Labor court dismissed claim for sick leave when 17-year-old sister refused to care for sick brother.

Virkaehtosopimuksen määräyksen mukaan viranhaltijalla oli oikeus saada virkavapautta äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin kun muuta hoitoa ei ollut saatu järjestetyksi.

Viranhaltijalla ei ollut oikeutta virkaehtosopimuksen mukaiseen tilapäiseen hoitovapaaseen eikä palkkaukseen työstä poissaolopäivältä tilanteessa, jossa viranhaltijan kotona ollut ja nuoremmista sisaruksista normaalisti huolehtinut 17-vuotias tytär oli kieltäytynyt hoitamasta sairastunutta 9-vuotiasta veljeään ja viranhaltija oli tästä syystä jäänyt itse hoitamaan lastaan.

Kantaja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry

Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuultava Keski-Karjalan kansanterveystyön kuntayhtymä

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa (jäljempänä KVTES) 1995 1996 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V LUKU VIRKAVAPAUS JA TYÖLOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

110 § Tilapäinen hoitovapaa

1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virkavapautta/työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 10 vuoden ikäisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10 vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Virkavapautta/työlomaa on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan.

Soveltamisohje

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen, matkallaolosta tai opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on vaatinut vahvistettavaksi, että hammashoitaja Ulla Taskisella on ollut KVTES:n 110 §:n 1 momentin perusteella oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 13.6.1996 ja että Keski-Karjalan kansanterveystyön kuntayhtymä on velvollinen maksamaan Taskiselle mainitulta hoitovapaan ajalta Taskisen varsinaisen palkan.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Keski-Karjalan kansanterveystyön kuntayhtymän palveluksessa virkasuhteessa oleva hammashoitaja Ulla Taskinen oli 14.6.1996 hakenut kuntayhtymän käytössä olleella lomakkeella äkillisesti sairastuneen 9-vuotiaan lapsensa hoidon järjestämistä varten tilapäistä hoitovapaata kesäkuun 13. päiväksi 1996. Hakemuslomakkeen liitteenä oli ollut 12.6.1996 päivätty lääkärintodistus, jonka mukaan lapsen sairastumispäiväksi oli merkitty 13.6.1996. Sairaus oli myöhemmin diagnostisoitu keuhkokuumeeksi. Taskinen oli 13.6.1996 ennen työvuoron alkamista ilmoittanut työpaikalle puhelimitse olevansa poissa työstä sanottuna päivänä. Hänen lapsensa oli lääkärin vastaanotolla käydessään ollut 40 asteen kuumeessa ja valittanut hengenahdistusta ja pistelyä rinnassa. Perheen vanhin lapsi, joka oli ollut 17-vuotias, oli ollut kyseisenä ajankohtana kesälomalla.

Työnantaja oli 12.7.1996 tekemällään päätöksellä evännyt Taskiselta oikeuden tilapäiseen hoitovapaaseen ja palkkaan tältä päivältä. Päätöksessä oli perusteluina todettu, että lapsen hoito oli ollut muutoinkin kotona järjestetty. Päätöksessä kysymyksessä oleva kesäkuun 13. päivä oli todettu palkattomaksi virkavapaaksi, koska Taskinen oli kieltäytynyt hakemasta päivää vuosilomapäiväksi, lomarahavapaapäiväksi tai palkattomaksi virkavapauspäiväksi.

KVTES:n 110 §:n tarkoituksena oli turvata viranhaltijan/työntekijän oikeus saada tilapäistä, palkallista hoitovapaata muun muassa äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi ellei muuta asianmukaista hoitoa ollut saatu järjestetyksi. Taskinen oli anonut virkavapaata vain yhdeksi päiväksi eli vain lapsen hoidon järjestämistä varten, vaikka lapsen sairaus oli jatkunut kauemmin.

Tapaukseen sovellettavia KVTES:n määräyksiä oli tulkittava yksittäistapauksittain siten, että tosiasialliset hoitomahdollisuudet otettiin huomioon. Taskinen oli heti poikansa kanssa lääkärin vastaanotolla käytyään selvittänyt, olisiko pojan kotona asuva 17-vuotias sisar voinut hoitaa sairasta veljeään yhden päivän ajan. Sisar oli kuitenkin ilmoittanut äidilleen, että hän ei uskaltanut ottaa vastuuta niin sairaan lapsen hoitamisesta. Koska Taskinen 9-vuotiaalla pojalla oli ollut korkea kuume ja hänellä oli selvästi ollut hengenahdistusta, ei tällaisessa tilanteessa alaikäiselle sisarelle voitu asettaa velvollisuutta huolehtia nuoremman sisaruksensa hoitamisesta. Sisaruksille ei myöskään voitu asettaa yleistä velvollisuutta hoitaa äkillisesti sairastuneita nuorempia sisaruksiaan. Merkitystä ei ollut sillä, että vanhempi sisar oli usein aikaisemmin koulujen loma-aikoina huolehtinut nuoremmista sisaruksistaan.

Taskinen oli KVTES:n 110 §:ssä tarkoitetuin tavoin pyrkinyt järjestämään äkillisesti sairastuneen lapsensa hoitoa 13.6.1996. Koska Taskisen tytär oli kieltäytynyt ottamasta vastuuta sairastuneen veljensä hoidosta eikä Taskinen ollut saanut muuta hoitoa järjestetyksi, oli hänellä ollut oikeus KVTES:n 110 §:n 1 ja 2 momentin nojalla palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Keski-Karjalan kansanterveystyön kuntayhtymä on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

KVTES:n 110 §:n 1 ja 2 momentin ja niihin liittyvien soveltamisohjeiden mukaiset palkallisen tilapäisen hoitovapaan perusteet eivät Taskisen kohdalla täyttyneet. Taskisen 9-vuotiaan koulua käyvän pojan hoito oli säännönmukaisesti ollut järjestetty siten, että perheen vanhin lapsi oli hoitanut häntä ja muita nuorempia kouluikäisiä sisaruksiaan kotona. Tälle hoidolle ei ollut 13.6.1996 ollut myöskään mitään esteitä. Viranhaltijalla ei ollut oikeutta mainittujen määräysten mukaan saada palkallista tilapäistä vapaata, mikäli samassa taloudessa asuva perheenjäsen voi tosiasiallisesti hoitaa lasta. Merkitystä ei ollut sillä seikalla, hoitiko perheen jäsen normaalisti ja säännönmukaisesti lasta. Riittävää oli, että tällaiselle hoidolle objektiivisesti katsoen olisi ollut edellytykset.

Sopimusmääräyksessä ja soveltamisohjeissa oli korostettu tosiasiallisten hoitomahdollisuuksien olemassaoloa samoin kuin lapsen toisen vanhemman kohdalla tosiasiallisten hoitoesteiden selvittämistä. Määräyksen tulkintaa ei ollut tarkoitettu laajennettavaksi siten, että oikeutta tilapäiseen palkalliseen vapaaseen ratkaistaessa huomioon tulisi ottaa viranhaltijan tai muun samassa taloudessa asuvan subjektiiviset käsitykset ja olettamukset hoitopaikan ja/tai hoitajan pätevyydestä.

Tilapäistä hoitovapaata koskevassa sopimusmääräyksessä ja soveltamisohjeessa oli todettu menettelytavat, joiden mukaan oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta määräytyi. Tämä oikeus oli viimesijainen. Vaikka lääkäri lääkärissäkäynnin yhteydessä toteaisi lapsen sairastumisen ja kirjoittaisi tämän mukaisen lääkärintodistuksen, ei tämä vielä tarkoittanut sitä, että jommankumman lapsen vanhemmista tulisi olla lapsen hoitajana. Tällaisessa tilanteessa oli ensisijaisesti selvitettävä, voitiinko lasta hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa. Mikäli tämä oli mahdollista, ei viranhaltijalla ollut oikeutta jäädä itse hoitamaan lasta. Mikäli lasta ei voitu viedä tavanomaiseen hoitopaikkaan, oli tähän myös oltava perusteet. Tämän jälkeen tuli selvittää, voiko samassa taloudessa asuva perheenjäsen hoitaa lasta ja mikäli tämä oli mahdollista, ei viranhaltijalla ollut oikeutta itse jäädä hoitamaan lastaan.

Taskisen 9-vuotiaan lapsen tavanomainen hoitopaikka oli ollut koti ja tavanomainen lapsen hoitaja oli ollut vanhin perheen lapsista. Tämä ilmeni muun muassa Taskisen virkavapaushakemuksesta, jossa lapsen normaalia hoitoa koskevaan kohtaan Taskinen oli tehnyt merkinnän koululainen. Tällä hän oli tarkoittanut perheen vanhinta lasta.

Sopimusmääräyksessä ja soveltamisohjeessa oli siten tarkoitettu, että hoitoa järjestettäessä selvitettiin yleisesti muiden perheenjäsenten mahdollisuudet sairastuneen lapsen hoitamiseen, vaikka perheenjäsenet eivät muutoin hoitaisikaan lasta. Perheenjäsenillä oli tarkoitettu muun muassa vanhempia sisaruksia eikä täysi-ikäisyysrajaa ollut asetettu. Mitään rajoituksia ja tosiasiallisia esteitä sille, että Taskisen perheen vanhin lapsi olisi 13.6.1996 hoitanut perheen sairastunutta lasta, ei ollut edes väitetty olleen. Koulun lomien alkamisen jälkeen hän oli hoitanut nuorempia sisaruksiaan kotona. Koska vanhin lapsista oli muutoinkin hoitanut nuorempia sisaruksia oli hänellä ollut valmiudet hoitaa sairastunutta veljeään myös 13.6.1996.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keski-Karjalan kansanterveystyön kuntayhtymän palveluksessa oleva Ulla Taskinen on 14.6.1996 päivätyllä hakemuksella pyytänyt palkallista virkavapautta työpäiväksi 13.6.1996 alle 10-vuotiaan lapsensa hoidon järjestämiseksi. Työnantaja on kieltäytynyt palkallisen vapaan myöntämisestä perustellen tätä sillä, että lapsen hoito on ollut muutenkin järjestetty. Työnantaja on myöntänyt Taskiselle kysymyksessä olevan päivän palkattomaksi virkavapaaksi.

Taskinen on hakenut virkavapautta äkillisesti sairastuneen 9-vuotiaan poikansa hoitamiseksi ja hoidon järjestämiseksi Taskisen samassa taloudessa asuvan 17-vuotiaan tyttären kieltäydyttyä sairaan veljensä hoitamisesta. Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n mukaan kieltäytyminen on johtunut siitä, että Taskisen tytär ei nuoremman veljensä sairauden laadun vuoksi ole uskaltanut ottaa vastuuta tämän hoidosta. Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n mukaan Taskisen sairastuneella lapsella on kysymyksessä olevana päivänä ollut korkea kuume ja hengitysvaikeuksia ja hänen sairautensa on sittemmin määritelty keuhkokuumeeksi. Taskisen 17-vuotias tytär, joka koulujen loma-aikoina on huolehtinut perheen nuoremmista lapsista, on kysymyksessä olevana ajankohtana ollut kotona.

Edelle jäljennetyn virkaehtosopimuksen 110 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla on oikeus saada virkavapautta äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan viranhaltija voi itse jäädä hoitamaan lasta, kun hoidon järjestäminen muulla tavoin ei ole mahdollista. Soveltamisohjeessa todetun mukaan ensin on selvitettävä muun muassa se, voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Soveltamisohjeen mukaan ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet.

Kanteessa on lähdetty siitä, että Taskisella ei ole ollut soveltamisohjeessa tarkoitettuja tosiasiallisia mahdollisuuksia saada hoitoa järjestetyksi muutoin kuin jäämällä hoitamaan sairastunutta poikaansa tämän sisaren kieltäydyttyä hoitamasta sairasta veljeään. Kantaja on myös katsonut, että alaikäisille sisaruksille ei voitu asettaa yleistä velvollisuutta hoitaa alle 10-vuotiasta sairastunutta sisarustaan. Tällainen yleinen velvollisuus voi kantajan näkemyksen mukaan koskea vain lapsen vanhempia.

Työtuomioistuin toteaa, että virkaehtosopimuksella ei ole voitu eikä tarkoitettukaan sopia muiden perheenjäsenten velvollisuudesta hoitaa sairastunutta lasta, vaan sovellettavalla määräyksellä on sovittu viranhaltijan velvollisuudesta järjestää sairaan lapsen hoito ensisijaisesti sopimuksesta ilmenevällä tavalla. Tämän velvollisuuden ei voida katsoa tulleen täytetyksi, jos tosiasiallisesti käytettävissä oleviin, sopimuksen mukaan ensisijaisiin hoitovaihtoehtoihin ei ole turvauduttu. Lapsen kanssa samassa taloudessa asuvan ja tätä muutoinkin hoitavan henkilön perusteetta tai ilman riittävää perustetta tapahtunutta kieltäytymistä hoitamasta sairastunutta lasta ei voida ilman muuta pitää sellaisena seikkana, joka oikeuttaisi viranhaltijan sopimuksen mukaiseen vapaaseen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on tosin voittanut jutun, mutta koska asia on ollut tulkinnanvarainen, saa Kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Määttänen, Niskanen, Kolula ja Tuomi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.