Labor court fines union and union branch for violating collective agreement peace obligations.

Terästehtaalla oli jatkettu työtaistelutoimia, joista työtuomioistuin oli antanut tuomion TT:1998/61.

Lakot, tietyistä töistä kieltäytymiset, uhkaukset uusista toimenpiteistä ja ylityökielto olivat kohdistuneet samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin aiemmat työtaistelutoimenpiteet.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

KANTAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

VASTAAJA Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.1.1998 15.1.2000 voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen välinen sopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan 27.8.1997 allekirjoitettua metalliteollisuuden yleissopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskevia määräyksiä on metalliteollisuuden yleissopimuksen 1. luvussa ja metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa allekirjoituspöytäkirjoineen. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa 1.10.1997 alkaen voimassa olevassa TTSAK metalliteollisuuden yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Rautaruukki Steelin palveluksessa työskenteli 3 600 henkilöä. Yhtiön toiminta perustui pitemmän aikavälin strategiaan, mikä tarkistettiin vuosittain. Kullekin tulosvastuulliselle liiketoimintayksikölle oli laadittu oma strategiasuunnitelmansa, jonka valmistelussa tehtaan henkilöstöryhmien edustajat olivat olleet mukana.

Teknisen palvelun liiketoimintayksikön strategiasta oli pidetty useita tiedotustilaisuuksia. Ohjelman mukaisesti oli muun muassa sovittu ja organisoitu 12 strategian informaatio- ja keskustelutilaisuutta, joihin osallistui jokainen teknisen palvelun henkilö eli yhteensä 1000 henkeä. Ohjelma oli tarkoitus toteuttaa 30.11.1998 mennessä.

Itse strategiasuunnitelmasta ja sen toteutuksesta ei ollut vielä tehty mitään päätöksiä. Asia oli selvitysvaiheessa.

Työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimin vastustamaan työnantajan suunnitelmia. Työtaistelutoimet olivat jatkuneet työtuomioistuimen 28.10.1998 antamasta tuomiosta huolimatta.

Työnantaja oli jatkanut neuvotteluita työntekijäpuolen kanssa keskiviikkona 28.10.1998 työtaistelutoimien välttämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi. Työnantaja oli esittänyt ns. ison tes-neuvottelukunnan kokouksessa strategiaa koskevan menettelypaperin. Menettelypaperin keskeisenä sisältönä oli yrityksen Teknisen palvelun strategian käsitteleminen avoimesti henkilöstön edustajien kanssa sekä päätösten tekeminen vasta, kun tarvittavat selvitykset olisi tehty. Lisäksi mikäli joissakin tilanteissa päädyttäisiin ostopalveluihin, työnantaja edellyttäisi ja varmistaisi, että palvelujen tarjoaja täyttää Rautaruukki Oy:n toiminnan laadulle, työturvallisuudelle sekä henkilöstön turvallisuudelle asetetut laatuvaatimukset. Yhtiö oli menettelypaperissa sitoutunut myös tekemään yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka toimivat lain ja muiden sitovien määräysten mukaisesti.

Työntekijäpuoli oli vaatinut kahdeksan määräaikaisessa työsuhteessa olevan siivoojan vakinaistamista. Työnantaja oli vastannut vakinaistamisen olevan mahdollista, mutta mahdollisesti muihin kuin siivoustehtäviin. Työntekijäpuoli oli torstaina 29.10.1998 kello 14 pitämässään kokouksessa käsitellyt työnantajan ehdotusta. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat klo 17 ilmoittaneet työntekijäpuolen hylänneen ehdotuksen. Ammattiosasto oli julkaissut 30.10.1998 tiedotteen, jonka mukaan ylityökielto astuisi voimaan 2.11.1998, työntekijät eivät toistaiseksi osallistuisi Teknisen palvelun tiedotustilaisuuksiin ja terässulatossa aloitettaisiin puolituotanto maanantaina 2.11.1998 kello 14.

Tilanteesta oli neuvoteltu ns. isossa neuvottelukunta -kokoonpanossa maanantaina 2.11.1998 kello 12, jolloin työnantaja oli luvannut vakinaistaa mainituista kahdeksasta määräaikaisesta siivoojasta neljä siivoustehtäviin ja neljä mahdollisiin muihin tehtäviin. Työntekijäpuoli oli kuitenkin vaatinut työnantajaa sitoutumaan strategiapaperissa käyttämään omaa työvoimaa. Ulkopuolisia palveluita olisi mahdollista käyttää ainoastaan töissä, joita ei itse voitu tehdä. Työnantajapuoli ei ollut suostunut vaatimukseen, minkä jälkeen työntekijäpuoli oli ilmoittanut toteuttavansa uhkauksensa siirtymisestä puolituotantoon sulatolla siten, että rautaa ei vastaanoteta tuon ajankohdan jälkeen kuin puolet sekä aloittavansa ylityökiellon ja kieltäytyvänsä toistaiseksi Teknisen palvelun tiedotustilaisuuksista. Ammattiosaston tiedotusjaosto oli lisäksi julkaissut tiedotteen ison neuvottelukuntansa päätöksestä.

Työnantaja oli vaatinut lakkorajojen tarkennusta sekä kehottanut siirtämään työtaistelun aloittamista terässulaton osalta kuudellatoista tunnilla, koska toisen masuunin alasajo veisi tuon ajan. Kello 14 toiseen masuuniin oli pantu pysäytyspanos. Masuunia voitiin pitää pois käytöstä enintään kolme vuorokautta, minkä jälkeen se oli ehdottomasti otettava käyttöön tai muutoin yhtiölle aiheutuisi mittavia omaisuusvahinkoja. Maanantaina 2.11.1998 Rautaruukin terästehtaan johtaja sekä henkilöstöjohtaja olivat vielä erikseen tavanneet pääluottamusmiehen enempien työtaistelutoimien välttämiseksi ja työrauhan säilymiseksi sulatolla.

Tiistaiaamuna 3.11.1998 työntekijäpuolelta oli vielä tiedusteltu sulaton lakkorajoja liittyen masuunin alasajoon. Henkilöstöpäälliköt olivat alasajettavaa masuunia tarkoittaen tiedustelleet pääluottamusmieheltä, otetaanko rautaa vastaan, johon olivat saaneet kielteisen vastauksen. Paikalla oli ollut useita luottamusmiehiä. Sulaton luottamusmies oli aamulla 3.11.1998 ilmoittanut sulaton linjaorganisaatiolle työntekijöiden ottavan vastaan ainoastaan puolituotantoa. Ilmoitettu työtaistelutoimi koski käytännössä kaikkia, lähes viittäsataa sulaton työntekijää.

Työtaistelutoimenpiteiden toteuttaminen ammattiosaston ilmoittamalla tavalla tarkoitti käytännössä sitä, että aihiohallissa ei käsitelty 30.10. vanhempia sulatuksia tai aihioita eikä ulkovarastosta otettu vastaan aihioita 3.11. kello 14 jälkeen, eli tosiasiassa koko aihiohallin töiden tekemättä jättämistä. Kun aihiohallilla ei tehty töitä eikä aihioita saatu aikaiseksi, keskeytyivät myös valssaamon työt. Kaikkiaan 86 henkilöltä työvuoroa kohti jouduttiin palkanmaksu keskeyttämään, kun taloudellisesti ja tuotannollisesti mielekäs työ loppui työtaistelusta johtuen.

Ammattiosasto oli 4.11.1998 ilmoittanut uusista työtaistelutoimista, joiden vuoksi tehtaan kunnossapito ja teknisen palvelun työntekijät olivat lakossa maanantaihin 9.11.1998 kello 6 saakka. Satama oli lakossa lauantaihin 7.11.1998 kello 6 asti. Lisäksi Hämeenlinnan tehtaalle meneviä tuotteita ei lastattu. Lakossa oli tuolloin 670 työntekijää. Toisaalta aihiohalli ja valssaamo aloittivat tuotannon 4.11.1998 kello 14 aikoihin.

Työtaistelutoimia oli 5.11.1998 laajennettu koskemaan kaikkia ulos lähetettävän tavaran toimituksia, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että kenellekään asiakkaille ei mennyt toimituksia. Masuunin puolituotannon aikana tehdas menetti tuotantoa 5 miljoonan markan arvosta ja valssaamoiden ollessa lisäksi poissa tuotannosta yhteensä 8 miljoonan markan arvosta vuorokaudessa. Sataman lakon aiheuttamista laivausten viivästymisistä ja seisonta-ajan korvauksista on myös aiheutunut merkittävää vahinkoa.

Työnantaja oli useita kertoja eri neuvotteluissa työntekijäpuolen kanssa sekä keskusteluissa pääluottamusmiehen ja ammattiosaston puheenjohtajan kanssa vaatinut toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja laittomien työtaistelutoimien päättämiseksi. Ammattiosaston vastuu korostui erityisesti, koska luottamusmiehet olivat olleet tekemässä päätöksiä laittomiin työtaisteluihin ryhtymisestä työaikana sekä järjestämässä työtaistelutoimia aktiivisesti. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat kaikella toiminnallaan osoittaneet piittaamattomuutta työehtosopimuksen määräyksistä sekä työrauhavelvoitteen kunnioittamisesta.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli ollut 26.10, 30.10., 2.11. sekä 3.11.1998 yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut riittävän tehokkaita toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi välittömästi sekä työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liiton toimenpiteet olivat kuitenkin olleet riittämättömiä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat aiheuttaneet ja aiheuttivat edelleenkin merkittäviä tuotannon menetyksiä ja huomattavia taloudellisia tappioita työnantajalle. Työtaistelutoimet vaaransivat asiakassuhteita ja huononsivat tehtaan kuvaa toimittajana. Työntekijäpuolen panostaminen mediajulkisuuteen ei ollut omiaan parantamaan tilannetta tältä osin. Ajankohta työtaisteluille oli ollut alan kannalta mahdollisimman huono. Yhtiölle aiheutuvien tappioiden suuruus tuli ottaa huomioon hyvityssakkoja korottavana tekijänä.

Työtaistelu oli kohdistunut erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen yleissopimuksen työnjohto-oikeutta sekä työvoiman ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimien tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin työn järjestämistä ja työntekijöiden työhön ottamista koskevissa asioissa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto on myöntänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta oikeaksi, mutta Metallityöväen Liitto on vaatinut osaltaan kanteen hylkäämistä.

Perusteet

Kanteessa kerrotut tapahtumatiedot pitivät paikkansa. Ammattiosaston työntekijöiden toimenpiteiden taustalla olivat olleet työnantajan strategiasuunnitelmat, jotka työntekijäpuolen mielestä merkitsivät radikaalia muutosta Rautaruukin työvoimapolitiikan pitkään historialliseen perinteeseen. Ammattiosasto oli pitänyt tärkeänä sitä, että Rautaruukki Oy:n Raahen tuotantolaitoksella työskentelevät työntekijät olivat olleet nimenomaan Rautaruukki Oy:n palveluksessa olevia työsuhteisia työntekijöitä. Ammattiosaston työntekijät eivät ymmärtäneet työnantajan aikomusta tehdä tarjous ulkopuolisille siivousyhtiöille siivoustyön alihankinnasta, koska työnantajan palveluksessa oli ollut riittävä määrä omia siivoojia, joiden pitkiä määräaikaisia työsuhteita ei ollut tarkoitus nyt enää jatkaa.

Raahen tuotantolaitoksella olivat edelleen voimassa kanteessa mainitut ylityökielto sekä terässulaton puolituotanto. Työnantaja oli itse päättänyt masuunin alasajosta. Ammattiosaston mukaan puolituotantotilanteissa vain toisen masuunin käyttö oli kuitenkin riittävää. Ammattiosasto ja sen edustajat olivat omalta osalta pyrkineet saamaan tuotantolaitoksen tilanteen normaaliksi.

Metallityöväen Liitto oli saanut kantajaliiton esittämällä tavalla kehotukset ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi tuotantolaitoksella. Metallityöväen Liiton keskustoimistosta oli lähetetty Raahen tuotantolaitokseen 26.10.1998 kello 10.30 työmaakokousta koskeva muistutus, jossa työntekijöitä oli muistutettu työrauhavelvoitteesta sekä erimielisyyksien ratkaisemisesta.

Metallityöväen Liiton puheenjohtaja ja sihteeri olivat lähettäneet pääluottamusmiehelle kirjallisen kehotuksen työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi 28.10.1998 sekä saman sisältöisen kirjeen ja kehotuksen 2.11.1998. Keskustoimistosta oli 3.11.1998 lähetetty useita telefax-sanomia sekä keskusteltu puhelimitse tuotantolaitoksen työntekijöiden kanssa muun muassa ylityökiellosta ja kieltäytymisestä osallistua Teknisen palvelun tiedotustilaisuuksiin sekä vaadittu välittömästi työrauhan palauttamista. Metallityöväen Liitto oli siten täyttänyt kaikin tavoin valvontavelvollisuutensa sekä toiminut muutenkin työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla.

Ammattiosaston mukaan työnantajan menettely oli nähtävä päänavauksena, jotka jatkossa tulisi kohdistumaan samalla periaatteella koko tuotantolaitokseen ja sen työntekijöihin. Hyvityssakon määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon tapahtumien tausta eli työntekijöiden huoli siitä, että työnantaja aikoi tulevaisuudessa antaa työtä alihankkijoille omien työntekijöiden sijasta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja työtaistelutoimenpiteet

Työtuomioistuin on 28.10.1998 antamassaan tuomiossa nro 61 tuominnut Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston maksamaan kantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomiossa selostetuista työtaistelutoimista, joihin oli ryhdytty 4.9.1998 ja 27.10.1998 välisenä aikana. Samassa tuomiossa työtuomioistuin on tuominnut Metallityöväen Liiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä liiton laiminlyötyä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi.

Kun paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa 28.10.1998 ei ole päästy sovintoratkaisuun, Rautaruukki Steelin Raahen tehtaalla ovat työtaistelutoimenpiteet jatkuneet seuraavasti:

Ammattiosaston tiedotusjaoston 30.10.1998 päivätyn tiedotteen mukaan samana aamuna oli päätetty olla toistaiseksi osallistumatta teknisen palvelun tiedotustilaisuuksiin. Edelleen saman tiedotteen mukaan ylityökielto astuu voimaan 2.11.1998 kello 14 ja samaan aikaan terässulatolla aloitetaan puolituotanto.

Tiedotteessaan 2.11.1998 tiedotusjaosto on ilmoittanut ison neuvottelukunnan kokouksen jälkeen, että aikaisemmin päätetyt toimenpiteet astuvat voimaan 2.11.1998 kello 14. Työnantajan aloitettua samasta ajankohdasta lukien toisen masuunin alasajon työntekijät ovat tiedotteen mukaan päättäneet kieltäytyä tekemästä masuunin kunnossapitotöitä ja kyseisen alueen työt on julistettu lakonalaisiksi. Terässulatosta on todettu, että se joutuu puolituotannolle 3.11.1998 kello 6 alkaen rautapulan vuoksi.

Erikseen tiedotusosasto on ilmoittanut, että työtaistelu 3.11.1998 toteutetaan siten, että levyaihiohalli leikkaa ja kunnostaa kiintiöstä ainoastaan puolet ja että ulkovarastosta ei oteta jähä- ja nauhahalleihin vastaan aihioita kello 14 jälkeen. Käytännössä toimenpiteet ovat työnantajan ilmoituksen mukaan merkinneet koko aihiohallin töiden tekemättä jättämistä.

Tiedotusjaoston nimissä on 4.11.1998 julkaistu seuraava tiedote:

"Teknisenpalvelun sekä kupin työntekijät kokoontuivat "spontaaniin mielenosoitukseen" hallinnollisen konttorin eteen osoittamaan oman mielipiteensä tehtaalla harjoitettuun töiden ulkoistamispolitiikkaan. Mielenosoitus oli suunnattu neuvotteluun kyvytöntä tehtaan johtoa vastaan ja väki vaati töiden ulkoistamissuunnitelmien pysäyttämistä. Joukot vaati johtoa tunnustamaan oman työntekijöiden ammattitaidon sekä halun kehittää omalla ammattitaitoisella väellä tehdasta. Mielenosoituskokous edellytti työnantajaa tulemaan ulos "bunkkereistaan" ja aloittamaan välittömät neuvottelut pelastaakseen vähäisenkään arvovaltansa rippeet.

KOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Tehtaalla on 4.11.1998 ollut lakossa noin 670 työntekijää. Kieltäytyminen lastaamasta tuotteita on 5.11.1998 laajennettu koskemaan kaikkia tehtaalta lähteviä tavarantoimituksia. Alasajetun masuunin käynnistystoimet on aloitettu 6.11.1998, mutta ylityökielto ja muut työtaistelutoimet jatkuvat asiaa työtuomioistuimessa 6.11.1998 käsiteltäessä tiedotteessa 4.11.1998 ilmoitetulla tavalla.

Kantajaliiton ilmoituksen mukaan työtaistelusta on aiheutunut päivittäisinä tuotannon menetyksinä enimmillään noin 8 miljoonan markan vahingot, minkä lisäksi muun muassa asiakassuhteet ovat vaarantuneet, kun toimitukset asiakkaille ovat estyneet.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työntekijät ovat vastustaneet teknisen palvelun strategiasuunnitelmia, joiden on arveltu toteutuessaan johtavan töiden ja työntekijöiden siirtämiseen ulkopuolisille urakoitsijoille. Työtaistelutoimenpiteet ovat näin kohdistuneet työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työvoiman ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto, jonka edustajat ovat osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin ja niiden organisoimiseen, on myöntänyt kohdaltaan kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta oikeaksi.

Työntekijäliiton valvontavelvollisuus

Työtuomioistuimen tuomion jälkeen liiton edustajat ovat olleet yhteydessä työpaikalle vastauksessa selostetuin tavoin ja vaatineet pidättäytymistä työehtosopimuksen vastaisista työtaistelutoimista. Osana liiton toimenpiteitä ovat liiton puheenjohtaja ja sihteeri lähettäneet tällaisen vetoomuksen 28.10.1998 ja 2.11.1998 ammattiosaston puheenjohtajalle. Näiden yhteydenottojen osoittauduttua tehottomiksi liiton olisi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tämän laiminlyödessään liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 45 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 25 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Tuulensuu, Palomäki ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.