Labor court dismisses union claim that collective agreement failed to agree on detailed pay system content.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella katsottu näytetyksi, että sopijapuolten tarkoituksena ei ollut ollut poistaa seminologeilta heillä aiemman sopimuksen mukaan ollutta oikeutta saada palkka 100 prosentilla korotettuna juhannus- ja jouluaatolta sekä pääsiäislauantailta. Näin ollen kanteessa tätä asiaa koskeva vahvistusvaatimus oli perusteltu.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella katsottu sopijaosapuolten sopineen siitä, että palkkausjärjestelmä uudistetaan niiden periaatteiden mukaan, joista oli keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa ja jotka oli kirjattu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan ja sen liitteeksi sittemmin otettuun asiakirjaan. Perusteita ei siten ollut sille kanteessa esitetylle vahvistusvaatimukselle, että työehtosopimuksessa olisi sovittu ainoastaan palkkausjärjestelmän uudistamisen aikataulusta ilman, että osapuolet olisivat sopineet palkkausjärjestelmän uudistamisen yksityiskohtaisesta sisällöstä.

KANTAJA Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry

VASTAAJA Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.12.1997 allekirjoitetussa keinosiemennysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Vapaapäivät 1. Seminologit Viikkolepopäivien (2) lisäksi annetaan seminologeille vapaapäiviksi seuraavat juhlapäivät: uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä sekä joulupäivä.

Uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä eivät kuitenkaan ole viikkolepopäivien lisäksi annettavia vapaapäiviä, jos ne sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Viikkolepopäivien ja juhlapäivien lisäksi annetaan seminologeille vapaapäiviksi muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva loppiainen ja tapaninpäivä sekä toinen pääsiäispäivä.

Jollei edellä mainittuja päiviä ole voitu järjestää vapaapäiviksi, on vastaava vapaapäivä annettava jonakin muuna päivänä viimeistään seuraavan kuukauden aikana.

2. Asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

Arkipyhän lisäksi ko. viikolla annetaan vapaapäiviksi uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Työnteko em. päivinä korvataan muuna aikana työtuntijärjestelmän puitteissa annettavalla vapaapäivällä tai samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

Em. kohdassa mainitun lisäksi maksetaan juhannusja jouluaattona sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Helatorstaiviikon lauantai on säännöllinen työpäivä. Vastaavat työtunnit voidaan tehdä muuna paikallisesti sovittavana ajankohtana. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa ja sen liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. JÄRJESTELYVARA, NAIS- JA MATALAPALKKAERÄ Erät kokonaisuudessaan 1 % käytetään palkkausjärjestelmän uudistukseen.

5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN Palkkausjärjestelmä uudistetaan viimeistään 1.1.1999 lukien liittojen yhteistyönä, liite 1. Tarvittaessa 1.10.1998 jälkeen uudistuksen valmistelu tapahtuu valtakunnansovittelijan johdolla. Pekkasvapaita lyhennetään 36 tuntia/toimihenkilö/vuosi. Tätä lyhennystä vastaava palkkasumma käytetään palkkausjärjestelmän uudistamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimihenkilön palkka muodostuu 1. työn vaativuuden (peruspalkka) ja 2. henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella (henk.koht.palkanosa)

A Työn vaativuus, tekijät - oppimisaika - vastuu - kuormitus - työolosuhteet

Töiden arviointi ja sijoittelu eri ryhmiin tehdään työpaikoilla työnantajan ja luottamusmiehen yhteistyönä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, jätetään asia liittojen päätettäväksi.

Vaativuusryhmät, 4 kappaletta ja koskee kaikkia toimihenkilöitä

1. Ammatillinen koulutus tai vastaava kokemus - työtehtävät toistuvia

2. Ammatillinen koulutus - omatoimisuus, - ryhmässä mm. aloitteleva seminologi

3. Ammatillinen koulutus ja kokemuksella hankitut valmiudet - ryhmässä mm. seminologit

4. Opistotaso tai vastaava koulutus - ryhmässä mm. alkionsiirtoseminologit

B TOIMIHENKILÖN PÄTEVYYS

Perusteina -ammatinhallinta, työtulos, huolellisuus sekä palvelu- ja vuorovaikutuskyky Säännöllinen arviointi

Kehittämiskeskustelut vuosittain työnantajan ja toimihenkilön kesken.

Perusteet vuosittain työnantajan ja luottamusmiehen kesken, perusteet tiedoksi kaikille.

C SIIRTYMINEN UUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄN

1. Kenenkään henk.koht. palkka ei laske, siirtymävaiheessa henk.koht. palkanosa on nykyinen palkka - vaativuusryhmän mukainen palkka

2. Henk.koht. palkanosa on vähintään % ja enintään % vaativuusryhmän edellyttämästä palkasta.

3. Henk.koht. palkanosan tarkastelu vuosittain

D VAATIVUUSRYHMIIN SIJOITTELU

- viimeistään 30.9.1998 liittojen väliset neuvottelut loppuunkäytävä - tarvittaessa valtakunnansovittelija ratkaisee yhdessä liittojen nimeämien edustajien kanssa (2+2) siten, että - uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.99 lukien. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että sen ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä ajaksi 1.1.1998 - 31.1.2000 solmitussa työehtosopimuksessa on sovittu työehtosopimuksessa tarkoitetuille toimihenkilöille maksettavaksi pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Lisäksi Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että samassa työehtosopimuksessa on sovittu palkkausjärjestelmän uudistamisesta vuoden 1999 alkuun mennessä ilman, että osapuolet ovat sopineet uuden palkkausjärjestelmän yksityiskohtaisesta sisällöstä.

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto on lisäksi vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Taustaa

Edellä tarkoitettua asianosaisliittojen välistä työehtosopimusta sovellettiin keinosiemennysosuuskuntien palveluksessa työskentelevien seminologien ja keinosiemennysasemien toimihenkilöiden työsuhteisiin. Työehtosopimuksen soveltamispiirissä oli noin 530 toimihenkilöä. Aikaisemmin työehtosopimus oli solmittu Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton ja Maaseudun Työnantajaliitto ry:n välillä. Keinosiemennysalalla toimivat osuuskunnat olivat eronneet syksyllä 1997 Maaseudun Työnantajaliitosta ja järjestäytyneet Erityispalvelujen Työnantajaliittoon.

Uudesta työehtosopimuksesta oli neuvoteltu osapuolten välillä loppuvuonna 1997 neljä kertaa. Alustavat neuvottelut oli pidetty 12.11.1997, jolloin osapuolten väliset keskustelut olivat rajoittuneet toisiinsa tutustumiseen. Toinen neuvottelu oli pidetty 25.11.1997. Neuvottelut olivat tuolloin kestäneet noin neljä tuntia ja niiden kohteena oli ollut työehtosopimuksen kattamien asioiden päivitys ja järjestys työehtosopimuksessa. Osapuolet olivat vielä 3.12.1997 kokoontuneet ennen ratkaisevia työehtosopimusneuvotteluja. Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut oli aloitettu 9.12.1997 kello 9. Nämä neuvottelut olivat päättyneet vasta seuraavana päivänä 10.12.1997 kello 7.30, jolloin osapuolet olivat allekirjoittaneet työehtosopimusratkaisun allekirjoituspöytäkirjan.

Neuvottelujen alussa 9.12.1997 Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto oli ehdottanut korotettavaksi toimihenkilöille pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksettavaa niin sanottua aattolisää 200 prosentin suuruiseksi. Tuolloin voimassa olleessa työehtosopimuksessa aattolisän suuruus oli ollut 100 prosenttia. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut hyväksynyt tehtyä ehdotusta ja osapuolten välillä oli sovittu määräyksen säilyttämisestä entisen sisältöisenä.

Työehtosopimukseen osallisten välillä palkkausjärjestelmän uudistaminen oli ollut neuvottelujen kohteena jo useamman vuoden ajan. Loppuvuonna 1997 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa palkkausjärjestelmän uudistamiseen oli sovittu käytettäväksi ratkaisuun sisältyvät nais- ja matalapalkkaerät sekä pekkasvapaiden poistosta aiheutuva säästö. Kun uuden palkkausjärjestelmän sisällöstä ei lähinnä ajan puutteen vuoksi ollut päästy sopimukseen, olivat liitot asettaneet yhteisen työryhmän valmistelemaan uutta järjestelmää. Työryhmälle oli asetettu vuoden 1999 alussa päättyvä määräaika. Osapuolten välillä ei itse palkkausjärjestelmästä ollut sovittu muuta.

Kun työehtosopimus neuvottelujen päätyttyä 16.12.1997 oli allekirjoitettu, ei sopimusteksteihin tuolloin enää ollut perehdytty. Osapuolet olivat tuossa yhteydessä todenneet, että mikäli neuvottelujen nopeasta aikataulusta oli aiheutunut unohduksia tai virhekirjauksia, tultaisiin ne korjaamaan yhdessä sopien.

Erimielisyys

Työehtosopimukseen osallisten välinen erimielisyys koski sitä, olivatko osapuolet sopineet entisen sisältöisen aattolisämääräyksen säilyttämisestä työehtosopimuksessa, vaikka määräystä ei sellaisenaan ollut sisällytetty painettuun työehtosopimukseen. Lisäksi erimielisyys vallitsi siitä, olivatko työehtosopimukseen osalliset sopineet uuden palkkausjärjestelmän sisällöstä siten kuin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteestä kävi ilmi, vai oliko osapuolten yhteinen näkemys rajoittunut palkkausjärjestelmän uudistamista valmistelevan työryhmän asettamiseen ja työryhmän työlle sovitun määräajan kirjaamiseen.

Aattopäiväkorvaus

Seuraavan kerran aattolisää koskeva työehtosopimusmääräys oli tullut esille 14.1.1998 järjestetyssä työehtosopimusta koskeneessa koulutustilaisuudessa, johon oli osallistunut keinosiemennysosuuskuntien toiminnanjohtajia ja palkanlaskijoita. Ennen koulutustilaisuutta työnantajapuoli oli pitänyt oman kokouksensa, johon työnantajapuolen työehtosopimusneuvottelijoiden lisäksi olivat osallistuneet paikalla olleet osuuskuntien toiminnanjohtajat. Kokouksen jälkeen työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut työnantajaliiton asiamies oli ilmoittanut, että toiminnanjohtajat olivat "pyyhkineet pois" kaikille työehtosopimuksessa tarkoitetuille toimihenkilöille maksettavaa aattolisää koskevan työehtosopimuskohdan. Muutoksesta ei kuitenkaan ollut sovittu toimihenkilöliiton kanssa.

Vastoin toimihenkilöliiton kanssa sovittua kaikkia toimihenkilöitä koskeva aattolisämääräys oli jätetty pois työehtosopimuksesta ja työehtosopimuksen painettuun versioon oli työehtosopimuksen vapaapäiviä koskevaan 13 §:n 2 kohtaan otettu määräys, jonka mukaan juhannus- ja jouluaattona sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta. Otsikkonsa mukaan mainittu 2 kohta koski asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyötä. Edellä mainitun sisältöinen määräys oli sisältynyt myös voimassa olleeseen työehtosopimukseen, jossa oli ollut kaksi samaa asiaa koskevaa määräystä. Aattopäivälisä oli aikaisemmassa työehtosopimuksessa koskenut kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia toimihenkilöitä. Nyt painetussa työehtosopimuksessa seminologeina työskentelevät toimihenkilöt oli rajattu aattolisän ulkopuolelle, vaikka työehtosopimusneuvotteluissa ja niiden jälkeenkin asiasta oli sovittu toisin.

Palkkausjärjestelmän uudistaminen

Palkkausjärjestelmää koskeva uudistus oli ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Osapuolet eivät kuitenkaan olleet päässeet yhteisymmärrykseen edes järjestelmän uudistamisen suuntaviivoista. Tämän vuoksi työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa palkkausjärjestelmä oli sovittu uudistettavaksi viimeistään 1.1.1999 lukien liittojen yhteisessä työryhmässä. Siltä varalta, että osapuolet eivät pääsisi sopimukseen uudistuksen valmistelussa, allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu, että lokakuun alun 1998 jälkeen tapahtuva uudistuksen valmistelu toteutettaisiin valtakunnansovittelijan johdolla.

Kun osapuolet 16.12.1997 olivat kokoontuneet allekirjoittamaan työehtosopimusta, oli allekirjoituspöytäkirja ollut erisisältöinen kuin neuvottelujen päätteeksi 10.12.1997 allekirjoitettu pöytäkirja. Pöytäkirjaa oli työnantajaliitossa muutettu siten, että osapuolten välillä oli merkitty sovituksi allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi 1 otetusta uudesta palkkausjärjestelmästä. Tästä ei kuitenkaan ollut työehtosopimukseen osallisten välillä sovittu. Kun osapuolet 16.12.1997 olivat allekirjoittaneet työehtosopimusratkaisun, työnantajapuolelta ei ollut mainittu siitä, että allekirjoituspöytäkirjaa oli muutettu sovitusta tai että pöytäkirjaan olisi otettu sopimukseen kuulumattomia liitteitä.

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton asiamies oli työnantajaliiton asiamiehen kanssa käymässään puhelinkeskustelussa 22.12.1997 ilmoittanut, että palkkausjärjestelmän uudistamisesta ei työehtosopimusosapuolten välillä ollut sovittu allekirjoituspöytäkirjan liitteen mukaisesti. Tästä työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut olevansa eri mieltä.

Osapuolten väliset neuvottelu

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Kiistämisen perusteet

Taustaa

Neuvottelut kokonaan uudesta keinosiemennysalaa koskevasta työehtosopimuksesta oli aloitettu Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton välillä 23.10.1997. Työnantajaliiton kaksi keskeisintä tavoitetta olivat olleet seminologeja koskevan palkkausjärjestelmän sekä työaikajärjestelmän uudistaminen. Työehtosopimus oli haluttu lisäksi tehdä lyhyeksi ja yksinkertaiseksi ja yhdenmukaiseksi neuvonta-alalla sovellettavan runkosopimuksen kanssa.

Palkkausjärjestelmäuudistus

Uudesta työehtosopimuksesta liittojen välillä oli päästy neuvottelutulokseen 10.12.1997 päättyneissä neuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa seminologeja koskevaa uutta palkkausjärjestelmää koskevaa luonnosta oli käyty perusteellisesti läpi ja tehty neuvottelujen kestäessä siihen tarkennuksia. Palkkausjärjestelmän sisällöstä oli saavutettu yksimielisyys ja se oli ollut olennainen osa syntynyttä sopimusratkaisua. Neuvotteluissa uutta palkkausjärjestelmää oli käsitelty osana sopimuskokonaisuutta. Tätä osoitti myös se, että palkkausjärjestelmäliite oli ollut mukana kaikissa liittojen välillä käsiteltävänä olleissa työehtosopimusluonnoksissa. Se oli ollut liitettynä myös lopullisiin sopimusasiakirjoihin, joiden sisällöstä yksimielisyys oli saavutettu 10.12.1997 kello 7.30. Se seikka, että varsinaisen allekirjoituspöytäkirjan ensimmäisestä sivusta oli olemassa useampia versioita, ei muuttanut sitä tosiasiaa, että seminologeja koskevan uuden palkkausjärjestelmän sisältö oli sovittu osaksi työehtosopimusratkaisua.

Koska kysymyksessä olevan työehtosopimuksen piirissä olevasta noin 600 työntekijästä lähes 500 oli seminologeja, oli seminologeja koskevan palkkausjärjestelmän uudistamisella ollut uudessa työehtosopimuksessa erittäin keskeinen asema. Työnantajapuolella asia oli nähty niin tärkeäksi, että uuden työehtosopimuksen solmimiselle oli haluttu varata aikaa aina tammikuun 1998 loppuun saakka. Työntekijäpuoli oli kuitenkin toivonut tulopoliittisen ratkaisun mukaista aikataulua.

Työnantajapuoli oli esittänyt omat näkemyksensä uudesta palkkausjärjestelmästä kirjallisesti neuvottelujen aikana. Varsinaiset sopimusneuvottelut olivat edistyneet työnantajapuolen ehdotusten pohjalta kuitenkin sillä poikkeuksella, että vaativuusluokkien lukumäärää oli muutettu ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Neuvotteluissa toimihenkilöliiton taholta oli katsottu, että uusiin vaativuusryhmiin sijoittelu huhtikuun 1998 loppuun mennessä olisi ollut liian nopeaa, joten neuvotteluille oli varattu aikaa lokakuun loppuun. Lisäksi oli sovittu, että mikäli yhteisymmärrystä avoimista asioista ei liittojen välillä saavutettaisi, ratkaisisi valtakunnansovittelija asian yhdessä liittojen nimeämien edustajien kanssa. Syntyneet erimielisyydet oli sovittu ratkaistavaksi siten, että uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.1999 lukien.

Aattopäiväkorvaus

Työehtosopimusluonnosta kokonaisuudessaan oli käsitelty useita kertoja ja siihen oli tehty lukuisia tarkennuksia. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut sovittu työehtosopimukseen otettavaksi seminologeille pääsiäislauantailta sekä joulu- ja juhannusaatolta maksettavaa ylimääräistä 100 prosentin korvausta koskevaa määräystä.

Käydyistä neuvotteluista

Uutta keinosiemennysalan työehtosopimusta koskevat neuvottelut olivat käynnistyneet liittojen välillä 12.11.1997, jolloin neuvotteluosapuolet olivat tavanneet ensimmäisen kerran. Varsinaiset neuvottelut olivat käynnistyneet 25.11.1997. Koska tavoitteena oli ollut tehdä kokonaan uusi ja vanhasta työehtosopimuksesta huomattavasti poikkeava erityisesti seminologien palkkausjärjestelmän ja työaikamääräysten osalta, oli näissä ensimmäisissä neuvotteluissa käyty läpi niitä asioita, jotka sisältyisivät uuteen työehtosopimukseen. Työehtosopimukseen sisällytettävät kohdat oli käyty läpi luettelomaisesti.

Työehtosopimusosapuolet olivat kokoontuneet vielä 3.12.1997 ja lopulliset neuvottelut oli käyty 9.12.1997 kello 8.15 alkaen. Neuvottelut olivat kestäneet yhdenjaksoisesti seuraavaan aamuun. Neuvotteluissa oli käyty läpi koko työehtosopimus alusta loppuun useaan kertaan ja sopimukseen oli tehty neuvottelujen aikana lukuisia korjauksia. Neuvottelujen edistyessä uusia korjattuja työehtosopimusversioita oli jaettu osapuolille jatkoneuvottelujen pohjaksi. Tarkennetut työehtosopimusversiot oli jaettu osapuolille neuvottelujen käynnistyessä ryhmätaukojen jälkeen. Uusi luonnos ja muutetut kohdat oli tarkistettu neuvottelujen aluksi.

Neuvotteluratkaisu liittojen välillä oli saavutettu 10.12.1997 kello 7.30. Neuvottelujen päättyessä liittojen välisissä neuvotteluissa oli viime vaiheessa ollut käsiteltävänä viisi työehtosopimusversiota, joissa liitteinä olivat olleet myös luottamusmiessopimus ja koulutussopimus sekä kahdessa viimeisessä sopimusversiossa lisäksi myös palkkausjärjestelmää koskeva liitepöytäkirja. Viidenteen ja lopulliseen sopimusversioon oli ollut tarkoitus tehdä ainoastaan stilistisiä muutoksia.

Sopimusten allekirjoittaminen

Neuvottelut olivat päättyneet 10.12.1997 kello 7.30 yksimielisyyteen ja osapuolet olivat sopineet työehtosopimuksen allekirjoittamisesta samana päivänä kello 11.30. Tällöin allekirjoituspöytäkirjan ensimmäisellä sivulla oli sopimuksen päättymispäivän osalta ollut virheellinen päivämäärä, joka oli jouduttu korjaamaan. Allekirjoituspöytäkirjat oli saatu vahvistettua nimikirjaimin vasta noin kello 12.30. Tällöin pöytäkirjan etusivusta oli ollut kaksi versiota eli työnantajapuolen ja työntekijäpuolen kappaleet.

Neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen työehtosopimusmääräyksiä oli stilisoitu. Ennen allekirjoitustilaisuutta sopimuspaperit olivat olleet toimihenkilöliiton asiamiehen tarkastettavina vajaan viikon ajan.

Varsinainen allekirjoitustilaisuus oli pidetty 16.12.1997. Ennen sopimusten allekirjoittamista työehtosopimusmääräyksiä oli käyty läpi noin tunnin ajan. Paikalla olivat tuolloin olleet työnantajapuolen liittoasiamies ja asiamies sekä toimihenkilöjärjestön puheenjohtaja ja kaksi asiamiestä. Koska sopimusteksteistä oli niiden läpikäymisen jälkeen löytynyt vielä muutama virhe, oli niitä jouduttu korjaamaan. Työehtosopimusosapuolten edustajilla oli kello 13:n jälkeen ollut edessään lopulliset allekirjoituskappaleet. Kun kummallakaan osapuolella ei ollut enää ollut huomauttamista, oli sopimukset allekirjoitettu. Sopimuskokonaisuus oli vastannut niitä neuvotteluja, jotka olivat päättyneet yksimielisyyteen 10.12.1997.

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen käydyt keskustelut

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Taustaa

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä on 9.- 10.12.1997 käytyjen neuvottelujen päätteeksi sovittu liittojen välisestä ensimmäisestä seminologeja ja keinosiemennysasemien henkilökuntaa koskevasta työehtosopimuksesta. Työehtosopimus on allekirjoitettu 16.12.1997. Aikaisemmin alan työehtosopimus on solmittu Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton ja Maaseudun Työnantajaliitto ry:n välillä.

Ennen 16.12.1997 allekirjoitettua työehtosopimusta voimassa olleen työehtosopimuksen viikkolepopäivien, lisävapaapäivien ja ylityön korvaamista koskevaan 16 §:ään on sisältynyt muun muassa seminologeja koskeva määräys, jonka mukaan pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan 100 prosentin korotus perustuntipalkkaan. Myös asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyössä työskentelevien työntekijöiden osalta työehtosopimuksen 16 §:ään on sisältynyt samansisältöinen määräys.

Joulukuussa 1997 allekirjoitetun työehtosopimuksen vapaapäiviä koskevaan 13 §:ään on otettu erikseen määräykset seminologien osalta sekä erikseen asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotöissä työskentelevien osalta. Viimeksi mainittujen toimihenkilöiden kohdalla pykälään on otettu aikaisempaan työehtosopimukseen sisältynyt määräys juhannus- ja jouluaattona sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksettavasta korotetusta palkasta. Sen sijaan seminologeja koskeviin määräyksiin ei tätä aattopäivältä maksettavaa korotettua palkkaa koskevaa määräystä ole enää sisältynyt.

Työehtosopimuksen 16.12.1997 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan 5 kohtaan on otettu määräykset palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Samassa kohdassa on viitattu liitteeseen 1, jonka otsikkona on palkkausjärjestelmä.

2. Erimielisyys

Asianosaisten välillä on syntynyt erimielisyyttä siitä, onko liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa sovittu seminologien oikeudesta 100 prosentilla korotettuun perustuntipalkkaan pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä. Lisäksi asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko liittojen välillä sovittu palkkausjärjestelmän uudistamisesta sen sisältöisenä kuin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteestä käy ilmi, vai onko sovittu ainoastaan palkkausjärjestelmän uudistamisesta vuoden 1999 alkuun mennessä ilman, että palkkausjärjestelmän sisällöstä sinänsä olisi sovittu vielä 16.12.1997 allekirjoitetulla työehtosopimuksella.

3. Aattopäiväkorvaus

3.1. Sopimisesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton puolelta kuultu todistelutarkoituksessa liiton puheenjohtajaa, sihteeriä sekä liiton hallitukseen kuuluvaa luottamusmiestä ja todistajana liiton aikaisempaa sihteeriä, jotka ovat liiton edustajina osallistuneet kysymyksessä olevaa työehtosopimusta koskeneisiin neuvotteluihin.

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton tuolloinen sihteeri on työehtosopimuksen 16.12.1997 tapahtuneen virallisen allekirjoittamisen jälkeen ollut kertomansa mukaan puhelimitse yhteydessä työnantajaliiton asiamieheen ensimmäisen kerran 22.12.1997. Tuolloin hän on ottanut esille eräitä sellaisia kysymyksiä, joista työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu, mutta jotka olivat jääneet pois allekirjoitetusta työehtosopimuksesta. Sihteerin mukaan keskeisenä kysymyksenä on tuolloin tullut esille työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliite. Sihteeri on kertomansa mukaan tuossa yhteydessä unohtanut ottaa esille aattolisää koskevan määräyksen, minkä vuoksi hän on soittanut työnantajaliiton asiamiehelle uudelleen seuraavana päivänä ja todennut, että asiasta oli sovittu neuvotteluissa ja se puuttui työehtosopimuksesta. Työnantajaliiton asiamies on sihteerin mukaan tuossa yhteydessä todennut, että määräys on lisättävä työehtosopimukseen, koska sitä ei ollut ollut tarkoitus muuttaa.

3.2. Näytön arviointi

Työnantajapuolen laatimissa kirjallisissa työehtosopimusluonnoksissa ei missään vaiheessa ole ollut mainintaa seminologeille maksettavasta aattopäivälisästä eikä tällaisesta ole ollut mainintaa myöskään 16.12.1997 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa.

Esitetty selvitys käydyistä neuvotteluista osoittaa, että Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton neuvotteluedustajat ovat esittäneet aattopäivälisän korottamista ensin 100 prosentista 200 prosenttiin. Tätä esitystä on sittemmin liiton edustajien taholta muutettu siten, että korotus on esitetty maksettavaksi vain tietyn kellonajan jälkeen tehdystä työstä. Työnantajapuolelta ei ole neuvottelujen missään vaiheessa otettu suoranaisesti kantaa näihin aattopäivälisää koskeviin muutosesityksiin. Kuitenkin työnantajapuolen neuvottelijoiden on täytynyt ymmärtää toimihenkilöpuolen neuvotteluesitysten lähtökohtana olleen käsityksen, että myös seminologeille maksetaan joka tapauksessa edelleen vähintään aikaisemman sopimuksen mukainen 100 prosentilla korotettu aattopäiväkorvaus. Tämän vuoksi jos työnantajapuolen tarkoituksena on tuossa vaiheessa ollut, että aattopäiväkorvausta ei enää lainkaan maksettaisi seminologeille, tämä olisi tullut tuoda esiin asiasta keskusteltaessa ja sovittaessa.

Neuvottelujen loppuvaiheesta toimihenkilöpuolelta esitetty selvitys viittaa siihen, että työnantajaliiton neuvotteluedustajat ovat 9.-10.12.1997 torjuessaan neuvotteluissa muutosesitykset hyväksyneet aiemman käytännön jatkumisen. Tätä käsitystä tukee myös se, että Erityispalvelujen Työnantajaliiton asiamies on laatimassaan ja vastapuolelle 2.1.1998 toimittamassaan työehtosopimuksen tarkastusversiossa muuttanut 16.12.1997 sovittua ja allekirjoitettua sopimustekstiä toimihenkilöliiton sovituksi katsomalla tavalla. Esitetyn selvityksen valossa ei ole uskottavaa, että tarkastusversio olisi tämän määräyksen osalta tarkoitettu vain alustavaksi esitykseksi, joka olisi vielä edellyttänyt työnantajaliiton hyväksymistä.

4. Palkkausjärjestelmän uudistamisesta sopiminen

4.1. Näyttö

Kantajaliiton puheenjohtajan mukaan työnantajapuolelta ei neuvottelujen aikana ole annettu muuta kuin edellä tarkoitettu viisi vaativuusryhmää sisältävä esitys uudeksi palkkausjärjestelmäksi. Puheenjohtajan mukaan siinä allekirjoituspöytäkirjassa, joka 10.12.1997 neuvottelujen päätyttyä on vahvistettu neuvotteluun osallistuneiden nimikirjaimilla, ei ole ollut mainintaa palkkausjärjestelmäliitteestä eikä liite myöskään tuossa yhteydessä ole ollut esillä. Myöskään 16.12.1997 allekirjoitustilaisuudessa ei ole tullut esille se, että allekirjoituspöytäkirja ei vastannutkaan 10.12.1997 vahvistettua allekirjoituspöytäkirjaa. Palkkausjärjestelmää koskeva liite on puheenjohtajan mukaan ilmeisesti kuitenkin ollut 16.12.1997 allekirjoituspöytäkirjan liitteenä, mutta siihen hän ei tuossa yhteydessä ollut kiinnittänyt huomiota.

Myös muut Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton neuvotteluedustajat ovat kertoneet palkkausjärjestelmää koskeneista neuvotteluista samalla tavoin kuin liiton puheenjohtaja. Liiton sihteeri on lisäksi kertonut, että vaativuusryhmien lukumäärästä oli käyty keskustelua, mutta mitään ratkaisua neuvotteluissa ei ollut tehty. Liiton neuvotteluedustajien mukaan työehtosopimusneuvotteluissa oli työryhmän perustamisen lisäksi sovittu asian siirtämisestä valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi, jollei työryhmä pystynyt sovittuun määräaikaan mennessä ratkaisemaan asiaa. Liiton entinen sihteeri on lisäksi kertonut, että työnantajapuolelta neuvottelujen aikana jätetyissä työehtosopimusversioissa on useimmissa ollut mukana ilmeisesti myös palkkausjärjestelmää koskeva asiakirja. Luottamusmiehen kertoman mukaan palkkausjärjestelmän sisällöstä ei neuvotteluissa ollut sovittu, vaan työnantajapuolelta jätettyä esitystä oli ainoastaan käsitelty luonnoksena ja sovittu työryhmästä, joka lähtee "tyhjältä pöydältä".

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton neuvotteluedustajien mukaan allekirjoituspöytäkirjan vahvistaminen nimikirjaimin on tapahtunut aamulla heti neuvottelujen päätyttyä kello 7.30, eikä allekirjoituspöytäkirjassa tuossa vaiheessa ole ollut mainintaa palkkausjärjestelmää koskeneista liitteistä eikä liite myöskään ole ollut allekirjoituspöytäkirjan mukana.

Työnantajaliiton neuvottelijana toimineen asiamiehen ja myös todistajana kuullun, liiton puolesta sopimuksen allekirjoittaneen johtajan kertomuksen mukaan noin tunnin kestäneessä virallisessa työehtosopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 16.12.1997 on työehtosopimuskokonaisuuteen kuuluvat asiakirjat, näiden joukossa myös allekirjoituspöytäkirjan liite 1, käyty läpi. Asiamiehen mukaan työehtosopimukseen on ainakin neljään eri kohtaan tehty liiton tuolloisen sihteerin sekä nykyisen sihteerin aloitteesta muutoksia. Allekirjoitustilaisuudessa on myös sovittu, että mikäli puolin tai toisin työehtosopimuksessa havaitaan virheitä, ne voidaan vielä jälkikäteen korjata.

4.2. Näytön arviointi

Esitetyn selvityksen mukaan vaatimuusryhmien lukumäärä on työnantajapuolen ensimmäisestä esityksestä poiketen kantajaliiton tekemän esityksen mukaisesti muutettu neljäksi. Tämä työtuomioistuimen mielestä osoittaa, että vaativuusryhmien lukumäärästä on neuvotteluissa syntynyt yhteinen näkemys. Samoin työnantajapuolen esityksiin sisältynyttä vaativuusryhmiin sijoittelun aikataulua on kantajaliiton puheenjohtajan tekemien esitysten mukaisesti myös muutettu allekirjoituspöytäkirjaan ja palkkausjärjestelmäliitteeseen kirjatun mukaisesti.

Kantajaliiton edustajat ovat pitäneet uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen vaikeimpana asiana vaativuusryhmiin sijoittelua. Muun muassa tämä kysymys on työehtosopimusneuvotteluissa sovittu jätettäväksi liittojen välillä käsiteltäväksi ja tarvittaessa viime kädessä valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi yhdessä liittojen edustajien kanssa. Tämä seikka on kirjattu sekä itse allekirjoituspöytäkirjaan että sen palkkausjärjestelmää koskevaan liitteeseen. Kun palkkausjärjestelmää koskevassa asiakirjassa on lisäksi eräitä muita asioita jätetty avoimiksi ja liittojen välillä neuvoteltaviksi, ei kysymyksessä oleva asiakirja sinänsä työtuomioistuimen mielestä kantajaliiton katsomin tavoin tee liittojen yhteisen työryhmän työtä merkityksettömäksi.

Ristiriitaisen näytön pohjalta jossakin määrin epäselväksi on jäänyt, ovatko työnantajapuolen asiamiehen neuvottelujen kuluessa laatimat eri versiot palkkausjärjestelmäasiakirjasta olleet kantajaliiton neuvotteluedustajien käytössä neuvottelujen aikana. Liiton tuolloisen sihteerin kertoman mukaan työnantajapuolelta neuvottelujen aikana jaettuihin työehtosopimusluonnoksiin on ainakin useimpiin sisältynyt myös palkkausjärjestelmää koskeva asiakirja. Koska vaativuusryhmiin sijoittelua koskevaa aikataulua on neuvottelujen aikana sovittu kantajaliiton edustajan esityksestä muutettavaksi, tukee tämä työtuomioistuimen mielestä sitä työnantajapuolelta esiin tuotua seikkaa, että neuvottelujen aikana laaditut eri esitykset ovat olleet myös kantajaliiton hallussa.

5. Yhteenveto työtuomioistuimen kannanotoista

Työtuomioistuin sille esitetyn selvityksen perusteella katsoo näytetyksi, että sopijapuolten tarkoituksena ei ole ollut poistaa seminologeilta heillä aiemman sopimuksen mukaan ollutta oikeutta saada palkka 100 prosentilla korotettuna juhannus- ja jouluaatolta sekä pääsiäislauantailta. Näin ollen Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton asiaa koskeva vahvistusvaatimus on perusteltu.

Sopijaosapuolten on edellä todetuin perustein katsottava sopineen siitä, että palkkausjärjestelmä uudistetaan niiden periaatteiden mukaan, joista on keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa ja jotka on kirjattu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan ja sen liitteeksi sittemmin otettuun asiakirjaan. Tämä liiteasiakirja sisältää määräyksiä muun muassa palkanmuodostusperusteista, työn vaativuustekijöistä, vaativuusryhmien lukumäärästä, pätevyyden arviointiperusteista ja eräistä uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä noudatettavista periaatteista. Perusteita ei siten ole sille kanteessa esitetylle vahvistusvaatimukselle, että työehtosopimuksessa olisi sovittu palkkausjärjestelmän uudistamisesta vuoden 1999 alkuun mennessä ilman, että osapuolet olisivat sopineet palkkausjärjestelmän uudistamisen yksityiskohtaisesta sisällöstä.

6. Oikeudenkäyntikulut

Asianosaisilla on asian epäselvyyden vuoksi ollut puolin ja toisin perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla työtuomioistuin määrää, että Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto jutun osin voittaessaankin saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä ajaksi 1.1.1998 - 31.1.2000 solmitussa työehtosopimuksessa on sovittu työehtosopimuksen piirissä oleville toimihenkilöille maksettavaksi pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Enemmälti kanne hylätään.

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Niskanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.