Labor court dismisses claim for paid sick leave for disabled child's hospital control visits not for diagnosis.

Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilöllä oli oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärinvastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi.

Toimihenkilöillä ei edellä olevan määräyksen perusteella ollut oikeutta käyttää vammaista lasta palkallisena työaikana vammaan liittyvissä lääkärintarkastuksissa.

Pankkitoimihenkilön käynnit leukemiaan sairastuneen lapsensa kanssa lääkärinvastaanotolla sairaalassa oli tehty ennalta sovittuina aikoina lapsen terveydentilan tarkastamiseksi sekä tiettyjen kokeiden ja hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Kysymys oli ollut lähinnä kontrollikäynneistä, joita ei voitu pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuina sairauden toteamiseksi tehtyinä lääkärinvastaanotoilla käynteinä. Toimihenkilöllä ei ollut työehtosopimuksen mukaan oikeutta palkalliseen vapaaseen näiden sairaalassakäyntien ajalta.

KANTAJA Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA ry

VASTAAJA Pankkialan Työnantajaliitto ry

KUULTAVA Porin Seudun Osuuspankki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Pankkialan Työnantajaliiton ja silloisen Pankkitoimihenkilöliitto ry:n, nykyisen Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORAn, välillä 4.5.1995 solmitussa rahoitusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. POISSAOLOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Lääkärintarkastukset

1.Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

e) lääkärinvastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.Palkanmaksun edellytyksenä on, että a) asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja b) tarpeetonta työajan menetystä vältetään. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että toimihenkilöllä on oikeus rahoitusalan työehtosopimuksen 30 §:n 1.e-kohdan mukaisesti käyttää vammaista lastaan palkallisena työaikana vammaan liittyvissä lääkärintarkastuksissa.

Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on vaatinut myös vahvistettavaksi, että toimihenkilö Taru Mustaniemellä on oikeus saada palkallista vapaata käyttäessään leukemiaan sairastunutta lastaan Essi Mustaniemeä sairauden edellyttämissä tarkastuksissa.

Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on vaatinut lisäksi Pankkialan Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Rahoitusalan työehtosopimuksen 30 §:n 1.e-kohdan mukaan toimihenkilöllä oli oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärinvastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi. Asiallisesti samansisältöisenä määräys oli ollut työehtosopimuksessa vuodesta 1981 lukien. Kun vammainen lapsi tuolloin oli otettu määräyksen piiriin, tarkoituksena oli ollut laajentaa määräyksen soveltamisalaa myös siten, että vamman hoitamiseksi tarpeelliset lääkärintarkastukset oli oikeus suorittaa palkallisena työaikana.

Porin Seudun Osuuspankin palveluksessa oleva Taru Mustaniemi oli palannut hoitovapaalta työhön 12.8.1996. Hänen tuolloin 2,5-vuotiaalla lapsellaan oli todettu leukemia, joka edellytti käyntejä sairaalassa noin kahden kuukauden välein. Sekä paikallistasolla että liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa osapuolet olivat ilmeisesti olleet yhtä mieltä siitä, että Mustaniemen lapsi kuului työehtosopimuksen edellä mainitussa kohdassa tarkoitetun vammaiskäsitteen piiriin.

Näiden sairaalassakäyntien palkallisuudesta oli syntynyt työnantajan ja Mustaniemen välillä erimielisyyttä ja asiasta oli neuvoteltu pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Neuvotteluissa työnantaja oli katsonut, että koska sairaus oli todettu jo vuonna 1995 ja koska poissaolot eivät olleet johtuneet lapsen äkillisestä sairastumisesta, kysymys ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitetuista sairauden toteamiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista, vaan käynnit olivat niin sanottuja kontrollikäyntejä. Tämän vuoksi työnantajalla ei tulkintansa mukaan ollut palkanmaksuvelvollisuutta näiden käyntien ajalta.

Asiasta oli sittemmin neuvoteltu liittojen välillä. Näissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli toistanut sen kannan, että kontrollikäynnit eivät olleet työehtosopimuksen mainitussa kohdassa tarkoitettuja palkallisia poissaoloja. Kuitenkaan kysymys ei ollut ollut puhtaista kontrollikäynneistä, sillä lapselle oli annettu joka käynnillä sairauteen liittyvää hoitoa. Lapsen terveyden kannalta oli ehdottoman välttämätöntä käyttää häntä säännöllisesti lääkärillä, jotta mahdolliset piilevätkin akuutit sairaudet huomattaisiin ja saataisiin nopeasti hoidetuiksi. Tällaiset sairaudet saattoivat olla leukemiapotilaalle kohtalokkaita. Liittojen välisissä neuvotteluissa toimihenkilöliitto oli tuonut esille erään kontrollikäyntiä koskevan tapauksen, jossa kysymys oli ollut hissionnettomuudessa loukkaantuneen lapsen kontrollikäynnistä. Tuossakin tapauksessa Pankkialan Työnantajaliitto oli ollut sillä kannalla, että toimihenkilöllä oli oikeus palkalliseen vapaaseen lapsen lääkärissäkäynnin ajalta.

Mustaniemi oli käyttänyt lasta lääkärissä noin viisi kertaa vuoden 1997 aikana. Syksystä 1997 lukien Mustaniemi oli siirtynyt osittaiselle hoitovapaalle tehden nelipäiväistä työviikkoa. Näin ollen hänen oli entistä helpompi järjestää lapsen lääkärissäkäynnit työajan ulkopuolella.

Liittojen välisissä neuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vastauksessaan, johon Porin Seudun Osuuspankki on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Pankkialan Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORAn velvoittamista korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton ja Porin Seudun Osuuspankin oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Perusteet

Maaliskuun 31. päivään 1981 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan toimihenkilöllä oli oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärinvastaanotolla alle 10-vuotiaan lapsensa sairauden toteamiseksi välttämätöntä lääkärintarkastusta varten. Seuraavassa työehtosopimuksessa määräystä oli laajennettu siten, että se oli tullut koskemaan myös vammaisen lapsen sairauden toteamista. Vammaisen lapsen osalta ei ollut asetettu 10 vuoden ikärajaa, mutta palkallisuuden edellytykset vammaisen lapsen ja alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi tehdyltä lääkärinvastaanotolla käynniltä olivat samat.

Mustaniemen lapsessa oli todettu leukemia kesällä 1995. Mustaniemi oli palannut äitiyslomalta 12.8.1996 ja hän oli käynyt tämän jälkeen lapsensa kanssa tarkastuskäynnillä Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa keskimäärin kerran kuukaudessa.

Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan palkallisen poissaolon edellytyksenä sekä vammaisen että alle 10-vuotiaan lapsen osalta oli nimenomaan se, että lääkärinvastaanotolle hakeuduttiin sairauden toteamiseksi. Koska Mustaniemen lapsen kohdalla ei ollut enää ollut kysymys sairauden toteamisesta vaan kontrollikäynneistä, ei Mustaniemellä ollut ollut työehtosopimuksen perusteella oikeutta palkalliseen poissaoloon. Nämä kontrollikäynnit olivat tapahtuneet keskimäärin kerran kuukaudessa etukäteen sovitulla tavalla.

Mustaniemi oli erimielisyyden johdosta laaditussa muistiossa todennut, että kontrollikäynnit tapahtuivat TYKS:n lasten hematologisella poliklinikalla ja välikontrollit Satakunnan Keskussairaalassa. Mustaniemi oli lisäksi todennut, että AML:n takia kontrollikäyntejä oli säännöllisesti kerran kuukaudessa. Koska lääkärissäkäynnit oli sovittu etukäteen, kysymys oli kontrollikäynneistä.

Työpaikalla tai liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ei ollut tullut esille se, oliko Mustaniemen lapsi työehtosopimuksessa tarkoitettu vammainen lapsi. Tällä ei sinänsä ollut merkitystä poissaolon palkallisuutta arvioitaessa, koska sekä vammaisen lapsen että alle 10-vuotiaan lapsen osalta edellytyksenä oli, että lääkärinvastaanotolle mentiin sairauden toteamiseksi. Koska nyt esillä olevassa tapauksessa sairaus oli todettu jo vuonna 1995, ei keskustelua ollut käyty siitä, oliko lapsi vammainen vai ei.

Pankkialan Työnantajaliitto oli vuonna 1991 ollut eräässä yksittäistapauksessa sitä mieltä, että myös lääkärintarkastuksen ajalta toimihenkilölle tuli maksaa palkka. Kysymys oli tuolloin ollut lasketteluhississä tapahtuneesta onnettomuudesta, joka oli aiheuttanut lapselle kallonmurtuman, aivoverenvuodon, halvaantumisen ja afasian. Lapsi oli joutunut käymän kontrollikäynneillä puolivuosittain ja syntynyt erimielisyys oli koskenut yhden päivän palkkaa yhdeltä tällaiselta kontrollikäynniltä. Työnantajaliiton asiamies oli tuossa yksittäistapauksessa tehnyt päätöksen, että palkka maksettiin kysymyksessä olevalta yhdeltä päivältä. Tällä ratkaisulla ei ollut otettu kantaa lapsen tuleviin tarkastuskäynteihin. Päätös oli perustunut työnantajaliiton asiamiehen helläsydämisyyteen eikä sillä ollut tarkoitettu luoda käytäntöä tai muuttaa sopimusmääräyksen sisältöä.

Kanteessa esitetty vaatimus, jonka mukaan toimihenkilöllä olisi oikeus käyttää vammaista lastaan palkallisena työaikana vammaan liittyvissä lääkärintarkastuksissa, ei perustunut työehtosopimukseen. Tällaisesta tulkinnasta liittojen välillä ei ollut sovittu, eikä tällaista tulkintaa voitu johtaa myöskään työehtosopimuksen sanamuodosta. Näin ollen Mustaniemellä ei ollut oikeutta saada palkallista vapaata käyttäessään leukemiaan sairastunutta lastaan kontrollitarkastuksissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Porin Seudun Osuuspankin palveluksessa oleva Taru Mustaniemi, joka on elokuussa 1996 palannut hoitovapaalta, on joutunut käymään 4.6.1994 syntyneen, leukemiaan kesällä 1995 sairastuneen tyttärensä kanssa noin kahden kuukauden välein sairaalassa lääkärinvastaanotolla lapsen sairauden vuoksi tarpeellisten tutkimusten ja hoitotoimenpiteiden vuoksi. Työnantaja on kieltäytynyt maksamasta Mustaniemelle palkkaa näiden sairaalassakäyntien ajalta, koska kysymys ei työnantajan mukaan ole ollut sairauden toteamiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista vaan aikaisemmin todetun sairauden vuoksi tehdyistä kontrollikäynneistä.

Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on kanteessa lähtenyt siitä, että toimihenkilöllä on oikeus työehtosopimuksen 30 §:n 1. e-kohdan mukaan käyttää vammaista lastaan palkallisena työaikana vamman hoitamiseksi tarpeellisissa lääkärintarkastuksissa. Toimihenkilöliitto on myös katsonut, että Mustaniemen lapsen lääkärintarkastukset eivät ole olleet puhtaita kontrollikäyntejä, koska lapselle on joka käynnin yhteydessä annettu myös sairauteen liittyvää hoitoa.

Työehtosopimusmääräys ja sen tarkoitus

Työehtosopimuksen 30 §:n 1. e-kohdan mukaan toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärinvastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi. Pykälän 2. kohdan mukaan palkanmaksun edellytyksenä on, että asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja tarpeetonta työajan menetystä vältetään.

Asianosaisliittojen välillä 31.3.1981 asti voimassa olleeseen työehtosopimukseen on sisältynyt määräys, jonka mukaan toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana alle 10-vuotiaan lapsensa sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ilman, että hänen palkkaansa vähennetään. Silloisen Pankkitoimihenkilöliiton aloitteesta määräystä on 1.4.1981 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa muutettu siten, että määräykseen on otettu vammaista lasta koskeva lisäys. Tuolloin muutetun määräyksen mukaan toimihenkilöllä oli oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärinvastaanotolla vammaisen lapsensa tai alle 10-vuotiaan lapsensa sairauden toteamiseksi välttämätöntä lääkärintarkastusta varten.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös Pankkialan Työnantajaliiton entistä johtajaa, joka on liiton edustajana osallistunut vuoden 1981 työehtosopimusneuvotteluihin. Kun työehtosopimukseen on tuolloin lisätty vammaista lasta koskeva määräys, on hänen mukaansa tarkoituksena ollut, että vammainen lapsi ilman tarkkaa ikärajaa rinnastetaan alle 10-vuotiaaseen lapseen tilanteessa, jossa on kysymys toimihenkilön oikeudesta työaikana käydä lääkärinvastaanotolla lapsen sairauden toteamiseksi. Ennen sopimuksen solmimista käydyissä neuvotteluissa on todistajan mukaan tullut esille myös se, että vammaisen lapsen lääkärinvastaanotolla käynnit eivät saaneet liittyä vamman hoitoon, vaan kysymys tuli olla äkillisestä sairaudesta.

Oikeudellinen arviointi

Mustaniemen kanteessa tarkoitetut lääkärinvastaanotolla käynnit sairaalassa on tehty ennalta sovittuina aikoina lapsen terveydentilan tarkastamiseksi ja tiettyjen kokeiden ja hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Sairaalassa käyntien tarkoitus on ollut lähinnä lapsen terveydentilassa mahdollisesti tapahtuneiden muutosten toteaminen sekä aikaisemmin todetun ja hoidetun sairauden jatkohoito. Kysymys on siten ollut lähinnä kontrollikäynneistä, joita ei voida pitää työehtosopimuksen 30 §:n 1. e-kohdassa tarkoitettuina sairauden toteamiseksi tehtyinä lääkärinvastaanotoilla käynteinä. Näin ollen Mustaniemellä ei ole työehtosopimuksen mukaan oikeutta palkalliseen vapaaseen kanteessa tarkoitetuilta sairaalassakäynneiltä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on velvollinen korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton ja Porin Seudun Osuuspankin yhteiset oikeudenkäyntikulut. Näiden kulujen määräksi on ilmoitettu 9000 markkaa, minkä Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA on myöntänyt kohtuulliseksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Rahoitusalan ammattiliitto SUORA velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton ja Porin Seudun Osuuspankin oikeudenkäyntikulut 9 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.