työehtosopimuksen osana olevalla sopimuksella ulkopuolisen työvoiman käytöstä merkitystä asiassa, tai

2. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n välillä tehdyn kaupan automiesten työehtosopimuksen mukaan (20.12.1994 - 29.2.1996 tai myöhempi) tai

3. mahdollisesti jonkun muun työehtosopimuksen mukaan, vai

4. eikö Rantasen työsuhteen ehtoihin sovelleta mitään työehtosopimusta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoliikenteen Työnantajaliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle, Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle ja Erityispalvelujen Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuimen laatimasta kertoelmasta käy ilmi, että Liikepalvelu Firisto Oy:n toimialat ovat kirjanpito ja työvoiman vuokraus. Yritys ei ole eikä voi olla liittomme jäsen, koske me emme edusta eivätkä solmimamme työehtosopimukset muutenkaan koske näitä toimialoja.

Liikepalvelu Firisto Oy:n palveluksessa olevaan autonkuljettaja Rantaseen ei tule noudattaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä solmittua kuorma-autoalan työehtosopimusta, koska yritys ei ole työnantajaliiton jäsen eikä se harjoita kuorma-autoliikennettä. Työsopimuslain yleissitovuuspykälän tulkinnalla kuorma- autoalan työehtosopimuksen soveltamista ei voi laajentaa muille aloille, joten mainittua työehtosopimusta ei tule noudattaa autonkuljettaja Rantasen työsuhteeseen myöskään työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Työehtosopimuksen osana olevilla ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla määräyksillä ei ole mitään vaikutusta Liikepalvelu Firisto Oy:n ja autonkuljettaja Rantasen väliseen työsuhteeseen, koska ko. määräykset koskevat vain kuljetusalan yrityksiä ja niiden työvoiman käyttöä. Käsiteltävänä olevassa asiassa mahdollinen sovellettava työehtosopimus olisi työvoiman vuokrausalan työehtosopimus. Kun sellaista ei ole olemassa, ei Rantasen työsuhteeseen tule soveltaa mitään työehtosopimusta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalasta

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Kuorma-autoalan järjestäytyminen ja sopimuskäytäntö noudattaa työntekijäkohtaista ammattialaperiaatetta ja työehtosopimuksen soveltuminen määräytyy työntekijän tosiasiallisten työtehtävien mukaan. Kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan soveltamiskäytännön mukaisesti kuorma-auton kuljettajan työhön.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ei siis ole merkityksellistä, minkä yrityksen palveluksessa työntekijä työskentelee, vaan minkälaisia työtehtäviä työntekijä tekee.

4. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevista sopimusmääräyksistä

Se, mikä työehtosopimus ja siten, mitä työsuhteiden ehtoja työntekijään sovelletaan määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan. Kuormaautoalan työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy sen soveltamisalasäännöksen perusteella.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla määräyksillä säännellään sitä, missä tilanteissa, millä tavalla ja kuinka paljon työnantaja voi käyttää oman, työnantajaan työsuhteessa olevan työvoiman, sijasta, ulkopuolista toisen työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla sopimusmääräyksillä ei säännellä sitä, mitä työehtoja tulee soveltaa, vaan ulkopuolisen työvoiman käyttötilanteita.

5. Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että betoniauton kuljettajana toimineen Rantasen työ oli Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä kuormaautoalan työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä ja häneen sovelletaan tätä työehtosopimusta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liikepalvelu Firisto Oy on Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsen kirjanpitotoimintaa koskevan toimialan osalta. Yritys ei sen sijaan ole jäsen jäsenyhdistyksessämme Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksessä, joka edustaa sitä työvoimanvuokrausalan yritystoimintaa, jonka toimialan palveluksessa Liikepalvelu Firisto Oy:ssä käräjäoikeuden oikeusjutussa oleva kantaja autonkuljettaja Pekka Kalevi Rantanen toimii. Yritys voisi toimialansa perusteella päästä Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksen jäseneksi ja sitä kautta samalla liittomme jäseneksi.

Koska Liikepalvelu Firisto Oy ei ole työnantajana järjestäytynyt ko. toimialan osalta, kyseiseen autonkuljettajaan ei siis tule noudattaa työehtosopimuslain ns. normaalisidottuisuuden perusteella mitään liittomme tai sen jäsenjärjestön tekemää työehtosopimusta.

Jos autonkuljettaja Rantasen työnantaja Liikepalvelu Firisto Oy olisi jäsenyhdistyksemme Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistyksen jäsen, ei autonkuljettaja Rantaseen olisi tällöinkään noudatettava työehtosopimuslain perusteella mitään työehtosopimusta. Työvoimapalvelualalla ei ole alakohtaista omaa työehtosopimusta lukuunottamatta muusikoita ja tiskijukkia, joista nyt ei ole kysymys. Liittomme käsityksen mukaan autonkuljettaja Rantasen työsuhteessa ei siis tullut noudattaa työehtosopimuslain normaalin sidottuisuuden perusteella mitään työehtosopimusta. Myöskään työsopimuslain 17 §:n perusteella ei häneen tullut noudattaa mitään työehtosopimusta, koska esitettyjen automiessopimusten soveltamisalueita ei yleisen käsityksen mukaan tule laajentaa työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta arvioitaessa siitä, mitä kyseisten työehtosopimusten ulottuvuuspykälissä on määrätty. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liikepalvelu Firisto Oy:n toimialat ovat kirjanpito ja työvoiman vuokraus. Yritys ei ole eikä voi olla liittomme jäsen, koska me emme edusta eivätkä solmimamme työehtosopimukset koske näitä toimialoja.

Liikepalvelu Firisto Oy:n palveluksessa olevaan autonkuljettaja Rantaseen ei tule noudattaa liittomme tekemiä työehtosopimuksia työehtosopimuslain mukaan, koska yritys ei ole liittomme jäsen. Koska käsityksemme mukaan työsopimuslain 17 §:n tulkinnalla tekemiämme työehtosopimuksia ei voida laajentaa muille aloille, ei meidän tekemiämme työehtosopimuksia tule noudattaa autonkuljettaja Rantaseen myöskään työsopimuslain 17 §:n perusteella. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoliikenteen Työnantajaliitto on suullisessa valmistelussa todennut vielä, että Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenenä voi olla autoliikennettä tai siihen liittyvää toimintaa harjoittava yritys. Liiton jäseninä oli KTK-pohjaisia yrityksiä, jotka välittivät kuljetuksia. Samoin liiton jäseninä oli ULA-taksikeskuksia. KTK-yritysten ja ULA-taksikeskusten toimihenkilöihin sovellettiin työnantajaliiton solmimia työehtosopimuksia. Autoliikenteen Työnantajaliitto solmi työehtosopimukset vain oman alansa yrityksiä varten. Autoliikennealalla solmittuja työehtosopimuksia kuten kuorma-autoalan työehtosopimusta ei voitu soveltaa muilla aloilla. Liikepalvelu Firisto Oy toimi työvoiman vuokrausalalla, eikä kuorma-autoalan työehtosopimus voinut tulla sovellettavaksi tällä alalla. Myöskään liikenneluvalla ei ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamisen kannalta.

Yleissitovuuden perusteella ei tietylle alalle tehtyä työehtosopimusta voitu laajentaa sovellettavaksi jollakin muulla alalla. Yleissitovuuden kautta esimerkiksi kuorma-autoalan työehtosopimus saattoi tulla sovellettavaksi myös järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevaan kuljettajaan. Autoliikenteen Työnantajaliiton tarkoituksena ei kuitenkaan kuorma-autoalan työehtosopimusta solmittaessa ollut ollut, että sopimus tulisi sovellettavaksi kaikessa ammattimaisessa liikenteessä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on suullisessa valmistelussa todennut, että kaupanalan automiesten työehtosopimus ei voinut tulla sovellettavaksi lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa, koska Rantanen ei ollut ollut kauppaliikkeen palveluksessa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä kirjallisesti todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Sopimustoiminnasta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT ry:n työehtosopimustoiminnassa

Yleistä

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) työehtosopimustoiminta perustuu ammattialaperiaatteelle. Tämä on todettu muun muassa AKT:n ohjelmassa työehtosopimustoiminnan tavoitteiksi ("AKT:n sopimustoiminta perustuu pääosin ammattialaperiaatteelle").

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Sopimustoiminnasta kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä

Järjestäytyminen määräytyy kuorma-autoalan työehtosopimuksen sopimuskäytännön mukaisesti kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä ns. ammattialaperiaatteen mukaan.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan "tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin."

Kuorma-autoalan järjestäytyminen ja sopimuskäytäntö noudattaa työntekijäkohtaista ammattialaperiaatetta ja työehtosopimuksen soveltuminen määräytyy työntekijän tosiasiallisten työtehtävien mukaan.

Kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan soveltamiskäytännön mukaisesti kuorma-auton kuljettajan työhön silloin, kun pääasiallinen työtehtävä käsittää kuorma-auton kuljettamisen sellaisissa kuljetuksissa, joissa ammattimaisesti suoritetaan kuljetuksia toiselle eli ns. liikenneluvallisessa liikenteessä. Tällaisesta liikenteestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun kuljetetaan kuljetuksen tilaajan toimeksiannosta tilaajan tavaroita paikasta toiseen.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, missä työnteon muodossa (osa-aikatyö, kokoaikatyö, määräaikainen työ, toistaiseksi voimassa oleva työ, tarvittaessa työhön kutsuttava, komennustyö, vuokratyö jne.) työ (kuorma-auton kuljettaminen) tapahtuu. Ratkaisevaa kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisen kannalta on työntekijän tosiasiallisesti tekemä työ.

Kuorma-autoalan työehtosopimusta ei sovelleta silloin, kun teollisuusyritys kuljettaa omia tavaroitaan omalla kalustollaan paikasta toiseen. Kuorma-autoalan työehtosopimusta ei sovelleta myöskään silloin, kun on kysymyksessä elintarvikealan automiesten tai kaupan automiesten työehtosopimusten piiriin kuuluva työ, taikka muun työehtosopimuksen piiriin kuuluva työ.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä

Työministeriön selvityksessä "selvitys vuokratyöstä" (työministeriö 1998) on todettu sivulla 55 (neljäs kokonainen kappale), että

"Kuten edellä on käynyt ilmi, korkein oikeus on ns. hiihtohissitapauksessa katsonut, että kun työnantajan edustamalla alalla ei tuolloin ollut yleissitovaa työehtosopimusta, työntekijän vähimmäisehtojen tuli määräytyä työntekijän työtehtävien mukaan. Korkein oikeus on lisäksi tuomion perusteluissa nimenomaisesti todennut, että palvelualalla TSL 17 §:ssä tarkoitettu asianomainen ala määräytyy työntekijän tekemän työn perusteella. Jos kysymystä vuokratyöntekijöiden työsuhteissa sovellettavista vähimmäisehdoista arvioidaan edellä tarkoitettujen korkeimman oikeuden ratkaisujen valossa, olisi sellaisen vuokratyöntekijän työsuhteessa, jossa ei sovelleta ns. normaalisitovaa työehtosopimusta, sovellettava työntekijän tekemästä työstä sovittuja vähimmäisehtoja."

Korkein oikeus on tuomionsa KKO 1997:169 perusteluissa, joka koski ulkomaan kohteissa työskentelevien matkaoppaiden työhön soveltuvaa työehtosopimusta, todennut muun muassa, että

"Vaikka työnantajan toimialalle on näissä tapauksissa (KKO 1982 II 156 ja KKO 1987 II 75, lisäys kirjelmän laatijan) poikkeuksellisesti annettu laaja sisältö, periaatteesta, että asianomainen ala palvelualalla määräytyy työntekijän tekemän työn perusteella ei ole kuitenkaan poikettu."

Sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisen osalta voidaan todeta, että ammattialaperiaatetta noudatettaessa ensisijaisesti työntekijän tosiasiallisesti tekemä työ määrää sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen.

Toissijaisesti voidaan todeta, että sovellettava työehtosopimus määräytyy ainakin silloin, vaikka tätä onkin pidettävä toissijaisena perusteena, pelkästään työntekijän tekemän työn perusteella, kun ei ole olemassa muuta työehtosopimusta, joka tulee sovellettavaksi ns. normaalisitovuuden perusteella. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on suullisessa valmistelussa todennut Liikepalvelu Firisto Oy:n kesällä 1998 järjestäytyneen työvoiman vuokraustoiminnan osalta Työvoimapalvelualan Työnantajayhdistykseen, joka oli Erityispalvelujen Työnantajaliiton jäsen. Järjestäytyneenä työnantajana Liikepalvelu Firisto Oy:n olisi lähtökohtaisesti tullut noudattaa Erityspalvelualojen Työnantajaliiton solmimaa työvoiman vuokrausta koskevaa työehtosopimusta, jos sellainen olisi ollut olemassa. Sovellettavaa työehtosopimusta ratkaistaessa oli otettava huomioon, että järjestäytymätön työnantaja oli velvollinen soveltamaan kysymyksessä olevan alan yleissitovaa työehtosopimusta. Työvoiman vuokrausala oli oma toimialansa, mutta mitään sellaista yleissitovaa työehtosopimusta tällä alalla ei ollut tehty, jota Liikepalvelu Firisto Oy olisi voinut olla velvollinen soveltamaan.

Palvelualoilla lähtökohtana oli, että työnantajan toimiala ratkaisi sovellettavan työehtosopimuksen. Liikepalvelu Firisto Oy:n toimialana ei ollut kuorma-autoliikenteen harjoittaminen vaan kirjanpito ja työvoiman vuokraus. Yhtiö ei myöskään voinut järjestäytyä Autoliikenteen Työnantajaliittoon.

Asianomaista alaa tarkasteltaessa oli otettava huomioon, että kuorma-autoliikennettä harjoittavan yrityksen asiakkailleen myymä suorite oli kuljetuspalvelu. Sen sijaan työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen tuottama suorite oli tietynlaisen työvoiman toimittaminen sitä tarvitseville. Tämän lisäksi vuokraajayritys hoiti kaikki työnantajavelvoitteet. Työvoiman vuokraaja ei voinut olla velvollinen noudattamaan asiakasyritystensä noudattamia työehtosopimuksia, sillä esimerkiksi konttoritöitä koskevia työehtosopimuksia oli noin 150.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Autonkuljettaja Pekka Rantanen on vuonna 1996 ollut työsuhteessa Liikepalvelu Firisto Oy:hyn. Yhtiön toimialana on kaupparekisterin mukaan pitää palveluksessa eri alojen työvoimaa sekä vuokrata näitä henkilöitä tilapäistä työvoimaa tarvitsevien käyttöön. Toimialaan kuuluu myös kirjanpito-, verotus- ja muiden toimistopalvelujen suorittaminen sekä henkilöstövalintakonsultointi. Yhtiön päätoimialana on käytännössä ollut tilitoimistotoiminta. Liikepalvelu Firisto Oy:n palvelukseen vuokratyöntekijöiksi otetut työntekijät ovat olleet pääasiassa toimistotyöntekijöitä, mutta myös kuljetusalan työntekijöitä on ilmoitettu olleen yhtiön palveluksessa.

Rantanen on työsuhteensa aikana vuokrattuna työntekijänä työskennellyt betoninkuljetusauton kuljettajana Kuljetus Hans Hindersson -nimisen liikkeen palveluksessa.

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa jutussa on kysymys muun muassa Rantasen työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Käräjäoikeus on pyytänyt ensiksi lausuntoa siitä, määräytyvätkö Liikepalvelu Firisto Oy:n ja Rantasen välisen työsuhteen ehdot Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen vai kaupan automiesten työehtosopimuksen mukaisesti.

Kaupan automiesten työehtosopimukseen osalliset Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat olleet yhtä mieltä siitä, että koska Rantanen ei ollut ollut kauppaliikkeen palveluksessa, ei kaupan automiesten työehtosopimus voinut sopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella tulla sovellettavaksi Liikepalvelu Firisto Oy:n ja Rantasen välisessä työsuhteessa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten kannasta.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliiton alueliikennettä sekä ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin. Työtuomioistuimessa asiasta kuultujen todistajien mukaan työehtosopimusta on sovellettu erityisesti luvanvaraisessa, laskutustyönä tehtävässä liikenteessä työskenteleviin autonkuljettajiin ja apumiehiin. Näin sopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävät yritysten omat kuljetukset siitä riippumatta, onko niitä varten solmittu erilliset työehtosopimukset vai ei.

Autoliikenteen Työnantajaliiton sääntöjen mukaan liiton jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö, joka Suomessa harjoittaa autoliikennettä ja siihen liittyvää toimintaa. Koska Liikepalvelu Firisto Oy:n toimialana ei ole autoliikenteen tai siihen liittyvän toiminnan harjoittaminen, sillä ei liiton sääntöjen mukaan ilmeisesti olisi mahdollisuutta päästä liiton jäseneksi edes siltä osin kuin se harjoittaa työvoiman välittämistä kuljetussalan yrityksille. Se ei siten voisi tulla työehtosopimuslain mukaan sidotuksi kuorma-autolan työehtosopimukseen. Tästä ei kuitenkaan välttämättä seuraa, että Liikepalvelu Firisto Oy ei voisi olla velvollinen soveltamaan Rantasen työsuhteeseen kuorma-autoalan työehtosopimuksen määräyksiä työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Kuorma-autoalan työehtosopimus koskee edellä mainitussa liikenteessä työskenteleviä sopimuksessa mainittujen ajoneuvojen kuljettajia ja autonapumiehiä. Rantanen on kysymyksessä olevan työsuhteensa aikana tehnyt sellaista autonkuljettajan työtä, joka sinänsä laatunsa puolesta kuuluu kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Näin ollen jos kysymyksessä oleva työsuhde olisi solmittu Rantasen ja Hinderssonin välillä, olisi työsuhteessa ollut noudatettava kuorma-autoalan työehtosopimusta joko työehtosopimuslain perusteella tai työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Se seikka, voidaanko kuorma-autoalan työehtosopimusta pitää työsopimuslain 17 §:ää sovellettaessa alan työehtosopimuksena myös nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa välitön työnjohtovalta on työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työnantajalla, mutta työsopimuksen solmineen työnantajaosapuolen toimialana ei ole autoliikenteen harjoittaminen vaan työvoiman vuokraus, on sellainen työsopimuslain tulkintaa koskeva kysymys, joka jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Käräjäoikeus on lausuntopyynnössään tiedustellut myös sitä, onko kuorma-autoalan työehtosopimuksen osana olevan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksillä merkitystä, jos katsotaan, että Liikepalvelu Firisto Oy:n ja Rantasen välisen työsuhteen ehdot määräytyvät kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaan. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n mukaan mainitun sopimuksen määräyksillä on sovittu siitä, missä tilanteissa, millä tavoin ja kuinka paljon työnantaja voi käyttää oman työvoiman sijasta ulkopuolista työvoimaa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kysymyksessä olevan sopimuksen määräyksillä ei käräjäoikeudessa esillä olevassa asiassa ole merkitystä. Tästä liittojen yhteisestä kannasta työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa.

Käräjäoikeus on edelleen tiedustellut, määräytyvätkö Liikepalvelu Firisto Oy:n ja Rantasen välisen työsuhteen ehdot mahdollisesti jonkun muun työehtosopimuksen mukaan, vai eikö Rantasen työsuhteeseen sovelleta mitään työehtosopimusta. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että Liikepalvelu Firisto Oy ei esitetyn selvityksen mukaan ole työvoiman vuokraustoiminnan osalta vielä vuonna 1996 järjestäytynyt mihinkään työnantajayhdistykseen, eikä se siten ole voinut olla työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan Rantasen työsuhteessa mitään työehtosopimusta. Työvoiman vuokrausalalla ei myöskään ole selvitetty olleen olemassa mitään sellaista työehtosopimusta, jota Liikepalvelu Firisto Oy mahdollisesti olisi voinut työsopimuslain 17 §:n nojalla olla velvollinen soveltamaan Rantasen työsuhteeseen.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että Liikepalvelu Firisto Oy ei järjestäytymisensä perusteella ole ollut sidottu mihinkään työehtosopimukseen työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Työvoiman vuokraustoimintaa varten yleisesti tai erityisesti autonkuljettajien vuokratyövoimana välittämistä varten ei ole ollut voimassa sellaisia työehtosopimuksia, jotka olisivat voineet tulla noudatettaviksi myöskään työsopimuslain 17 §:n perusteella. Rantasen työ kuljetusliikkeen palveluksessa on sinänsä ollut kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työtä. Lopullisen kannan ottaminen siihen, onko Liikepalvelu Firisto Oy ollut velvollinen soveltamaan tätä työehtosopimusta Rantasen työsuhteessa työsopimuslain 17 §:n nojalla, jää työsopimuslain tulkintakysymyksenä tämän lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Sutela, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.