Local union negotiations deemed sufficient for collective bargaining dispute despite lack of formal local dispute resolution meeting label.

Kanteen kohteena oleva erimielisyyskysymys oli ollut esillä paikallisten osapuolten neuvottelussa, johon oli osallistunut myös työntekijäliiton edustaja.

Vaikka neuvottelua ei aiemmasta käytännöstä poiketen ollut nimenomaisesti nimetty paikalliseksi erimielisyysneuvotteluksi, sitä oli neuvottelun tarkoituksen, osanottajien, käsiteltävien asioiden ja asioiden käsittelytavan puolesta pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna paikallisena erimielisyysneuvotteluna. Työnantajaliitolla ei ollut perusteita kieltäytyä liittojen välisestä neuvottelusta vetoamalla siihen, ettei asiasta ollut käyty paikallisia neuvotteluja.

Asia voitiin liittojen välisten neuvottelujen puuttumisesta huolimatta ottaa työtuomioistuimessa tutkittavaksi.

>PÄÄTÖS

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

KANTAJA Suomen Näyttelijäliitto ry

VASTAAJAT Jyväskylän Teatteri Oy Suomen Teatteriliitto ry

Suomen Teatteriliiton ja Suomen Näyttelijäliiton välillä voimassa olevassa näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksessa on tulkintaerimielisyyksien ratkaisemisesta sovittu seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

54 § Neuvottelumenettely

1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava teatterin johdon ja asianomaisen näyttelijäyhdistyksen edustajan kesken. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluttua siitä päivästä, jona erimielisyydestä on vastapuolelle ilmoitettu.

2. Jos asianosaiset eivät pääse erimielisyydestä sovintoon, asia voidaan saattaa Suomen Teatteriliiton ja Suomen Näyttelijäliiton käsiteltäväksi, ja neuvottelu näiden kesken on aloitettava 20 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen pyyntö on näille saapunut.

3. Ellei erimielisyyttä saada 2. kohdassa tarkoitettujen sopijapuolten toimin selvitetyksi, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole sopijapuolten välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen asemesta välimiehille. Osallinen voi muutenkin saattaa tämän työehtosopimuksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Näyttelijäliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Jyväskylän Teatteri Oy on rikkonut näyttelijöiden työehtosopimuksen 25 §:n, 30 §:n ja sopimuksen liitteenä 11 olevan soveltamisohjeen määräyksiä määrätessään näyttelijä Hanna Liinojan kesävapaasta ajan 1. - 18.6.1995 palkattomaksi.

Suomen Näyttelijäliitto on edelleen vaatinut Jyväskylän Teatteri Oy:n velvoittamista maksamaan Liinojalle saamatta jäänyttä palkkaa ajalta 1. - 18.6.1995 5 162,90 markkaa korkolain mukaisine korkoineen 30.6.1995 lukien.

Suomen Näyttelijäliitto on lisäksi vaatinut Jyväskylän Teatteri Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Teatteriliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Näyttelijäliitto on vielä vaatinut Jyväskylän Teatteri Oy:n ja Suomen Teatteriliiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Näyttelijäliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun tuomio on annettu.

Perustelut

Tausta ja työehtosopimuksen vastainen menettely

Näyttelijä Hanna Liinoja oli ollut Jyväskylän Teatteri Oy:n palveluksessa 1.8.1985 alkaen. Loppukeväästä 1994 Liinoja oli pyytänyt työnantajalta näytäntövuoden 1994 - 1995 aikana työehtosopimuksen 44 §:n mukaista harkinnanvaraista työlomaa ajaksi 1.8.1994 - 31.1.1995. Teatterinjohtajan ja Liinojan välillä oli kokonaan palkattomaksi työlomaksi sovittu aika 1.8. - 30.9.1994. Liinojalle oli sovittu maksettavaksi normaali kuukausipalkka ajalla 1.10. - 30.11.1994, jolloin Liinoja oli tehnyt normaalina näyttelijän työnään roolitehtävän näytelmässä "Niskavuoren naiset". Liinojan ja työnantajan välillä oli sovittu myös siitä, että aika 1.12.1994 - 31.1.1995 oli palkatonta lukuun ottamatta niitä työpäiviä, jolloin Liinoja esiintyi edellä mainitussa näytelmässä. Näiltä työpäiviltä Liinojalle oli maksettu normaalista kuukausipalkasta laskettu päiväpalkka. Helmi-toukokuu 1995 olivat olleet Liinojan normaaleja työkuukausia.

Käytyjen neuvottelujen jälkeen teatterinjohtaja oli 10.6.1994 tehnyt päätöksen, jossa oli todettu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

"Palkaton työloma on mahdollista antaa, kun Hanna Liinoja suostuu luopumaan tes:n määrittelemästä kollektiivisesta työajasta ja hänelle lasketaan henkilökohtainen näytäntövuotinen työ-/vapaa-aika. Kollektiivisten ja Liinojan henkilökohtaisten vapaapäivien erotus, 18 päivää jää myös palkattomaksi. Se sijoitetaan 1. - 18.6.1995."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liinoja oli allekirjoituksellaan hyväksynyt edellä mainitun päätöksen 4.10.1994 sen jälkeen, kun hänelle oli totuudenvastaisesti kerrottu, että Suomen Näyttelijäliiton edustaja oli tarkastanut ja hyväksynyt edellä mainitun päätöksen.

Liinoja oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työehtosopimuksen mukaan hänelle olisi kuulunut antaa palkallinen kesävapaa vuoden 1995 kevätnäytäntökauden päättymisen ja näytäntövuoden päättymisen 31.7.1995 väliseksi ajaksi.

Jyväskylän Teatteri Oy oli vastoin työehtosopimuksen mukaista kollektiivista työaikaa määrännyt Liinojalle palkattoman vapaan ajaksi 1. - 18.6.1995. Tällä toimenpiteellä Jyväskylän Teatteri Oy oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen 25 §:n ja 30 §:n 2 momentin määräyksiä sekä työehtosopimuksen liitteen 11 mukaista soveltamisohjetta.

Liinoja ei ollut voinut pätevästi sopia työehtosopimusta heikommista ehdoista. Joka tapauksessa vetoaminen Liinojan hyväksymiseen olisi kunnianvastaista ja arvotonta, koska Liinojalle oli harhaanjohtavasti ilmoitettu Suomen Näyttelijäliiton hyväksyneen työnantajan menettelyn.

Jyväskylän Teatteri Oy oli sitten velvollinen maksamaan Liinojalle työehtosopimuksen mukaisen palkallisen kesävapaan ajalta maksamatta jätetyn palkan määrältään 5 162,90 markkaa.

Suomen Teatteriliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työnantajan menettelemään työehtosopimuksen mukaisesti siitä huolimatta, että sille oli ilmoitettu asiasta.

Erimielisyysneuvottelut

Asiassa oli käyty työehtosopimuksen 54 §:n mukaiset paikallisneuvottelut 20.3.1995. Suomen Näyttelijäliitto oli tämän jälkeen 8.2.1996 päivätyllä kirjeellä esittänyt neuvottelupyynnön Suomen Teatteriliitolle, joka oli kuitenkin 12.2.1996 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut kieltäytyvänsä neuvotteluista ja edellyttänyt selvitystä paikallistason neuvottelujen käymisestä.

Tämän jälkeen Suomen Näyttelijäliitto oli toimittanut Suomen Teatteriliitolle muistion 20.3.1995 käydyistä paikallisneuvotteluista. Suomen Teatteriliitto oli kuitenkin 20.8.1996 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, ettei 20.3.1995 pidetty neuvottelu täyttänyt työehtosopimuksen 54 §:n mukaista menettelyä. Suomen Teatteriliitto oli tämän vuoksi ilmoittanut, ettei myöskään 1.3.1996 liittojen välillä käytyä neuvottelua voitu pitää sopimuksen 54 §:ssä tarkoitettuna keskusneuvotteluna.

Asiasta oli siten käyty työehtosopimuksen 54 §:n mukaiset paikallisneuvottelut. Liittoneuvottelujen käymättä jääminen oli johtunut Suomen Teatteriliiton kieltäytymisestä.

VASTAUS

Oikeudenkäyntiväite

Suomen Teatteriliitto on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta.

Jyväskylän Teatteri Oy ja Suomen Teatteriliitto ovat lisäksi vaatineet Suomen Näyttelijäliiton velvoittamista korvaamaan Jyväskylän Teatteri Oy:n ja Suomen Teatteriliiton oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväitteen perustelut

Kannetta ei voitu tutkia, koska erimielisyydestä ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksen 54 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Asiassa ei ollut ensinnäkään käyty edellä mainitun määräyksen mukaista paikallisneuvottelua. Kanteessa mainittua teatterin talouspäällikön laatimaa ja allekirjoittamaa muistiota 20.3.1995 käydystä neuvottelusta ei voitu pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna paikallisneuvottelupöytäkirjana. Muistion mukaan kysymys oli ollut Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtajan teatterivierailun johdosta ja paikallisen näyttelijäyhdistyksen aloitteesta pidetyssä neuvottelussa esitetyistä vaatimuksista työnantajan edustajan laatima muistio. Tätä muistiota Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja ja luottamusmies eivät olleet allekirjoittaneet. Näin ollen kysymys ei ollut ollut työehtosopimuksen edellyttämän neuvottelumenettelyn mukaisesta teatterin johdon ja asianomaisen näyttelijäyhdistyksen edustajan kesken käydystä paikallisneuvottelusta.

Edellä tarkoitetussa neuvottelussa Suomen Näyttelijäliiton taholta oli esitetty kanteessa tarkoitetun asian lisäksi muun muassa vaatimuksia, jotka olivat liittyneet erään toisen näyttelijän työsuhteen purkamiseen ja erään kolmannen näyttelijän sairausajan palkkaan. Näistä kahdesta viimeksi mainitusta asiasta oli käyty työehtosopimuksen 54 §:ssä tarkoitetun neuvottelumenettelyn mukaiset paikallisneuvottelut teatterin johdon ja näyttelijäyhdistyksen edustajien kesken 23.1.1995 ja 31.1.1995. Liinojan harkinnanvaraisen työloman myöntämisen ehdoista ei tällaista paikallisneuvottelua ollut käyty. Mikäli Liinoja olisi halunnut riitauttaa työloma-asiansa työehtosopimuksen tulkinnan ja soveltamisen osalta, olisi asiassa tullut noudattaa työehtosopimuksen 54 §:n mukaista menettelyä.

Koska asiassa ei ollut käyty paikallisneuvotteluja, ei asiassa ollut ollut edellytyksiä myöskään keskusneuvottelujen käymiseen Suomen Näyttelijäliiton ja Suomen Teatteriliiton välillä. Suomen Teatteriliitto oli 12.2.1996 voinut perustellusti kieltäytyä liittojen välisten neuvottelujen käymisestä ennen paikallistason neuvottelujen käymistä. Sen jälkeen kun Suomen Teatteriliiton edustaja oli 1.3.1996 liittojen edustajien välisessä tapaamisessa ilmoittanut edellä mainitun kantansa Suomen Näyttelijäliiton edustajalle, oli liiton toiminnanjohtaja tiedustellut, hyväksyttiinkö työehtosopimuksen mukaiseksi neuvottelumenettelyksi se, jos Suomen Näyttelijäliiton esittämään neuvottelupyyntöön hankittaisiin paikallisen näyttelijäyhdistyksen allekirjoitus. Suomen Näyttelijäliitto ei ollut tämän jälkeen ennen kanteen nostamista palannut asiaan.

Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut myöskään tutkia Jyväskylän Teatteri Oy:n ja Liinojan välisen sopimuksen pätemättömyyttä.

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Hanna Liinojan työloma-asian tultua riitaiseksi se on ollut esillä Jyväskylässä 20.3.1995 käydyssä neuvottelussa. Siinä ovat olleet paikalla Jyväskylän Näyttelijäyhdistyksen luottamusmies Tuula Saarinen, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Tuire Lankinen, teatterinjohtaja Rauli Jokelin ja talouspäällikkö Pirkko Pärnänen. Asia on tämän jälkeen ollut seuraavan kerran esillä, kun Suomen Näyttelijäliitto ry on esittänyt siitä neuvottelupyynnön vastaajaliitolle talvella 1996. Tällöin vastaajaliitto on kieltäytynyt neuvottelusta edellyttäen paikallistason neuvottelujen käymistä asiassa ennen liittotason neuvotteluja. Vastaajaliiton mukaan 20.3.1995 käyty neuvottelu ei täyttänyt paikallisesta neuvottelumenettelystä annettuja määräyksiä.

Tämän jälkeen on Suomen Näyttelijäliitto vaatinut työtuomioistuimessa muun muassa vahvistamaan, että Jyväskylän Teatteri Oy on rikkonut näyttelijöiden työehtosopimusta määrätessään osan näyttelijä Liinojan kesävapaasta palkattomaksi. Työnantajapuoli on puolestaan vaatinut, että kanne tulisi ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska asiasta ei ole neuvoteltu näyttelijöiden työehtosopimuksen 54 §:n edellyttämällä tavalla.

Edellä todetun mukaisesti asiassa on erimielisyyttä muun ohella siitä, onko kanteessa tarkoitetussa asiassa käyty näyttelijöiden työehtosopimuksen 54 §:ssä tarkoitetut erimileisyysneuvottelut paikallisella tasolla. Työtuomioistuin on ottanut tämän kysymyksen Suomen Teatteriliiton ja Jyväskylän Teatteri Oy:n vaatimuksesta erikseen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen neuvottelumääräyksen sisältö

Näyttelijöiden työehtosopimuksen 54 §:n 1 kohdassa on todettu, että sopimukseen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava teatterin johdon ja asianomaisen näyttelijäyhdistyksen edustajan kesken. Määräyksen mukaan neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluttua siitä päivästä, jona erimielisyydet on vastapuolelle ilmoitettu. Saman määräyksen 2 kohdassa on todettu, että jos asianosaiset eivät pääse erimielisyydestä sovintoon, asia voidaan saattaa Suomen Teatteriliiton ja Suomen Näyttelijäliiton käsiteltäväksi, ja neuvottelu näiden kesken on aloitettava 20 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen pyyntö on näille saapunut.

Paikalliset erimielisyysneuvottelut käydään edellä todetun mukaisesti teatterin johdon ja asianomaisen näyttelijäyhdistyksen edustajan välillä. Näiden neuvottelujen tarkoituksena on työtuomioistuimessa kuultujen todistajien mukaan pyrkiä selvittämään asiat ja ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet nopeasti jo alimmalla neuvottelutasolla.

Edellä mainitun määräajan ohella neuvottelumenettelystä ei ole sovittu muita muotomääräyksiä. Esitetyn selvityksen mukaan käytännössä paikallisneuvotteluista on yleensä ja myös Jyväskylän Teatterissa tehty pöytäkirja, vaikka sopimusmääräyksessä ei tätä edellytetä.

Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen

Neuvottelu Jyväskylän Teatterissa 20.3.1995 on pidetty työntekijäpuolen aloitteesta. Esitetyn selvityksen mukaan Liinojan työloma-asian lisäksi on keskusteluja käyty myös kahdesta muusta näyttelijöiden sopimusasiasta, joista molemmista oli käyty jo aikaisemmin erilliset erimielisyysneuvottelut näyttelijäyhdistyksen ja teatterin johdon välillä. Molemmista neuvotteluista oli tuolloin laadittu muistio, jossa on todettu käydyn työehtosopimuksen edellyttämä paikallisneuvottelu ja johon on kirjattu sekä työntekijä- että työnantajapuolen näkemykset.

Neuvottelusta 20.3.1995 on talouspäällikkö Pärnänen laatinut muistion, joka on otsikoitu "Neuvottelu näyttelijöiden sopimusmenettelyistä". Muistion mukaan toiminnanjohtaja Lankinen on todennut, että Jyväskylän kaupunginteatterissa oli kolme näyttelijöitä koskevaa tapausta, jotka viedään käräjäoikeuteen, ellei neuvotellen päästä sopimukseen. Oikeudenkäyntien välttämiseksi oli esitetty sisäisiä neuvotteluja.

Edelleen muistion mukaan työntekijäpuoli on esittänyt vaatimuksensa muun muassa kanteessa tarkoitetussa Liinojan työloma-asiassa. Vaatimukset samoin kuin työnantajan näkemys on kirjattu muistioon, jossa on myös todettu, että teatteri tutkii asian vielä yhdessä Teatteriliiton lainopillisen asiantuntijan kanssa. Kaikkien osanottajien on ollut tarkoitus allekirjoittaa muistio, mutta vain Pärnänen ja Jokelin ovat sen allekirjoittaneet.

Neuvotteluun näyttelijöiden puolelta osallistuneiden luottamusmiehen ja toiminnanjohtajan työtuomioistuimessa todistajina kertoman mukaan jo neuvottelussa oli tullut esille työnantajapuolen kielteinen suhtautuminen esitettyihin vaatimuksiin, mutta se oli sittemmin suullisesti vahvistettu luottamusmiehelle.

Työehtosopimuksen neuvottelumääräyksen mukaan jos erimielisyyttä ei saada edellä mainittujen liittojen välillä ratkaistuksi, voi osallinen saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaiset neuvottelut ovat kanteessa tarkoitetusta erimielisyyskysymyksestä jääneet edellä todetun mukaisesti käyttämättä. Kun Suomen Näyttelijäliitto on kuitenkin osoittanut, että se ei ole ollut syypää liittojen välisten neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen, sen kanne voidaan työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan tutkia.

Päätöslauselma

Jyväskylän Teatteri Oy:n ja Suomen Teatteriliiton oikeudenkäyntiväite hylätään.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Sutela, Palomäki ja Orpana jäseninä. Sihteeri on ollut Tossavainen.

Päätös on yksimielinen.