Labor court rules employer must reimburse training costs under collective agreement despite prior repayment agreement.

Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, oliko koulutus, johon työntekijä työnantajan lähettämänä oli osallistunut, sellaista, jota koulutussopimuksessa tarkoitettiin ammatillisella koulutuksella ja vastasiko työnantaja koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista työnantajan ja työntekijän välillä solmitusta koulutuskustannusten takaisinmaksusopimuksesta huolimatta.

Kuultavat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry

Metallityöväen Liitto ry

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton välisessä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK(TT)SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Koulutussopimus 15.11.1990.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa koulutussopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Oulun Lukko Oy on muun ohella vaatinut, että Ari Tapani Hirvonen velvoitetaan korvaamaan kantajalle sen maksamat Hirvosen koulutuskustannukset korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Perustelut

Oulun Lukko Oy ja Hirvonen olivat 12.5.1994 allekirjoittaneet toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja liitteen työsopimukseen, jonka koulutusta koskevassa kohdassa työntekijä oli sitoutunut osallistumaan tarvittaessa työnantajan osoittamiin työntekijän ammattitaitoa edistäviin koulutustapahtumiin sekä ammattikursseille. Työnantaja puolestaan oli sitoutunut tältä ajalta maksamaan työntekijälle hänen peruspalkkansa sekä vastaamaan tarpeellisista kurssi-, matka- ja asumiskustannuksista. Työsopimuksen liitteen mukaan työntekijän osallistuessa kurssille solmittiin hänen ja työnantajan välillä erillinen molempia osapuolia sitova sopimus, jossa työntekijä sitoutui olemaan työnantajan palveluksessa sovitun määräajan tai korvaamaan työnantajalle kurssituksesta aiheutuneen taloudellisen menetyksen.

Kantaja ja vastaaja olivat 16.9.1994 allekirjoittaneet sopimuksen koulutuksesta ja tästä aiheutuvista velvoitteista. Sopimuksen mukaan kantaja oli maksanut Abloy Oy:n kurssin kurssimaksun, kurssista aiheutuneet matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset sekä peruspalkan. Hirvonen oli puolestaan sitoutunut olemaan työnantajan palveluksessa 12 kuukautta kurssin päättymisestä. Vastaaja oli myös sitoutunut siihen, että mikäli hän eroaisi työnantajan palveluksesta vuoden kuluessa kurssin päättymisestä, hän maksaisi työnantajalle takaisin edellä mainitut kurssista työnantajalle aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.

Sopimuksen tarkoittama kurssi oli päättynyt 17.11.1995. Hirvonen oli irtisanoutunut kantajan palveluksesta siten, että työsuhde oli päättynyt helmikuun lopussa 1996.

Vastaajan koulutuksesta oli aiheutunut kantajalle yhteensä 11 769 markan kustannukset. Hirvonen on tekemänsä sopimuksen perusteella velvollinen korvaamaan nämä kustannukset kantajayhtiölle.

VASTAUS

Vaatimukset

Hirvonen on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Hirvosen työsuhteessa oli kantajan tullut soveltaa työsopimuslain 17 §:n perusteella keskusjärjestöjen välillä 15.11.1990 solmittua koulutussopimusta, joka oli osa metalliteollisuuden työehtosopimusta. Vastaaja oli osallistunut kantajan vaatimuksesta Abloy Oy:n järjestämille kolmelle kurssille Joensuussa vuonna 1995. Ensimmäisen kurssin aihe oli ollut kääntöovikoneisto, toisen lukitustekniikan sähköiset järjestelmät ja kolmannen keskuslukitus. Kursseilla annettu opetus oli ollut normaalia ammatillista koulutusta, jota annettiin kaikille lukkosepille. Se oli koulutussopimuksen 2-kohdan mukaista ammatillista koulutusta, jonka kustannuksista kaikilta osin vastasi työnantaja.

Hirvonen oli allekirjoittanut 16.9.1994 päivätyn sopimuksen koulutuksesta ja tästä aiheutuvista velvoitteista. Työsopimuslain 17 §:n 2 momentin ja työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin mukaan Hirvosen allekirjoittama sopimus oli mitätön, koska se oli ristiriidassa työnantajaa vähimmäisehtoina sitovan koulutussopimuksen kanssa. Kantajayhtiön vaatimukset olivat siten koulutussopimuksen vastaisia.

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Oulun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla lausuntoa siitä, onko Hirvosen saama koulutus sellaista, jota koulutussopimuksessa tarkoitetaan ja jonka kustannuksista työnantaja yksin vastaa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:lle, Metallityöväen Liitolle, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Liitot ovat yhteisessä lausumassaan vastanneet käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liitot toteavat yhteisesti seuraavaa:

Kysymys 1. Onko Hirvosen saama koulutus sellaista, jota koulutussopimuksessa tarkoitetaan?

Liitot katsovat käräjäoikeudessa vastaajana olevan Ari Hirvosen osallistuneen työnantajansa Oulun Lukko Oy:n lähettämänä metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetun koulutussopimuksen (STK-SAK, 1990) 2-kohdan mukaiseen ammatilliseen koulutukseen kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa.

Kysymys 2. Onko Hirvosen saama koulutus sellaista, jonka kustannuksista työnantaja yksin vastaa?

Koulutussopimuksessa määrätään työnantaja korvaamaan ammatillisen koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Koulutussopimuksen mukaan työnantaja on ensisijaisesti korvausvelvollinen, mutta tuossa sopimuksessa ei sen sijaan oteta kantaa kustannusten mahdolliseen takaisinmaksamissitoumukseen.

Koulutuskustannusten takaisinmaksamisvelvollisuutta koskevan välipuheen pätevyyttä tulee tarkastella kussakin tapauksessa erikseen kokonaisarvostelun pohjalta. Keskeisinä lähtökohtina kokonaisharkinnassa on pidettävä koulutussopimuksen tarkoitusta sekä yleisiä oikeustoimislaista johtuvia periaatteita kuten esimerkiksi korvausehdon kohtuullisuutta. Merkitystä saattaa tapauskohtaisesti olla myös sillä seikalla, onko työntekijälle järjestetty koulutus sellaista, joka työsopimuslain koeaikaehtoa koskevan sääntelyn mukaan antaisi oikeuden sopia pääsääntöä pidemmästä koeajasta ja olisi näin ollen tavanomaista laajempaa.

Edellä lausutusta johtuen liitot eivät katso olevansa toimivaltaisia lausumaan takaisinmaksamissitoumuksen pätevyydestä, mutta toteavat kuitenkin koulutussopimuksen tarkoitukseen liittyvän arvostelun viittaavaan siihen, että puheena oleva sopimus ei ole koulutussopimuksen tarkoituksen mukainen. Näin erityisesti siksi, että Hirvoselle annettu koulutus on liittynyt läheisesti työsopimuksen alaan ja on ollut liittojen käsityksen mukaan suurelta osin myös työnantajan intressissä. Koulutuksen kustannukset eivät myöskään ole ylittäneet tavanomaisia määriä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskusjärjestöt ovat yhteisessä lausunnossaan vastanneet lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Kysymys Onko Hirvosen saama koulutus sellaista, jota koulutussopimuksessa tarkoitetaan?

Keskusjärjestöt katsovat käräjäoikeudessa vastaajana olevan Ari Hirvosen osallistuneen työnantajansa Oulun Lukko Oy:n lähettämänä metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetun koulutussopimuksen (STK-SAK, 1990) 2-kohdan mukaiseen ammatilliseen koulutukseen kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa.

2. Kysymys Onko Hirvosen saama koulutus sellaista, jonka kustannuksista työnantaja yksin vastaa?

Koulutussopimuksen 2-kohdassa on määräys ammatillisesta jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta:

"Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu....".

Koulutussopimuksen mukaan työnantaja on ensisijaisesti korvausvelvollinen työntekijän ammatillisesta koulutuksesta tai ammattiin liittyvistä koulutustilaisuuksista, johon hän on työntekijän lähettänyt. Oulun Lukko Oy on lähettänyt työntekijänsä Ari Hirvosen koulutussopimuksen 2-kohdan mukaiseen koulutukseen. Sen sijaan metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole sovittu koulutuskustannuksista toisin kuin (STK-SAK, 1990) koulutussopimuksen 2-kohdassa. Näin keskusjärjestöt katsovat, että Hirvosen saama koulutus on sellaista, josta työnantaja yksin vastaa.

Metalliteollisuuden työehtosopimuksessa eikä (STK-SAK, 1990) koulutussopimuksessa ole koulutuskustannusten takaisinmaksamisvelvollisuutta koskevia sopimusmääräyksiä. Tällaisen työsopimukseen otetun välipuheen pätevyyttä tulee tarkastella kussakin tapauksessa erikseen kokonaisarvostelun pohjalta. Työsuhteen ehtona pätevyysarviointi tapahtuu työsopimuslain 48 §:n 3 momentin, varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) sekä koulutussopimuksen tarkoituksen pohjalta.

Kyseisenkaltaisen ehdon soveltamista arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, onko työnantajan järjestämä koulutus sellaista työsopimuslain 3 §:n viimeisessä virkkeessä tarkoitettua työhön liittyvää koulutusta, joka antaisi työnantajalle oikeuden sopia lainkohdassa mainittua pääsääntöä pidemmästä koeajasta.

Keskusjärjestöt eivät katso olevansa toimivaltaisia lausumaan takaisinmaksusitoumuksen pätevyydestä muilta kuin koulutussopimuksen tarkoitusta koskevilta osin. Koulutuksen järjestäminen on ollut työnantajan intressissä, eikä Hirvonen olisi suoriutunut työnantajansa osoittamista työtehtävistä ilman mainittua koulutusta. Koulutuskustannukset eivät myöskään ole ylittäneet tavanomaista määrää. Tältä osin keskusjärjestöt toteavat, ettei takaisinmaksusitoumus ole koulutussopimuksen tarkoituksen mukainen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Ari Tapani Hirvonen on työskennellyt Oulun Lukko Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 12.5.1994 lukien. Hirvonen on lausuntopyyntöön liittyvien asiakirjojen mukaan osallistunut työnantajansa kustantamana Abloy Oy:n järjestämille kolmelle kurssille seuraavasti:

- 11.- 12.5.1995 aiheena Abloy-kääntöovikoneisto, - 25.- 29.5.1995 aiheena Abloy-lukitustekniikan sähköiset järjestelmät, ja - 15.- 17.11.1995 aiheena Abloy-keskuslukitus.

Kursseille osallistumisesta on Oulun Lukko Oy:lle ilmoitettu aiheutuneen palkka- ja muita kustannuksia yhteensä 11 769 markkaa. Erimielisyydessä on kysymys siitä, voiko työnantaja huomioon ottaen työehtosopimuksen koulutusmääräykset vaatia Hirvosen kanssa tekemäänsä sopimukseen vedoten näiden kustannusten takaisinmaksamista Hirvosen työsopimussuhteen sittemmin päätyttyä.

Sekä työtuomioistuimessa kuultavina olevat liitot Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Metallityöväen Liitto että asiassa myös kuullut keskusjärjestöt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ovat olleet yhtä mieltä siitä, että edellä tarkoitettu koulutus on sinänsä ollut sellaista ammatillista koulutusta, jota metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan koulutussopimuksen 2 kohdassa tarkoitetaan. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa tästä järjestöjen yhteisestä näkemyksestä.

Hirvosen työsuhteeseen sovellettavaan työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä siitä, missä tapauksissa koulutuskustannusten takaisinmaksusitoumukset ovat päteviä. Kuultavina olevat järjestöt ovat lähteneet siitä, että kysymys on ratkaistava yksittäistapauksittain ottaen huomioon muun muassa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain ja työsopimuslain säännökset sekä sovellettavan koulutussopimuksen tarkoitus.

Sopijapuolten työtuomioistuimelle esittämistä lausumista on lisäksi todettavissa koulutussopimuksen tarkoituksena olleen, että työnantaja sopimuksen mukaisesti vastaa ammatillisesta koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista ainakin silloin, jos koulutukseen lähettäminen on ollut työnantajan intresseissä, koulutus on ollut tarpeen työtehtävistä selviytymiseksi ja se on ollut laajuudeltaan ja kustannuksiltaan tavanomaista. Lausunnon antaneet järjestöt ovat nyt kysymyksessä olevasta koulutuksesta käytettävissä olevien tietojen perusteella katsoneet sen olleen koulutussopimuksessa tarkoitetua, työnantajan kustannettavaa ammatillista koulutusta. Työtuomioistuin toteaa, ettei sillä ole aihetta myöskään tältä osin päätyä muunlaiseen arvioon.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että lausuntopyynnössä tarkoitettu koulutus - ellei käräjäoikeudelle mahdollisesti esitettävä lisäselvitys koulutuksen luonteesta anna aihetta muuhun arvioon - on ollut sellaista ammatillista koulutusta, jonka kustannuksista metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan koulutussopimuksen mukaan työnantaja vastaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Lindahl, Palomäki ja Raitoharju jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Lausunto on yksimielinen.