Labor court dismisses union claim that snow shoveling over 1.5m requires extra pay regardless of tool use.

Kysymys siitä, voiko talonmies saada työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetun eri korvauksen lumen siirrosta ja yli 1,5 metrin kasoihin luomisesta riippumatta siitä, tehdäänkö työ käsityökaluin vai koneella.

TUOMIO

Kantaja Kiinteistötyöntekijäin Liitto ry

Vastaaja Suomen Kiinteistöliitto ry

Kuultava Asunto Oy Vesalan pientalot

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Talonmiehen peruspalkkaan sisältyvät työt

Talonmiehen tulee suorittaa työaikanaan pääasiallisesti ilman välitöntä työnjohtoa kiinteistön ylläpitoon, huoltoon, korjauksiin, lämmitykseen, puhtaanapitoon ja siivoukseen liittyvät tehtävät luvanvaraisia töitä lukuunottamatta työnantajan antamien ohjeiden ja pisteytyksen mukaisesti.

Talonmiehen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ulkopuhtaanapito

a) Suorittaa kiinteistöön kuuluvien katu- ja katukäytäväosien sekä piha-alueiden puhtaanapito, lumenluonti ja jääkerroksen hakkaus ja hiekoitus voimassaolevien järjestyssääntöjen ja työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Lumisateen sattuessa järjestää välittömästi tarpeelliset ja sopivat käytävät kadulle ja pihoille sekä tarpeen vaatiessa hiekoittaa ne sekä pitää sisäänkäytävät ja tomutuspaikat vapaana lumesta ja jäästä.

Lumen pudottaminen katoilta ei kuulu talonmiehen tehtäviin. Hänen on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei katolta putoavista jääpuikoista, lumesta tai muusta sellaisesta aiheudu vaaraa allakulkijoille, ryhtymällä tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja ilmoittamalla asiasta talon isännöitsijälle. Katolta pudotettavan lumen tai katolta pudonneiden suurten lumimäärien pois siirtämisestä maksetaan eri korvaus.

Tämän työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti mitatuilta alueilta tapahtuva lumen siirto ja yli 1,5 m kasoihin luominen eivät kuulu talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II PALKKAHINNOITTELUPERUSTEET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Ulkopuhtaanapito

Ulkoalue tai sen osa luokitellaan sen käyttöä vastaavaan luokkaan työnantajan osoittamien lumityö- ja puhtaanapitovaatimusten mukaisesti.

Työntekijälle, joka työnantajan määräyksesta suorittaa ulkoalueiden lumi- ja puhtaanapitotyötä, suoritetaan palkkaa seuraavan luokituksen mukaisesti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantajan hankkimat työntekijän käyttöön annetut työtä helpottavat moottorikäyttöiset koneet otetaan huomioon peruspalkkaa laskettaessa seuraavasti:

Traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisälaitteet, on konevähennys enintään 25 % ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista. Niiden traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on vastaavat ilman hydrauliikkaa toimivat lisälaitteet, on konevähennys enintään 15 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työntekijällä on talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen 6 §:n a kohdan mukainen oikeus eri korvaukseen työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti mitatuilta alueilta tapahtuvasta lumen siirrosta ja yli 1,5 metrin kasoihin luomisesta riippumatta siitä, tehdäänkö työ käsin vai koneella, ja että talonmies Raimo Erikssonilla on siten oikeus saada mainitusta lumen siirrosta ja kasaamisesta työnantajaltaan työehtosopimuksen tarkoittama eri korvaus.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lisäksi vaatinut Suomen Kiinteistöliiton ja Asunto Oy Vesalan pientalojen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kiinteistötyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Kiinteistötyöntekijäin Liiton jäsen Raimo Eriksson oli vuodesta 1988 tammikuuhun 1997 työskennellyt Helsingistä olevan Asunto Oy Vesalan pientalojen palveluksessa talonmiehenä. Yhtiö omisti Helsingissä osoitteessa Uittamontie 2-4 olevan noin 2,5 hehtaarin maa-alueen, jolla on 13 asuinrakennusta ja yksi huoltorakennus. Alueella on noin 1,5 kilometriä käytäviä ja 97 auton pysäköintialue, joiden puhtaanapito kuului Erikssonin tehtäviin talonmiehenä.

Puhtaanapidettävä alue on rakennettu ahtaaksi, niin että käytäviltä ja pysäköintialueelta aurattu lumi oli siirrettävä kiinteistöllä oleville viheralueille ja osittain naapurissa olevalle puistoalueelle. Tämän työn Eriksson oli suorittanut traktorilla, jonka yhtiö oli luovuttanut hänen käyttöönsä.

Erikssonin palkkaus yhtiön palveluksessa oli määräytynyt työehtosopimuksen mukaisesti. Alue oli mitattu ja pisteytetty työehtosopimuksen 10 §:ssä edellytetyllä tavalla. Hinnoittelussa oli otettu huomioon, että yhtiö oli luovuttanut talonmiehen käyttöön traktorin.

Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan lumen siirto mitatuilta alueilta ja sen kasaaminen ei kuulunut mittauksen perusteella maksettavaan palkkaan, vaan siitä oli maksettava eri korvaus. Tähän perustuen Eriksson oli vaatinut yhtiöltä korvausta lumen siirrosta ja kasaamisesta. Yhtiö oli kuitenkin kiistänyt vaatimuksen ja katsonut, että myös nämä tehtävät kuuluivat mittauksen perusteella maksettavaan palkkaan.

Sillä seikalla, että työ tehtiin konevoimin, ei ollut merkitystä. Työnantajan talonmiehen käyttöön luovuttama traktori merkitsi vain sitä, että palkka mitatusta työstä maksettiin 25 prosenttia pienempänä kuin se maksettaisiin omalla traktorilla tai käsin tehdystä työstä. Työntekijän oikeuteen saada eri korvaus lumen siirrosta ja kasaamisesta tämä ei vaikuttanut.

Asiasta oli 9.4.1997 käyty liittojen välillä erimielisyysneuvottelut pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Kiinteistöliitto, jonka puolesta lausuttuun Asunto Oy Vesalan pientalot on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Kiinteistöliitto ja Asunto Oy Vesalan pientalot ovat vaatineet Kiinteistötyöntekijäin Liiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Alan työehtosopimus oli ensimmäisen kerran solmittu jo 1940-luvulla. Työehtosopimus oli luonteeltaan urakkatyyppinen siten, että työehtosopimuksessa oli lueteltu talonmiehelle kuuluvat työvelvoitteet ja samalla työehtosopimuksessa oli mainittu ne palkkausperusteet, joiden mukaan näistä työvelvoitteista maksettiin palkkaa. Palkkaus määräytyi pisteytyksen mukaisesti siten, että tietty työtehtävä antoi tietyn määrän pisteitä ja työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin pisteen hinta. Näin ollen kokonaispistemäärästä muodostui talonmiehen kokonaispalkka. Palkkahinnoitteluun ja palkkausperusteisiin ei ollut tehty työehtosopimuksen 1940-luvulla solmimisesta lähtien periaatteellisia muutoksia.

Historiallisen taustansa johdosta talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen mukaiset työt ja niistä kertyvä pistemäärä perustuivat käsin tehtyyn työhön. Näin ollen jokainen työvaihe, joka työehtosopimuksessa oli hinnoiteltu, tarkoitti sitä, että talonmies teki työn nimenomaan käsin. Mikäli työnantaja oli hankkinut työtä helpottavia koneita, esimerkiksi traktorin, voitiin tämä huomioida konevähennyksenä pisteytyksen mukaisesta palkasta.

Tästä oli esimerkkinä työehtosopimuksen 10 §, jossa ulkopuhtaanapidosta oli todettu, että mikäli työnantaja oli hankkinut työntekijän käyttöön työtä helpottavia moottorikäyttöisiä koneita, tämä huomioidaan peruspalkkaa laskettaessa siten, että pisteytyksen antamasta palkasta voidaan tehdä joko 25 tai 15 prosentin suuruinen konevähennys. Tämäkin määräys osoitti nimenomaan sen, että työehtosopimus lähtökohtaisesti perustui käsin tehtyyn työhön.

Kanteessa oli kysymys siitä, että talonmies oli traktorilla lunta luodessaan siirtänyt lumen kasoihin vaatien tästä eri korvausta mainitun 6 §:n ulkopuhtaanapitoa koskevan määräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 6 §:ssä viitattiin 10 §:ään, jossa oli määritelty talonmiehet työtehtävät ulkopuhtaanapidon osalta. Työehtosopimuksen 10 §:ssä ulkoalueet oli jaettu neljään eri luokkaan riippuen siitä, kuinka hyvin alueet tuli talviaikana hoitaa. Talonmies sai ulkopuhtaanapitotyöstä luokasta riippuen tietyn määrän pisteitä neliömetriä kohden, josta muodostui hänen ulkopuhtaanapidosta suoritettu palkkauksensa. Oli selvää, että ulkopuhtaanapito käsitti myös lumen aurauksen ja lumen siirtämisen eri kasoihin.

Kun työehtosopimukseen oli vuonna 1994 otettu määräys, jossa oli todettu, että työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti mitatuilta alueilla tapahtuva lumen siirto ja yli 1,5 metrin kasoihin luominen eivät kuuluneet talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta, oli nimenomaan tarkoitettu, että mikäli talonmies teki lumen luonnin kasoihin lapiolla, tuli tästä maksaa eri korvaus. Sen sijaan mikäli talonmies kuten tässä tapauksessa, käytti tähän konetta, ei eri korvausta tullut suorittaa.

Yli 1,5 metrin rajaa sovittaessa oli perusteena ollut normaalimittaisen henkilön mahdollisuus kasata tietyn korkuisia kasoja. Olisi kohtuutonta vaatia henkilöä lapiolla kasaamaan esimerkiksi kolme metriä korkeita kasoja. Tästä johtuen puolentoista metrin raja oli huomioitu työehtosopimuksessa nimenomaan sitä silmällä pitäen, että työ tehtiin käsin.

Nyt kyseessä oleva työehtosopimuksen 6 §:n kohta oli aikaisemmassa ennen vuotta 1994 voimassa olleessa työehtosopimuksessa kuulunut seuraavasti: "Tämän työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti mitatuilta alueilta tapahtuva lumen siirto ja kohtuuttoman korkeisiin kasoihin luominen eivät kuulu talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta." Jo tämäkin sanamuoto "kohtuuttoman korkeisiin kasoihin" viittasi käsin tehtyyn työhön. Konetta, kuten traktoria, käyttäen kasat eivät voineet olla työntekijää ajatellen kohtuuttoman korkeita. Työehtosopimuksissa oli vuodesta 1977 aina vuoteen 1992 puhuttu "kohtuuttoman korkeista kasoista" ja vuoden 1994 jälkeen vastaava teksti oli muutettu kuulumaan "yli 1,5 m kasoihin". Mikäli olisi aina tarkoitettu koneella tehtävää työtä, ei kyseessä olevat adjektiivit, joilla luonnehdittiin lumikasojen korkeutta, olisi lainkaan olleet tarpeellisia. Vuodesta 1977 lähtien määräystä oli käytännössä tulkittu siten, että korvaus maksettiin ainoastaan käsin tehdystä työstä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Talonmies Raimo Erikssonin tehtäviin Asunto Oy Vesalan pientalot nimisen yhtiön palveluksessa on kuulunut muun muassa käytävien ja pysäköintialueiden puhdistaminen lumesta. Eriksson on suorittanut tämän työn yhtiön hänen käyttöönsä luovuttamalla traktorilla auraamalla lumen käytävien päihin ja pysäköintialueen reunoille sekä tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseville seitsemälle lumenkasauspaikalle. Lisäksi hän on käsityövälinein puhdistanut lumesta ulkoportaiden edustat. Alue on mitattu ja pisteytetty työehtosopimuksen 10 §:ssä määrätyllä tavalla.

Talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen 6 §:ssä on sovittu talonmiehen peruspalkkaan sisältyvistä töistä. Ulkopuhtaanapidon osalta on muun ohella määrätty, että työehtosopimuksen 10 §:n mukaisesti mitatuilta alueilta tapahtuva lumen siirto ja yli 1,5 metrin kasoihin luominen eivät kuulu talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta.

Kanteessa on kysymys siitä, voiko talonmies saada työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun eri korvauksen lumen siirrosta ja yli 1,5 metrin kasoihin luomisesta riippumatta siitä, tehdäänkö työ käsityökaluin vai koneella. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on katsonut, että lumen kuljettamisessa osoitetuille kasauspaikoille ja sinne kasaamisessa on ollut kysymys sellaisesta työehtosopimuksen tarkoittamasta lumen siirrosta ja kasoihin luomisesta, josta on maksettava Erikssonille eri korvaus.

Sopimuksen syntyhistoriasta

Alan työehtosopimus on solmittu ensimmäisen kerran 1940-luvulla. Jo tuolloin on sovittu siitä, että talonmiehen palkkaus määräytyy pisteytyksen mukaisesti siten, että tietty työtehtävä antaa tietyn määrän pisteitä. Pisteen hinta sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Kokonaispistemäärästä muodostuu talonmiehen kokonaispalkka. Palkkahinnoitteluun ja palkkausperusteisiin ei ole myöhemmin tehty periaatteellisia muutoksia.

Työehtosopimuksen mukaiset työt ja niistä kertyvä pistemäärä perustuvat lähtökohtaisesti käsityövälinein tehtävään työhön. Traktoreiden ja muiden moottorikäyttöisten laitteiden yleistyttyä sopimuksen 10 §:ään on vuonna 1972 otettu määräys siitä, miten tällaisten koneiden käyttömahdollisuus otetaan huomioon talonmiehen peruspalkkaa laskettaessa. Määräyksen mukaan käytettävissä olevien koneiden ominaisuuksista riippuen vähennetään ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista enintään 25 prosenttia. Vähennys tulee siten tehtäväksi pisteytyksen mukaan määräytyvistä palkkioista, joten se ei sellaisenaan koske työtä, josta on maksettava eri korvaus.

Kysymyksessä oleva 6 §:n a kohdan määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1972. Alkuaan oli sovittu, että talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta ei kuulunut muun muassa lumen kasaaminen kohtuuttoman korkeisiin kasoihin. Vuoden 1994 alusta työehtosopimusmääräystä on täsmennetty työnantajapuolen aloitteesta niin, että kohtuuttoman korkeiden kasojen asemesta työehtosopimuksessa nyt puhutaan yli 1,5 metrin kasoista.

Asianosaiset ovat ilmoittaneet, että puheena olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ei ole aiemmin ollut erimielisyystapauksia osallisliittojen välillä.

"...mitatuilta alueilta tapahtuva lumen siirto..."

Työtuomioistuimessa työehtosopimuksen tulkinnasta kuullut todistajat ovat yhtäpitävästi katsoneet, että kysymys on työehtosopimuksen 6 §:n a kohdassa tarkoitetusta lumen siirrosta silloin, kun lumi siirretään kokonaan toiseen paikkaan tontilla tai sen ulkopuolelle. Niinikään todistajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että tämän tapahtuessa lumikolalla tai muilla käsityövälineillä siirrosta tulee maksaa eri korvaus.

Mitä lumen siirtämiseen koneella tulee, niin kantajaliitossa aiemmin toimitsijana työskennellyt Risto Lindroos on todistajana kertonut, että määräys kattoi myös koneella tehdyn työn silloin kun lunta siirrettiin mitoitetun alueen ulkopuolelle. Todistajan mukaan kysymys saattoi olla esimerkiksi lumen varastointipaikkojen täyttyessä tehtävästä ylimääräisestä lumen poistosta kiinteistöltä, joka usein tehtiin ulkopuolisen urakoitsija toimesta taloyhtiön tätä varten erikseen varaamilla määrärahoilla. Kantajaliiton palveluksesta vuonna 1995 toimitsijan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Jaakko Kiviranta on kertonut työehtosopimuksen tulkinnasta samalla tavalla.

Suomen Kiinteistöliitossa aiemmin osastopäällikkönä työskennellyt Keijo Kaivanto on puolestaan kertonut, että alalla sovelletaan kokonaispalkkausta ja eri korvauksista sopiminen on poikkeuksellista. Ulkopuhtaanapito on talonmiehen perustehtäviä, jotka on säännöllisesti toistuvina otettu huomioon pisteytyksessä. Alunalkaen erikseen korvattavalla lumen siirrolla on todistajan mukaan tarkoitettu vain käsityövälinein tapahtuvaa lumen konkreettista siirtämistä toiseen paikkaan. Kuitenkin todistajan mukaan sopimusmääräystä saatettaisiin soveltaa myös koneella tehtävään lumen siirtämiseen, jos kysymys ei ole normaaliin puhdistustyöhön kuuluvasta lumen kasaamisesta, vaan esimerkiksi siirtämisestä etäämmällä mitatun alueen ulkopuolella olevalle lumenkaatopaikalle. Sopimuksessa ei ole tarkoitettu edellyttää koneellakaan tehtäväksi paljon aikaa vieviä työsuorituksia ilman eri korvausta.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että talonmiesten tavanomaiset ulkopuhdistustyöt kuuluvat pisteytyksen perusteella määräytyvän kokonaispalkkauksen piiriin. Tämän mukaisesti koneella tehtävät lumityöt kuuluvat talonmiehen työtehtäviin myös siltä osin, kuin ne edellyttävät aurauksen tai muun puhdistamisen yhteydessä lumen kasaamista erikseen osoitetuille kasauspaikoille. Todistajien kertomukset toisaalta osoittavat, että eri korvaus voi tulla maksettavaksi myös koneella tehtävästä lumen siirrosta, mutta se edellyttää, että kysymys on tavanomaiseen ulkopuhdistustyöhön kuulumattomasta lumen siirtämisestä.

"...yli 1,5 m kasoihin luominen..."

Todistajana kuullun Kivirannan kertoman mukaan työehtosopimuksessa oli tarkoitettu kohtuuttoman korkeilla kasoilla talonmiehen käsityökaluin kuten lapiolla tai lumikolalla tekemää työtä. Lunta koneella kasattaessa ei todistajan mukaan kysymys voinut olla työehtosopimuksen tarkoittamassa mielessä kohtuuttoman korkeista kasoista.

Vuoden 1994 työehtosopimusneuvotteluihin Suomen Kiinteistöliiton puolelta osallistunut Kaivanto samoin kuin liiton lakimies Juha Terho ovat todistajina kertoneet, että muutosesityksellään työnantajapuoli oli halunnut selventää määräyksen sanontaa kohtuuttomuuden osalta ottamalla määräyksen pohjaksi suomalaisen miehen keskipituuden. Siitä lähtökohdasta ei ollut kohtuullista edellyttää lumen kasaamista käsityövälinein yli 1,5 metriä korkeisiin kasoihin. Todistajien mukaan määräyksen lähtökohta ja tarkoitus soveltaa sitä nimenomaan käsityövälinein tehtävään työhön on ollut myös Kiinteistötyöntekijäin Liiton sopimusneuvottelijoiden tiedossa.

Kyseisiin työehtosopimusneuvotteluihin Kiinteistötyöntekijäin Liiton puolelta osallistunut Lindroos ei ole työtuomioistuimessa kuultaessa muistanut tarkasti, mitä määräyksen muuttamisesta sovittaessa oli muutoksen syistä puhuttu. Kuitenkin myös hän on pitänyt mahdollisena, että työnantajapuolelta ehdotettu lumikasan korkeuden täsmennys olisi liittynyt käsityökaluin työskentelyyn.

Määräyksessä käytetty sanonta "kasoihin luominen" viittaa yleisessä kielenkäytössä käsityömenetelmin tehtävään työhön.Työtuomioistuin katsoo todistajien kertomusten osoittavan, että myös tulkittavassa työehtosopimusmääräyksessä lumen kasoihin luomisella on tarkoitettu käsityövälinein tehtävää lumen kasaamista.

Yhteenvetoa

Työehtosopimuksen mukaan talonmiehen tehtäviin kuuluvat 6 §:n a kohdassa tarkoitetut ulkopuhtaanapitotyöt ovat peruspalkkauksen piirissä. Tällöin palkka näistä kuten kaikista muistakin talonmiehen tavanomaisista tehtävistä määräytyy noudattaen sopimuksen 9-13 §:n mukaisia palkkahinnoitteluperusteita. Velvollisuus sopia eri korvauksesta liittyy tehtäviin, jotka muutoin eivät kuulu talonmiehen tehtäviin.

Kanteessa ei ole väitetty, että Eriksson olisi traktorilla työskennellessään siirtänyt lunta tontilla tai tontilta muutoin kuin tavanomaisten lumitöiden yhteydessä erikseen osoitetuille kasaamispaikoille. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Erikssonilla olisi työehtosopimukseen perustuva oikeus saada tästä lumenkasaamistyöstään eri korvaus.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen riidanalaista määräystä voidaan pitää tässä tapauksessa erityisesti lumen siirtoa koskevalta osaltaan siinä määrin tulkinnanvaraisena, että Kiinteistötyöntekijäin Liitolla on ollut perusteltua aihetta saatta asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n säännöksen on perusteltua, että Suomen Kiinteistöliitto ja Asunto Oy Vesalan pientalot jutun voittaessaankin vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Kiinteistöliitto ja Asunto Oy Vesalan pientalot saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Ahokas-Kelotie ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.