Labor court dismisses union claim that employee must be placed in higher pay group based on majority of tasks.

Metsätalousteknikko oli muun ohella tehnyt ylemmän palkkaryhmän työtehtäviä metsäkeskuksen organisaatiomuutoksesta johtuen. Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilön ylemmän palkkaluokan työtehtävät olisivat muodostaneet pääosan hänen työtehtävistään, ja hänet siten olisi pitänyt sijoittaa ylempään palkkaryhmään.

Maksaessaan metsätalousteknikolle alemman palkkaryhmän mukaista palkkaa, työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO ry

Vastaajat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

Keski-Suomen Metsäkeskus

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Metsäalan Toimihenkilöliitto METO ry:n välisessä, metsäkeskuksia ja metsälautakuntia koskevassa, 7.6.1994 31.12.1995 väliseksi ajaksi solmitussa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Palkkaus

3. Palkkausryhmittely ja ohjepalkat, kalliinpaikanlisä, kylmänalueenlisiä ja saaristolisä, vuosisidonnaiset lisät, vuosisidonnaisen lisän täydennysosa sekä henkilökohtainen palkanosa määräytyvät 31.10.1993 voimassa olleen sopimuksen mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräyksessä viitataan yksityisten valtionapulaitosten yleiseen toimiehtosopimukseen, jossa oli sovittu palkkausryhmittelystä seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ryhmä IV Metsäalan esimiestehtävät Metsätoimihenkilö, joka VI ryhmään kuuluvan alaisena rajatulla toimialueellaan vastaa yksityismetsäalan noudattamisen valvonnasta ja yksityismetsätalouden edistämisestä tai alueellisten ja tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien laatimisesta ja käyttökoulutuksesta taikka metsänparannussuunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta. Ryhmään kuuluva toimihenkilö vastaa sovittujen määrä- ja kustannustavoitteiden toteuttamisesta käyttöönsä osoitettujen henkilö- ja raharesurssien pohjalta. Ryhmään kuuluvat myös pystymittauksen tarkastuksesta vastaavat toimihenkilöt.

Ryhmä III Alustavat esimiestehtävät Metsätoimihenkilö, joka vastaa hänelle osoitetuista suunnittelu-, tarkastus- tai edistämistehtävistä tai metsänparannustehtävistä esimiespiirin alueella sekä sovittujen suoritteiden toteuttamisesta ylempään ryhmään kuuluvan toimihenkilön alaisena ja ohjauksessa. Ryhmään kuuluva toimihenkilö on määrätty toimimaan tarvittaessa esimiehensä sijaisena.

Ryhmä II Työmaiden työnjohtotehtävät Työmaiden työnjohdosta tai suunnittelusta IV-Vryhmiin kuuluvalle esimiehelleen vastaava metsätyönjohtaja, jonka alaisena työskentelee tavallisesti useita urakoitsijoita tai työntekijöitä. Ryhmään kuuluva toimihenkilö vastaa työmaiden määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta ja hänellä voi olla alaisenaan avustava työnjohtaja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO on vaatinut vahvistettavaksi, että Keski-Suomen metsäkeskus olisi ollut velvollinen 3.4.1997 alkaen suorittamaan metsäsuunnittelija Kari Turuselle vähintään työehtosopimuksen palkkausryhmittelyn IV-vaativuusryhmän mukaista palkkaa.

Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO on vaatinut lisäksi vahvistettavaksi, että Keski-Suomen metsäkeskus oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen palkkausryhmittelyä koskevaa määräystä maksaessaan Turuselle työehtosopimuksen II-vaativuusryhmän mukaista palkkaa, vaikka Turunen olisi työtehtäviensä perusteella tullut ryhmitellä työehtosopimuksen IV-vaativuusryhmään ja maksaa tämän mukaista palkkaa.

Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO on vaatinut myös vahvistettavaksi, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa sen jättäessä puuttumatta Keski-Suomen metsäkeskuksen menettelyyn ja tukiessa sen työehtosopimuksen vastaista menettelyä.

Edelleen Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO on vaatinut Keski-Suomen metsäkeskuksen tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO on vielä vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Keski-Suomen metsäkeskuksen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäalan Toimihenkilöliitto - METOn oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Työnantajan edustajan 12.3.1997 hyväksymän toimenkuvan mukaan metsäsuunnitelmien teko oli Turusen päätyö.

Metsäsuunnittelun lisäksi Turusen tehtäviin kuului metsälakien valvonta ja neuvonta. Tämän työkokonaisuuden työaikaosuudeksi oli toimenkuvassa arvioitu 20 prosenttia. Palkkaryhmittelyn mukaan IV-vaativuusryhmään sijoitettiin ne metsäalan esimiehet, jotka VI-ryhmään kuuluvan alaisena rajatulla toimialueellaan vastasivat yksityismetsälain noudattamisen valvonnasta ja yksityismetsätalouden edistämisestä. Metsälakien valvonta ja neuvonta oli juuri tätä työtä.

Turusen kolmantena työkokonaisuutena oli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tehtävät. Hän oli omalla kustannuspaikallaan vastuussa muun muassa metsänparannusvarojen kohdentamisesta ja käytön valvonnasta. Tämä työ oli palkkausryhmittelyn IV-vaativuusryhmän mukaista työtä silloin kun tähän vaativuusryhmään kuuluva toimihenkilö vastasi sovittujen määrä- ja kustannustavoitteiden toteuttamisesta käyttöönsä osoitettujen henkilö- ja raharesurssien pohjalta.

Kaikki Turusen päätoimialueeseen kuuluvat tehtävät muodostuivat siten tehtävistä, jotka edellyttivät hänen sijoittamistaan työehtosopimuksen mukaisesti IV-vaativuusryhmään. Tämän vaativuusryhmän määritelmä oli kirjoitettu siten, että eri tehtäväkokonaisuudet voivat yksinään nostaa toimihenkilön palkkauksen IV-vaativuusryhmän mukaan määräytyväksi. Tämä oli ilmaistu vaativuusryhmittelyssä kirjaamalla eri tehtäväkokonaisuuksien määrittelyn jälkeen tai - taikka sana. Turunen teki useammanlaisia IVvaativuusryhmittelyn mukaisia tehtäväkokonaisuuksia ja hänen työnsä käytännössä muodostui kokonaisuudessaan sellaisista tehtävistä, jotka oli lueteltu työehtosopimuksen palkkausryhmittelyn IV-vaativuusryhmän kriteereinä.

Turusen palkkauksesta oli käyty neuvotteluja luottamusmiehen ja Keski-Suomen metsäkeskuksen johtajan välillä. Nämä neuvottelut olivat koskeneet koko työjohtajakuntaa, joka Metsäalan Toimihenkilöliitto - METOn mukaan oli ryhmitelty väärin Keski-Suomen metsäkeskuksessa. Neuvotteluissa luottamusmies oli pyrkinyt korjaamaan Turusen kohdalla työehtosopimuksen väärän soveltamisen ja ehdottanut, että Turusen palkkaus nostettaisiin välittömästi ainakin III-vaativuusryhmän tasolle. Työnantaja oli suhtautunut tähän kielteisesti perustellen näkemystään sillä, että Turusen palkkauksen korjaamisella oli seurannaisvaikutuksia muiden työnjohtajien kohdalla.

Asiassa liittojen välillä käydyt neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

VASTAUS

Vaatimukset

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Keski-Suomen metsäkeskus ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Keski-Suomen metsäkeskus ovat lisäksi vaatineet Metsäalan Toimihenkilöliitto - METOn velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Metsäkeskusten toimintaa sääteli metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki. Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen 35 §:n mukaan tarkemmat määräykset metsäkeskusten organisaatiosta, henkilöstöstä ja heidän tehtävistään, asioiden ratkaisemisesta sekä muusta toiminnan järjestämisestä annettiin työjärjestyksellä, jonka metsäkeskus itselleen vahvisti. Keski-Suomen metsäkeskuksen työjärjestyksen 2 §:n mukaan metsäkeskuksen johtaja määräsi, mitä toiminimikettä toimihenkilöt käyttivät. Lisäksi hän määräsi toimihenkilöiden yleisistä toimenkuvista. Työjärjestyksen 5 §:n mukaan ydintoiminnon päällikön tehtävänä oli vastata ydintoiminnon talouden ja toiminnan suunnittelusta sekä vastata tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Turunen oli tullut vuonna 1987 Keski-Suomen metsälautakunnan palvelukseen metsätyönjohtajan toiminimikkeellä. Turusen tehtäviin on kuulunut metsänparannustyönjohtajan tehtävät ja viime aikoina myös metsäsuunnittelua.

Metsäsuunnittelun osuus Turusen kokonaistyöajasta on ollut vuonna 1997 39 prosenttia. Metsäsuunnittelu ei siten ole ollut Turusen päätyö.

Työjärjestyksen 11 §:n mukaan alue-esimies huolehtii viranomaisasioiden valmistelusta, tarvittavista tarkistuksista ja lausuntojen hankkimisesta. Vastuu siitä, että lainvastaisten päätösten johdosta ryhdyttiin toimenpiteisiin, oli metsäkeskuksessa toimivalla viranomaispäälliköllä. Samoin hänellä oli vastuu siitä, että korjaavat toimenpiteet tulivat tehdyiksi. Tapauksista, jotka johtivat toimenpiteisiin, lisäselvitykset antoi toimihenkilö. Tämä toimihenkilö oli viranomaispäällikön alainen. Aluetoimistossa, jossa Turunen työskenteli, ei voitu tehdä päätöksiä viranomaisasioissa. Aluetoimisto ainoastaan ilmoitti viranomaispäällikölle tapaukset, jotka ilmeisesti olivat metsälain vastaisia. Toimihenkilö, joka laati tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, oli esteellinen suunnittelemillaan alueilla käsittelemään lain-valvontaan liittyviä kysymyksiä, koska hän oli itse suunnitellut toimenpiteet.

Turunen ei vastannut metsälakien valvonnasta alueellaan, joka oli Luhangan kunta. Lähinnä Turunen tallensi metsänkäyttöilmoitukset. Metsänkäyttöilmoitusten tallennustyötä oli aikaisemmin tehnyt konttoritoimihenkilö. Henkilökunnan vähentämisen jälkeen tämä työ oli siirretty työnjohtajille. Tätä työtä Turunen oli tehnyt vuonna 1997 31 päivää. Työ ei ollut IV-vaativuusryhmän mukaista työtä.

Työjärjestyksen 5 §:n mukaan Turusen esimies vastasi ydintoiminnon päällikkönä alueellaan toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä vastuualueensa tulostavoitteiden saavuttamisesta. Turusella ei ollut budjettivastuuta alueellaan, vaan se oli hänen esimiehellään.

Kanteessa mainittu toimenkuva ei ollut metsäkeskuksen johtajan Turuselle työjärjestyksen 2 §:n mukaisesti vahvistama. Se oli tavoitteellinen eikä se vastannut todellisia työtehtäviä.

Turusen palkka määräytyi työehtosopimuksen II-palkkaryhmän mukaan. Tähän palkkaryhmään kuuluivat metsänparannustyönjohtajan tehtävät. III-palkkaryhmään kuului metsänparannustyönjohtaja, joka oli määrätty toimimaan tarvittaessa esimiehensä sijaisena. Turusta ei ollut määrätty toimimaan esimiehensä sijaisena.

Kanteessa esitetty vaatimus perustui työehtosopimuksen väärään tulkintaan ja se oli saanut alkunsa siitä, että metsäkeskuksesta oli poistettu IV-palkkaryhmään kuuluvat metsänparannusesimiehet, joilla oli alueillaan alaisina useita metsänparannustyönjohtajia. Näin oli ollut Turusenkin kohdalla, sillä hänen tullessaan metsäkeskuksen palvelukseen hänen esimiehenään oli toiminut IV-palkkaryhmään kuuluva metsänparannusesimies. Se seikka, että yksi organisaatiotaso oli metsäkeskuksesta poistettu, ei merkinnyt sitä, että alaiset saivat aiemman aluevastuussa olleen esimiehensä palkkaa suppeilla kuntakohtaisilla alueillaan. Turusen työtehtävät eivät olleet olleet samanlaiset kuin hänen mainitun aikaisemman esimiehensä.

Keski-Suomen metsäkeskuksen organisaatiomuutos oli tehty 1980-luvulla laadittujen työehtosopimustekstien jälkeen. Silloin ei nyt esillä olevan kaltaista organisaatiorakennetta ollut ollut yhdessäkään metsäkeskuksessa.

Koska Turusen päätehtävä oli metsänparannustyönjohtajan tehtävä, johon liittyi metsäsuunnittelua ja muita tehtäviä, eivät Turusen työtehtävät olleet IV- tai III-palkkaryhmän mukaisia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kari Turunen on vuodesta 1987 alkaen työskennellyt nykyisen Keski-Suomen metsäkeskuksen palveluksessa metsätyönjohtajana. Hänelle on tästä tehtävästä maksettu II-palkkaryhmän mukaista palkkaa. Hänen esimiehenään on toiminut metsänparannusesimies, jonka palkka on määräytynyt IVpalkkaryhmän mukaan.

Keski-Suomen Metsäkeskuksen organisaatio on 1990-luvun puolivälissä muuttunut muun muassa niin, että metsänparannusesimiesten ja heidän esimiestensä piirimetsänhoitajien tehtävät ovat lakanneet ja heidän tilalleen on perustettu uudet alue-esimiesten toimet. Organisatiomuutos on heijastunut Turusen työtehtäviin muun muassa niin, että hän on vuodesta 1996 alkaen tehnyt myös metsäsuunnittelua.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, ovatko Turusen työtehtävät muuttuneet siten, että ne on sijoitettava palkkaryhmän II asemesta palkkaryhmään IV.

Palkkaryhmämääräykset

Sovellettavan palkkaryhmittelyn mukaan ryhmään IV kuuluu metsätoimihenkilö, joka rajatulla toimialueellaan vastaa yksityismetsälain noudattamisen valvonnasta ja yksityismetsätalouden edistämisestä tai alueellisten ja tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien laatimisesta ja käyttökoulutuksesta taikka metsänparannussuunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta. Toimihenkilö vastaa sovittujen määrä- ja kustannustavoitteiden toteuttamisesta käyttöönsä osoitettujen henkilö- ja raharesurssien pohjalta. Soveltamisohjeen mukaan tähän ryhmään kuuluvat muun muassa metsätaloussuunnittelijat, jotka kokonaisvastuullisesti huolehtivat myös suunnitelmien hyödyntämisestä.

Ryhmään II kuuluu työmaiden työnjohtotehtävissä työskentelevä metsätyönjohtaja, jonka alaisena työskentelee urakoitsijoita tai työntekijöitä ja joka vastaa työmaiden määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Soveltamisohjeen mukaan ryhmään kuuluvat IV- palkkaryhmään kuuluvan toimihenkilön alaisuudessa työskentelevät, "normaaleissa" työnjohtotehtävissä toimivat työnjohtajat, jotka vastaavat tavallisesti useamman hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta samaan aikaan. Ryhmään kuuluva työnjohtaja pystyy huolehtimaan tehtävinään olevista tilitysasioista ja pystyy itsenäisesti annettuja toimintaohjeita soveltaen ratkomaan suunnittelussa tai työnjohdossa esiin tulevat ongelmat poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

Turusen työtehtävät

Esitetyn selvityksen mukaan Turusen työsopimusta on viimeksi tarkistettu vuonna 1995, jolloin hänen toiminimikkeeksi on sovittu metsätyönjohtaja.

Turusen esimiehenä toimiva alue-esimies Tapio Survo on 18.3.1997 hyväksynyt Kari Turuselle tulostoimenkuvauksen. Siinä Turusen toiminimikkeeksi on määritelty metsänsuunnittelija ja avaintulosalueiksi mestäsuunnittelu, (jonka osuus työajasta olisi 55 prosenttia), metsälakien valvonta ja neuvonta (20 prosenttia), kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tehtävät (15 prosenttia) ja vanhan metsänparannuslain mukaiset tehtävät vuoteen 1999 saakka (10 prosenttia).

Työtuomioistuimessa todistajana kuultuna Survo on kertonut, että Turunen oli vuonna 1996 siirtynyt Metsäkeskuksen Joutsan toimipisteeseen. Tuossa yhteydessä oli Metsäkeskuksen johtajan kanssa keskusteltu siitä, että Turusella tulee vähitellen metsänparannustyöt eli tie- ja ojasuunnittelut ja toteutukset vähenemään ja hänellä tulee lisääntymään metsäsuunnittelu sekä metsälain valvonta ja neuvonta. Turunen oli alkuaan metsätyönjohtajana tehnyt pelkästään metsänparannustöitä. Todistajan mukaan Turunen joutuu tekemään niitä edelleen aina vuoden 1999 loppuun saakka, johon mennessä vanhan metsänparannuslain mukaiset työt tulee saattaa valmiiksi. Tämä seikka on jossakin määrin vääristänyt toimenkuvaan otettua ajankäyttösuunnitelmaa. Edelleen todistaja on todennut, että tulostoimenkuvassa Turusen nimikkeeksi on virheellisesti merkitty metsäsuunnittelija. Tosiasiassa Metsäkeskuksen johtajan aikanaan määräämä toiminimike Turuselle on metsätyönjohtaja.

Vuonna 1997 sovitusta tulostoimenkuvauksesta esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä viittaa siihen, että kysymys on ollut tuossa vaiheessa ainakin jossakin määrin tavoitteellisesta toimenkuvauksesta, jolla sinänsä on palkkauksen kannalta merkitystä, mutta jota ei voida yksinään asettaa palkkaryhmän määrittelyn perusteeksi.

Työtuomioistuimelle on esitetty vuodelta 1997 vuosiraportti, joka kuvaa henkilöstön omiin ilmoituksiin perustuvaa työajan käyttöä. Raportin mukaan Turunen on tuona vuonna tehnyt metsänparannustyötä 79 päivänä, metsätaloussuunnittelua 76 päivänä, ollut koulutuksessa kolmena päivänä, suorittanut tarkastusta 31 päivänä, osallistunut projekteihin kuutena päivänä ja tehnyt yleiseen hallintoon liittyviä töitä kolmena päivänä. Aluesuunnittelua Turunen on raportin mukaan tehnyt 1 400 hehtaaria ja tämän työn osuus kaikista suoritepäivistä on ollut 39 prosenttia.

Työtuomioistuimelle esitetyn todistelun perusteella on jäänyt epäselväksi, onko Turunen tehnyt suunnittelutyötä aivan raportista ilmenevää hehtaarimäärää. Joka tapauksessa osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että Turusen suorittama metsäsuunnittelu on IV-palkkaryhmään kuuluvaa työtä.

Asian käsittelyn yhteydessä ei ole tullut esille, että Turusen suorittamat metsänparannustyöt olisivat luonteeltaan jollakin tavalla muuttuneet. Turusella on ollut hankekohtainen vastuu metsänparannustöihin varattujen määrärahojen käytöstä ja tilittämisestä. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että Turusella olisi ollut sellainen tätä laajempi vastuu sovittujen määrä- ja kustannustavoitteiden toteuttamisesta, jota toimihenkilön sijoittaminen IVpalkkaryhmään tällä perusteella edellyttää. Turusen tekemää metsänparannustyötä ei siten voida esitetyn selvityksen perusteella pitää IV-palkkaryhmään kuuluvana työnä.

Edelleen työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan viimeaikaisena käytäntönä on ollut, että toimihenkilön sijoittamisessa IV-palkkaryhmään tärkeimpänä perusteena on ollut metsäsuunnittelun osuus kokonaistyöajasta. Kahdessa tapauksessa on sovittu, että jos metsäsuunnittelun osuus, joka palkkaryhmästä sovittaessa on ollut yli 50 prosenttia, laskee tämän alle, myös palkkaus vastaavasti muuttuu III-palkkaryhmän mukaiseksi. Edelleen on työtuomioistuimelle esitetty selvitystä siitä, että toimihenkilöitä on IV-palkkaryhmässä siitä huolimatta, että heidän metsänsuunnitteluosuus on jäänyt alle puoleen työajasta. Kysymys on tällöin ollut henkilöistä, joilla palkkaus on määräytynyt tähän palkkaryhmään aiemman toimenkuvan tai sopimuksen perusteella eikä noiden sopimusten perusteella ole palkkaryhmää katsottu voitavan alentaa työtehtävien tai työtulosten sittemmin muututtua.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että arvioitaessa sitä onko Turusen tehtävät sijoitettava IV-palkkaryhmään ei ole ratkaisevaa, muodostaako joku Turusen IV-palkkaryhmän mukaisista tehtävistä yksin pääosan hänen kaikista tehtävistään, vaan ratkaisevaa on se, muodostavatko Turusen kaikista tehtävistä IV-palkkaryhmän tehtävät yhteensä pääosan eli yli puolet.

Edellä on todettu, että Turusen metsäsuunnittelutehtävät ovat IV-palkkaryhmän mukaisia tehtäviä. Vaikka Turuselle ei ole näytettykään kuuluvan varsinaista lainvalvontavastuuta, on Turusen tarkastustehtävät ainakin siltä osin kuin ne ovat käsittäneet tarkastuskäyntien suorittamista, katsottava IV-palkkaryhmään kuuluviksi. Kun sen sijaan muita Turusen tehtäviä ei voida tällaisina IV-palkkaryhmään kuuluvina tehtävinä pitää, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että IV-ryhmän mukaiset tehtävät olisivat muodostaneet pääosan Turusen työtehtävistä ja että hänet siten olisi pitänyt sijoittaa IV-palkkaryhmään.

Edellä lausutun johdosta ei ole perusteita vahvistaa kanteessa vaadittua suoritusvelvollisuutta. Keski-Suomen metsäkeskuksen ei myöskään voida katsoa rikkoneen kanteessa väitetyllä tavalla työehtosopimusta maksaessaan IV-vaativuusryhmän mukaisen palkan asemesta Turuselle IIvaativuusryhmän mukaista palkkaa. Näin ollen myöskään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ei ole tältä osin laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Mestäalan Toimihenkilöliitto - METO on kaikilta osin hävinnyt jutun. Kuitenkin työtuomioistuin katsoo ottaen huomioon asian epäselvyyden, joka on osaltaan johtunut siitä, että Turusen tehtävät ovat selvästi muuttuneet aiempaa monipuolisemmiksi ja vaativammiksi ja myös siitä, että palkkaryhmittelymääräyksiä ei ole tarkistettu olosuhteiden muutoksia vastaavalla tavalla, että Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO ry:llä on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tähän nähden ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n säännökset on perusteltua, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Keski-Suomen metsäkeskus vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Keski-Suomen metsäkeskus saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Lindahl, Vertanen ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Tossavainen.

Tuomio on yksimielinen.