Union fined for striking over job cuts and refusing extra work, violating peace obligations.

Pankkitoimihenkilöt olivat lakolla ja maksuvälitystehtävistä kieltäytymisellä vastustaneet pankin suunnitelmia lakkauttaa toinen maksupalvelukeskuksista. Työnantajan suunnitelmien oli arveltu aiheuttavan maksupalvelukeskuksissa työskentelevien toimihenkilöiden määrän vähentymisen noin puolella. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työsuhteen päättymistä koskeviin määräyksiin.

Toimihenkilöyhdistys tai sen edustajat eivät olleet ryhtyneet todellisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Yhdistys oli työtaistelun aikana tukenut toimihenkilöiden näkemyksiä ja antanut ohjeita kieltäytyä ylimääräisistä lakonalaisista tehtävistä. Toimihenkilöyhdistys oli rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Kanteen kiellettyyn laajentamiseen perustettu kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty.

KANTAJA Leonian Työnantajayhdistys ry

VASTAAJA Postipankin Toimihenkilöt ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Leonian Työnantajayhdistyksen ja Postipankin Toimihenkilöt ry:n välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 1. Koeajan jälkeen toimihenkilön työsuhde päättyy irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on loppuun kulunut. 2. Jos toimihenkilö on otettu määräajaksi, työsuhde päättyy määräajan päättyessä. 3. Toimihenkilön työsuhde lakkaa ilman irtisanomista Postipankin Eläkesäätiön sääntöjen mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

37 § TYÖRAUHA Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän työehtosopimuksen määräyksiin tai tarkoittaa tämän työehtosopimuksen muuttamista. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Leonian Työnantajayhdistys on vaatinut Postipankin Toimihenkilöt ry:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönneistä hyvityssakkoon.

Kantajaliitto on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista lainmukaisine korkoineen.

Perusteet

Leonia Pankki Oyj oli 6.5.1998 antanut henkilöstön edustajille ja pääluottamusmiehille kirjallisen esityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Tampereen maksupalvelukeskuksen tehtävien keskittämisestä Helsinkiin vuosien 1998 - 1999 aikana kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Luottamusmiehet eivät olleet hyväksyneet maksupalvelutoimintojen keskittämistä Helsinkiin. He olivat vaatineet suunnitelman perumista ja vaatimuksensa tueksi toimeenpanneet laittoman työtaistelun 6.5.1998 kello 12 alkaen Postipankin Tampereen ja Helsingin maksupalvelukeskuksissa. Työtaistelu oli jatkunut myös seuraavan päivän. Laittomaan lakkoon oli osallistunut yhteensä 1 000 pankkitoimihenkilöä mukaan lukien maksupalvelukeskusten luottamusmiehet.

Kantajaliitto on suullisen valmistelun istunnossa lisäksi esittänyt, että Leonia Pankin Lohjan konttorissa ja mahdollisesti muissakin konttoreissa oli kieltäydytty ottamasta vastaan maksupalvelukeskusten töitä. Lohjalla pankin asiakasyritys oli halunnut maksaa tavallisesti maksupalvelukeskuksen kautta maksettavat työntekijöidensä palkat työtaistelun vuoksi Lohjan konttorin kautta, mutta konttorin toimihenkilöt olivat kieltäytyneet tästä työstä. Postipankin Toimihenkilöt ry:n neuvottelija oli ilmoittanut, että konttoreissa ei tehdä maksupalvelukeskusten töitä ja pääluottamusmies oli vahvistanut kyseisten ohjeiden olevan voimassa.

Työtaistelutoimenpiteeseen oli siten ryhdytty sekä maksupalvelukeskuksissa että Lohjalla, ja mahdollisesti muissakin pankin konttoreissa.

Työnantaja oli lakkouhan tultua tietoon vaatinut luottamusmiehiä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Postipankin Toimihenkilöt ry ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

Laittomalla työtaistelulla oli vastustettu mahdollisia irtisanomisia sekä pankin sopeuttamista alan muutoksiin. Työtaistelu oli kohdistunut ainakin työehtosopimuksen 3 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemisella Postipankin Toimihenkilöt ry oli rikkonut työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Hyvityssakon määrää harkittaessa tuli ottaa korottavana seikkana huomioon se, että Postipankin Toimihenkilöt ry oli suunnitellut yhdessä Pankkitoimihenkilöliiton kanssa laajamittaista laittomien työtaistelujen sarjaa painostaakseen Leonia Pankkia perumaan Tampereen maksupalvelukeskuksen tehtävien siirtämisen Helsinkiin.

VASTAUS

Oikeudenkäyntiväite

Postipankin Toimihenkilöt ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin se perustui maksupalvelutehtävistä kieltäytymiseen Lohjan konttorissa.

Kantajaliitto oli vedonnut Lohjan konttorin tapahtumiin vasta valmisteluistunnossa, joten kyseessä oli luvaton kanteen laajennus. Kanne oli koskenut ainoastaan maksupalvelukeskusten tapahtumia.

Vastaus kannevaatimuksiin

Postipankin Toimihenkilöt ry on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Leonia Pankki oli antanut edellä mainitun neuvotteluesityksen, joka oli merkinnyt työnantajan arvion mukaan 450 toimihenkilön työpaikan vähenemistä. Maksupalvelukeskusten henkilöstö oli sekä Helsingissä että Tampereella reagoinut työnantajan esitykseen poistumalla työpaikoiltaan 6.5.1998 kello 12. Työtaistelu oli jatkunut seuraavan päivän ja henkilöstö oli palannut työhönsä 8.5.1998.

Luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työtaisteluun. Sekä luottamusmiehet että Postipankin Toimihenkilöt ry olivat yrittäneet saada sinänsä äärimmäisen vaikeasti ymmärrettävän työnantajan neuvotteluesityksen käsiteltäväksi normaalin neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Luottamusmiesten ja yhdistyksen toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut saatu estettyä henkilöstön voimakasta vastatointa pankin antamaa neuvotteluesitystä kohtaan. Postipankin Toimihenkilöt ry:n osalta se ei käytännössä ollut ollut edes mahdollista, sillä yhdistys oli saanut tiedon työtaistelusta vasta sen alettua.

Lohjan konttorissa ei ollut ryhdytty työtaistelutoimenpiteeseen, eikä tapahtumilla ollut yhteyttä maksupalvelukeskuksia koskeneen työtaistelun kanssa. Työpaine konttoreissa oli kaiken kaikkiaan niin suuri, että kun kaksi keskitettyä yksikköä oli työtaistelun takia suljettu, ei tehtäviä ollut voitu siirtää lyhyellä varoitusajalla konttoreiden tehtäväksi. Lohjan konttorissa ei ollut ollut kyse työstä kieltäytymisestä, vaan huonosti organisoidusta työstä, jota ei ollut pystytty muiden kiireiden vuoksi tekemään.

Taustan henkilöstön voimakkaalle vastatoimelle Leonia Pankin maksupalvelukeskuksissa Tampereella ja Helsingissä muodostivat pankin vuosia jatkuneet saneeraukset, jotka olivat johtaneet kohtuuttomiin työpaineisiin työpaikoilla. Saneeraukset olivat johtamassa siihen, että joka kolmas pankin palveluksessa oleva toimihenkilö tulisi menettämään työpaikkansa vuoden 2000 loppuun mennessä. Tilanne oli jo johtanut kohtuuttomaan työn kuormittavuuden kasvuun, jonka perusteita henkilöstön oli ollut vaikea ymmärtää tilanteessa, jossa pankin talous oli huomattavasti parantunut.

Huolimatta siitä, että henkilöstöä edustava Postipankin Toimihenkilöt ry oli toistuvasti sekä maksupalvelukeskusten kehittämissuunnitelmien että muita toimintoja koskevien saneerausmenettelyjen yhteydessä esittänyt toimenpiteitä henkilöstön uudelleen kouluttamiseksi ja sijoittamiseksi, olivat pankin saneeraukset muuttuneet entistä suoraviivaisemmiksi. Erityisen vaikeasti hyväksyttäväksi pankin toimenpiteet olivat henkilöstön näkökulmasta muodostuneet siksi, että Leonia Pankki valtion omistamana pankkina toimi täysin vastoin valtiovallan työllisyys- ja aluepoliittisia pyrkimyksiä. Tältä osin tilanne oli erityisesti kärjistynyt pankin maksupalvelutoiminnoissa. Pankki oli lopettanut Oulun maksupalvelukeskuksen ja aikoi siirtää Tampereen maksupalvelukeskuksen toiminnot Helsinkiin. Toimenpiteet olivat jo lisänneet ja olivat edelleen lisäämässä työttömyyttä alueilla, joilla työttömyystilanne oli ennestään vaikea.

Postipankin Toimihenkilöt ry ei ollut missään vaiheessa tehnyt hallinnossaan päätöksiä työtaistelun toimeenpanosta. Yhdistys ei ollut myöskään saanut tietää työtaistelusta ennen sen alkua. Postipankin Toimihenkilöt ry oli pyrkinyt lopettamaan työtaistelun painottamalla asian ratkaisua neuvotteluteitse ja esittämällä aktiivisesti ratkaisumalleja erittäin voimakkaasti kärjistyneen tilanteen rauhoittamiseksi. Yhdistys oli toimenpiteillään saanut työtaistelun loppumaan ja saanut estettyä sen toistumisen ja uhkaavan laajenemisen pankissa. Yhdistyksen jäseninä olevat luottamusmiehet Tampereen ja Helsingin maksupalvelukeskuksissa eivät olleet osallistuneet työtaisteluun, vaan pyrkineet estämään sen toteutumisen ja pyrkineet omalta osaltaan neuvottelujen käymiseen paikallisten työnantajan edustajien kanssa. Asian ratkaisemista neuvotteluteitse ja työtaistelun estämistä oli vaikeuttanut ensisijaisesti työnantajapuolen kielteinen asenne ratkaisumallien etsimiseen.

Postipankin Toimihenkilöt ry ja luottamusmiehet olivat voimakkaasti ottaneet kantaa saneerausta ja sen perusteita vastaan, mutta ne eivät kuitenkaan olleet vastuussa toteutetusta työtaistelusta.

Postipankin Toimihenkilöt ry ei ollut suunnitellut yhdessä Pankkitoimihenkilöliiton kanssa työtaistelujen sarjaa. Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut 13.5.1998 sen enempää itse kuin yhdessä Postipankin Toimihenkilöt ry:n kanssa tehnyt tai edes valmistellut työtaistelutoimenpiteitä Leonia Pankkia vastaan.

Mahdollista hyvityssakkoa alentavina tai sen poistavina tekijöinä tuli ottaa huomioon luottamusmiesten aktiiviset toimenpiteet työtaistelun estämiseksi ja yhdistyksen toiminta työtaistelun lopettamiseksi sekä se, että luottamusmiehet ja yhdistys olivat toiminnallaan saaneet estettyä työtaistelujen toistumisen ja niiden leviämisen muualle pankkiin.

Postipankin Toimihenkilöt ry:n jäsenmäärä oli 4 000 5 000.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Haastehakemuksessaan Leonian Työnantajayhdistys on vaatinut Postipankin Toimihenkilöt ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon Tampereen ja Helsingin maksupalvelukeskusten edellä kerrottujen työnseisausten johdosta. Tämän lisäksi Leonian Työnantajayhdistys on suullisen valmistelun istunnossa esittänyt, että Postipankin Toimihenkilöt ry:n edustajat ovat samassa yhteydessä välittäneet konttoreiden luottamusmiehille ohjeet, joiden mukaan konttoreissa tuli kieltäytyä tekemästä maksupalvelukeskukselle kuuluvia tehtäviä. Tämän mukaisesti muun muassa Leonia Pankin Lohjan konttorissa oli 7. ja 8.5.1998 kieltäydytty tällaisia töitä tekemästä. Kantajaliitto on vaatinut, että Postipankin Toimihenkilöt ry tuomitaan myös näiden tapahtumien osalta hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Postipankin Toimihenkilöt ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin, kuin siinä on vaadittu vastaajayhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta suullisessa valmistelussa esitettyjen seikkojen perusteella. Kannetta on yhdistyksen mukaan tältä osin muutettu oikeudenkäymiskaaressa kielletyllä tavalla.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Kanteen muuttamiseksi ei mainitun lain 14 luvun 2 §:n mukaan ole kuitenkaan katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Työtuomioistuin toteaa, että kanteessa on kysymys liitännäisistä työtaistelutoimista, jotka on toimeenpantu vastalauseena työnantajan suunnitelmille keskittää maksupalvelutoiminnot Helsinkiin. Vastaajayhdistyksen edustajien edellä todettu toiminta samoin kuin tapahtumat Lohjan konttorissa on tässä yhteydessä tuotu esille paitsi osoituksena työtaistelun laajuudesta myös Postipankin Toimihenkilöt ry:n osallisuudesta koko työtaistelun toimeenpanemiseen. Kysymys on siten ollut sellaisista kanteen tueksi esitetyistä uusista seikoista, joiden johdosta asian ei voida katsoa muuttuneen toiseksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n nojalla hylkää Postipankin Toimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Leonia Pankki Oyj on 6.5.1998 jättänyt henkilöstön edustajille ja pääluottamusmiehelle esityksen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Esityksen tarkoituksena on ollut käynnistää neuvottelut niistä henkilöstövaikutuksista, joita aiheutuu Tampereen maksupalvelukeskuksen lakkauttamisesta ja maksupalvelutehtävien keskittämisestä Helsinkiin.

Vastalauseena työnantajan suunnitelmille Tampereen ja Helsingin maksupalvelukeskusten toimihenkilöt ovat luottamusmiehiä lukuun ottamatta poistuneet työpaikoiltaan 6.5.1998 kello 12. Toimihenkilöt ovat olleet lakossa myös seuraavan päivän 7.5.1998. Lakkoon on osallistunut yhteensä yli 1 000 pankkitoimihenkilöä.

Lohjan konttorin esimies on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että toimihenkilöiden kanssa oli 6.5.1998 sovittu erään asiakkaan normaalisti maksukeskuksen kautta maksettavien noin 20-30 palkan maksamisesta Lohjan konttorin kautta. Kuitenkin toimihenkilöt olivat 7.5.1998 ilmoittaneet kieltäytyvänsä näitä lakonalaisia tehtäviä suorittamasta, mutta suostuvansa neuvomaan niiden tekemisessä. Todistajan mukaan konttorin luottamusmies oli saanut tällaiset ohjeet Postipankin Toimihenkilöt ry:stä. Kyseisen yhdistyksen toiminnanjohtaja on vastaavasti työtuomioistuimessa kertonut antaneensa tällaiset ohjeet luottamusmiehelle.

Esitetty selvitys osoittaa, että Lohjan konttorin toimihenkilöt ovat 7.5.1998 maksuvälityskeskusten lakkoa tukeakseen yhteisesti kieltäytyneet suorittamasta edellä tarkoitettuja maksuvälitystehtäviä. Maksuvälitystehtävistä kieltäytymiseen on muiden toimihenkilöiden mukana osallistunut konttorin luottamusmies. Postipankin Toimihenkilöt ry:n edustajat ovat ohjeillaan tukeneet kyseisten toimihenkilöiden menettelyä. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että yhdistyksen puolesta olisi laajemmin ohjeistettu jäsenistöä pidättymään maksuvälitystehtävien suorittamisesta.

Pankkitoimihenkilöt ovat vastustaneet lakolla ja maksuvälitystehtävistä kieltäytymisellä pankin suunnitelmia lakkauttaa Tampereen maksupalvelukeskus ja keskittää nämä toiminnot Helsinkiin, minkä on arveltu aiheuttavan noin 450 toimihenkilön vähentämistarpeen. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työsuhteen päättymistä koskeviin määräyksiin.

Postipankin toimihenkilöt ry:n tai sen edustajien ei ole näytetty ryhtyneen todellisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Yhdistys on päinvastoin työtaistelun aikana julkilausumin tukenut toimihenkilöiden näkemyksiä ja antanut ohjeita kieltäytyä ylimääräisistä lakonalaisista tehtävistä. Se on siten rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Postipankin Toimihenkilöt ry:n maksamaan hyvityssakkoa Leonian Työnantajayhdistys ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa.

Postipankin Toimihenkilöt ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Leonian Työnantajayhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Tuulensuu, Vänttinen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.