Labor court fines union branch for strike actions targeting collective agreement wage clauses.

Keittiökalustetehtaan komeronkasauslinjalla oli aikaisemman hinnoittelun voimassolon päätyttyä käyty neuvotteluja uudesta hinnoittelusta. Kun näissä neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä, olivat työntekijät ilmoittaneet siirtyvänsä tekemään työtä tuntityönä työehtosopimuksen mukaisesti. Keittiökalustetehtaan työntekijät olivat lisäksi olleet lakossa vastalauseena sille, että työnantaja oli maksanut komeronkasauslinjan työntekijöille palkan työn tuloksen mukaan siten, että palkka oli saattanut jäädä alle työehtosopimuksen mukaisen ohjetuntipalkan. Jutun pääkäsittelypäivänä kaikki tehtaan työntekijät olivat luottamusmieskokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti olleet lakossa vastalauseena työnantajan yrityksille heikentää työntekijöiden palkka- ja työehtoja.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijät olisivat tahallaan hidastaneet työvauhtia alle sen, mitä normaali työvauhti olisi edellyttänyt. Työvauhdin alentaminen ei siten ollut muodostanut työehtosopimuksen määräyksiin kohdistunutta painostustoimenpidettä. Sen sijaan toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. (Ään.)

KANTAJA Puusepänteollisuuden Liitto ry

VASTAAJA Puu- ja erityisalojen liitto ry

KUULTAVA Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.12.1997 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille varattava tilaisuus tehdä urakkatyötä. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

Urakkatyöstä ja -palkoista sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään, mikäli mahdollista ennen urakkatyön alkamista. Ennen urakkatyön aloittamista sovitaan ko. työn tavoiteansio. Tavoiteansiosta sovittaessa pidetään ohjeena työpaikalla muodostunutta ansiotasoa verrattuna työnluokitukseen tai ellei sitä ole suoritettu, työn vaativuuteen ja muihin työn tekijälleen asettamiin vaatimuksiin, jonka lisäksi ko. alan töiden yleistä suorituspalkkatasoa voidaan pitää tavoiteansiotasoon vaikuttavana, kuitenkin siten, että tavoiteansio ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Ellei uudesta urakkahinnoittelusta päästä sopimukseen tehdään työ tuntityönä ja asia siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon ammattitöissä silloin kun urakointi ei ole tarkoituksenmukaista.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijän ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon, että ansiotaso asettuu oikeaan suhteeseen vastaavanarvoisessa tai työnluokituksen perusteella samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettavien suorituspalkkojen kanssa. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Puusepänteollisuuden Liitto on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Isku Oy:n keittiökalustetehtaalla oli käyty neuvotteluja komeronkasauslinjan uudesta hinnoittelusta määräaikaisen hinnoittelun päättymisen jälkeen. Linjan työntekijät olivat neuvottelujen ollessa kesken ryhtyneet 1.9.1998 hidastamaan työvauhtia. Työvauhtia oli hidastettu noin 30 40 prosentilla muina päivinä, mutta 9. ja 10. päivä syyskuuta työvauhtia oli hidastettu 50 prosentilla. Jarrutukseen oli osallistunut viisi työntekijää ja se oli jatkunut 17.9.1998 saakka. Mainittuna päivänä kello 13.30 keittiökalusteosaston noin 65 työntekijää oli poistunut työpaikalta. Työntekijät olivat ilmoittaneet palaavansa työhön maanantaina 21.9.1998.

Hinnoittelua koskevia neuvotteluja oli jatkettu 21.9.1998, mutta koska neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen, olivat komeronkasauslinjan työntekijät jatkaneet edelleen jarrutusta.

Syyskuussa työntekijät olivat työskennelleet normaalijoutuisuudella ainoastaan sen 3. päivänä, jolloin työpaikalla oli palkkausta koskevien neuvottelujen pohjaksi suoritettu työntutkimus. Työntekijät olivat hyväksyneet suoritetun työntutkimuksen tulokset. Normaalijoutuisuudella työskenneltäessä valmistuneita komeroita päivässä olisi työntutkimuksen mukaan tullut olla noin 280 kappaletta, mutta tähän määrään oli päästy ainoastaan edellä mainittuna päivänä.

Kesäkuussa 1998, jolloin komeron kasauslinjalla oli ollut työssä yhtä monta työntekijää kuin syyskuussa, oli valmistunut yhteensä 4 651 komeroa. Kesäkuussa komeroita oli valmistunut päivässä keskimäärin 233 kappaletta. Syyskuussa oli 28. päivään mennessä valmistunut yhteensä 3 411 komeroa. Päivittäin valmistuneiden komeroiden lukumäärä oli ainoastaan muutamana päivänä ollut samalla tasolla kuin kesäkuussa.

Syyskuun 30. päivänä 1998 pidetyn luottamusmieskokouksen päätöksen mukaisesti kaikki Isku Oy:n Lahden tehtaiden yli 800 työntekijää olivat olleet lakossa 2.10.1998. Päätöksen mukaan työnseisauksella oli tarkoitus osoittaa mieltä niitä työnantajan toimia vastaan, joilla työnantaja yritti heikentää työntekijöiden palkka- ja työehtoja.

Isku Oy:n työntekijät olivat jarrutuksellaan ja lakoillaan pyrkineet painostamaan työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun meneillään olevissa palkkausta koskevissa neuvotteluissa. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Heti jarrutuksen ilmettyä oli työnantajan edustaja keskustellut asiasta pääluottamusmiehen kanssa ja vaatinut tilanteen normalisointia. Ammattiosaston taholta ei kuitenkaan ollut ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Koska työtaistelutoimenpiteet olivat kestäneet varsin pitkään, oli ammattiosasto laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia työrauhan säilymisestä työpaikalla.

VASTAUS

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vastauksessaan, johon Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosasto on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Perustelut

Isku Oy:n keittiökalustetehtaan komeronkasauslinjan määräaikaisen urakkahinnoittelun voimassaolo oli päättynyt 31.7.1998. Urakkahinnoittelun voimassaoloa oli jatkettu vielä 26.8.1998 saakka, minkä jälkeen neuvottelut olivat keskeytyneet. Urakkahinnoittelun voimassaolon päätyttyä viimeksi mainittuna päivänä ja urakkaneuvottelujen keskeydyttyä komeronkasauslinjan työntekijät olivat ryhtyneet tekemään työtä tuntityönä. Tähän työntekijöillä oli ollut oikeus, sillä työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohdassa oli todettu, että ellei uudesta urakkahinnoittelusta päästy sopimukseen, tehtiin työ tuntityönä ja asia siirrettiin liittojen käsiteltäväksi.

Urakkariidasta käytyjen neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina työpaikalla oli urakkariita siirtynyt liittojen välillä käsiteltäväksi.

Kysymyksessä olevalla tuotantolinjalla valmistuneiden komeroiden määrät olivat vuoden 1998 aikana olleet seuraavat: tammikuussa 4 731, helmikuussa 4 173, maaliskuussa 5546, huhtikuussa 5 311, toukokuussa 4 380, kesäkuussa 4 651, heinäkuussa 2 416, elokuussa 3 985 ja syyskuussa kuun 16. päivään mennessä 2 307. Maaliskuussa työssä oli ollut yksi työntekijä enemmän kuin normaalisti. Heinäkuussa oli ollut loma-aika, joka oli jatkunut elokuun 14. päivään saakka. Kesäkuussa valmistuneiden komeroiden määrä päivässä oli ollut noin 230. Nyt työnantaja oli kuitenkin katsonut, että komeroita olisi pitänyt valmistua päivässä 280 kappaletta. Koska päivittäin valmistuneiden komeroiden lukumäärä oli jäänyt alle tämän, työnantaja oli katsonut työntekijöiden jarruttaneen työntekoa. Syyskuun alkupuolen tuotantomäärä kuitenkin osoitti, että valmistuneiden komeroiden kappalemäärä kuukaudessa oli samalla tasolla kuin aikaisemminkin tänä vuonna.

Keittiökalustetehtaan työntekijät eivät siten työvauhtia alentaessaan olleet syyllistyneet työtaistelutoimenpiteeseen, koska heillä työehtosopimuksen mukaan oli oikeus tehdä työtä tuntityönä. Ammattiosastolla ei myöskään tämän vuoksi ollut ollut velvollisuutta puuttua tilanteeseen keittiökalustetehtaalla.

Keittiökalustetehtaan työntekijät olivat 17.9.1998 poistuneet työpaikalta kanteessa kerrotuin tavoin. Poistuminen oli johtunut siitä, että työnantaja oli maksanut keittiökalusteosaston viidelle työntekijälle työehtosopimuksen vähimmäispalkan alittavaa palkkaa. Tilikaudelta 27.8. - 9.9.1998 työnantaja oli maksanut työntekijöille 28,90 markkaa tunnissa, vaikka vähimmäispalkka 4. palkkaryhmässä oli 38,03 markkaa ja 3. palkkaryhmässä 35,83 markkaa tunnissa. Sen jälkeen kun tämä työnantajan työehtosopimuksen vastainen palkanmaksu oli tullut työntekijöiden tietoon, olivat keittiökalusteosaston kaikki työntekijät päättäneet poistua työpaikalta.

Ammattiosasto ei ollut pystynyt tekemään mitään työntekijöiden työpaikalta poistumisen estämiseksi. Pääluottamusmies oli soittanut työntekijöille kotiin ja kehottanut heitä palaamaan työhön. Tässä hän ei kuitenkaan ollut onnistunut. Pääluottamusmies oli vielä seuraavanakin päivänä yrittänyt saada työntekijöitä työhön, mutta hän ei kuitenkaan ollut onnistunut palauttamaan työrauhaa. Osaston luottamusmies ja toimikunnan jäsen olivat kysymyksessä olevana aikana olleet työssä. Ammattiosasto oli siten tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi.

Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosaston jäsenmäärä oli 1 030.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Isku Oy:n keittiökalustetehtaalla on komeronkasauslinjan urakkahinnoittelun voimassaolon päätyttyä käyty kesästä 1998 alkaen neuvotteluja uudesta hinnoittelusta. Hinnoittelun voimassa ollessa on valmistuneiden komeroiden lukumäärä kuukaudessa vuoden 1998 alkupuolella vaihdellut vajaasta 4 200:sta yli 5 500:aan. Kesäkuussa, jolloin komerolinjalla on ollut työssä normaali työntekijämäärä, valmistuneiden komeroiden lukumäärä on ollut kaikkiaan 4 650. Kesäkuussa valmistuneita komeroita on päivässä ollut keskimäärin 233.

Tuotantolinjalla vuonna 1997 tapahtuneiden työmenetelmien muutosten johdosta työnantaja on uusien hinnoitteluneuvottelujen pohjaksi teettänyt touko-kesäkuussa 1998 työntutkimuksen, jonka mukaan normaalijoutuisuudella työskenneltäessä päivässä tulisi valmistua keskimäärin 280 komeroa. Tuotantomäärät komeronkasauslinjalla ovat syyskuun alusta 1998 jääneet kuitenkin tätä alemmiksi siten, että päivittäin valmistuneiden komeroiden lukumäärä on ainoastaan seitsemänä päivänä ollut yli 200 kappaletta. Kuutena päivänä valmistuneiden komeroiden lukumäärä on jäänyt alle 150 kappaleen. Työntekijäpuolen mukaan syynä tuotantomääriin on ollut se, että työntekijät ovat hinnoitteluneuvottelujen keskeydyttyä työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohdan mukaisesti siirtyneet tekemään työtä tuntityönä. Tuotantomäärät eivät kuitenkaan ole vastaajaliiton mukaan alkuvuoden tuotantomääriin verrattuna alentuneet.

Kysymyksessä olevalla tuotantolinjalla on 3.9.1998 alentuneiden tuotantomäärien johdosta suoritettu tarkentava työntutkimus. Tuolloin työn joutuisuudeksi on todettu 102 prosenttia, joskin se työtuomioistuimessa kuultujen todistajien mukaan on voinut olla jossakin määrin tätä alempi. Esitetyn selvityksen mukaan työn joutuisuus on muutoin syyskuussa ollut selvästi tutkimuspäivää alempi. Kun kuitenkaan ei ole esitetty vertailutietoja työn joutuisuudesta kesäkuulta 1998, johon syyskuun tuotantomääriä on muutoin verrattu, tai sitä edeltävältä ajalta, ja kun syyskuussa valmistettujen komeroiden kokonaismäärä suhteessa työssäolopäivien lukumäärään ei ole jäänyt ainakaan olennaisesti pienemmäksi kuin tuotantomäärät alkuvuonna 1998, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että komeronkasauslinjan työntekijät olisivat tahallaan hidastaneet työvauhtia alle sen, mitä normaali tuntityövauhti on edellyttänyt.

Vastalauseeksi sille, että työnantaja on etukäteen ilmoittamansa mukaisesti maksanut komeronkasauslinjan työntekijöille palkkaa työn tuloksen mukaan siten, että palkka on eräissä tapauksissa jäänyt alle työehtosopimuksen mukaisen ohjetuntipalkan, Isku Oy:n keittiökalustetehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet 17. ja 18.9.1998 lakossa. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Lisäksi Isku Oy:n Lahden tehtaiden noin 800 työntekijää ovat luottamusmieskokouksessa tehdyn päätöksen perusteella olleet 2.10.1998 lakossa. Lakon on ilmoitettu olleen vastalause työnantaja yrityksille heikentää työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Myös tämä lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmiehen on työntekijöiden työstä poistumisen jälkeen 17.9. ilmoitettu yrittäneen soittaa työntekijöille kotiin ja saada heitä palaamaan työhön. Pääluottamusmiehen ja ammattiosaston edustajien olisi vallinneissa olosuhteissa kuitenkin tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ja pikaiseksi palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös luottamusmiestensä toimeenpanemasta koko tehdasta koskevasta lakosta.

Kanne ammattiosastoa vastaan on pääosin hyväksytty, minkä vuoksi se on velvollinen korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut asiassa. Liitto on jättänyt korvauksen määrän oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen jutun laadun ja sen hoitamisen edellyttämät toimenpiteet kohtuullisena korvauksen määränä on pidettävä 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Puusepänteollisuuden Liitolle hyvityssakkoa 18 000 markkaa.

Puu- ja erityisalojen liiton Iskun ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tästä päivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Tuulensuu, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Tuulensuun lausunto, johon jäsen Virtanen yhtyi:

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että kuultavana oleva ammattiosasto on menetellyt työrauhavelvollisuuden vastaisesti 17. ja 18.9.1998 sekä 2.10.1998 toimeenpantujen lakkojen osalta.

Enemmistön kannasta poiketen katson kuitenkin esitetyn selvityksen valossa näytetyksi, että keittiökalustetehtaan komerokasauslinjan työntekijät ovat syyskuun aikana hidastaneet työvauhtiaan painostustarkoituksessa. Työvauhdin hidastaminen on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Tuomitsen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle 22 000 markkaa ja velvoitan sen korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.