Labour court dismissed union claim that employer violated peace obligation via misleading TV interview.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut neuvottelupäällikön televisiossa antaman haastattelulausunnon kautta pyrkinyt asiattomasti painostamaan lakkoon ryhtyneitä järjestöjä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla.

Kantajat Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

TUOMIO

KANNE

Vaatimukset

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry (jäljempänä SETELI) ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry (jäljempänä SPAL) ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on menetellyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen vastaisesti ja tuomitsemaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kantajille hyvityssakkoa pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi kantajaliitot ovat vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Pentti Hakola oli 18.12.1997 Mainos-TV:n seitsemän uutiset-lähetyksessä todennut kantajien toimeenpaneman SPAL:in jäseniä koskevan työtaistelun aikana kantajien neuvotteluoikeuksista seuraavaa: "Se ei oo ollenkaan selvää. Palomiehillähän tai jos tarkoitetaan Suomen Palomiesliittoa tai SETELIä ei valitettavasti ole kuntakentällä neuvotteluoikeuksia. Heidän tulisi järjestää nämä neuvotteluoikeutensa niin kuin muutkin tällaiset pienryhmät, jonkin kunta-alan pääsopijajärjestön kautta."

Neuvottelupäällikkö Hakolan esittämä väite neuvotteluoikeuksien puuttumisesta ei pitänyt paikkaansa, vaan SPAL:lla ja SETELIllä oli nimenomaan neuvottelu- ja sopimusoikeus, kuten välimiesoikeus oli lainvoimaisesti välitystuomiossaan asian 14.10.1996 ratkaissut. Välitystuomiossa oli neuvottelu- ja sopimusasia nimenomaisesti määritelty. Välitystuomio oli lopullinen ja lainvoimainen.

Neuvottelupäällikkö Hakolan esittämä väite, ettei SPAL:lla ja SETELIllä olisi neuvottelu- ja sopimusoikeuksia, oli virheellinen ja Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tiennyt tämän. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli nimenomaan ollut välimiesoikeudessa asianosaisena. Näin ollen ei voinut olla kyse mistään tulkinnasta enää välitystuomion jälkeen, eikä muutoinkaan epäselvästä asiasta tai asiasta, josta Kunnallinen työmarkkinalaitos ei olisi ollut tietoinen. Selvästi virheellisen lausuman tarkoitus työtaistelun käynnissä ollessa oli ollut murtaa SPAL:n ja SETELIn toimeenpanemaa lakkoa. Kyseessä oli ollut laiton työtaistelutoimenpide.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Hakola oli myös samalla vaatinut, että SPAL:n ja SETELIn tulisi järjestäytyä toisin kuin ne olivat järjestäytyneet. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tällä lausunnollaan puuttunut järjestäytymisvapauteen. Järjestäytymisoikeuden kieltäminen tai edellytys, että järjestäytymisen tulisi tapahtua pääsopijajärjestöjen kautta, kuten itse asiassa oli tapahtunutkin, oli laiton työtaistelutoimenpide.

Työnantajan työtaistelutoimenpiteen teki erityisen moitittavaksi se, että neuvottelupäällikkö Hakolan lausunto oli esitetty julkisessa tiedotusvälineessä eli televisiolähetyksessä ja erityisesti uutislähetyksessä.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä ja kantajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

Perusteet

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteeseen vastatessaan lausunut, että neuvottelupäällikkö Pentti Hakolan MainosTV:lle antamaan haastatteluun sisältynyt lausuma ei ollut virheellinen, vaan se piti kaikilta osin paikkansa. Lausuman tarkoituksena oli ollut vastata toimittajan kysymykseen SETELIn ja SPAL:n mahdollisten neuvotteluoikeuksien olemassaolosta. Näistä asioista ei SETELIn käynnissä olevassa työtaistelussa ollut kysymys. Myös lakon kohteena olevista asioista oli mahdollisuus esittää mielipiteitä ilman, että kysymys olisi työtaistelutoimenpiteestä. Toteamuksen tarkoituksena ei ollut ollut lakon laiton murtaminen eikä kantajaliittojen painostaminen työriidassa. Lakon murtaminen laillisin keinoin ja oikeaa tietoa levittämällä ei ollut laiton työtaistelutoimenpide tai laiton pyrkimys. Työnantajapuolella oli vapaus pyrkiä murtamaan lakko laillisin vastatyötaistelutoimenpitein tai muilla laillisilla toimilla.

Neuvottelupäällikkö Hakolan lausuma ei voinut olla työtaistelutoimenpide senkään vuoksi, että se oli työtaistelutoimenpiteeksi liian lyhytkestoinen ja lopullinen, eikä vain väliaikaiseksi tarkoitettu. Lopulliseksi tarkoitettu toimenpide ei voinut olla työtaistelutoimenpide. Hakolan lausumaa ei ollut tarkoitus peruuttaa sen jälkeen, kun sillä olisi saatu aikaan väitetyksi katsottava, muka tavoiteltu painostusvaikutus. Pelkkä mielipiteen ilmaiseminen ei voinut olla työtaistelutoimenpide. Hakolan esittämää lausumaa ei ollut myöskään tuettu millään muulla toimenpiteellä tai sen uhkauksella. Tällaista mielipiteen ilmaisua ei sananvapaudenkaan vuoksi voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Neuvottelupäällikkö Hakolan lausuma ei ollut työtaistelutoimenpide myöskään sen vuoksi, että lausuman ilmaisemisella ei tosiasiallisesti ollut jätetty noudattamatta jotakin työsuhteen ehtoa tai edellytystä taikka estetty työsuhteiden syntymistä. Sama koski työtaistelutoimenpiteeltä edellytettävää jonkun virkasuhteen ehdon tai edellytyksen tosiasiallista noudattamatta jättämistä taikka virkasuhteiden syntymisen estämistä. Tämänkään vuoksi Hakolan lausuma ei täyttänyt työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkejä.

Neuvottelupäällikkö Hakolan lausumassa esitetty opastus järjestäytymistavasta ei rajoittanut palomiesten järjestäytymisvapautta. Hakola ei ollut vaatinut kantajaliittoja järjestäytymään toisin kuin ne ovat järjestäytyneet. Hakola oli vain ottanut kantaa siihen, että kantajien tulisi muiden vastaavien pienryhmien tapaan järjestää neuvotteluoikeutensa jonkin kunta-alan pääsopijajärjestön kautta. Tämä olisi SPAL:n etujen mukaista. Hakolan lausuman tarkoituksena oli ollut vain selvittää kantajaliittojen neuvotteluasemaa ja kunnallisen pääsopimuksen mukaista neuvottelujärjestelmää. Lausuman tarkoituksena ei ollut ollut lakon laiton murtaminen eikä kantajaliittojen painostaminen työriidassa laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen turvautumalla.

TV:n haastattelussa tehtyyn kysymykseen vastaaminen edellä mainituin tavoin ei ollut ollut työtaistelutoimenpide, vaan pelkkä mielipiteen ilmaisu. Vastauksellaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustaja oli pyrkinyt valaisemaan asioiden todellista laitaa TV:n katsojille ja siten myös lakkojärjestöjen edustajille ja jäsenille. Tämä oli olennainen osa lakon aikaista tiedotustoimintaa, johon Kunnallisella työmarkkinalaitoksella oli sananvapauteen perustuva oikeus. Väite, että tällaisella tiedottamisella rikottaisiin työrauhavelvollisuutta, ei perustunut kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin.

Koska kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli edellä mainituista syistä perusteeton, oli myös kanteen vaatimus Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemisesta maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta perusteeton.

Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli hylätä, koska kanne oli kaikilta osiltaan perusteeton.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kantajajärjestöjen mukaan Kunnallinen työmarkkinalaitos on ryhtynyt kiellettyyn työtaisteluun neuvottelupäällikkö Hakolan antaessa edellä kanteessa selostetun haastattelulausunnon television uutislähetyksessä. Kanne on perustettu kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.

Hakolan haastattelussa on puhuttu pääsopijajärjestöistä ja pienryhmien neuvotteluoikeuksien järjestämisestä kuntakentällä niiden kautta. Tämä osoittaa Hakolan tarkoittaneen, ettei SELELIllä ja SPAL:lla ole kunnallisen pääsopimuksen mukaista neuvottelu- ja sopimusoikeutta. Näin ei ole väitetty olevan asianlaita myöskään kanteessa, jossa neuvotteluoikeuksien on todettu perustuvan välimiesoikeuden 14.10.1996 antamaan tuomioon.

Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kunnallinen työmarkkinalaitos olisi Hakolan haastattelulausunnon kautta tahallaan esittänyt paikkansa pitämättömiä väitteitä tai muutoinkaan pyrkinyt asiattomasti painostamaan kantajajärjestöjä.

SPAL:iin järjestäytyneen palo- ja pelastushenkilöstön neuvottelu- ja sopimusaseman järjestäminen on ollut viime vuosina keskeisiä erimielisyyskysymyksiä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kyseisen palo- ja pelastushenkilöstön ja niitä edustavien järjestöjen välillä. Kunnallisen pääsopimuksen mukainen neuvottelujärjestelmä ja siihen liittyvät järjestäytymistä koskevat kysymykset ovat olleet SETELIn ja SPAL:in tiedossa. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon välimiesoikeuden tuomiosta edellä lausutun työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kunnallisella työmarkkinalaitoksella olisi ollut edes aihetta olettaa, että SETELI tai SPAL voisivat perustellusti kokea haastattelulausunnon kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n kieltämäksi työtaistelutoimenpiteeksi.

Näyttämättä on siten jäänyt, että Kunnallinen työmarkkinalaitos olisi kanteessa kuvatulla menettelyllä rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta.

SETELI ja SPAL ovat jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun ja sen vaatimat toimenpiteet kohtuullisena kulukorvauksen määränä on pidettävä 3 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa 3 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Voipio, Vertanen ja Pertti Ahonen jäseninä. Sihteeri on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.