Labor court dismisses union's defense and orders fines for violating peace obligations and supervision duties.

Terästehtaan työntekijät olivat vastustaneet työnantajan suunnitelmia muun muassa teknisen palvelun tulosyksikön toimintamallista, jonka oli arveltu johtavan töiden ja työntekijöiden siirtämiseen ulkopuolisille urakoitsijoille. Painostaakseen työnantajaa luopumaan suunnitelmistaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin ja muihin työtaistelutoimenpiteisiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työvoiman ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin, oli asiassa syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Työntekijäliiton toimenpiteitä ei voitu pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

KANTAJA Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

VASTAAJA Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.1.1998 15.1.2000 voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen välinen sopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan 27.8.1997 allekirjoitettua metalliteollisuuden yleissopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskevia määräyksiä on metalliteollisuuden yleissopimuksen 1. luvussa ja metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa allekirjoituspöytäkirjoineen. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa 1.10.1997 alkaen voimassa olevassa TTSAK metalliteollisuuden yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston tuomitsemista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Rautaruukki Steelin palveluksessa työskenteli 3 600 henkilöä. Yhtiön toiminta perustui pitemmän aikavälin strategiaan, mikä tarkistettiin vuosittain. Viimeisten vuosien aikana henkilöstön osallistumista strategiseen suunnitteluun oli lisätty. Rautaruukki Steelin strategia 2002 oli hyväksytty ja jaettu koko henkilöstölle. Myös sen valmistelussa olivat olleet mukana tehtaan henkilöstöryhmien edustajat.

Vuonna 1998 yhtiön toiminnot oli jaettu neljään itsenäiseen tulosvastuulliseen liiketoimintayksikköön. Kukin liiketoimintayksiköistä oli laatinut oman liiketoimintaalueensa vastaavan strategian, joka oli käsitelty asianomaisen yksikön johtoryhmässä, jossa oli mukana henkilöstön edustus.

Teknisen palvelun liiketoimintayksikön strategian käsittely ja siitä informointi oli ollut monipuolista ja kattavaa. Erityisesti oli panostettu siihen, että henkilöstö saataisiin sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Yhtiössä oli pidetty yhtenäisestä strategiasta ja teknisen palvelun toimintayksikön strategiasta useita tiedotustilaisuuksia muun muassa organisaatiosta, toiminnan linjauksista, kehittämisestä sekä toimintaperiaatteista. Ohjelman mukaisesti oli lisäksi sovittu ja organisoitu 12 strategian informaatio- ja keskustelutilaisuutta, joihin osallistui jokainen teknisen palvelun henkilö eli yhteensä 1000 henkeä. Ohjelma oli tarkoitus toteuttaa 31.11.1998 mennessä.

Itse strategiasuunnitelmasta ja sen toteutuksesta ei ollut vielä tehty mitään päätöksiä. Asia oli selvitysvaiheessa.

Teollisuusoppilaitoksella oli pidetty 7.10.1998 tilaisuus, jossa olivat olleet läsnä muun muassa pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja, siivoojien luottamusmies sekä kaikki tehtaan siivoojat. Tilaisuudessa oli käsitelty teknisen palvelun strategian liittyminen Rautaruukki Steelin liiketoimintastrategiaan. Lisäksi oli käsitelty 22 määräaikaisen siivoojan työsuhteeseen liittyviä asioita. Tässä yhteydessä oli päätetty perustaa työryhmä, jossa oli sekä työnantajan että ammattiosaston edustajia, selvittämään siivoustöiden organisointiin liittyviä vaihtoehtoja. Työryhmä oli sopimuksen mukaisesti saatettava työnsä päätökseen 31.11.1998 mennessä. Tilaisuus oli hengeltään myönteinen.

Työtaistelutoimet olivat alkaneet ensimmäisessä vaiheessa terässulaton kunnossapidon lakoilla 4.9.1998 kello 12 14.30 ja 13.10.1998 kello 7 - 16. Lakkoihin oli osallistunut noin 40 työntekijää. Lakon syyksi oli ilmoitettu määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisen jouduttaminen sekä ulkopuolisen työvoiman käyttö.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto oli kutsunut 14.10.1998 yleisen kokouksen koolle tehtaan ruokalaan tiedotustilaisuuden nimissä. Asiaa koskevassa tiedotteessa oli ilmoitettu tilaisuuden aiheeksi organisaatiomuutokset, henkilöstöpolitiikka sekä strategiasuunnitelmat. Tiedotteessa oli todettu muun muassa, että tilaisuuteen osallistuvat kaikki työntekijät ja että käynnissä pidettäisiin vain laitteet, joilla oli ilmeinen rikkoutumisvaara. Kokoukselle ei ollut pyydetty työnantajalta lupaa eikä siitä ollut edes ilmoitettu työnantajalle. Tiedotustilaisuutta ei ollut edeltänyt myöskään työnantajalle esitetty neuvottelupyyntö kokouksessa käsiteltävistä asioista. Tätä kokousta varten ammattiosasto oli pysäyttänyt tehtaan tuotannon. Tästä pysäytyksestä oli aiheutunut jo sinällään huomattavia tuotannon menetyksiä ja kustannuksia, koska useiden toimintojen pysäyttäminen vaati ennakkovalmisteluja ja uudelleen käynnistäminen vei aikaa niin, että eräiden osastojen tuotanto oli keskeytynyt useiksi tunneiksi.

Kokoukseen oli osallistunut suuri määrä työntekijöitä sekä lähes kaikki tehtaan luottamusmiehet ja useita ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja työntekijöitä, niin kutsutun ison tes-neuvottelukunnan jäseniä, mukaan lukien pääluottamusmies sekä ammattiosaston puheenjohtaja. Kokous oli työnantajan tietämättä etukäteen suunniteltu ja paikalle oli kutsuttu paikallisten sanomalehtien edustajat sekä Yleisradion toimittaja. Koska tilaisuuden nimikin oli ollut tiedotustilaisuus ja jo ennen kokouksen päättymistä radiosta oli ollut mahdollista kuulla tehtaalla torstaina 15.10. ja perjantaina 16.10.1998 pidettävästä lakosta, voitiin olettaa, että päätökset työtaisteluista oli tehty jo ennen tiedotustilaisuutta. Näin ollen kyse ei ollut mistään työntekijöiden oma-aloitteisesta mielenilmauksesta, vaan tarkalleen suunnitelluista ja organisoiduista työtaistelutoimista.

Kokouksen jälkeen ammattiosasto oli jakanut tiedotustilaisuuden päätöksistä tiedotteen, jossa oli yksityiskohtainen ohjelma lakkojen toteuttamiseksi 15. - 16.10.1998 useilla eri osastoilla teknisessä palvelussa sekä kokonaisuudessaan valssaamolla. Lakot eivät kuitenkaan olleet tiedotteen mukaan koskenee Hämeenlinnan kuumavalssaamoa. Samalla tiedotteessa ammattiosasto oli kieltänyt henkilöstöä osallistumasta teknisen palvelun strategiasta järjestettäviin informaatio- ja keskustelutilaisuuksiin.

Satamatoiminnot olivat pysähtyneet 14.10.1998 pidetyn ammattiosaston tiedotustilaisuuden jälkeen lastaus- ja purkutoimintojen osalta välittömästi.

Lakko oli koskenut runsasta 1 000 työntekijää kahden vuorokauden ajan. Noin 1300 työntekijän yhteismäärästä oli lakon ulkopuolelle jäänyt ainoastaan valssaamon katastrofimiehityksen 80 - 90 työntekijää sekä töissä olevien osastojen kunnossapito. Lakon syyksi oli ilmoitettu teknisen palvelun strategian jalkauttaminen sekä mahdollinen osastopalveluiden käyttö sekä viitattu määräaikaisiin työsuhteisiin, erityisesti siivoojien osalta.

Terässulaton jatkuvavalulaitoksen luottamusmies oli ilmoittanut 19.10.1998 kello 10, että työtaistelutoimenpiteitä jatkettaisiin siten, ettei limittäisvaluja suoriteta laitoksilla. Uhkaus oli toteutettu siten, että tästä työtehtävästä kieltäytyminen oli kestänyt noin vuorokauden.

Ammattiosaston tiedotusjaosto oli 21.10.1998 antanut kuulutus -nimisen tiedotteen, jossa ammattiosasto ilmoitti vastustavansa työnantajan suunnitelmia tarvittaessa myös kovin ottein. Toisessa kuulutuksessa, joka oli päivätty 22.10.1998, oli ammattiosaston tiedotusjaosto kutsunut Rautaruukin työmiehet kokoukseen maanantaina 26.10.1998 kello 13 päättämään tulevasta tavasta suhtautua yhtiön suunnitelmiin. Yleinen kokous oli pidetty 26.10.1998 kello 13 alkaen. Työntekijät olivat palanneet iltavuoroon kello 15.

Ison neuvottelukunnan 26.10.1998 päiväämässä tiedotteessa oli ilmoitettu yleisen kokouksen edellyttäneen työnantajan aloittavan tulokseen johtavat neuvottelut välittömästi erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tiedotteen mukaan, ellei neuvotteluissa saavutettaisi yhteisesti hyväksyttyä tulosta keskiviikkoon 28.10.1998 kello 14 mennessä, eivät työntekijät osallistuisi teknisen palvelun tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin toistaiseksi, ylityökielto astuisi voimaan keskiviikkona 28.10.1998 kello 14 ja terässulatolla alkaisi puolituotanto keskiviikkona 28.10.1998 kello 14. Myös tämä 26.10.1998 annettu uhkaus uusista työtaistelutoimenpiteistä osoitti työnantajaan kohdistuvaa painostusta.

Työnantaja oli reagoinut 13.10.1998 välittömästi laittomaksi katsomaansa lakkoon ilmoittamalla viipymättä kirjallisesti ammattiosaston puheenjohtajalle, että ammattiosaston tuli ryhtyä heti toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi. Työtaistelun tultua 14.10.1998 työnantajan tietoon, oli työnantaja kehottanut suullisesti pääluottamusmiestä välittömästi lopettamaan lakkoilun. Ammattiosaston vastuu korostui erityisesti siksi, että luottamusmiehet olivat olleet tekemässä päätöstä laittomaan työtaisteluun ryhtymisestä työaikana ja täten tienneet työtaisteluaikeista ja toiminnallaan paitsi osoittaneet tukensa työntekijöiden työtaistelulle myös aktiivisesti olleet työtaistelua järjestämässä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET oli ollut 13., 14. ja 26.10.1998 yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi välittömästi. Lisäksi työnantajaliitosta oli lähetetty 15.10.1998 kirjallinen vaatimus lakon lopettamisesta. Metallityöväen Liiton toimenpiteet valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi olivat olleet riittämättömiä.

Työtaistelutoimenpiteet olivat aiheuttaneet merkittäviä tuotannonmenetyksiä ja huomattavia taloudellisia tappioita työnantajalle. Satamatoimintojen pysäyttäminen 14.10.1998 laivojen lastaus- ja purkutoimintojen osalta oli aiheuttanut toimituksien viivästymisiä ja laivoista oli jouduttu maksamaan huomattavia seisonta-ajan korvauksia. Terästonneissa laskettuna kahden vuorokauden lakko merkitsi noin 16 000 tonnin menetystä. Levy- ja nauhatuotanto oli keskimäärin 8 000 tonnia vuorokaudessa. Pelkästään valssaamossa oli 26.10.1998 pidetyn työmaakokouksen ajalta menetetty tuotantoa puolen miljoonan markan arvosta. Vakavinta oli kuitenkin se, että työtaistelutoimet vaaransivat asiakassuhteita ja tehtaan kuvaa luotettavana toimittajana. Ajankohta työtaisteluille oli mahdollisimman huono, koska noususuhdanne oli taittunut laskuun ja asiakaskunta reagoi toimitusvarmuuden kärsiessä. Yhtiölle aiheutuvien tappioiden suuruus tuli ottaa huomioon hyvityssakkoja korottavana tekijänä.

Työtaistelu oli kohdistunut erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen yleissopimuksen työnjohto-oikeutta sekä työvoiman ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimien tarkoituksena oli ollut työehtosopimuksen vastaisesti painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin työn järjestämistä ja työntekijöiden työhön ottamista koskevissa asioissa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto on myöntänyt kanteen oikeaksi, mutta Metallityöväen Liitto on vaatinut osaltaan kanteen hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto on vaatinut kantajaliiton velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Rautaruukin Raahen tuotantolaitoksella oli ollut kantajaliiton mainitsemat työnseisaukset, joihin oli osallistunut ilmoitettu määrä työntekijöitä. Etukäteen ennen 14.10.1998 pidettyä työmaakokousta ei kuitenkaan luottamusmiesten toimesta ollut päätetty, että työnseisaukset pidettäisiin 15. ja 16.10.1998. Työnseisauksista oli päättänyt työmaakokous, eivätkä kokoukseen osallistuneet luottamusmiehet. Työnseisauksiin olivat kyllä osallistuneet ne luottamusmiehet, joiden työosastot olivat osallistuneet työnseisauksiin.

Metalliteollisuuden Keskusliiton asiamies oli 13.10.1998 ottanut yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja ilmoittanut tehtaalla 40 työntekijän osallistuvan työnseisaukseen. Metallityöväen Liitosta oli samana päivänä välittömästi soitettu Raahen terästehtaalle kello 10.45 ja kehotettu työnseisauksen lopettamiseen viitaten työehtosopimuksen 4 §:n työrauhavelvoitteeseen sekä työehtosopimuksen 31 §:ään. Työnseisaus oli myös samana päivänä päättynyt, joten Metallityöväen Liitto oli ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisauksen päättämiseksi. Metallityöväen Liitto ei ollut osallistunut menettelyyn, jonka seurauksena se voitaisiin tuomita hyvityssakkoihin.

Lokakuun 14. päivänä 1998 kello 10 oli Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:stä ilmoitettu, että Raahen tehtaalla pidettiin työmaakokousta. Metallityöväen Liitosta oli kello 10.15 soitettu Raahen tehtaalle ja muistutettu työehtosopimuksen 31 §:stä. Koska varsinaisia toimenpiteitä ei tältä osin Metallityöväen Liitolta ollut vaadittu, oli Metallityöväen Liitto tältäkin osin täyttänyt työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla velvoitteensa.

Metallityöväen Liittoon oli Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:stä saatu ilmoitus Rautaruukin Raahen tuotantolaitoksen 1 000 työntekijän työnseisauksesta 15.10.1998 kello 15.55. Välittömästi seuraavana aamuna eli 16.10.1998 oli Metallityöväen Liiton edunvalvontaosastolta kaksi henkilöä lähettänyt allekirjoittamansa telefaxsanoman pääluottamusmiehelle, jossa oli kehotettu ammattiosastoa ja luottamusmiehiä toimimaan siten, että työntekijät lopettavat työehtosopimuksen vastaiset työtaistelutoimet ja että työt käynnistetään ensi tilassa. Telefax-sanomassa oli myös viitattu neuvottelujärjestykseen.

Metallityöväen Liitto oli siten tehnyt myös 15. ja 16.10.1998 tapahtuneitten työnseisausten osalta kaiken voitavansa työrauhan palauttamiseksi, joten kanteessa esitetyt vaatimukset näiden työnseisauspäivien osalta olivat perusteettomia.

Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon työnseisauksen taustat eli ammattiosaston kokema huoli siitä, että työnantaja aikoi tulevaisuudessa käyttää ulkopuolista työvoimaa, vaikka se ei ollut käytettävissä oleva työvoima huomioon ottaen tarpeellista. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa tuli ottaa huomioon myös työnseisauksien lyhytaikaisuus ja se, että toisin kuin kanteessa väitettiin, tuotanto ei ollut keskeytynyt 14.10.1998 pidetyn työmaakokouksen johdosta.

Ammattiosastossa oli maksavia jäseniä noin 2 700.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Rautaruukki Steelin Raahen tehtaalla on 4.9.1998 lukien ryhdytty seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

Terässulaton kunnossapitoryhmä on ollut lakossa 4.9.1998 kello 12 - 14.30 ja 13.10.1998 kello 7 - 16. Lakkoihin on osallistunut noin 40 työntekijää.

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto on 14.10.1998 kello 11 järjestänyt keskusruokalassa ilman työnantajan lupaa organisaatiomuutoksista, henkilöstöpolitiikasta ja strategiasuunnitelmista kaikille työntekijöille tiedotustilaisuuden, jossa on päätetty lakon järjestämisestä teknisessä palvelussa ja valssaamolla 15. ja 16.10.1998. Samalla on päätetty kieltäytyä osallistumasta Teknisen palvelun strategiakoulutustilaisuuksiin. Kokoukseen on osallistunut muiden ohella pääluottamusmies, lähes kaikki tehtaan luottamusmiehet, ammattiosaston puheenjohtaja ja useita ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Edellä mainitun kokouksen päätöksen mukaisesti tehtaan lähes 1000 työntekijää on ollut kaksi vuorokautta lakossa 15 - 16.10.1998. Satamatoiminnot ovat olleet pysähdyksissä jo 14.10.1998 lukien.

Jatkuvavalulaitoksen luottamusmies on 19.10.1998 kello 10 ilmoittanut, ettei laitoksella suoriteta limittäisvaluja. Tämä työtaistelu on kestänyt noin yhden vuorokauden.

Ammattiosaston tiedotusjaosto on 21.10.1998 antamassaan neuvottelutiedotteessa ilmoittanut ammattiosaston järjestävän kokouksen 26.10.1998 kello 13 päättämään jatkotoimenpiteistä. Kokous on sittemmin järjestetty ilmoituksen mukaisesti. Siihen ovat osallistuneet lähes kaikki työntekijät niin, että työssä on ollut vain masuunien käynnin varmistavat toiminnot. Tämä työnseisaus on päättynyt kello 15, jolloin iltavuoro on tullut työhön.

Kokouksessa 26.10.1998 on päätetty, että ellei neuvotteluissa työnantajan kanssa saavuteta yhteisesti hyväksyttyä tulosta 28.10.1998 kello 14 mennessä, teknisen palvelun tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin ei toistaiseksi osallistuta, ylityökielto astuu voimaan keskiviikkona 28.10.1998 kello 14 ja terässulatolla aloitetaan puolituotanto keskiviikkona 28.10.1998 kello 14. Nämä työtaistelu-uhat ovat olleet edelleen voimassa käsiteltäessä asiaa työtuomioistuimessa 27.10.1998.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työntekijät ovat vastustaneet työnantajan tapaa suunnitella muun muassa teknisen palvelun tulosyksikön strategiaa, jonka on arveltu johtavan töiden ja työntekijöiden siirtämiseen ulkopuolisille urakoitsijoille. Työtaistelutoimenpiteet ovat näin kohdistuneet työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työvoiman ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto, jonka edustajat ovat osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin ja niiden organisoimiseen, on myöntänyt kohdaltaan kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta oikeaksi.

Työntekijäliiton valvontavelvollisuus

Metalliteollisuuden Keskusliitto MET:n vaadittua Metallityöväen liitolta toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi Metallityöväen liiton edustajat ovat edellä vastauksesta ilmenevällä tavalla olleet työtaistelutoimien alettua yhteydessä työpaikalle 13., 14. ja 16.10.1998 ja muistuttaneet työrauhavelvollisuudesta sekä vaatineet työrauhan palauttamista. Työtaistelutoimet ovat kuitenkin toistuneet ja jatkuvat edelleen vielä jutun työtuomioistuinkäsittelyn aikana ilman, että Metallityöväen liitto olisi ryhtynyt muihin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Liiton edellä todettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin Työntekijäin ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:ille, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 30 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 24 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Rautaruukin Työntekijäin ammattiosasto velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Tuulensuu, Palomäki ja Päivi Ahonen jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.